Latest / Mitä tulisi tietää? / 3I/Atlas komeetasta

Transcript

3I/Atlas komeetasta · Mitä tulisi tietää?

0:00
Olkoon tervehdityt kaikki mitä tulisi tietää podcastin kuulijat
0:03
tässä siltalan mikko jälleen tuoreen ja tällä kertaa
0:06
ajankohtaisen aiheen parissa. Tänään nimittäin suunnataan
0:10
katse kirjaimellisesti tähtiin tai jos ei nyt ihan
0:14
kirjaimellisesti, niin tähtien väliin.
0:17
Viime vuosina avaruustieteessä on tapahtunut jotakin aivan
0:21
poikkeuksellista tästä meidän aurinkokuntamme halki on
0:24
kulkenut vierailijoita, jotka eivät ole täällä.
0:28
Kappaleita, jotka ovat saapuneet toisista tähtijärjestelmistä.
0:32
Ensimmäinen niistä ou mua herätti aikanaan valtavaa
0:35
huomiota outojen liikeratojensa ja heijastusominaisuuksiensa
0:39
vuoksi ja nyt uusin tulokas 3 i ATLAS on saanut tutkijat ympäri
0:44
maailmaa seuraamaan sen liikettä silmä kovana ja myös pohtimaan
0:48
kysymyksiä, joihin ei oikein vielä ole vastauksia.
0:51
Onko kyse vain luonnon harvinaisesta ilmiöstä vai
0:54
jostakin, joka pakottaa meidät sitten ajattelemaan
0:57
maailmankaikkeutta hieman uude? Tästä kaikesta keskustellaan
1:01
tänään tähtitieteen huippunimen professori mikael granvikin
1:05
kanssa. Hän tutkii pienkappaleiden
1:07
dynamiikkaa helsingin ja luulajan yliopistoissa ja on
1:10
yksi niistä harvoista tutkijoista, jotka todella
1:12
ymmärtävät, miten tällaiset tähtien väliset vierailijat
1:15
oikein käyttäytyy. Luvassa on jälleen kiehtova
1:18
tunti, tällä kertaa komeettojen liikkeistä, alkuperästä ja
1:21
arvoituksista ja ehkä myös siitä, mitä nämä kaukaiset
1:25
kulkijat voivat kertoa meille ihmisistä.
1:41
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ei pelkästään sen takia, että
1:44
tässä keskustelua herättävä komeetta 3 i ATLAS on saapumassa
1:48
meidän aurinko kuntaamme. Tai siis sehän on jo täällä
1:51
tästä jutellaan kohta lisää. Mutta tuota muutakin on
1:54
nähtävillä tällä hetkellä taivaalla loppukuusta ja minä
1:57
olen saanut asiantuntijavieraaksi joka.
2:00
On varmastikin paras meidän kanssa tästä juttelemaan.
2:02
Tervetuloa ohjelmaan professori mikael grand kiitos.
2:07
Miten aloitetaan sinusta itsestäsi, koska kaikkia
2:10
pikkupoikia tai ainakin mä en tunne ketään pikkupoikaakaan,
2:13
jota ei olisi tämmöiset aurinkokunnan kappaleet jossain
2:15
vaiheessa kiinnostunut kiinnostanut, mutta sinä olet
2:18
sitten niiden kanssa painiskellut jo pidemmän aikaa,
2:21
niin miten päädyit tutkimaan aurinkokunnan pienkappaleita,
2:25
asteroideja ja komeettoja? No se on.
2:29
Se on aika monipolvinen. Tarina niinku että tota
2:35
saattaakin että periaatteessa se lähti ihan sieltä niinku
2:40
nuoruusvuosista, jolloin olin noin yleisesti populaari
2:43
tieteestä kiinnostunut ja erityisesti sitten
2:45
tähtitieteestä ja muista ja muistakin niinku
2:49
tiedeaihepiireistä, mutta tähtitieteistä varsinkin.
2:53
Ja ja sitten sitten yliopistolle tullessa, niin niin se
2:59
oikeastaan oli vieläkin. Oli aika laaja semmoinen
3:02
kiinnostusta kohde. Oikeastaan aika melkeinpä mitä
3:06
tahansa. Yliopistolla opetettiin, niin
3:08
kaikki tuntui erittäin kiinnostavalta, että.
3:11
Ja ja sitten se ehkä se sitten niin kun haarukoitui niihin
3:15
luonnontieteisiin erityisesti sen takia, että että että siellä
3:19
pitää osata esittää oikeita kysymyksiä, mutta niihin saattaa
3:21
myös saada jonkun vastauksen jossain vaiheessa.
3:25
Tai jos jos jos se vielä tähtitiedettä miettii niin niin
3:28
niin siellähän on tietysti se etu tietysti kysymyksiä voi olla
3:33
valtavasti. Siis me tiedetään.
3:35
Ihmiskunta tietää vasta pienen osan siitä, mitä avaruudesta
3:38
löytyy. Tutkittavaa varmasti riittää
3:40
pitkäksi aikaa vielä. Mutta sitten myös tää meidän
3:45
oman aurinkokunnan etu on se, että nää kappaleet on tietysti
3:49
niin kun ne toimii ikään kuin meidän.
3:53
Aikaskaalassa tai muuttuu meidän aikaskaalassa ihmisen
3:55
aikaskaalassa ja ja ja myös niille mahdollisesti jopa
3:59
päästään vierailemaan. Ja ja muuta vastaavaa, että se
4:02
oli hyvin niin kuin että pystytään tekemään teorioita,
4:05
jotka tavallaan ja ja tutkimaan asioita, joissa kehityskulut
4:09
tapahtuu miljoonien tai jopa miljardien vuosien
4:12
aikaskaavassa. Mutta silti voidaan tehdä
4:14
ennusteita, joita voidaan myös testata sitten ihan oman
4:18
elimiehen aikana ja katsoa, että toimiiko tämä homma.
4:20
Juuri näin, kun itse olen ajatellut.
4:24
Että se oli ehkä semmoinen semmoinen niinku lyhyt lyhyt
4:27
lyhyt puoli, mutta ehkä ehkä semmoinen.
4:29
Itse asiassa vielä yksi huomio on se, että tietysti
4:32
kiinnostuksen kohteet, varsinkin kun tämä tiedettä.
4:35
Tai jos täh täh tähtitiede tieteestä on kiinnostunut, niin
4:38
silloin se mitä me käytännössä tehdään, niin se on hyvin paljon
4:41
fysiikkaa matikkaa tietyin käsittely eli ohjelmointia ja
4:45
vastaavia, että ellei niihin ole kiinnostusta, niin silloin ehkä
4:48
tähtitiede on on on parempi pitää jonkinnäköisenä
4:51
harrastuksena sen sijaan että. Että että tulisi tekemään sitä
4:55
tai yrittäisi tehdä sitä ammatin itselleen.
4:59
Jos me ajatellaan nyt näitä kappaleita, joita nyt sitten
5:03
tässä nyt ehkä puhelin tai tota noin niin haastattelunaiheenakin
5:06
on komeettoja. Niin jos ajatellaan, että mikä
5:08
niissä on kiehtovinta, onko se just tää fysiikkapuoli alkuperä
5:12
vai onko siellä taustalla se tunne, että tutkitaan
5:14
aurinkokunnan syntyä? No, kyllähän se periaatteessa on
5:18
vähän niinku kaikkea noita mitä mitä nostit esiin.
5:22
Eli eli tietysti se iso kysymys mihin niinku niinku jos
5:27
ajatellaan ihan niinku perustutkimusta aurakunnasta
5:30
niin silloin se se kysymys nimenomaan on että että että
5:33
miten? Miten nämä kaikki syntyy?
5:36
Miten se syntyi siis tapahtui 4 ja puoli miljardia vuotta
5:40
sitten. Eli siitä meillä ei ole mitään
5:42
suoraa. Niinku pääsyä siihen
5:45
syntytapahtumaan tai suoraan yhteyttä siihen.
5:48
Eli tää kaikki pitää ikään kuin tulkita sen mukaan, että jotain
5:51
on myös sitten tapahtunut sen 4 ja puolen miljardin vuoden
5:55
aikana. Eli pitää ymmärtää sekä se että
5:57
miten miten planeetat ja pienkappaleet syntyy ja sitten
6:02
miten ne on myös niin kun kehittyneet tai miten niiden
6:05
esimerkiksi ratadynamiikka on on on on.
6:09
Kehittynyt vuosimiljardien kuluessa ja sitten tietysti
6:12
kaikki ne se se kemiallinen ja ja fysikaaliset ominaisuudet
6:16
mitä ne on. Kehittynyt, mutta se on tietysti
6:19
aina kun tutkitaan, niin me otetaan.
6:21
Tavallaan pyritään ymmärtää näitä kohteita juuri tällä
6:24
hetkellä mahdollisimman hyvin, jotta me pystyttäisiin
6:28
tämänhetkisessä tilanteessa ikään kuin kulkemaan ajassa
6:31
taaksepäin ja ymmärtämään, että mihin miten tähän tilanteeseen
6:35
on tultu. Ja jos aloitetaan komeetta
6:41
maailmaan sujahtaminen ihan silleen, että pistetään
6:44
perusasiat ja tiedot kuntoon, että mitä ne komeetat oikeastaan
6:46
on ja miten ne erottaa asteroideista.
6:50
No komeetat komeettojen asteroidien eroonhan ei ole
6:55
varsinaisesti mitään hyvin selkeätä niinku tämmöistä niin
6:59
kun. Määritelmää vaan se määritelmä
7:03
oikeastaan mikä mitä käytetään käytännössä on on se, että jos
7:07
joku. Kohde, joka joka nähdään
7:11
teleskoopin kuvissa on vähän niinku tällainen niin niin
7:16
silloin se on komea, että jos se taas näyttää ikään kuin
7:19
tähtimäiseltä eli hyvin pistemäiseltä.
7:22
Silloin se on sitten oikein. Mutta sitten taas jos mennään
7:25
tavallaan sinne, niinku näiden kappaleiden luokse ja katsotaan
7:29
niitä, niin silloin yleensä on ajateltu siten, että että tai
7:32
pitkään ajateltiin siten, että asteroidit on tällaisia
7:35
kivimäisiä tai tai niin erilaisia mineraaleista
7:39
koostuvia suhteellisen huivia kappaleita, joissa ei juurikaan
7:43
ole enää minkäänlaisia. Tuota tällaista helposti
7:47
haihtuvia ainesosia. Kun taas sitten kun komeetat
7:50
taas on semmoisia ikään kuin likaisia lumipalloja, että että
7:54
siellä on se. Mun mielestä vähän niin kun
7:56
silikaatti eli hiekka. Vitosta vitosta ainesta, mutta
8:00
myös hyvin paljon helposti haihtuvia aineita niinku vesi,
8:04
jäätä tai hiili hiilidioksidijäätä tai
8:07
hiilimonoksidiäätä tai vastaavaa ja sen takia ne tietysti sitten
8:12
kun ne tulee lähelle aurinkoa, niin alkaa haihduttamaan näitä
8:16
helposti haihtuvia ainesosia ja ja muodostaa ikään kuin
8:18
sellaisen, joka me sitten nähdään siellä teleskoopin
8:21
kuvissa. Joskus oon kuullut, että
8:25
komentoista käytetään myös vähän termiä.
8:27
Aikakapseli. Onko siinä sama idea kuin se,
8:30
että meillä on napajäätiköllä otettu jäänäytteitä ja niitä on
8:33
tuolla säilössä ja voidaan sitten katsoa, että miten
8:35
ilmasto on muuttunut? Onko tää niinku sama asia, mutta
8:37
laajemmassa mittapuussa vai minkä takia aikakapselitermiä
8:39
käytetään? Joo se on aika sen voi ajatella
8:44
ajatella sitenkin siinä, mutta siinä tietysti että missä jos
8:48
ajatellaan napajäätiköitä niin nehän niinku tavallaan kertyy
8:51
jatkuvasti eli me voidaan vaikka mennä metrin syvyyteen ja
8:54
päästään ikään kuin lähihistoriaan.
8:57
Tainnut vuonna nämä kilometrien syvyyteen ja päästään sitten
8:59
huomattavasti pidemmälle, niin niin komeetat ei tavallaan niin
9:03
kun toimi sillä tavalla vaan se idea on se, että ne muodostui
9:08
joskus aikanaan ja niistä tuli tällaisia ikään kuin sanoin
9:12
likaisia lumipalloja ja ja sitten nämä lumipallot on nyt
9:17
ollut niin kaukana auringosta ja käytännössä sen niin kun
9:21
syntynsä jälkeen. Jolloinka ne on ikään kuin ollut
9:24
ikään kuin jääkaapissa sen 4 ja puoli miljardia vuotta ja on sen
9:27
takia säilynyt. Mutta mutta, mutta me ei voida
9:31
ikään kuin ainakaan. Nyt jos ajattelee ihan suoraan
9:33
tätä ajatusmallia, niin ei voida suoraan alkaa kaivaa syvemmälle
9:38
komentaja löytämään alkuperäisen kaavan, että se voi olla ihan
9:40
siinä pinnalla voi olla se alkuperäisinkin.
9:44
Aines ja informaatio olettaen tietysti, että nää komeetta ei
9:49
ole käynyt lähellä. Aurinkoa tässä 4 ja puolen
9:51
miljardin vuoden aikana. Kuinka paljon me sitten voidaan
9:56
päätellä näiden kommenttojen koostumuksesta, niin sitä niiden
9:59
alkuperää mitään informaatiota siitä on saatavissa.
10:03
No kaikki pienkappaleethan periaatteessa kertoo tai se mikä
10:06
mikä niissä on se tärkeä juttu on se, että ne kertoo
10:09
periaatteessa siitä kiekosta ja sen koostumuksesta josta
10:14
planeetat. Syntyi eli meillä oli, kun kun
10:19
meidän tähti syntyi. Se syntyi tällaisesta tähtien
10:22
välisestä pöly ja kaasupilvestä, joka joka gravitaatiovoimasta
10:28
tippui kasaan, alkoi pyöriä nopeammin ja nopeammin ja sitten
10:32
siitä tuli ikään kuin kiekkomainen ja tää kiekon
10:34
keskellä meillä on aurinko. Ja sitten sen ulkoreunoilla on
10:38
sitten tai siellä kiekossa synty planeeta ja nyt tietysti mitä
10:43
jos katsotaan eri etäisyyksiä nyt sitten auringosta niin
10:48
siellä on erilaisia lämpötiloja ollut ja myös sitten sen takia
10:51
se koostumus eri osissa. Sitä kiekkoa on ollut erilainen.
10:55
Eli nyt jos me halutaan sitten tutkia sieltä, että miten
10:57
tarkalleen ottaen planeetat synty minkälaisia ainesosia
11:01
niihin niihin planeettojen, niin kun unetoihin meni silloin
11:05
alkuaikoina. Niin niin t tavallaan nämä
11:09
kaikki pienet kappaleet, kommentoit asteroidit muut niin
11:12
ne kertoo siitä tarkalleen, että jos me vaan tiedetään, että
11:15
missä ne on lähtöisin, me voidaan kertoa että OK, jos me
11:18
mitataan tällainen. Koostumus jollekin
11:21
pienkappaleelle. En mä tiedä tuossa osassa
11:23
kiekkoa oli tällainen koostumus ja sitten pystytään niin kun
11:26
arvioimaan sitä koostumusta esimerkiksi etäisyyden funktiona
11:30
tähdestä, minkä tyyppinen se kiekko on alunperin ollut ja
11:34
siinä tietysti ajatellaan, että että että tällaiset niinku
11:37
nimenomaan. Niinku korkeampia lämpötiloja.
11:43
Tuota tai korkeammissa lämpötiloissa selviävät
11:45
ainesosat niinku esimerkiksi nyt joku vissiliikaatit tai
11:49
vastaavat ne on ollut lähempänä aurinkoa, kun taas sitten jotkut
11:51
jää ne on ollut kauempana. Auringosta eli sitten meillä on
11:55
ollut asteroidit. Tyypillisesti ne on ne on tai
11:58
niiden emokappaleet on syntynyt lähempänä aurinko ja komeata
12:02
taas on syntynyt siellä jossain kauempana siinä kiekossa.
12:07
Jos nyt komeettatutkimusta mietitään, niin onko tässä viime
12:10
vuosina tapahtunut jotain semmoista mullistavaa lähinnä
12:12
näiden havaintomenetelmien myötä, kun ajatellaan, että nyt
12:15
tänään päivän pääpihvinä on 3 iflassa ja se jos oon ymmärtänyt
12:18
se numero tarkoittaa sitä, että se on kolmas tähtien välinen
12:22
kappale, joka on havaittu ja kuitenkaan ihan hirveän montaa
12:26
vuotta tässä ei oo mennyt kun nää 3 on havaittu niin onko tää
12:28
niinku uusien teknologioiden ansiota?
12:31
Tää on mitä suurimmassa määrin uusien teknologioiden ansiota.
12:35
Joo ja ja no tietysti nyt täytyy heti saman tien sanoa, että itse
12:39
asiassa näistä 3 eli on on on. Ei kovin yllättävää.
12:44
Meillä on siis nämä 3 kappaletta joidenka nimet on yks j 2 i ja 3
12:48
i nytten tämä viimeisin niin tämä 2 i itse asiassa se
12:52
löydettiin. Harrastelija tuota niin niin no
12:57
tämmöisen puoliammattilaistelin avulla.
13:01
Eli eli ei se nyt pelkästään teknologiaa ole, mutta mutta
13:04
tavallaan nää on niin kun yleensä näiden
13:07
kartoitusmodernien taivaankartoitusohjelmien että
13:10
leskooppien löytöjä ja ne tietysti on parantunut vuosien
13:14
saatossa ja sen takia me aletaan nytten.
13:18
Näkemään näitä kappaleita enemmän, että tietysti niitä on
13:20
ollut jatkuvasti meidän ympärillä ja niitä on siis niin,
13:23
kun tää hypoteesi tällaisista kappaleista on ollut olemassa jo
13:27
vuosikymmeniä, että niitä pitäisi olla ja niitäkin mäkin
13:31
olen henkilökohtaisesti ollut kirjoittamassa artikkeleita
13:34
ennen kuin nää ensimmäiset löytyy, että missä vaiheessa me
13:37
aletaan niitä löytää. Kuinka paljon näiden laitteiden
13:39
pitää vielä parantua, jotta me päästään ensimmäinen löytämään?
13:45
No nyt sitten se on 12. mihin kerrottuna niin laitteistosta
13:48
periaatteessa se on. Joo no nyt sitten tää 3 ei
13:52
ATLAS, joka on herättänyt paljon pöhinää varmaan ihan syystäkin
13:56
niin mikä on syy? Minkä takia tämä nyt niin paljon
13:59
puhututtaa? Juuri tämä tähtien välinen
14:01
vierailija. No mä luulen, että kaikki nämä
14:05
tähtien väliset vierailijat on on puhututtanut paljon. 3 ei on
14:09
nyt siitä jos jos verrataan esimerkiksi siihen yksi i
14:12
kohteeseen oulua mua komeettaan, joka joka tai komeettaan
14:17
nasteroidiin. Se on vähän epäselvää vielä,
14:18
että oli kumpi se nyt sitten loppujen lopuksi oli.
14:21
Öö niin niin, niin se ei sehän vieraili tai meillä oli hyvin
14:26
rajoitetusti aikaa sen seurantaan.
14:29
Kun taas nyt 3 i niin se on tulee olemaan meidän
14:31
lähettyvillä ja teleskooppien havaittavissa melkein vuoden
14:36
verran, eli eli siitä on paljon enemmän aikaa tutkia sitä ja
14:40
yrittää ymmärtää sitä kappaletta.
14:42
Eli nää kaikki tietysti, koska meillä on tällaisia tähtien
14:45
välisiä kappaleita ja ne on ne on tällaisilla hyperbelin
14:49
radoilla eli eli ne ei jää missään vaiheessa kiertämään
14:52
aurinkoa, vaan ne tosiaan vaan lentää läpi tästä meidän
14:55
aurinkokunnasta. Ja sitten jos meillä on hyvä
14:58
säkä niin me voidaan seurata. Enempää.
15:00
Jos taas on vähän huonompi säkä, niin silloin me saatetaan nähdä
15:04
se ja meillä on ehkä muutama tai muutama viikko tai muutama
15:08
kuukausi aikaa ennen kuin se taas sitten katoaa liian kauas,
15:12
että me ei sitten saada informaatiota.
15:15
Ja nyt näitä käytännössä kaikkia on seurattu niinku niin pitkään
15:19
kun niitä vaan pystytään seurata että nää on.
15:21
Nää on tosiaan jos 3 on vasta havaittu ja esimerkiksi
15:24
asteroideja meillä on kohta puoli toista miljoonaa tunnettu
15:27
että nää on niinku hyvin harvinaisia meidän alalla vielä.
15:32
Onko se niin yksinkertaista? Tavallaan sen tiedon saaminen,
15:35
että se ei ole meidän aurinkokunnasta peräisin.
15:37
Niin onko se vaan nyt näin, että meneekö se niinku liian lujaa
15:42
tälleen mä maalaisjärjellä. Ajattelisin no siis
15:44
periaatteessa joo, periaatteessa se on niinku ikään kuin sen
15:48
nopeus, niin se on hieman eri tavalla ajateltuna vaan se
15:51
nopeus missä vai missä se nopeus on minkäkin suuruinen.
15:55
Mut periaatteessa me pystytään kun me lasketaan ne kappaleille,
15:58
siis kaikille liikkuville kappaleille, jotka jotka.
16:02
Jotka aurinkokunnasta löydetään, niin ensimmäinen asia mikä
16:05
tehdään on on, lasketaan sen rataa, jotta sitä pystytään
16:07
ennustamaan ja tekemään sitten jatkohavaintoja sieltä missä se
16:11
missä se kulloinkin. Menee ja ja sitten me rata sen
16:15
niin kun ne parametrit jotka sitä rataa kuvailee erityisesti
16:19
sen radan radan tuota, niin niin elliptisyys.
16:22
Eli kuinka miten soikea se rata on, niin se parametri kuvaa myös
16:26
sitten, että jos meillä on rataa, joka ei enää olekaan
16:29
ellipsi eli tämmöinen oikea. Nyt ympyrämäinen muuttaisi
16:33
oikeaan niinku litistetty ympyrä tavallaan niin niin sitten tota
16:38
se niinku. Yksi tämmöisenä ääritapauksena,
16:42
niin se ellipsi ei enää sulkeudukaan, vaan se on ikään
16:44
kuin avoin eli se tulee vaan tästä aurinon kautta.
16:48
Lentämään kerran ohi ja sitten me ei sitä koskaan enää
16:52
todennäköisesti nähdä. Mutta että se on niinku rata.
16:55
Ratapa parametrit on siis se karkalleen ottaen, mutta
16:58
periaatteessa se liittyy myös nopeuteen, mutta nopeutta ne ei
17:02
varsinaisesti niinku soviteeta heti ensi alkuun.
17:06
Ja kun mä jotenkin käsitin jostain että että kun tää on
17:09
tarpeeksi kauan liikkunut, niin se on tarpeeksi kauan mennyt
17:14
massojen läheltä, jotta se on jota se on voinut niinku lingota
17:16
itseensä aina lujempaan vauhtiin.
17:18
Oonko mä ihan hukassa? No siis mehän ei tiedetä, että
17:22
missä tämä. No niin kuin missä tämä on
17:24
lähtöisiä miten se on, mutta periaatteessa se se tapahtuu
17:27
just näin, että jos me ajatellaan, että ja tää
17:30
tavallaan, niinku jos palataan niihin teorioihin, että minkä
17:32
takia me ollaan oletettu, että nää kappaleita olisi pitäisi
17:36
olla tai pitää olla olemassa ja me ei olla vaan vielä havaittu
17:40
niitä niin niin se idea on se, että silloin kun aurinkokunta
17:43
tai kunhan että kunnat yleisesti tai ne nyt ainakin oletetaan,
17:46
että meidän aurinkokunnan synti pystytään yleistämään niinku
17:48
tyypilliseksi tapahtumaksi. Ja ja silloin kun aurinkokunnat
17:52
syntyy, mulla näitä kunnat syntyy niin niin niin silloin on
17:57
paljon materiaa läsnä ja vain osa siitä itse asiassa jää
18:01
siihen siihen planeettakuntaan meidänkin omassa oirekunnassa.
18:05
Suuri osa siitä massasta mikä alunperin oli täällä erityisesti
18:09
näissä pienkappaleissa, niin se on itse asiassa jo häipynyt, eli
18:13
se on sitten just tullut. Esimerkiksi jupiter pystyy.
18:18
Tuota muuttamaan. Pienkappaleiden ratoja siten,
18:21
että ne linkoutuu pois aurojen kunnasta ja silloin meillä on
18:25
tällainen samanlainen kuin 3 i, mutta se nähdään jossain aivan
18:28
muualla jossain toisessa aurinkokunnassa mahdollisesti
18:31
joskus ja se viilettää sieltä on, eli me viskellään meidän
18:35
aurinkokunnasta tavaraa ulos ja samalla myös.
18:38
Saadaan muistaa aurinkokunnista sitä materiaalista tänne.
18:43
Meidän meidän lähettyville. No tuolta amerikan maalta
18:47
varsinkin medioista on kantautunut semmoisia tietoja,
18:50
että tää kyseinen tähtien välinen vierailija niin olisi
18:52
jotenkin poikkeuksellinen. Niin näetkö sä nyt mitenkään
18:55
poikkeuksellisena sitä? Ja jos sitä poikkeuksellisuutta
18:58
on, niin onko se siinä kirkkaudessa aktiivisuudessa
19:01
pölypyrstössä radassa missä on jotakin poikkeuksellista?
19:04
Jos me yritetään sellaista löytää.
19:06
No siis tähän poikkeuksellisuus. Nämä on nyt tietysti kun meillä
19:09
on vain 3 kappaletta. Nämä ei kaikki ollut toisistaan
19:12
poikkeavia, että me tarvitaan ja todennäköisesti saadaankin lähia
19:15
tulevaisuudessa enemmän näitä, jolloinka voidaan alkaa, tekee
19:17
sitten tarkempaa tilastollista analyysia, että mikä nyt on
19:20
sitten tyypillistä ja mikä ei. Mut mut se mikä mikä tässä
19:24
kappaleessa nyt on on poikkeuksellista.
19:29
Niin on. On ehkä se että että tää on tää
19:31
on todennäköisesti vanhin kaikkein vanhin näistä näistä
19:35
tuota niin niin tähtien välisistä kappaleista, jotka on
19:40
toistaiseksi löydetty. Ja se tavallaan se mistä se
19:44
informaatio tulee tai syntyy niin on on se, että tällä
19:48
kappaleella on suuri tämmöinen, niinku jos ajatellaan että ne
19:51
liikkuu. Tietysti kaikki meidän
19:52
kotalaksissa linnunradassa. Ja nyt jos ajatellaan että että
19:57
näillä niinku niinku samalla tavalla ikään kun niinku tähdet
20:00
liikkuu ja ja meidän meidän aurinko liikkuu linnunradan
20:04
keskustan ympärillä, niin samalla tavalla nää tähtien
20:07
väliset kappaleet, pien pienkappaleet myös liikkuu
20:10
siellä. Ja sitten mitä mitä suurempi
20:14
nopeus tällä tällä ne menee vähän ikään kuin tämä nyt
20:17
kuvailee. Se on vähän niinku tällainen
20:19
niinku. Tuota niin niin.
20:23
Pivolissa kun on näitä tuota karusellejä jossa hevoset menee
20:27
ylös alas ja samaan aikaan ne liikkuu ikään kuin sen
20:31
karusellin mukana ympäri, niin tähdet liikkuu vähän samaan
20:34
tyyliin. Tuota niin galaksin keskustan
20:37
ympäri sen takia, että siellä on sitä materiaa, joka niin kuin
20:40
galaksin tasossa pölyä ja muuta ja muita tähtiä, niin sinne
20:43
tulee sellainen potentiaali, joka saa ne liikkumaan ikään
20:46
kuin sellaista karusellikyytiä, kyytiä, keskustan ympäri.
20:51
Ja mitä suurempi se, niin kuin ikään kuin tähän galaksin tasoon
20:57
kohtisuoraan oleva nopeuskomponentti on niin sitä
21:00
vanhempia nää kappaleet todennäköisesti on.
21:04
Ja siitä on nyt sitten päätelty, että.
21:06
Mallien perusteella, että että tää on todennäköisesti voi olla
21:10
jopa 10 miljardia vuotta vanha tää kappale eli huomattavasti
21:14
vanhempi kun vaurioitu ylipäätään on ollut.
21:18
Ja tai mitä aurinkokunta tällä hetkellä on joka on noin 4 ja
21:23
puoli miljardia. Tää voi olla itse asiassa
21:24
vanhinta materiaa mitä koskaan on käynyt tässä tai mistä mä en
21:29
ainakaan tiedetään olisi käynyt tässä tässä tuota niin niin
21:32
aurakunnan lähellä ja mitä me oltaisiin voitu tutkia.
21:37
Ja sitten samalla samalla tavalla se, että koska tää on
21:39
vanhaa ja tiedetään tavallaan että suurin piirtein että mistä
21:42
minkälaista tähtipopulaatiosta se on lähtö.
21:44
Sinne on voitu päätellä se, että se on todennäköistä tämmöisissä
21:47
hyvin vanhoista tähdistä jotka ei ole, joissa ei ole tapahtunut
21:52
hirveän paljon tällaisia niinku. Supernova räjähdyksiä siihen
21:56
mennessä kun tää sen koti aurinkokunta tää planeettakunta
22:00
syntyi mistä seuraa taas siis se se, että että todennäköisesti se
22:05
sen koostumus on hyvin vesipitoinen, että siellä on
22:08
paljon tällaisia haihtuvia aineita, koska silloin oli.
22:11
Kauan sitten 10 miljardia vuotta sitten oli pääasiassa tämmöisiä
22:15
enemmän kevyitä alkuaineita. Mistä mistä planeettakunnat
22:18
syntyi? Niin sitten pystyy aika paljon
22:21
kaikennäköistä johtamaan pelkästään sitten, että se on
22:24
tietynlainen nopeus ja näin päin pois.
22:28
Onko se jotenkin erikoisesti niinku kun mä nyt tiedän mikä se
22:31
termi on, että kun planeetat on semmoisessa siistissä rivissä,
22:34
että se tulee nyt sitten juuri sitä samaa samassa tasossa
22:37
tavallaan niin oliko tää nyt? Mistä sä äsken juuri puhuit tai.
22:40
Sitten se on vielä eri asia, niinku eikö se ole vielä eri
22:43
asia eli eli eli se tulee ikään kuin galaksin niinku galaksin
22:46
tason suhteutettuna sen nopeusvektori.
22:49
Eli nyt mä en muista itse asiassa suo.
22:51
Luku, että missä mistä kohti niinku galaksin suunnasta se
22:55
tulee, koska se tavallaan menee koko ajan ylös alas niin se on
22:58
niinku ehkä huonommin määritelty.
23:00
Mutta ainoastaan se, että se nopeus komponentti galaksin
23:02
tasossa on on on suuri, että sitten tietysti joo tää yksi
23:06
mistä nyt on vedetty kaikennäköisiä johtopäätöksiä on
23:09
tietysti se, että se sattumalta osuu myös siten, että että se
23:13
tulee niinku hyvin lähellä, niin kun ei niin sanotu eklifttikaan
23:17
eli planeettojen tasoa tästä meidän aurinkokunnan läpi että
23:20
jotkut on. Jopa kyseenalaistanut, että
23:24
voiko tämä edes olla luvassa niinku sattumaa, että että
23:26
meillä on tässä kappale, joka tulee jostain kumman syystä
23:29
täsmälleen niinku niinku siten. Mitä jos me haluttaisi lähettää
23:33
joku luotain johonkin toiseen planeettakuntaan, niin me ehkä
23:36
haluttaisiin nimenomaan just mennä silleen niinku
23:39
planeettojen ratatasossa, koska silloin maksimoidaan sen nähdään
23:42
mahdollisimman hyvin kaikki mitä siellä on tai läheltä kaikki
23:46
mitä. Planeetat mitä siellä on, mutta
23:49
tietysti tää nyt on enemmän enemmän tämmöistä niin kun.
23:54
Sanotaan, että tällä ei ole mitään tieteellistä pohjaa, että
23:57
näin tää ei tosiaan olisi, mutta se on enemmän sattumaa, että se
23:59
on nyt noin 5 asteen etäisyydellä siitä planeettojen
24:03
tasosta, että ei se nyt. Ei se nyt edes niinku just
24:05
tarkalleen planeettojen tasossa ole, mutta lähellä sitä.
24:09
Ja en muista, että toinen sattuma, minkä nyt tämä juuri
24:12
avioharwardista on nostanut näissä puheissaan esiin on se,
24:15
että kun onko se periheli-termiä mitä se tarkoittaa, niin sitten
24:19
se on perheen oikeaan aikaan auringon takana.
24:22
Tavallaan kun se on lähimpänä maata.
24:23
Onko se silleen? Joo joo mä en nyt muista että
24:26
miten se on se on missä sen perhe eli on perheellinen.
24:30
Tosiaan se lähin piste tai että perihelietäisyys on se niinku
24:35
lähi lähinetäisyys auringossa ja veriheli on se ikään kuin
24:39
ohitushetki kun se on puolen lähimpänä.
24:42
Aurinko. Joo tää on yksi asia.
24:44
On semmoista, että me ollaan hän laski sen niin, että se on
24:46
silloin sillain, että sitä ei täältä pysty näkemään.
24:48
Eli jos se olisi tämmöinen, tiedätkö mystinen avaruusalus
24:52
mikä sieltä olisi tulossa niin sieltä olisi hyvä sitten
24:54
hyökkäillä tänne jos haluaa. Joo joo mä en tota niin
24:58
henkilökohtaisesti ole tota hirveän niinku suuri avio fani.
25:03
Hänellä taitaa olla enemmän tuota sanotaanko.
25:07
Tota vissiin sitoumuksia, rahallisia sitoumuksia kun mitä
25:10
yleensä näkyy näissä artikkeleissa, että hän hän saa.
25:13
Hän saa miljoonia rahaa niin kun vaan ulkopuolisen älyn etsintää
25:19
ja hänen täytyy tuottaa sen takia tuloksia, että nää ei ole
25:22
niin kun ehkä sanotaanko on tietysti kukinnon voi heittää
25:25
minkälaisia ajatuksia haluaa, mutta hän ei ole hirveän
25:28
vakavasti otettava tutkija enää ainakaan tällä alueella ja ne on
25:31
ihan. Erittäin pätevä, sillä omalla
25:34
erikoisalalla, jolla ei ole mitään tekemistä planeetta
25:36
kuntotutkimuksen kanssa, mutta. Mutta nämä hänen juttunsa on
25:40
kyllä niin kun sanotaanko, että ne on on on mopo karannut
25:44
pahemmin käsistä tässä nyt jo vuosien saakka, mutta te.
25:48
Olette toisaalta herättää kiinnostusta ja keskustelua
25:50
sitten ja moni päätyy sitten vaikka tätäkin jaksoa
25:53
kuuntelemaan ja oppii sitten sitä kautta lisää, niin on
25:56
tullut kysymys myös kuulijalta kun pistin eilen että kun sain
25:58
tiedon että sinä pääset niin tuota salajake on kysynyt että
26:01
mitä materiaalia komeetan epäillään olevan.
26:04
Onko siinä jotain? Rikosta siinä materiaalissa
26:06
muuta kuin vaan sitä lunta ja pölyä, kun eikö jotakin.
26:09
Valon spektrianalyysia on saatu, että mitä siinä, mitä siinä
26:14
niinku se koostumus on. Joo siinä koostumuksessa ei
26:18
toistaiseksi ole mitään hirvittävän poikkeavaa.
26:21
Se on aavistuksen niin kuin hieman erikoinen, mutta se nyt
26:24
ei ole mikään niinku jos verrataan nyt niinku
26:26
aurinkokunnan muihin kappaleisiin ja pienkappaleisiin
26:29
komeettoihin, neptunuksen takaisin kappaleisiin,
26:32
asteroidikomeettoihin. Miten kaikkia näitä mutta mutta,
26:35
mutta tietysti se ei ole mikään hirveän suuri yllätys, jos se
26:38
tulee jostain toisesta aurakunnasta, niin tietysti
26:41
siellä voi olla se, että planeetat on on järjestynyt eri
26:44
tavalla ja juuri se materia jakautuminen voi olla hieman.
26:48
Että, että jos kaikki olisi täsmälleen samanlaista niin kun
26:51
aurinkokunnassa, niin mulla henkilökohtaisesti heräisi
26:54
niinku suurempi huoli että hetkinen että voiko tässä nyt
26:57
kaikki niinku varmasti kunnossa vai ollaanko me nyt jotain
27:01
niinku että että että pidetään kaikki ja täsmälleen
27:04
samanlaisena kuin aurinkokunnassa?
27:07
Että että se mitä mitä sieltä nyt on on havaittu on on ensin
27:10
että siellä tominoi siis tätä. Koko mailin sitä kaasu pilven
27:16
siellä oli oli hiilidioksidia, mikä on hyvin tyypillistä
27:19
hiilidioksidi alkaa ensimmäisenä tai yksi ensimmäistä tuota niin
27:24
kuin tämmöistä ainesosista haihtua, joten sitä nähtiin
27:28
ensin aika paljon ja ja sitten nytten myöhemmin kun se on
27:34
tullut lähemmäs. Aurinkoa nytten vesi vesihöyryä
27:37
vai vesi vettä aletaan niin kuin.
27:40
Nähdä siellä yhä enemmän ja se on siis ja sitä näyttäisi olevan
27:43
aika paljon, mikä on täysin sopusoinnussa sinne mallien
27:46
kanssa. Jos se jos se just tulee
27:48
tällaisista. On on hyvin vanha kappale on
27:52
hyvin vanhoista tähdistä peräisin, niin tää on just se
27:55
mitä me oletetaan, että siellä on paljon niitä haihtuvia
27:58
aineita. Sitten toinen, mistä on nyt
28:01
ollut ainakin yksi artikkeli niin on.
28:04
On tutkittu myös sitä näitä muita alkuaineiden pitoisuuksia
28:08
ja muistaakseni esimerkiksi nikkeli pitoisuus on on vähän
28:14
korkeampi kuin mitä auringon kunnassa on, että se on ollut ja
28:18
erityisesti niinku nikkelin suhde rautaan on.
28:21
On on vähän suurempi kuin mitä mitä aikaisemmin on oletettu ja
28:24
siinä on siinä on joitain kysymyksiä siihen, että minkä
28:27
takia sitä ylipäätänsä nähdään sitä.
28:30
Nikkeliä rautaa niin paljon siinä pöly niin kun haihtuvassa
28:34
ainesosassa, että ainakaan niillä etäisyyksillä mistä tää
28:37
mittaus paremmin kun tää mittaus tehtiin?
28:40
Missä se kappale oli niin siellä ei pitäisi olla sitä, mutta
28:43
mutta samanlaista on nähty myös aurakunnan komeetoilla, että ei
28:46
nyt täysin poikkeuksellisesta sielläkään.
28:50
Mutta, mutta tää on nyt käytännössä vielä se, että nyt
28:52
odotellaan sitä, että se tulee lähemmäs ja sitten alkaa haihtua
28:55
enemmän ja sitten pystytään tekemään vielä tarkempia
28:58
mittauksia. Mennään vielä vähän taaksepäin,
29:02
koska huomasin. Tässä oli peppe finland
29:04
yleisökysymyksen laittanut tän nyt sä nyt vastasit tähän
29:06
tavallaan jo siihen kysymykseen, mutta entä jos me piirretään
29:09
tämmöinen 3 d malli universumista?
29:11
Niin kuinka pitkälle se matkaa voidaan jäljittää taaksepäin,
29:15
että jos me yritettäisiin niinku arvioida, että mistä se niin?
29:19
Kun. Paikkaan joo, mistä
29:21
minkälaisesta tähdistöstä se on tullut tai näin, niin onko
29:23
meillä mitään tietoa? No siis.
29:25
Niinku paikalla minkälainen niin sen hän kuvaili kuvasit jo
29:28
mutta. Joo se se tota tavallaan niin
29:31
kun nää kaikki mallit että niitä ei voi.
29:34
Siis se mikä täytyy ensimmäisenä ymmärtää on se, että niitä ei
29:37
voi. Me ei voida lähteä niin kun
29:38
ikään kun hirveän tarkasti ja pitkälle menneisyyteen menemään
29:42
ikään kuin taaksepäin siitä. Sitä sen sen sen rataa sen
29:47
takia, että siihen vaikuttaa niin paljon voimia.
29:49
Me ei ehkä tunneta ylipäätään galaksiakaan niin tarkasti.
29:53
Vuosimiljardien päähän menneisyyteen.
29:56
Että voitaisiin sanoa suoraan, että tuolta se on lähtöisin vaan
29:59
sen takia käytännössä miten miten nää tehdään niin on on on
30:03
se että mennään ikään kuin toiseen suuntaan, että meillä on
30:05
galaksimalli joka täyttää ne reunaehdot mitä me tänä päivänä
30:10
nähdään. Eli se voisi olla joku tämän
30:11
tyyppinen esti. Meillä on jonkinlainen
30:13
galaxymalli ja sitten sieltä jos lähdetään sitten tuomaan
30:17
eteenpäin tällaisia niin sanottuja testihiukkasia.
30:21
Eli katsotaan että mihin jos meillä on joku kappale joka
30:23
lähtee vaikka tuolta tähdeltä, niin mihin se sitten ajautuu tai
30:26
ryh. Yleensä nyt on nyt iso joukko
30:29
tällaisia niinku testihiukkasia niin mihin ne sitten joutuu ja
30:32
sitten voidaan niinku sen perusteella arvioida että mihin.
30:36
Mistä se suurin piirtein voisi olla, että eihän me nyt
30:39
esimerkiksi tiedetä sitä ikääkään.
30:41
Oikeus katsotaan oikeasti sitä jakaumaa, että minkälaiseksi
30:44
ikiä saadaan, niin se on siis se voi olla.
30:47
Muistaakseni niinku ei nyt ihan nolla nolla vuotta ikäinen,
30:52
mutta mut se voi olla niinku pari miljardia vuotta tai se voi
30:55
olla. Käytännössä galaksin ikäinen eli
30:59
mennään se maailmankaikkeuden alkuun asti 13 14 miljardia
31:03
vuotta. Mutta mutta, todennäköisesti se
31:05
on niin, kun se todennäköisyys on siinä, että se on
31:08
todennäköisesti vanha ja me voidaan antaa niinku karkeita
31:11
arvioita siitä, että mistä se on, mutta ei, ei niinku mitään.
31:15
Täsmällistä. Nyt mä en osaa sanoa suoraan.
31:18
Kuinka kauas taakse historiassa voisi voisi niin kun luotetta
31:23
jollakin luotettavuudella ennakoida, että mistä se olisi
31:27
tai laskee tai mistä se olisi tullut.
31:29
Mutta joka tapauksessa siis ei mistä tahansa universumin tai
31:33
näkyvästä universumista, vaan nimenomaan meidän aurinko
31:36
anteeksi meidän linnunradasta se on kuitenkin lähti meidän
31:40
galaksista. Tää kappale kuitenkin on
31:42
lähtöisin. Niin tääkin on jotenkin aika
31:45
jännä kun etäisyyksiä etäisyyksistä puhutaan tuolla
31:49
tasolla. Silloin puhutaan aina myös
31:50
ajasta. Niinku väistämättä kun puhutaan.
31:54
Juuri sanoit tuossa, että jos tulee kymmenien miljardien
31:56
vuosien. Valovuosien päästä niin se jo
31:59
sisältyy siihen se aika ja siinä on jo tapahtunut muutoksia
32:01
siinä, että se vääristää tavallaan sen aikakin sitä.
32:04
Niin siinä voi lehtiä yks semmoinen niinku konkreettinen
32:08
tavallaan niinku millä sitä voi jotenkin ajatella on se, että
32:12
että jos ajattelee meidän galaksia linnunrataa niin niin
32:16
maapallon maapallon kiertää linnunradan keskustaa siellä
32:19
niinku. Vähän niinku galaksit niinku
32:23
ulkolaidoilla ei nyt täysin ulkona, mutta ei niinku myöskään
32:27
siellä lähellä keskustaa ja ja yks auringon.
32:31
Eli siis siis sanoinko mä maapallo kiertää, siis aurinko
32:36
kiertää ja sitten maapallo kiertää aurinkoa ja aurinkokunta
32:40
kiertää nyt sitten tuota niin niin galaksin keskustaa
32:45
kokonaisuudessaan. Ja ja tää yksi auringon ja
32:49
auringon kunnan kierros galaksin ympäri kestää noin 200 250
32:53
miljoonaa vuotta. Eli jos tää nyt ajatellaan että
32:57
tää 3 i olisi vaikka 10 miljardia vuotta vanha niin
33:02
siinä ajassa kun kun milloin se lähti tai syntyi joskus omassa
33:07
planeettakunnassa on jossain niin niin aurinkokunta on on
33:12
kiertänyt galaksin keskustan ympäri jo nelisenkymmenkertaa 40
33:16
50 kertaa. Eli siinä on aika monta
33:20
kierrosta jo tehty ja sama tietysti kaikki tähdet mitkä
33:23
samanlaitaisyydellä on ja ja on ja sitten jos mennään
33:27
erietäisyyksiä, ne voi olla vieläkin paljon lukuisampia
33:31
kierroksia. Eli siinä on niin kun aika monta
33:33
kertaa jo sotkettu tää informaatio tai jälki että missä
33:37
missä? Mistä tämä nyt oikeasti onkaan
33:39
lähtöisin? Eli tässä on vähän toimisi
33:41
karusellin vertaus toisella, että menet sinne karusellin
33:43
keskelle seisomaan ja pistetään se pyörimään.
33:45
Sitten lähdet hitaasti kävelemään niin.
33:47
Siinä kerkeää jo vaihtua aika moni hevonen mihin törmää siinä
33:49
matkalla. Joo kyllä joo.
33:53
Tota. Sitten kun tulevaisuudessa näitä
33:58
nyt sitten jatketaan. Totta kai tutkimusta niin tota
34:00
mitenkä näet, että tämmöinen näiden tähtien välisten
34:03
kappaleiden tutkimus tulevaisuudessa niin miltä se
34:06
näyttää? Päästäänkö jossain vaiheessa
34:07
tekemään jotakin ohi lentoja tai jopa laskeutumaan sellaiselle?
34:11
Itse sanon, että varmaan päästään, mutta kaikkihan on
34:14
mahdollista ja tulevaisuus tuo tullessaan kaiken, mutta kuinka
34:17
lähellä me tämmöisiä ollaan? Niin siis se on tietysti hyvä
34:20
kysymys että että tietysti jos on niin kun.
34:26
Ei ole niinku tätä ihmishorisonttia tässä, että
34:29
että tai meidän oma horisontti, että missä vaiheessa niin
34:32
varmasti epäilemättä jonakin päivänä me voidaan laskeutua
34:35
sellaiselle kappaleelle. Onko se päivä nytten
34:38
lähitulevaisuudessa meidän elinaikana?
34:41
En en ole nyt. Ihan olisi nyt ihan varma, eli
34:44
se se haaste mikä siitä syntyy on se, että nämä jos me
34:49
meillähän on jo niinku muutenkin haasteellista niin ylipäätään
34:52
niin kuin. Tällaisille pitkän periodin
34:56
komeetoille laskeutuminen. Eli me ollaan laskeuduttu
34:59
komeetoille muun muassa. Rosetta mission piilejä
35:03
laskeutui ja laskeutui yksi komeetalle suhteellisen
35:08
onnistuneesti. Ja mutta mutta nää komeitat oli
35:14
sellaisia tai on on tää kyseinen komeetta on sellainen joka joka
35:18
on itse asiassa aika lyhyt periodisella radalla, eli se
35:21
rata ei poikkea ihan hirveästi siitä minkälaisia esimerkiksi
35:25
muiden planeettojen marssin maan tai tai muuten radat on, kun me
35:30
mennään sitten. Tai jos me verrataan pitkään
35:33
periodin kommento, joka tulee jostain hyvin kaukaa niin
35:37
silloin ne on ne niinku tulee valtavalla nopeudella voi tulla
35:41
siis nopeuksena joko kymmeniä kilometrejä sekunnissa 70 km
35:45
sekunnissa. Tänne tänne tuota aurinkokunnan
35:49
sisäoosin ja silloin, jotta me pystyttäisiin laskeutumaan,
35:52
meidän täytyisi päästä ikään kuin saman tyyppiselle radalle.
35:56
Muuten me ei pystytä sille laskeutumaan.
35:57
Muuten se on vaan pelkkä törmäys.
35:59
Sekin voidaan tietysti tehdä, mutta mä en tiedä lasketaanko
36:02
sitä ikään kuin laskeutumiseksi. Mutta, mutta se vaatii sitten
36:06
taas valtavasti energiaa, jotta saadaan muutettua se rata tai
36:10
sitten toisaalta valtavasti aikaa, jotta me saadaan
36:12
muutettua se rakas samantyyppiseksi kuin
36:15
minkälainen sillä komeetalla on ja sitten pystytään ikään kuin
36:17
mätsäämään ne nopeudet siten, että se suhteellinen nopeus on
36:21
samanlainen ja sitten pystytään laskeutumaan.
36:24
Eli siinä on joko tarvitaan hirveästi aikaa tai sitten
36:27
tarvitaan hirveästi energiaa tai polttoainetta ja jotta pystytään
36:33
tämmöinen tekemään ja sitä ei nyt ainakaan nyt ole missään
36:37
suunnitelmissa, ei edes sanotaanko.
36:40
Kymmenien vuosien päähän ei ole mitään suunnitelmia olemassa,
36:43
että lähdettäisiin laskeutumaan. Että ne mitkä on jotka tulee
36:48
ikään kuin lähimpänä niin on tää esand eli euroopan
36:51
avaruusjärjestön komeat intersektitor missio, jossa
36:55
jossa meillä meillä helsingistäkin ollaan, ollaan
36:58
mukana ja ja siinä tullaan ikään kun.
37:02
Lentämään tällaisen. Tällaisen tuota pitkän periodin
37:07
komeetan, joka ehkä tulee sieltä nuortin pilvestä eli hyvin
37:10
kaukaa auringosta sijaitsevan tämmöisen.
37:15
Materia pilven pilvestä niin niin tulee komeita ja se tippuu
37:19
komeetta ja meitä päin aina välillä tai harhautuu komeettaja
37:23
tänne auringon sisäosiin ja sitten ajatus on, että kun tulee
37:27
sellainen komeetta niin lennetään sen ohi.
37:29
Tehdään ohilen ja pystytään kuvaamaan siitä vasta sitä
37:32
lähenee tekemään mittauksia siitä pölystä ja muuta ja jossa.
37:37
Lottovoitto kohdalle niin sitten kokeillaan jos joku tämmöinen
37:41
tähtien välinen kappalekin voitaisiin tavoittaa.
37:44
Mutta se on niinku tilastollisesti.
37:46
Se on hyvin epätodennäköistä, että näin kävisi, mutta
37:49
periaatteessa se mission alusta alkaen, niin se on ollut se.
37:54
Mielenkiintoinen juttu, että pystyttäisiin tekemään, mutta
37:57
muuten niin en. En näe, että me nyt ihan heti
38:00
pystyttäisiin laskeutumaan näille kappaleille.
38:04
Jos en nyt muistaisi, mainitsitko jo asiasta, mutta
38:08
jos nyt ajatellaan vaikka toi että siellä ortin pilvessä
38:10
möllöttelee tällaisia tällaisia jotka sitten sinkoilee välillä
38:14
tännepäin, niin mikä se on se alulle paneva voima siinä kun
38:16
jotenkin itse ajattelee, että siellä ne vaan leppoisasti
38:19
möllöttelevät, mutta jotakinhan siellä tapahtuu jos sieltä
38:21
silloin tällöin sitten kappaleita meidänkin ohi lentää,
38:23
niin mikä se on se aluepaneva voima?
38:26
Joo siis kyllähän se niinku suurimmaksi osaksi ajatus on
38:28
nimenomaan että ne on nimenomaan tämmöisiä lepposia kavereita
38:31
siellä niinku kaukana jääkaapin perukoilla eikä eikä paljon niin
38:35
kun niin kun meidän oma tähti niihin vaikuta.
38:39
Mutta, mutta sitten meillä on esimerkiksi tai siitä on
38:43
tietysti monenlaisia malleja ja niitä on tutkittu, että että
38:46
että miten se prosessi todellisuudessa tapahtuu ja
38:49
kuinka tärkeätä eri prosessit on.
38:51
Ja ja nyt täyttää, että ne tavallaan ne pääasialliset
38:54
prosessit on esimerkiksi jonkun toisen tähden ohi lento eli se
38:59
tähti ei tule siis hirvittävän lähelle meitä, mutta se tulee
39:02
lähemmäs kun tyypillisesti ja se tavallaan sen.
39:05
Ohittavan tähden gravitaatio. Vaikutus vuorovaikutus sitten
39:11
aikaan sen, että. Menee kappaleet niitten radat
39:14
hieman muuttuu ja se pieni pieni muutos koska ne liikkuu siellä
39:17
hyvin hitaasti. Siellä kaukana se pienikin
39:20
muutos asenne, että sitten vuosimiljoonien kuluessa se rata
39:24
ikään kuin ajautuu sitten sen tai muuttuu siten, että se alkaa
39:28
ikään kuin tippuu kohti aurinkokunnan keskustaa.
39:33
Ja sitten toinen on. On myös, että ne tietysti meidän
39:36
oma linnunrata on tämmöinen spiraaligalaksi, jossa joka,
39:40
jossa on tämmöisiä niinku spiraalisaarekkeita, jossa on
39:43
sitten enemmän massaa ja ne aiheuttaa sitten sellaisia niin
39:46
kun. Ikään kuin tämmöisiä gravitaa.
39:50
Vuorovaikutus tai niinku vuorovesivoimia periaatteessa,
39:53
jotka sitten myös sitten heiluttaa sitä oordin pilveä
39:57
pikkuisen ja sitten nekin saattaa sitten saada nää
40:01
pienkappaleet sitten muuttamaan rataa aivan aivan pikkuisen,
40:05
niin se pikku pieni muutos niin aiheuttaa sitten sen, että ajan
40:08
mittaan vuosien tai vuosikymmen vuosikymmenien vuosimiljoonien
40:13
saatossa, niin sitten ne ajautuu tänne.
40:16
Tänne meille. Jouni kysyy yleisökysymyksenä
40:21
katsotaanpas miten me ymmärretään tää kysymys, että
40:22
onko tähtitieteen tutkimuksen avoimuus uhattuna nykyisessä
40:26
maailmantilanteessa? Tarkoitetaankohan tässä sitä,
40:29
että kun no miten sä tulkitset ton ja mitä olet mieltä?
40:33
No siis. Mä en mä en itse en tee niin kun
40:36
pääasiassa asteroiditutkimusta ja tietysti mä olen monesti
40:39
saanut kysymyksen haastatteluissa ja ja ja
40:42
muutenkin että mitä? Miten voidaan olla varmoja, että
40:46
jos meihin joku kappale? Olisi törmäämässä, niin sitä ei
40:51
pimitettäisi jotenkin. Ja jos ajattelee sitä niinku
40:55
tätä niinku tätä niinku pimitystä ja ja ja sen tyyppistä
40:58
niin siihen mä en usko henkilökohtaisesti koska se data
41:02
on lähtökohtaisesti aina avointa jo ennen kun kukaan edes pystyy
41:07
laskemaan. Siis kukaan ei pysty laskemaan.
41:10
Heti kun joku kappale löydetään, että tuo törmää vaan että siihen
41:13
tarvitaan jatkohavaintoja ja näitä jatkohavaintoja
41:16
käytännössä tehdään siten, että että annetaan se data kaikkien
41:20
käyttöön ja sitten meillä on keskus.
41:23
Tämmöinen niin kuin. Keskustoimisto joka tai
41:30
tämmöinen niin sanottu pikku planeettakeskus, joka joka
41:34
laskee tai kokoaa havainnot. Yksi ne, jotka kuuluu kullekin
41:38
kappaleelle ja sitten laskeeraadaan ja sitten sieltä
41:40
voi kuka tahansa vapaasti. Siis kun siis aivan kuka tahansa
41:43
hakea havainnot mille tahansa kappaleelle ja ja meillä on
41:47
tietysti monet meistä. Tota ammattimaisemista.
41:52
Tähtitieteilijöistä niin on. On on tehnyt järjestelmiä, jotka
41:55
laskee niitä törmäystodennäköisyyksiä myös.
41:58
Sitten sitten tuota niin niin. Monet harrastelijat laskee niitä
42:03
että kuvataan niitä koodeja, jotka on vapaasti käytettävissä
42:06
ja ja sitten laskee itse niitä tota törmäys todennäköisyyksiä
42:10
eli tämmöinen prosessi ainakin. En näe että on on mitenkään
42:14
uhattuna, että se ei käytännössä se ei toimi siten että data
42:18
limitettäisi jotenkin. Ja nyt mä en tiedä siis mitä se
42:21
maailmantilanne, että jos siihen nyt tulee.
42:24
Tarkoitetaan AI ta tai jotain muuta, niin tietysti siinä me
42:27
ollaan sitten samassa veneessä kun kaikki muutkin, että että
42:31
saa nähdä mihin tää kaikki johtaa että.
42:34
Heti itse en ole niinku ainakaan siis ihan niinku niinku
42:39
tutkimuksessa hirveän paljon tai kohteiden ymmärtämisessä saanut
42:43
paljon hyötyä vielä AI, stä, että joskus on sitä kokeillut,
42:46
että pystyykö se selittää jotain aika aika sanotaanko
42:50
turhanpäiväisiä selityksiä on moniin asioihin tullut että,
42:53
mutta että tietysti se niinku tämmöisenä työkaluna millä voi
42:56
ehkä nopeuttaa sitä että jotain algoritmeja kehitetään tai.
43:01
Muuta mitä tarvitaan niinku tutkimuksen tueksi niitä voidaan
43:04
kehittää, mutta ainakaan toistaiseksi ei oo.
43:06
En en koe tuota työpaikkaani uhattuna.
43:10
Ainakaan niin siellä jo tutkimuksen.
43:12
Kannalta. Ajatellaan, että tän hetkisillä
43:14
noilla keskustelumalleilla on taipumus ja semmoinen niinku
43:19
tarve miellyttää ja keksiä ja halusinoida, niin se ei tieteen
43:23
tekemisessä ole. Sitten se siellä ei ole tarve
43:25
niinku miellyttää eikä hallusinoida.
43:27
Sekään ei ole kovin hyvästä. Ei sekään ei ole hyvä.
43:29
Se ei no tavallaan periaatteessa se voi olla hyvä silleen, että
43:32
saa uusia ideoita, että voisiko tämä toimia.
43:34
Niitä voisi vaikka jalostaa, mutta jos ne ei tavallaan niin
43:37
kuin perustu yhtään minnekään niihin tai mihinkään, niin
43:39
silloinhan se on. Hyvä kysymys, että onko siitä
43:43
enemmän hyötyä vai haittaa? Puhuit tuosta.
43:47
Nyt päästiin tuohon vaiheeseen, että jos tommoinen komeetta
43:49
tänne nyt meitä olisi uhkaamassa, niin onko meillä
43:51
vielä sitten jotakin sellaisia niinku kuolleita kulmia?
43:55
Mitkä on ne paikat, että eikö tässä nyt aika vastaa joku
43:57
suohtanut aika ohi ja huomattiin loppumetreillä?
43:59
Se nyt ei ollut mikään dinosauruksen tappaja tyylinen
44:02
asteroidi kuitenkaan, mutta tänne se saattaa aika
44:04
yllättäenkin tulla tuolta jostain tietystä suunnasta.
44:07
Joo kyllä, kyllähän meillä on tottakai aina siis teleskoopit
44:10
nyt näiden joita meillä on, joka on erityisten ne jotka on maan
44:13
päällä, niin niin ne ei tietenkään pysty kääntymään
44:17
ikään kuin ja katsoo suoraan aurinkoon, eli se ikään kuin se
44:20
auringon suunta, niin se on pitkälti.
44:24
Pitkälti semmoinen niin kun. Vaaran paikka tai vaaranpaikka
44:29
tai ainakin semmoinen mistä ei voi, ei saada käytännössä paljon
44:32
paljon ennakkovaroitusta, että nyt yksi hyvä esimerkki oli
44:36
zeljabin asteroidi semmoinen 20 metrinen kappale, joka törmäsi
44:40
2013 ja se tuli nimenomaan just auringon suunnasta.
44:44
Eli se ei sitä ei sitä olisi voitu ja ei olisi voitu niin kun
44:47
tarjota mitään varoitusta siitä ja se kuitenkin siellä niin kun.
44:52
Venäjän zel ja viskin kaupungissa.
44:56
Tuota paljon basiikkunoita ja 1500 ihmistä joutui
44:59
sairaalahoitoon haavoja hoitamaan lähinnä.
45:03
Että, että kyllä ne saattaa aiheuttaa tuhoja ja ja ja
45:07
sitten. Ja sitten just se, että jos se
45:10
tulee aurinkosuunnasta niin se on kyllä niin paha paikka, mutta
45:13
että siihen on tavallaan niinku ne kehitteillä.
45:16
Toivotaan että tämänhetkinen maailmantilanne ei johda siihen
45:20
että nämä kaikki peruuntuu, mutta on amerikkalaisilla muun
45:23
muassa on on on jo suht pitkällä teleskooppi avaruusteleskooppi,
45:30
joka tekisi nimenomaan havaintoja ikään kun.
45:33
Maapallon ja auringon välistä ja silleen että näkisi ikään kuin
45:38
kaiken mikä tulee ikään kuin pohtimaan maapalloa, että siinä
45:40
ainakin saisi. Jos ei nyt pitkään, niin on
45:43
mäkin sen verran ehkä tietäisi varautua siihen, että nyt
45:46
saattaa jotain olla tulossa että.
45:50
Ainakin ainakin joitain päiviä tai ehkä viikkoja voisi saada
45:53
etukäteen varoitusta, jos auringon suunnasta tulee jotain.
45:58
Mehän eletään nyt näissä poikkeuksellisia, niin eletään
46:01
aika poikkeuksellisia aikoja niille keitä aihe kiinnostaa,
46:04
koska nyt on ihan paljain silminkin nähtävillä nähtävänä
46:07
jotain mielenkiintoista tässä loppukuusta, mikäli täällä nyt
46:09
esimerkiksi suomessa pilvet antaa myöten ja väistyvät,
46:13
kerrotko mikä siellä nyt tällä hetkellä taivaalla menee ja
46:16
mihin suuntaan meidän pitäisi katsoa?
46:18
No tuota nyt tämä on sellainen kysymys, jota ei kannata hirveän
46:22
usein ammatti tuolta pidemmältä kysyä, koska minä en minä en
46:26
suoraan sanottuna tiedä mitä siellä muistan, että no äijä
46:28
toinen haastattelu ja ja siitä tuli tuli sama kysymys mitä se
46:33
siellä oli. Joku tällainen.
46:36
Mikähän se nyt oli? Oli tämmöinen nimikin annettu,
46:38
mutta jos sä tietäisit, niin se olisi kuitenkin joku
46:39
numerosarja. Se nimi ja me ei ymmärrettäisi,
46:41
että kun mikä se oli. Joo joo kyllä mä se olisiko se
46:45
maple on? Olisikohan se joku semmoinen?
46:49
Monista muistan sen, että joo semmoinen se on joo.
46:51
Se oli siis se on itse asiassa vuoren nimi, jossa on
46:54
teleskoopio. Kademia on lemon okei.
46:58
Se teleskooppi niin joo joo mut nää on siis tämmöisiä asioita
47:01
että ellen mä saa niistä etukäteen tietoa niin mä en
47:04
pysty hirveästi sanoa koska me ei tää oli siis katsota me ei me
47:07
ei tuota yleensä seurata sitä niinku päivittää sitä me ei
47:10
meidän se. Työ on enemmän sitä, että
47:13
ymmärretään isossa kuvassa ja tehdään havaintoja niistä niinku
47:17
silloin kun ne ei ole vielä ihan välttämättä niinku paljain
47:21
silmin nähtävissä, että sitten nää on hyviä.
47:24
Erittäin hyviä kysymyksiä, mutta näin.
47:26
Asia selvä. Minä otan selville sitten lisää
47:29
levyngustajavista siitä, mutta että pyrstö tähtenä se näkyy nyt
47:32
sitten loppukuusta. Näin mä oon antanut itselleni.
47:35
Taisi olla siellä taisi olla muistaakseni ihan useampikin
47:37
nytten näkyvillä neljäpä samaan aikaan.
47:40
Joo onko tämmöinen niinku kuinka yleistä?
47:43
Johtuuko se siitä, että nyt ne on sieltä samasta pilvestä
47:45
samaan aikaan sinutunut vai minkä takia nyt on muutama?
47:48
Useampikin nähtäville yksi aikaa kuin joskus.
47:50
Tuntuu että minä muistan, että se varmaan on ollut hälyn
47:52
komeetta edellinen tai heil bob jossa itse oikein edustaa, että
47:56
niitä on joskus ehkä yrittänyt ainakin katsella.
47:59
Joo ne se on se on hyvä kysymys. Mä en usko että näillä
48:03
muistaakseni mä menen ihan niinku muistikuvien mukaan, että
48:06
että mun mielestä näillä komeetoilla ei oo niin kun että
48:09
ei oo niinku täsmälleen samantyyppisellä radoilla tai
48:13
tai muuta että näillä ei todennäköisesti oo mitään muuta
48:17
yhteyttä, mutta ne taisi olla. En mä nyt ihan väärässä ole niin
48:23
ne. Ne on no ne on joka tapauksessa
48:27
siis se ne syy minkä takia niitä tulee paljon.
48:31
Tietysti se, että koko ajan niinku havaintovälineet paranee
48:34
ja tietysti komeettaja ja muita tämmöisiä aktiivisia kohteita on
48:37
jatkuvasti meidän ympärillä. Me ei vaan löydetä välttämättä
48:39
kaikkia niistä. Ja ja ja sen takia sitten.
48:45
Niitä voi olla että niitä tulee ja varmasti tulee nytten niinku
48:48
jatkossa vielä enemmän. Eli muistan itse kun olin töissä
48:52
parstans teleskoopilla kun se alkoi tekemään havaintoja ja jos
48:55
katsoo esimerkiksi komeehtojen. Että kuinka paljon komeettaja on
48:59
löydetty niin sen jälkeen kun panstassa alkoi tekemään
49:01
havaintoja. Me joka meni hieman näki hieman
49:04
himmeämpiä kohteita kuin aiemman, niin yhtäkkiä
49:07
kommenttojen määrä nousi merkittömästi.
49:12
Että ne ei niitä ei vaan tavallaan niinku löydetä muuten.
49:16
Se on ehkä se välineistö. Mä sanoisin, että tässä on nyt
49:20
enemmän syy kun se että että ne olisi jostain samasta.
49:25
Kehityskulku lähtee sitä tekemään niin niin.
49:28
Oliko sekin huhupuhe huhupuhetta mitä jossain vaiheessa
49:32
kolmeksesta puhuttiin, että se oli niin massiivisen kokoinen,
49:35
että sen semmoisen muodostuminen, että ei vaan niin
49:39
paljon materiaa pitäisi olla edes siellä missä se on
49:41
lähtenyt. Onko se nyt kuitenkin sitten
49:42
pienempi ja loppu oli vain kutupilveen.
49:46
Joo mun ymmärtääkseni joo että ei se ei se ole.
49:50
Ei se mun mielestä ole niin iso kuin mitä se alunperin ja
49:53
tietysti silloin kun me löydetään joku kappale
49:56
ensimmäistä kertaa, niin silloin meillä tietysti ainoa
49:58
informaatio mikä meillä on on vain se kirkkaus.
50:01
Ja sitten meillä on joku karkea arvio siitä, että kuinka
50:03
kaukainen se on ja se tarvitaan enemmän havaintoja, jotta
50:06
esimerkiksi se etäisyys tarkentuu ja sitten tämmöisen
50:09
etäisyys tarkentuu. Me pystytään paremmin sanomaan
50:11
että. Että kuinka iso toi
50:13
todellisuudessa on? Mutta siihenkin sitten vielä
50:16
vaikuttaa se, että kuinka hyvin se heijastaa valoa, että sitten
50:19
jos se heijastaa hyvin valoa, niin se voi olla hyvin pieni
50:22
kappale jos se on. Toisaalta jos se on jo jo hyvin
50:26
tuota tämmöinen huonosti heijastava, niin se itse asiassa
50:29
täytyy olla hyvin iso, jotta me nähdään sitten sitä valoa niin
50:32
paljon kuin nähdään. Ja ja ja sitten tietysti vielä
50:35
komeettajien tapauksessa on se, että niillä on tietysti se oma,
50:38
että me ei nähdä sitä itse asiassa ydintä, mikä on se oma
50:41
kappale siellä sisällä vaan me nähdään jonkinnäköinen wutu
50:45
pilvi sen ympärille ja silloin se tietysti koon määrittely on
50:48
vähän semmoista. Epämääräistä, että mikä sen koko
50:52
niinku fyysinen fysikaalinen koko nyt varsinaisesti on.
50:56
Mikä se on kyse on siinä 100 päässä mikä se kohta on sitten
51:01
sillä radalla. Nyt kun tulee tähän lähimmäksi
51:03
maapalloa, milloin ne parhaat tulokset saadaan ja koska niitä
51:06
tuloksia sitten odotettavissa, että meillä on se kaikki paras.
51:09
Totta kai varmaan tutkimustyö jatkuu vuosia sen jälkeen että
51:12
mistä oli kyse, mutta että semmoista niinku.
51:15
Suhteellisen tarkkaa tietoa, että kansa on tyytyväinen, että
51:18
kyllä tämä nyt tämmöinen oli. Siis milloinkohan me semmoinen
51:20
saadaan? Mä no mä mun veikkaus on että
51:24
sanotaanko ensi kesän todennäköisesti.
51:27
Nytkö se, että se on nyt tietysti siellä niinku että sitä
51:29
ei voi havaita. Aurinko.
51:33
Toisella puolella, mutta mutta. Että sitten kun se tulee tästä
51:36
esiin ja nyt sitten voidaan alkaa tekee jatkohavaintoja,
51:39
niin meillä on esimerkiksi havaintoja, joita tehtiin tuota
51:43
ja pystyttiin tekemään ikään kun ensimmäinen puolisko
51:46
havainnoista ja nyt saadaan sitten se toinen puolisko.
51:49
Havaittua ja ja ja se tulee kertomaan meille sitten hyvin
51:52
paljon siitä lisää informaatiota kappaleesta, että se näyttää
51:57
silleen, että OK se karkeasti ottaen se näyttää aika lailla
52:02
samalta kun mitä aurinkokunnan kohteet ja mä puhun erityisesti
52:05
polarimetrisistä havainnoista. Ja ja ja sitten, mut sitten me
52:10
ei olla saatu niitä vielä semmoisissa geometrioissa niitä
52:14
havaintoja tehtyä, että me pystyttäisiin varmasti sanomaan,
52:17
että onko tässä jotain erikoista vai onko tää niin kun tuleeko
52:22
tää seuraamaan samaa tavallaan etenemään tää.
52:26
Nämä havainnot ja mittaukset samalla tavalla niin kuin
52:28
toisille mauri kunnan kappaleille.
52:32
Ja nää tavallaan havainnot tullaan tekemään nyt tässä tässä
52:36
tota loppuvuodesta ja alkuvuodesta ja sitten mä luulen
52:39
että ne analyysi niin se se vie tyypillisesti sen.
52:43
Kuukausia tai vuoden jopa ennen kuin ennen kuin saadaan sitten
52:47
kaikki irti siitä. Mutta mä luulen, että tää ensi
52:50
ensi kesänä suurin piirtein niin pitäisi alkaa olla kaikki.
52:53
Suurin osa palikoista koossa sitten tietysti sen jälkeen
52:56
tulee yhä tarkempia mallituksia sitten kappaleesta ja mitä nää
53:02
kaikki kun pistetään kaikki se informaatio tai mitä eri
53:04
tutkimusryhmät on saanut. Selvitettyä pistetään se kasaan
53:08
jotenkin ja yritetään selvittää, että mikä on nyt se.
53:11
Pienin yhteinen nimittäjä siellä tai suurin yhteinen nimittäjä,
53:15
että miten kaikki saadaan kaikki havainnot niinku.
53:18
Ja puhumaan samaa kieltä tai tai tai tai kertomaan samaa tarinaa,
53:23
niin se on tietysti sitten se iso iso työ.
53:25
Sen jälkeen sinä kun sä oot sisäpiirissä niin saiko nyt
53:28
mikään siellä marsissa kuvia siitä kun tää oli tää yksi
53:32
salaliittoteoriö mikä lähti että happasi sattuikin sitten
53:36
yhdysvaltain hallinnon sulku just kun nasan piti ottaa kuvia
53:39
siitä. Tää oli tällainen
53:41
salaliittoteori, joka myös levisi jossain vaiheessa niin.
53:43
Joo se. Onko tietoa?
53:45
Siellä kuitenkin ilmeisesti? Käsittääkseni jotkut olivat
53:49
tähän jopa kerenneet hieman valmistautua, että koitetaan
53:52
saada todennäköisyys. Ei ollut ilmeisen kova, mutta.
53:55
Joo mä en itse asiassa tosta mä en ole kuullut ainakaan että sä
54:00
aikoi ja mä en nyt edes siis käytännössä tiedä että
54:03
vaikuttaako se vaikuttaako se nyt siihen välttämättä mitä
54:06
marsissa tehdään että. En nyt ole ihan satavarma, mutta
54:10
mutta, mutta en usko, että vaikka olisi nasan missio, että
54:15
sen hanskat tippuisi täysin, että kyllä siellä aina se
54:17
minimimiehitys aina kuitenkin on, ettei.
54:19
Ne ei niitä. Sulje, ettei sulku vaikuta
54:23
siihen että. Ehkä osa osa henkilöstöstä on on
54:27
on tietysti poissa, mutta että onko ei varmaan ihan kaikki ja
54:32
tietysti myös jos tämmöisiä yritetään tällaisia niinku
54:35
varsinkin jostain avaruus. Tuota niin avaruudessa
54:40
toimivilta laitteistoilta tehtyä näitä havaintoja tehdä näitä
54:42
havaintoja, niin ne yleensä. Suunnitellaan ja ja viedään ne
54:47
komennot sinne. Sille havaintolaitteelle jo
54:51
erittäin hyvissä ajoin, että se ei ole mitään sellaista, että
54:54
jos se tilanne olisi ollut niin kun maanantaina ja sunnuntaina
54:58
ilmoitetaan että nyt menee kiinni, niin sillä on mitään
55:00
merkitystä, koska ne on kaikki jo tehty ja suunniteltu, että
55:03
sitten se laite tekee ne joka tapauksessa.
55:07
Mutta mä en tosiaan mä en ole tosiaan kuullut tästä nyt se joo
55:09
ja. Eikä ne siellä mitään.
55:11
Mä jossain vaiheessa yritin saada lueskella sitä, niin
55:14
siellä ei tosiaan ilmeisesti ollut kun se nasan minkä niminen
55:17
on, joka siinä ilma tai siinä menee siinä ympärillä, jossa
55:20
olisi vähänkin riittävä järjestelmä.
55:22
Sitä kameraa, kamerat muut oli valmiiksi vähän suunnattu
55:25
muualle ja arabiemiraateille oli joku siellä, mutta se vaan oli
55:28
joku mittauslaitteisto joka meni silleen niinku pitää kuvia jos
55:30
edes ottanut että että ne että nyt kaikilla oli siellä
55:33
kauheasti kaikkea ja kukaan ei ole ottanut kuvia niin se.
55:36
Ei ehkä ihan pidä paikkaansa, ei sillä ollut mahdollisuuksiakaan
55:40
mahdollisuuksia ottaa. Otetaas vielä yksi yleisökysymys
55:42
ennen kuin pistetään tota taas siihen siniseen laatikkoon
55:45
niinku mulla on aina tapana. On tätä aina tiivistellä sitten
55:48
tai vieras saa tiivistää niin notification nimimerkki,
55:52
yleisökysymys mun mielestä kans ihan mielenkiintoinen.
55:55
Miksi vettä ja kaasua purkautuu jo niin kaukana auringosta?
56:00
Kun maalaisjärkihän ajattelee niin, että sehän tarvitsee
56:03
sitten lämpöä jotta se sulaa niin onko siellä nyt sitten niin
56:07
avaruudessa kuitenkin aika kaukana kaukana auringosta olla
56:10
niin aika kylmää. Joo siis ajatellaan, että se se
56:14
se tuota vesi alkaa höyrystymään siellä suurin piirtein
56:18
jupiterin. Etäisyydellä auringosta eli se
56:22
on noin 5 kertaa kauempana kuin missä missä tuota niin niin.
56:28
Mikä maan keskietäisyys auringosta on?
56:30
Eli eli aika aika syvällä ja ja mulla ei.
56:34
Ei nyt henkilökohtaisesti ole. Mä en ole gmisi.
56:36
Mä en osaa sanoa suoraan sitä mekanismia minkä takia näin käy,
56:40
mutta periaatteessa onhan niissä siis.
56:44
Valon fotoneissa siis lämpöä itsessäänhän siellä avaruudessa
56:49
ei ole, että sehän on periaatteessa se se miten se
56:52
pitää ajatella on se, että paljonko siihen paljonko siihen
56:56
tulee ikään kuin säteilyä siihen pinnalle.
56:58
Ja nouseeko se lämpötila se säteilyn ansiosta tarpeeksi
57:03
korkealle? Ja se ei tietenkään myöskään ole
57:06
niin kuin ihan semmoinen, että se täytyy olla juuri tietty.
57:10
Tietty tuota niin niin lämpötila vaan se voi vähän vaihdella ja
57:15
tietysti sitten myös tuota kun ei ole.
57:18
Ei ole varsinaisesti kaasukehää tai tavallaan käytännössä
57:21
tyhjiössä, niin niin silloin myös.
57:25
Nää nää prosessit toimii vähän eri tavalla kuin mihin ehkä
57:27
arkijärjellä pystyisi pystyisi ajattelemaan.
57:31
Että myös esimerkiksi jos otetaan.
57:35
Hiilidioksidijäätä niin niin niin silloin se on.
57:38
Sen sitä yleensä löytyy vasta tuolta nektuluuksen takaa niin
57:43
kun jäänä periaatteessa siinä, että se pysyy siellä.
57:46
Mut sitten me tiedetään, että jos jos meillä on komeetta, joka
57:49
tulee. Niinku lähemmäs niin sitten se
57:52
alkaa siellä ehkä muutaman 10 eli jopa neptunuksen
57:56
etäisyydellä suurinpiirtein niin alkaa alkaa sitten jo
57:59
höyrystymään vaikka siellä on on on hyvin kylmää.
58:02
Sitten vielä että että niin kun muutamia kymmeniä asteita nolla
58:07
absoluuttisen nollapisteen yläpuolella ollaan siellä.
58:11
Mutta mutta noin niinku tämmöinen niinku karkea vastaus
58:14
on on on se että että että siellä on kuitenkin sitä
58:19
energiaa sitten valonsäteistä. Ja tietysti voi olla että
58:23
jossain mielessä en nyt ole ihan satavarma, mutta on
58:25
hiukkaspommituskin jos aurinko, aurinkotuulia ja ja sitten
58:30
tällaiset kosmiset säteet niin nekin tietysti tuo materiaalien
58:32
energiaa ja ja vaikuttaa siihen. Ja tähän kysymykseen.
58:38
Itse asiassa mikael laittoi vielä nauhoituksen jälkeen
58:41
viestiä. Tarkentaakseen vastaustaan syy
58:46
siihen, että vesimolekyylejä vapautuu kaasuna myös alle
58:49
jäätymispisteen lämpötilassa on, että lämpötila on kuitenkin
58:53
tarpeeksi korkea sille, että niin sanottu epäjärjestynyt jää,
58:58
joka ei ole tarpeeksi järjestäytynyt kiderakenteeksi.
59:01
Kuten yleisesti tuntemamme jää, niin tämä järjestyy uudelleen ja
59:06
vapauttaa tässä prosessissa vettä kaasun muodossa.
59:09
Lähempänä aurinkoa komeetan aktiivisuus on seurausta
59:11
perinteisemmästä hämistymisestä eli aineen muutosta.
59:15
Kiinteästä olomuodosta suoraan kaasuksi.
59:18
Jos tämä selkeytti, kyse siis on amorfos water ice ilmiöstä eli
59:23
epäjärjestyneistä vesijäästä. Mielenkiintoinen prosessi.
59:28
Palata haastatteluun. No näin nyt otetaan otetaan
59:33
semmoinen sininen laatikko tähän podcastin loppuun, mikä me
59:36
ollaan suunnilleen samanikäisiä, niin veikkaan että sullakin
59:38
kirjassa on ollut yläaste lukioaikanakin.
59:41
Ehkä vielä semmoinen sininen laatikko mihin tiivisteltiin
59:44
aina asioita, niin tota nyt on sinun vuoro tiivistää mitä
59:48
tulisi tietää 3 i applas komeetasta.
59:53
No se on tähtien välinen kohde. Se on hyvin vanha.
59:59
Saattaa olla yksi vanha kuin meidän koko linnunrata eli eli 2
1:00:03
3 kertaa vanhempi kuin meidän aurinkokunta eli hyvin vanhaa
1:00:07
ainesta. Se sattumalta tulee meidän
1:00:11
aurinkokunnan läpi tai sen lentorata on sellainen, että se
1:00:14
tulee noin karkeasti ottaen planeettojen tasossa.
1:00:18
Mikä tekee sitten sitten sellaisen, että sitä pystytään
1:00:21
havaitsemaan aika hyvin. Kaikilla suurilla
1:00:24
teleskoopeilla, myös maan pinnalta.
1:00:30
Se. Ei hyvin hyvin suurella
1:00:33
todennäköisyydellä ei ole mikään mikään pienten vihreiden ukkojen
1:00:39
alus eli se on todennäköisesti ihan täysin luonnollinen
1:00:42
kappale. Ja sen takia se tulee myös
1:00:45
kertomaan meille erittäin paljon siitä minkälaista on
1:00:49
minkälaista. Niin kun minkälainen koostumus
1:00:53
muissa aurinkokunnissa on ja niiden näissä planeettakunnissa.
1:00:58
Ja ja jos saa nähdä näyttääkö tarkemmat mittaukset, mutta
1:01:02
yleensä komeetoistahan löydetään tai on löydetty aminohappoja ja
1:01:08
ja ja muuta että sehän olisi hyvin suuri mielenkiinto että
1:01:11
jos pystyttäisiin jos se sallisi tällaisten mittausten tarkkojen
1:01:15
mittausten tekemisen niin niin niin niin sieltä voisi löytyä
1:01:19
kaikennäköistä mielenkiintoista. Nyt tiedetään jo, että siellä on
1:01:22
orgaanisia yhdisteitä. Mutta että paljon muuta ei
1:01:25
sitten tiedetäkään, että sieltä voisi sitten löytyä.
1:01:30
Esimerkiksi vastauksia siihen, että voiko voiko elämää syntyä.
1:01:34
Muissakin planeettakunnissa kun vaan tässä meidän
1:01:37
aurinkokunnassa. Ehkä sitten suoraan että asti k,
1:01:43
lla yksi 10 tällaisen niinku kaksituhattaluvun nuoren
1:01:47
kielellä. Kuinka siistiä on että tää tää
1:01:50
nyt tulee kun ajatellaan että säkin olisit voinut
1:01:53
periaatteessa elää ihan tässä rauhallista elämää ilman 3 i
1:01:58
atlasta ja ja että näitä nyt sitten ollaan kehitytty sille
1:02:00
asteelle niinku teknisesti että on mahdollista näitä tutkia
1:02:03
niin. Onko onko se kuinka siistiä?
1:02:07
No siis onhan se ihan ihan ihan siis todella siistiä siis tää
1:02:11
tätä monesti kutsutaan aikaa tämmöiseksi niinku.
1:02:15
Planeettakuntatutkimuksen kulta-ajaksi, eli meillä on
1:02:18
luotaimia. Hyvin monella taivaankappaleilla
1:02:21
pienkappaleilla vieraillaan. Poimitaan niistä näytteitä
1:02:25
meidän maan päällisettynä. Laitteet on nyt niin tarkkoja,
1:02:30
että se mihin on niin kuin on yritetty nähdä esimerkiksi
1:02:32
tällaisia internet tuota, niin niin tähtien välisiä
1:02:36
vierailijoita jo kymmeniä vuosia ja nyt yhtäkkiä se onkin sitten
1:02:40
mahdollista. Ja ihan tässä tämän vuoden
1:02:43
lopulla ehkä aloittaa seuraavan sukupolven etsintäohjelma tai
1:02:46
tämmöiset tarkoitusohjelmat, että isot teleskoopit.
1:02:50
Jotka tulee löytää näitä sitten vielä niin kun.
1:02:52
Todennäköisesti paljon lisää, eli aletaan saamaan ihan
1:02:55
oikeasti niinku tällaista. Todellista tilastollista
1:03:00
jakaumaa näille kappaleille voidaan oikeasti alkaa tutkimaan
1:03:04
sitä, että minkälaista. Ehkä elämä on muilla öö tai mui
1:03:10
muissa planmeettasysteemeissä. Miten siellä planeetalta syntyy
1:03:13
ja näin päin pois ja meillä on niinku näytteitä.
1:03:16
Noita luonto tuo meille suoraan nokan eteen.
1:03:19
Eli on tää niinku. Tosi siisti että en en en voi
1:03:24
muuta muuta sanoa kun onneksi elän juuri tätä tätä aikaa.
1:03:29
Ja mikael mä oon erittäin tyytyväinen siitä, että vaikka
1:03:31
tieteellisesti nyt tätä lähestyitkin, niin äskeisessä
1:03:33
tiivistyksessä jätit kuitenkin pienen mahdollisuuden niille,
1:03:37
jotka nyt sensaatiohakuisesti kuunteli tän jakson, että
1:03:39
olisiko ne kuitenkin sitten alienit tulossa kun sä sanoit
1:03:42
että erittäin suurella todennäköisyydellä ja
1:03:44
todennäköisesti tämä ei ole ole tota noin niin mikään tällainen,
1:03:48
niin siellä kuitenkin heillekin on sitten pieni saumajätettä jos
1:03:51
he haluaa sitä vielä niinku. Toivoa, että tällainen asia
1:03:54
tapahtuu. Niin tää on siis se mihin mihin
1:03:57
mikä mikä kuvaa ikään kuin tiedettä niin kun tavallaan että
1:04:02
eihän me me tiedä, ei pysty sanomaan antaa varmoja
1:04:05
vastauksia ihmisille. Se mitä me tehdään niin
1:04:09
tutkitaan maailmaa ja annetaan todennäköisyyksiä millä
1:04:12
todennäköisyydellä jokin asia on niin tai näin, mutta ei
1:04:16
tietenkään on liian paljon tavallaan vapausasteita, jotta
1:04:20
me pystyttäisiin sanoa täysin varmasti eikä kukaan pysty sitä
1:04:24
sanomaan ennen kuin esimerkiksi vierailee sen luona ja ja
1:04:26
siltikinhän se voi olla, että se on naamioitunut komeerasti.
1:04:29
Totta kai näitä teorioita voi aina keksiä, että mitä siellä
1:04:33
voisi olla. Mutta mutta sanotaanko, että jos
1:04:37
multa kysytään henkilökohtainen mielipide?
1:04:39
Niin se ei ole. Se on täysin luonnollinen
1:04:41
kappale, ei mitään, mutta tiede ei pysty sitä haluattomasti
1:04:44
todistaa. Mutta kaikki mitä me ollaan
1:04:46
sitten tällä hetkellä mitattu. Sen perusteella se on ihan
1:04:50
täysin luonnollinen kappale ja sen takia, että se on
1:04:53
luonnollinen kappale. Se on erittäin kiinnostunut.
1:04:57
Eli vessapaperi on turha ruveta hamstraamaan.
1:05:01
Joo ei kannata ei olisi kannattanut pandemian
1:05:03
aikanakaan. Kiitos mikael että olit mukana
1:05:06
ja oikein tota toiminnantäytteistä seuraavaa
1:05:10
vuotta sulle nyt sitten ainakin sitten kun tota tämän kanssa
1:05:13
paiskit ja kyllä teillä siellä varmaan hommaa riittää.
1:05:16
Joo. Kiitoksia sulle.
1:05:18
Ai niin ja muuten sitä lemonia niin sitä komeetta voit alkaa
1:05:22
etsiä noin 90 minuuttia ennen auringonnousua.
1:05:25
Parhaimmillaan se on ilta hämärässä ja myös aamutaivaalla
1:05:29
ennen auringonnousua ja toiseen päivään.
1:05:31
Marraskuuta asti on parhaat näkyvyyspäivät ja luoteis
1:05:35
länsitaivasta 30 asteen korkeudella horisontista sieltä
1:05:38
lemm löytyy. Seuraaja osallistu facebookissa
1:05:43
mitä tulisi tietää podcast ja instassa nimellä.