Latest / Signaali / #72 | Miten avaruussatelliitit toimivat ja mihin niitä tarvitaan, professori Jaan Praks?

Transcript

#72 | Miten avaruussatelliitit toimivat ja mihin niitä tarvitaan, professori Jaan Praks? · Signaali

• 0:00
  Siis mä mä mä kertoa sulle taustatarinana, että joskus
• 0:03
  minua ärsyttää se, että missä tahansa tilaisuudessa
• 0:06
  journalisti kysyy multa jotain niin suurinpiirtein se kysymys
• 0:10
  on se, että hei kerro miksi me ollaan niin hyviä ja sitten kun
• 0:14
  mä kerron että hei come on, ei me olla niin hyviä.
• 0:16
  Me tässä niinku saadaan suunnilleen muut kiinni tällä
• 0:19
  hetkellä niin sanotusti OK unohda koko juttu tehdään jonkun
• 0:21
  toisen. Kanssa tämä tarina.
• 0:23
  Mutta entä jos suhteuttaa vaikka kansan kokoon?
• 0:26
  Ei ole silti mitään erikoista. Eikö?
• 0:28
  No ei ole mitään nyt niin ihmeellistä.
• 0:32
  OK aika vaatimaton näkemys kyllä täytyy sanoa.
• 0:36
  SUOMI on hyvä. Meillä on paljon satelliitteja.
• 0:39
  Meillä on enemmän kuin ruotsilla, joka nyt tässä on
• 0:41
  ehkä tässä mittakaavassa se tärkein tulos, mutta mutta tota
• 0:46
  avaruushistoria on tosi lyhyt ja.
• 0:48
  Meillä on yksi iso firma, joka tekee paljon satelliitteja.
• 0:51
  Ei meillä muuta ole, että tää nyt on tämmöinen nokia hetki.
• 0:56
  Morjesta kaikille ja tervetuloa uuteen signaalipodcastin jakson
• 0:59
  pariin. Mun nimi on george lapinlampi ja
• 1:02
  tällä kertaa signaalin vieraana on professori jan brax
• 1:07
  tervetuloa signaaliin ja. Hienoa olla täällä.
• 1:11
  Sä tosiaan toimit professorina aalto yliopistossa ja sun
• 1:15
  erikoislajeina on sähkötekniikka, mutta myös
• 1:18
  avaruusteknologia. Haluaisitko ensin kertoa hieman
• 1:20
  sun omasta taustastaan? Tosiaan olen koulutukseltani
• 1:23
  fyysikko kiinnostunut avaruudesta avaruus tekniikasta,
• 1:27
  kauko kartoituksesta, maapallosta, monesta asiasta.
• 1:30
  Ja tällä hetkellä ehkä eniten teen tosiaan avaruustekniikkaa,
• 1:34
  eli me rakennetaan tutkimusryhmän ja opiskelijoiden
• 1:36
  kanssa pieniä satelliitteja, avaruuslaitteita, hyötykuormia,
• 1:42
  sensoreita ja tehdä muitakin avaruuteen liittyviä projekteja.
• 1:48
  Tuossa kun aluksi juteltiin sun kanssa, että mikä voisi olla
• 1:50
  sellainen hyvä alkukysymys ja mä ehdotin sitä, että että se voisi
• 1:55
  olla sellainen, että miksi SUOMI on tänä päivänä
• 1:57
  avaruusteknologian suurvalta ja sä ammut sen kysymyksen alas.
• 2:02
  No joo ei. Suomihan sinänsä on erittäin
• 2:04
  menestynyt piensatelliittialueella, mutta
• 2:07
  enpä käyttäisi määritelmää avaruustekniikan suurvalta tai
• 2:11
  avaruuslaitteiden suurvalta, että pieni toimija me edelleen
• 2:15
  ollaan. Pieni kansa me ollaan, mutta
• 2:17
  tietyillä alueilla kuten esimerkiksi piensatelliittien
• 2:22
  kaukokartoitus me ollaan ihan maailman huippua kyllä.
• 2:25
  OK eli me ollaan tosi hyviä tietyllä niche alueella.
• 2:29
  Kyllä näiden liiteissä kyllä. Joo no meillähän on nyt useita
• 2:33
  kasvu yhtiöitä. 5 ehkä yksi ja tää avaruusteknologian puolella.
• 2:38
  Kaikki ovat varmaan kuulleet ice i, mutta myös reorbit ja
• 2:42
  kuvauspace niin minun näkökulmasta ne ovat jo valtavia
• 2:46
  bisneksiä sen mitä mä oon nähnyt niin iceye tilauskanta sen mitä
• 2:51
  sitä mitä tää ei oo miljardeissa niin voidaan puhua jo varsin
• 2:54
  merkittävästä liiketoiminnasta, mutta.
• 2:56
  Kaikki suuri lähtee aina pienestä ja jos mä tulkitsen
• 3:00
  oikein tätä historiaa, kronologiaa niin niin kaikki on
• 3:04
  lähtenyt liikkeelle aalto yks projektista tai se on ollut
• 3:07
  ainakin merkittävä projekti. Niin mikä merkitys on ollut
• 3:10
  tällä projektilla? No tosiaan aalto yksin
• 3:14
  aloitettiin opiskelijoitten kanssa vähän jo 2009 puolella,
• 3:17
  mutta varsinaisesti laitettiin tää meidän opiskelijaprojekti
• 3:21
  käytiin sitten vuonna 2010. Ja.
• 3:26
  Nämä henkilöt ja. Liikemiehet sitten, jotka
• 3:31
  nykyään pyörittää isoja yhtiöitä niin ne aloitti koulupenkillä
• 3:34
  sitten siinä meidän projektissa ja se oli ensimmäinen
• 3:37
  satelliittiprojekti suomessa. Missä sitten oikeasti
• 3:41
  laukaistiin oma ensimmäinen satelliitti ja todella paljon
• 3:45
  lähti liikkeelle juuri siitä projektista, mutta suomihan on
• 3:50
  Euroopan avaruusjärjestön jäsen jo vuodesta 95.
• 3:53
  Ensimmäinen avaruustekniikan professori martti hallikainen
• 3:56
  tota astui virkaan. 1987. Eli kyllä suomessa
• 4:01
  avaruustekniikkaa, avaruusprojekteja ja sensoreita
• 4:04
  on tehty aikaisemminkin, mutta me polkaistiin käyntiin sitten
• 4:07
  se, että me pystytään tekemään kokonaisia laitteita ja ampumaan
• 4:12
  avaruuteen. Satelliitteja suomen lipun alla.
• 4:16
  Mutta mikä oli se alkuhetki, kun päätettiin rakentaa tällainen
• 4:19
  satelliitti, että yksi päivänä te vaan päätettiin, että OK, tää
• 4:22
  on mahtava idea. Rakennetaan satelliitti.
• 4:24
  No se on itse asiassa kurssi, eli meillä oli erikoistyökurssi
• 4:28
  mihin koottiin sitten 7 erittäin.
• 4:30
  Innokasta opiskelijaa, koska olin aloittanut vähän
• 4:34
  aikaisemmin avaruustekniikan opettajana syksyllä 2009.
• 4:38
  Vedin sitten tota avaruustekniikan kurssin, johon
• 4:41
  tuli kutsuttua paljon toimijoita asiantuntijoita suomesta.
• 4:45
  Opiskelijat oli innokkaita ja keväällä piti saada sitten
• 4:48
  jotain tekemistä ja mietittiin, että tehdään erikoistyökurssi ja
• 4:51
  otetaan oikein haastava projekti ja se oli jo ensimmäisessä
• 4:55
  projektikokouksessa tai erikoistyökurssin kokouksessa,
• 4:58
  missä päätettiin että. Me kyllä pystytään rakentamaan
• 5:01
  satelliitti, koska siinä oli jo näitä piensatelliitteja
• 5:05
  eurooppalaisissakin yliopistoissa muutama rakennettu
• 5:09
  yksi esikuva tuli esimerkiksi virosta jaestupe-satelliitissa
• 5:13
  oli pikkasen mukana ja sitä kautta sitten lähdettiin
• 5:17
  tekemään satelliittia. Kuinka pitkään kesti rakentaa
• 5:21
  tällainen ensimmäinen satelliitti?
• 5:22
  No tää oli yliopistoprojekti ja tähän kului ihan aivan liian
• 5:26
  pitkä aika, että mehän saatiin se satelliitti avaruuteen vasta
• 5:29
  2007. Toista ja se satelliitti oli
• 5:32
  valmis sitten 2016 keväällä käytännössä, että kyllä siinä
• 5:36
  vähän reilu 5 vuotta vierähti ennen kun saatiin satelliitti
• 5:40
  valmiiksi ja siinähän itse asiassa oli monta sukupolvea
• 5:43
  näitä opiskelijoita koska se on jo pidempi aika kun sitten
• 5:47
  tyypillisen maisterin ohjelma kestää, että käytännössä kaikki
• 5:51
  opiskelijat vaihtuu siinä sen projektin aikana ja se tietysti.
• 5:57
  Tuo tiettyjä haasteita, että kun sun väki uudistuu koko ajan.
• 6:00
  Niin suunnitelmat muuttuu ja kaikki muuttuu ja sitten siinä
• 6:03
  pitää kuitenkin saada se laite valmiiksi ja se tavallaan se.
• 6:07
  Meillähän oli jo 2010 aika samanlainen suunnitelma
• 6:11
  satelliitista. Mikä sitten lopulta myöskin
• 6:13
  toteutui, mutta se viimeiset 20% on vaikeata, että se että
• 6:19
  saadaan kaikki just näin että se toimii, niin se vaatii eniten
• 6:23
  aikaa. Joo.
• 6:25
  Jutellaan tänään ehdottomasti sun kanssa siitä, mikä tekee
• 6:27
  satelliiteista vaikeat ja ja. Minkälaiset on nykyaikaiset
• 6:33
  satelliitit? Mutta jotta saadaan jonkinlainen
• 6:35
  vertailukohta niin. Mihin tää ensimmäinen
• 6:38
  satelliitti oikeastaan kykenee? Mitä sillä pystyttiin tekemään?
• 6:42
  No meidän satelliitti oli teknologian demonstraatio
• 6:45
  satelliitti ja se oikeastaan oli aika monimutkainen satelliitti.
• 6:49
  Satelliitti oli 3 tiedeinstrumenttia tai
• 6:52
  hyötykuormaa, joilla oli sitten tarkoitus tehdä tiedettä.
• 6:56
  Ne rakennettiin eri instituuteissa.
• 6:59
  VTT rakensi sellaisen uudentyyppisen
• 7:00
  hyperspektirikameran, joka pystyy hyvin tarkkaan mittaamaan
• 7:04
  sieltä avaruudesta. Sitten maanpinnan värejä.
• 7:08
  Tavallaan sitä värikostumusta, spektrikostumusta ja toinen
• 7:13
  instrumentti oli Ilmatieteen laitoksella kehitetty
• 7:16
  plasmajarrun versio, joka oli silloin jo rakennettu
• 7:20
  estcupe-satelliitteja varten ja me saatiin sitten siitä hiukan
• 7:23
  kehittyneempi versio oman satelliitin kyytiin ja kolmas
• 7:27
  laite oli sitten radmon, joka oli kehitetty Turun yliopistossa
• 7:32
  säteilymittauksia varten ja meidän opiskelijat ja meidän
• 7:35
  projekti sitten me kerättiin. Ikään kuin suomesta nää
• 7:39
  yhteistyökumppanit muodostettiin niiden hyötykuormien ympärille.
• 7:43
  Se missio ja rakennettiin sitten ihan
• 7:45
  elektroniikkakomponenteista. Se varsinainen satelliitti, joka
• 7:49
  sitten pitää elossa ne laitteet siellä avaruudessa ja kaikista
• 7:54
  laitteista saatiin myöskin tiede tuloksia pystyttiin julkaisemaan
• 7:58
  niitä tuloksia myös tiedelehdissä ja myös sillä
• 8:01
  tavalla saamaan niinku. Todistettua esimerkiksi että se
• 8:06
  spektri kamera oikeasti toimii avaruudessa ja että tää periaate
• 8:10
  on sovelias myöskin maanpinnan kartoitukseen ja siitä lähtien
• 8:14
  esimerkiksi kuvauspacen instrumentti perheliikkeelle ja
• 8:18
  VTTN avaruusinstrumentti perheliikkeelle.
• 8:22
  Rammonista tuli sitten myös tutkimustuloksia ja sitä ollaan
• 8:26
  jatkettu yhteistyötä Turun kanssa.
• 8:28
  Sitten meidän huippuyksiköiden puitteissa ja samoin myöskin
• 8:32
  plasmajarru saatiin hiukan avattua ehkä milli metrin
• 8:37
  verran, mutta se ei ollut kovin menestyksekäs se eksperimentti.
• 8:40
  Mutta tosiaan satelliitin sisällä oli tämmöisiä laitteita,
• 8:43
  jonka toimintaan haluttiin demonstroida siellä avaruudessa.
• 8:48
  Se on yleensä aika merkittävä saavutus, että jos meillä on
• 8:50
  uusi laite. Ja saadaan se sitten toimimaan
• 8:54
  siellä avaruudessa, niin sitä varten rakennettiin sitten se
• 8:57
  koko satelliitti, missä oli meidän rakentamat radiot ja
• 9:00
  keskustietokoneet ja muut laitteet jotka sitten piti.
• 9:03
  Hengissä sen sen hyötykuorman siellä avaruudessa.
• 9:07
  No ensimmäinen satelliitti rakennettiin 5 vuodessa, mutta
• 9:12
  onko sulla olemassa arviota, että miten paljon siitä ollaan
• 9:14
  menty eteenpäin, että kuinka nopeasti tänä päivänä
• 9:17
  esimerkiksi jonkinlainen joku kaupallinen yritys voi rakentaa,
• 9:21
  kuinka nopeasti se voi rakentaa tällaisena?
• 9:24
  No se melkein on on nolla 100. Kaikki on mahdollista, että
• 9:27
  satelliitin voi rakentaa. Periaatteessa melkeinpä viikossa
• 9:32
  ja sitten siihen voi mennä 20 vuotta myöskin, että nää kaikki
• 9:35
  on olemassa. Satelliitit on niin
• 9:37
  monimutkaisia laitteita. Se voisi olla melkein siis
• 9:40
  kaikki mitä siellä avaruudessa liikkuu ja jolla on
• 9:43
  jonkinnäköinen tehtävä on satelliitti se vähän tota on
• 9:48
  sellaista, että jos me kutsuttaisi kaikkea
• 9:51
  leikkiautosta tota iso isoon kaivosyhtiön.
• 9:57
  Kuormihin asti tai vielä isompiin laitteisiin.
• 9:59
  Kaikki olisi vaan autoja. Eli näitä on niin monenlaisia,
• 10:03
  että se on monimutkaista sanoa, että mikä se aika on.
• 10:06
  Mutta tosiaan kaupallinen avaruus on on edistynyt niin
• 10:09
  pitkälle, että näitä satelliittejahan voi ostaa jo
• 10:12
  hyllyltä. Ne on käytännössä valmis kun se
• 10:14
  on sellaisen saat sinne ei tarvitse tehdä kun muutama testi
• 10:17
  ja se on valmis lentämään avaruudessa.
• 10:20
  Kyllä. No oliko tässä kyse tuurista vai
• 10:23
  ajoituksesta vai? Jostain muusta
• 10:27
  insinöörikulttuurista esimerkiksi että saatiin
• 10:29
  tällainen satelliitti aikaiseksi sun mielestä.
• 10:32
  Toki sillä on suuri osuus, että Suomessa on niin.
• 10:37
  Hyvä ja osaava insinöörikulttuuri ja että me
• 10:40
  osataan tehdä asioita ja ehkä just se viimeistely on tärkeää,
• 10:43
  että me me ei annettu periksi ja viimeisteltiin kaikki ja
• 10:46
  tiedettiin, että se laatutaso pitää olla sellainen, että se
• 10:48
  nyt ainakin toimii. Ajoitus oli erittäin tärkeätä,
• 10:53
  mehän ajoi. Ajauduttiin.
• 10:56
  Tai siis me oltiin sinä hetkenä liikkeellä, kun tosiaan
• 11:00
  euroopassa ja maailmalla se piensatelliitti buumi oli juuri
• 11:03
  alkanut. Ensimmäisiä oli jo rakennettu,
• 11:06
  niin me lähdettiin muka lähdettiin mukaan siihen
• 11:09
  valtavirta aaltoon, joka nousi sitten vähän eri puolella
• 11:13
  eurooppaa ja esimerkiksi iishin yritys perustettiin siinä
• 11:18
  vaiheessa, kun näitä piensatelliittiyrityksiä
• 11:21
  perustettiin eniten ja niillä oli eniten rahoitusta tarjolla.
• 11:25
  Eli me oltiin ehdottomasti sen piensatelliitti ja
• 11:28
  avaustekniikan kaupallistamisen. Aallonharjalla liikkeellä tai
• 11:33
  ehkä hiukan etunojassa, että me oltiin just oikealla hetkellä.
• 11:38
  Eräs ongelma, joka liittyy satelliitteihin on se, että
• 11:40
  niitä on hirveän hankala testata täällä maan päällä, koska
• 11:45
  avaruus avaruuden olosuhteita ei voi mitenkään simuloida, niin
• 11:49
  näetkö sä että se on sellainen asia jossa ollaan menty myös
• 11:53
  eteenpäin siinä mielessä, että tänä päivänä tunnetaan jo paljon
• 11:56
  paremmin avaruuden olosuhteita, että voidaan nopeammin rakentaa
• 11:59
  tällaisessa sote. No melkein sanoisin, että siitä
• 12:02
  olosuhteiden tuntemisessa ei ole ollut suuria mullistuksia, että
• 12:05
  me kyllä aika hyvin tiedetään mitkä ne ongelmat siellä on.
• 12:08
  Mutta toki nykyään testataan nopeammin ja ehkä se suurin.
• 12:14
  Nopeus syntyy siitä, että nykyään rakennetaan samanlaisia
• 12:17
  satelliitteja paljon. Se tarkoittaa sitä, että jos
• 12:20
  yksi on hyvin testattu niin käytännössä tiedetään, että
• 12:22
  muutkin toimii ja sillä tavalla me saadaan valtava etu että
• 12:27
  sanotaan ennen 2000 lukua. Satelliitit oli melkein joka
• 12:30
  ikinen erikseen räätälöity projekti ja jos me nyt mietitään
• 12:33
  vaikka, että jos jokainen puhelin valmistettaisiin
• 12:37
  erikseen vain sinulle. Niin kuinka kallista se olisi
• 12:40
  arvio yksi puhelinmallin kehittämisessä on jotenkin
• 12:43
  miljoonaluokkaa. Ja silti me voidaan ostaa se
• 12:46
  puhelin 300 € niin samantyyppinen monistamisen etu.
• 12:50
  Sitten tulee siihen avaruustekniikkaan jos
• 12:52
  satelliitteja on paljon. Eli se tarkoittaa sitä, että
• 12:56
  meillä on nykyisin jo skaalaetua, että meidän ei
• 12:58
  tarvitse räätälöidä aina mihinkään erityiseen.
• 13:01
  Tar ehdottomasti. Joo, no onko satelliitit sitten
• 13:04
  sellaisia, että niillä mitä kaikkea satelliiteilla siis
• 13:06
  pystyy tekemään teoriassa, että ymmärtää niiden
• 13:09
  käyttötarkoituksen? No satelliitit on avaruudessa
• 13:13
  tavallaan piilossa. Me ei niitä nähdä ja.
• 13:17
  Sen takia me yleensä ei mietitä niitä eikä eikä eikä tavallinen
• 13:22
  kadunkulkija tyypillisesti mieti mitään satelliiteista.
• 13:25
  Silti satelliitit on erittäin paljon läsnä meidän
• 13:28
  jokapäiväisessä elämässä ja on jopa voisin sanoa tämmöisen
• 13:33
  modernin teknologia teknologisesti kehittyneen
• 13:36
  yhteiskunnan perusta. Tärkeintä mitä satelliitista
• 13:40
  tulee on esimerkiksi. Paikannussignaali paikannus ja
• 13:44
  aika tulee satelliiteista ja paikannus tai aikaa käytetään
• 13:48
  hyvin monessa paikassa mukaan lukien.
• 13:51
  Pankeissa pörsseissä ja ja ja myös kaupanteossa.
• 13:54
  Ne aikaleimat tulee satelliiteista.
• 13:56
  Tyypillisesti kaikki itseohjautuvat järjestelmät ja
• 14:00
  myöskin avustetut järjestelmät, junat lentokoneet laivat kaikki
• 14:05
  käyttää sitä navigointi signaalia, joka tulee
• 14:08
  avaruudesta meidän sääennustukset ja meidän tieto
• 14:11
  ylipäätänsä siitä, että mitä maapallolla tapahtuu, perustuu
• 14:14
  kaikki satelliiteilta mitattuihin tietoihin.
• 14:17
  Meillä on sääsatelliitteja isoja parvia avaruudessa, jotka mittaa
• 14:20
  jatkuvasti. Valtamedian lämpötiloja.
• 14:26
  Lumen määrää. Jaan ulottuvuutta ihan kaikkea
• 14:32
  ja sitten sen lisäksi vielä kauko kartoitus satelliitti
• 14:35
  missä me voidaan mitata, että mitä pelloilla kasvatetaan, kuka
• 14:37
  kasvattaa, missä on mitäkin, missä on tulvatuhoja, missä on
• 14:42
  hyönteistuhoja. Se kaikki saadaan avaruudesta ja
• 14:45
  sitten tietysti tietoliikenne eli aika paljon tietoa kulkee
• 14:49
  tällä hetkellä sitten avaruuden kautta.
• 14:52
  Siellä on sekään sellaista kaksisuuntaista
• 14:55
  tietoliikennettä, että on. Ikään kuin puhelinmastoja
• 14:58
  avaruudessa ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että alkaa olla
• 15:01
  mahdollista. Yksittäisestä puhelimesta jopa
• 15:05
  puhua satelliitin kautta, mut sitten on myöskin sellaisia tota
• 15:09
  palveluita missä yksinkertaisesti tulee vaan
• 15:11
  satelliitit tulee televisiota jotain radiota tai tai muuta
• 15:13
  dataa suoraan suoraan alas. Sitten vielä pitkä litania
• 15:18
  kaiken maailman sotilaskäyttöön ja muuta sellaista, niin
• 15:20
  satelliitteja on aika paljon aika monenlaiseen tarkoitukseen.
• 15:23
  Ja jos satelliitit eivät toimisi, niin se kyllä näkyisi
• 15:27
  katukuvassa sitten samantien. Joo kyllä hyvät perustelut.
• 15:31
  Mä innokkaana hyppäsin jo käyttökohteisiin, mutta
• 15:35
  itseasiassa mä haluaisin palata hieman taaksepäin ja vielä
• 15:38
  keskustellaan hieman avaruuden olosuhteista, että mikä
• 15:41
  tarkalleen ottaen tekee avaruudesta brutaalin ympäristön
• 15:45
  satelliiteilla. No ehkä se hankalinta.
• 15:47
  Niissä on se, että avaruudessa on varattuja hiukkaisia ja
• 15:52
  säteilyä, eli se säteily eli varatut hiukkaset, jotka
• 15:56
  suurella energialla sitten kiitää siellä, niin se on hyvin
• 15:59
  haitallista elektroniikalle ja niitä varattuja hiukkasia.
• 16:04
  Sitten on vähän eri määrä eri korkeudella eli riippuu vähän,
• 16:07
  että millä radalla se satelliitti on, kuinka
• 16:09
  korkealla, kuinka kaukana maanpinnasta.
• 16:13
  Niin ne varatut hiukkaset. On.
• 16:15
  Tavallaan sähköä ja sitten jos me mietitään, että se on korkea
• 16:18
  energia, ne menee siitä meidän mikrobiilistä ikään kuin läpi.
• 16:22
  Se tarkoittaa, että se sähkö kulkee siellä ihan väärästä
• 16:24
  paikasta väärään suuntaan ja se tarkoittaa sitten sitä, että
• 16:27
  esimerkiksi muistipiireissä nää asiat mitä sen muistipiirin
• 16:32
  pitää muistaa, niin ne muuttuu koska sähkö kulkee väärään
• 16:35
  suuntaan ja ne mikroprosessorit jotka sitten prosessoi käskyjä
• 16:39
  saa vääriä käskyjä ja niin edelleen.
• 16:42
  Ja sitten myöskin nää elektroniikkakomponentit väsyy
• 16:45
  koska niitä niitä puolijohteita pommitetaan näillä varatuilla
• 16:49
  hiukkasilla ja niiden ominaisuudet muuttuu.
• 16:51
  Eli se elektroniikan tavallaan saaminen siellä toimimaan ja
• 16:56
  kuntoon avaruudessa on se ehkä se suurin haaste, mutta siellä
• 16:59
  on kaikkea muuta. Sitten ollaan tyhjiössä, ollaan
• 17:02
  painottomuudessa, ei päästä korjaamaan niitä ja niin
• 17:05
  edelleen. Niin tota nää kaikki
• 17:07
  hankaloittaa niitten tekemistä ja käyttöä.
• 17:10
  Joo mun on pakko kysyä sun mielipidettä tuohon että moni
• 17:14
  iso yritys on on nyt ja jopa kasvuyhtiö suunnitelmassa sitä
• 17:18
  että vesi datakeskukset ja laskentateho.
• 17:22
  Avaruuteen koska sieltä saa helpommin energiaa esimerkiksi
• 17:26
  auringosta, niin miten realistisena sä pidät
• 17:28
  tällaisella? No kyllä tää tavallaan on
• 17:30
  sinänsä täysin realistinen suunnitelma.
• 17:32
  Tämmöisiä voidaan tehdä ja se. Ehkä se että tuleeko niitä
• 17:37
  sitten vai ei, on ehkä enemmänkin taloudellinen
• 17:39
  kysymys, että kuinka edullista sitä on.
• 17:41
  Saat saa lähettää sinne avaruuteen.
• 17:44
  Kuinka edullista on tehdä sitten kuitenkin sen verran
• 17:47
  monimutkaisempaa. Elektroniikkaa, jotta se toimisi
• 17:51
  siellä kiertoradalla ja sitten tietoliikennelinkit pitää olla
• 17:56
  todella hyviä. Ne on kalliita tietyllä tavalla
• 17:58
  myöskin ja sitten on myös muutama myöskin tämmöinen
• 18:01
  fysiikasta tuleva tota rajoitus. Esimerkiksi se, että vaikka
• 18:04
  siellä on sitä energiaa paljon saatavilla.
• 18:07
  Niin me ei pystytä sitä hukkalämpöä taas laittamaan
• 18:11
  siellä avaruudessa kovin helposti mihinkään.
• 18:13
  Eli ne jäähdytysjärjestelmät täytyy olla aika isoja.
• 18:16
  Se tekee niistä laitteista kalliita ja vaikka avaruudessa
• 18:19
  on paljon energiaa niin käytännössä maan pinnalla
• 18:22
  aurinkoenergia on yksi paljon, vaikka nyt meillä on yö välissä
• 18:26
  yleensä. Että sillä tavalla joo siinä on
• 18:31
  tiettyjä etuja, mutta tällä hetkellä en en osaa sanoa että
• 18:34
  se on riippuu siitä ikään kun teknologian.
• 18:38
  Hinnasta ja sen kiertoradalle laittamisen hinnasta, että
• 18:42
  kannattaako sitä tehdä tai ei. Sillä on tiettyjä etuja jos
• 18:45
  datakeskus on avaruudessa, mutta siinä on myöskin tiettyjä
• 18:48
  haittoja. OK no tässä niin kutsutussa
• 18:52
  avaruuden uuden avaruuden aikakaudella newspace iraniin,
• 18:57
  niin puhuttiin ensin siitä, että että tosiaan pystytään
• 19:00
  todistamaan, että jotakin on tehtävissä.
• 19:04
  Yksinkertaisesti jopa kasvuyhtiön voimin niin
• 19:07
  sanotusti pienellä porukalla se todistettiin.
• 19:09
  Sitten pystyttiin nopeuttamaan tuotantoprosesseja pystyttiin
• 19:14
  käytännössä tekemään samoja satelliitteja yhä nopeammin ja
• 19:17
  nyt ollaan jo siinä pisteessä, että meillä tulee parveja koko
• 19:21
  ajan isoja parveja satelliitteja avaruuteen.
• 19:24
  Herää kysymys, että OK että kuinka kuinka paljon me kuinka
• 19:28
  paljon lisää vauhtia tähän on tulossa lähivuosina?
• 19:30
  Hei miksi mä ylipäätään halutaan?
• 19:33
  Tuottaa tällaisia isoja volyymeja satelliitteja
• 19:35
  avaruuteen. Joo se on erittäin hyvä kysymys
• 19:38
  ja ja me oikeasti halutaan niitä tosiaan niitä satelliitteja
• 19:42
  tarvitaan paljon jos me halutaan.
• 19:44
  Esimerkiksi jos me halutaan kuvata jotain paikkaa, niin
• 19:48
  ennen vanhaan kun meillä oli muutama sellainen satelliitti,
• 19:52
  joka kuvasi tiettyä aallonpituutta tai tiettyä
• 19:55
  spektrialuetta tai otti ihan vaan valokuvia sieltä
• 19:58
  avaruudesta. Niin samalla.
• 20:01
  Konfiguraatiolla samasta paikasta se pääsi ottamaan sen
• 20:04
  kuvan uudestaan helsingistä vaikka joka toinen viikko.
• 20:08
  Se tarkoittaa sitä, että se meni aina 14 päivää ennen kun
• 20:11
  maapallo siellä pyörii. Sen verran alla että ne
• 20:14
  tavallaan se asettuu täsmälleen samaan asentoon takaisin se
• 20:17
  mittaus ja saadaan. Uusi kuva mut jos me saadaan 2
• 20:21
  viikon välein sitä kuvaa niin sillähän kuvalla ei tee sitten
• 20:26
  mitään mitään. Esimerkiksi me halutaan tietää
• 20:28
  jotain parkkipaikoista tai. Satamassa tapahtuu tai tai
• 20:33
  sotilaallinen käyttö tämmöinen nopeampi käyttö ja siihen
• 20:37
  kaikkeen ei päästy käsiksi ja siihen on ainoastaan yksi
• 20:41
  ratkaisu. Jos me halutaan olla
• 20:43
  lähikiertoradalla, mistä kuvat on teräviä ja pikselikoot on
• 20:47
  pieniä ja me me nähdään paljon, niin siinä yksinkertaisesti
• 20:51
  pitää olla paljon satelliitin jotta sen kuvan saisi vaikka
• 20:55
  joka toinen tunti. Ja sen yksinkertaisesti pitää
• 20:58
  olla sitten kymmeniä kymmeniä, joskus jopa ehkä satoja
• 21:01
  satelliitteja. Vau OK onko olemassa mitään
• 21:06
  arviota, että kuinka paljon tällaisia pien satelliitteja me
• 21:08
  ollaan laukaistu esimerkiksi edellisen 10 vuoden aikana
• 21:12
  ratoilla? Joo tuhansia ja nyt vähän
• 21:15
  riippuu siitä, että minulla ei ole.
• 21:18
  Tarkkaa tilastoa siitä, että miten paljon niitä kaikkiaan
• 21:22
  piensateiden ihan tämmöisiä nanosatelliiteja alle 20 kilon
• 21:26
  satelliitteja on laukaistu viimeisen kymmenisen vuoden
• 21:31
  aikana noin 2 ja puoli viiva 3000 ja ylipäätänsä tällä
• 21:37
  hetkellä toimivia satelliitteja avaruudessa on jopa 10 000 ja.
• 21:43
  Me 10 vuotta sitten meillä oli niitä vaan parituhatta ja.
• 21:47
  Ennen sitä. Sanotaan
• 21:49
  yhdeksänkymmentä-luvulla kuusikymmentä-luvulla no 70
• 21:54
  luvulla 80 luvulla. Niitä oli tyypillisesti muutama
• 21:56
  100, sitten toimivaa satelliittia avaruudessa.
• 22:00
  Ne on vähän reilut, eli kyllä tässä nyt eletään sellaista
• 22:03
  hyvin nopeata kasvukautta ja tällä hetkellä melkein joka
• 22:07
  vuosi on sitten ei ihan tuplaantunut, mutta
• 22:11
  satelliittien määrä on nousussa todella vauhdikkaasti.
• 22:14
  Ja siitä suurelta osin on vastuussa starling satelliitti
• 22:17
  konsterllaatio. Ja 2 kolmasosaa maailman
• 22:21
  toimivista satelliiteista kuuluu elon muskin space x yhtiölle
• 22:26
  starling-järjestelmään. OK siis joo kuvaa päätä.
• 22:31
  Tää kehitys kyllä näin on siis OK sellainen kysymys sitten
• 22:37
  herää seuraavaksi, että kuinka paljon satelliitteja mahtuu
• 22:41
  sitten radoilla? Pystytäänko me vielä
• 22:43
  satojatuhansia tai miljoonia satelliitteja?
• 22:45
  Vai no pystytään ihan varmasti satojatuhansia sinne laittamaan.
• 22:49
  Eri kysymys on se, että onko se sitten viisasta?
• 22:52
  Se on hiukan tämmöinen tota mielenkiintoinen kysymys, että
• 22:55
  siinä ei ole tarkka vastausta, että voidaan miettiä että miten
• 22:59
  paljon autoja mahtuu sitten kehä ykköselle ilman että se ei
• 23:04
  jumiutuisi ihan kokonaan tai että sieltä tulisi koko ajan
• 23:07
  sitten onnettomuuksia. Ja avaruuden kanssa on se
• 23:11
  haaste, että näitä satelliitteja siellä tavallaan usein ei oteta
• 23:14
  pois. Jos onnettomuus tapahtuu 2
• 23:16
  satelliittia törmää, niin sitten yhtäkkiä kertoradalla on paljon
• 23:19
  romua, joka rupeaa hajottaa muita satelliitteja.
• 23:22
  On mahdollista, että siellä tapahtuu sellainen ketjureaktio,
• 23:26
  että satelliitit lähtee vaan yksinkertaisesti törmäilemään.
• 23:30
  Niistä tulee paljon. Paloja ja ne sitten rikkoo muut
• 23:33
  satelliitit ja että kaikki satelliitit tietyllä korkeudella
• 23:37
  jauhoutuu tavallaan niinku avaruusromuksi jonkun ajan
• 23:40
  kuluttua ja. Siinähän on tietyn näköisiä
• 23:44
  todennäköisyyksiä, että miten paljon niitä sitten ikään kun
• 23:46
  mahtuu tietylle korkeudelle, mutta kyllä niitä sinne paljon
• 23:49
  mahtuu. Eli tämä ilon maskin.
• 23:53
  Melkein 10 000 satelliitin järjestelmähän oli käytännössä
• 23:56
  kaikki yksi korkeudella noin 550 km maanpinnalta mitattuna.
• 24:04
  Niin ei ne siellä vielä törmäile.
• 24:07
  Miksi se on juuri tällä korkeudella?
• 24:08
  No jos sä haluat pyörittää sellaista yksi
• 24:11
  satelliittiverkostoa tai konstellaatiota, niin se parasta
• 24:15
  on sitä tehdä. Tosiaan, jos ne on kaikki
• 24:17
  samalla korkeudella, niin se pystyt hallitsemaan.
• 24:20
  Sitten ne menee kaikki samalla nopeudella ja pysyy samassa
• 24:22
  konfiguraatiossa. Että jos ne on eri korkeuksilla
• 24:25
  niin ne rupeaa sitten tota ohittamaan toisiaan ja ja sulla
• 24:29
  ei ole enää sen verkoston hallinta oikein mahdollista.
• 24:32
  Joo, mutta pystytaanko me ohjaamaan myös satelliitteja eri
• 24:36
  korkeudella tarvittaessa? Pystytään joo vaikka satelliitit
• 24:39
  ei sinänsä käytä energiaa siihen niinku radalla pysymiseen niin
• 24:44
  niin tota hiukan kiihdyttämällä tai jarruttamalla sen
• 24:47
  satelliitin nopeutta me voidaan saada se alemmalle tai
• 24:49
  korkeammalle radalle ja sitä kautta me voidaan säätää sitten
• 24:53
  niitten. Rataa korkeuttaa niiden nopeutta
• 24:55
  ja erilaisia muita. Aspekteja siinä hiukan, mutta
• 25:00
  satelliitti kuitenkin laitetaan raketilla siihen
• 25:03
  kiertoratanopeuteen ja suuria muutoksia sinne on hankala
• 25:06
  tehdä. No onko tällainen hallitsematon
• 25:09
  gsler efekti tällainen musta joutsen mistä ei puhuta?
• 25:13
  Onko todennäköistä, että näin kävisi jollain jonain päivänä,
• 25:17
  että että sieltä lähtisi tällainen ketjun reaktio?
• 25:21
  Sanotaan, että sillä on tietyntyyppinen todennäköisyys
• 25:23
  kyllä. Mutta mitä tarkoitat sanalla
• 25:26
  todennäköistä. Se on mahdollista, että
• 25:31
  sellainen tapahtuu. En usko, että tätä tapahtuu
• 25:33
  vielä näillä satelliittien tiheyksillä mitä meillä tällä
• 25:36
  hetkellä on ehdottomasti varsinkin tutkijapiireissä ja
• 25:41
  tämän aiheen tutkimuksen parissa, niin tämä ei ole mikään
• 25:44
  salaisuus. Tästä puhutaan paljon.
• 25:46
  Avaruusjärjestöt ovat hyvin huolissaan ja tekevät myöskin
• 25:50
  asian eteen jotain. OK me puhuttiin tässä äsken sun
• 25:54
  kanssa siitä, että kuinka tai mulla on jonkinlainen
• 25:57
  mututuntuma siinä, että kuinka kauan kestää rakentaa
• 26:00
  satelliitti, mutta miten sitten satelliitti saadaan radalle?
• 26:06
  Laitetaan, rakettiin ja viedään ylöspäin.
• 26:07
  Onko se niin yksinkertaista? No periaatteessa se on näin
• 26:10
  yksinkertaista ja tämmöinen piensatelliitin sanotaan
• 26:14
  vaikkapa meidän yliopistoprojektin elinkaari on
• 26:16
  sitten sellainen, että me rakennetaan.
• 26:18
  Se satelliitti testataan se ja sitten me ostetaan ikään kuin
• 26:22
  taksikyyti sinne avaruuteen. Joten eli on yrityksiä jotka
• 26:25
  välittää näiden rakettien laukaisupaikkoja ja nykyäänhän
• 26:29
  yksi rakettiin. Mahtuu aika paljon satelliitteja
• 26:31
  että sinne voi mennä satakunta satelliittia yksi rakettiin ja
• 26:35
  näitä sitten pienet yritykset tavallaan niinku välittää.
• 26:40
  Niillä on tietty tietty kiintiö siellä raketissa.
• 26:43
  Ne välittää sitten vaikkapa 20 satelliitin laukaisua.
• 26:47
  Sitten ne myy niille omille asiakkaille, sitten me viedään
• 26:50
  niille se satelliitti niin auttaa pitämään niinku paperit
• 26:53
  kunnossa siinä on. Vienti dokumentaatiota ja, ja
• 26:57
  laukaisudokumentaatiota ja rakettiyhtiö vaatii tiettyjä
• 27:00
  testejä tehtäväksi ja niin edelleen saadaan dokumentit
• 27:03
  kuntoon, niin se sitten integroidaan sellaisen.
• 27:08
  Boksiin tai laatikkoon, josta se satelliitti sitten tönästään
• 27:12
  ulos silloin kun päästään sinne avaruuteen, niin se laatikko
• 27:15
  kiinnitetään sinne raketin nokkaan.
• 27:18
  Missä on paljon sellaisia laatikoita ja tiettynä hetkenä
• 27:21
  sitten kun se laukaisu tapahtuu, niin se yksinkertaisesti raketti
• 27:23
  viedään kaikki laatikot sinne kiertoradalle.
• 27:26
  Kiihdyttää siihen 7 km sekunnissa nopeuteen sille
• 27:30
  radalle mihin ollaan menossa. Ja sitten se yksinkertaisesti
• 27:33
  vaan. Pistää ulos niistä laatikoista
• 27:37
  kaikki ne satelliitit yksi toisensa jälkeen sinne voi mennä
• 27:41
  jopa tunti että tai jopa monta tuntia kun kaikkia näitä
• 27:44
  satelliitteja poksautetaan sieltä ulos.
• 27:46
  Ja sitten lopuksi ne onkin kaikki siellä kiertoradalla ne
• 27:50
  satelliitit ja ne kytkee omat radionsa päälle ja lähtee
• 27:54
  kommunikoimaan sitten maa-aseman kanssa.
• 27:56
  Okei, toi on ällistyttävän nopeus 7 km sekunnissa.
• 28:00
  Mä jotenkin äsken yritin kuvitella mielessäni kun mä.
• 28:04
  Lapsena juoksen. 2 km 7 minuutissa että tää on niinku ei
• 28:10
  ole mitään. Vertailukohtaa edes näin on.
• 28:12
  Se on tosiaankin 29 000 km tunnissa ja se on paljon
• 28:17
  nopeampi kuin mikään luoti tai auto tai lentokone tässä
• 28:21
  maanpinnalla, että että se on todella suuri nopeus.
• 28:24
  OK ja hyvä kun mainitsit ton nopeuden että nyt voi kuvitella
• 28:27
  että kun 2 kappaletta törmäät olla nopeudella niin minkälainen
• 28:30
  jälki siitä syntyy? Että että sitä romua tosiaan.
• 28:33
  Tulee niiden pelkeminen määrä ja liike-energia on niin suuri,
• 28:37
  että me voidaan ajatella, että jos 2.
• 28:39
  Satelliittia tolla nopeudella törmää niin se räjähdys mitä
• 28:43
  sieltä tulee on verrattavissa siihen että molemmat satelliitit
• 28:46
  olisi rakennettu pelkästään räjähdysaine aineesta.
• 28:50
  Että nää on vähän niinku tota 2 laatikkoa että TNT, tä törmäisi
• 28:52
  siellä avaruudessa. OK hyvä vertailukohta.
• 28:57
  Joo kuulostaa siltä että tää logistiikka on jotenkin
• 29:00
  suoraviivaista, että on olemassa joo tietyt firmat tietyt
• 29:04
  liiketoimintamallit, että sen kun maksaa eli onko?
• 29:08
  Tässä kaikki rahasta kiinni tänä päivänä.
• 29:09
  Vai. No tavallaan on joo, mutta ei
• 29:13
  ainoastaan että tämä on yksi perusta, minkä takia tää usepace
• 29:19
  tää uusi avaruus on ylipäätänsä syntynyt, että tää pääsy sinne
• 29:23
  avaruuteen nykyään on mahdollista ja se vasta lähti
• 29:25
  kehittymään sitten kaksituhattaluvun alkupuolella.
• 29:28
  Sellainen ensimmäiset piensatelliitit mitä kehitettiin
• 29:31
  ne ei tyypillisesti sai sitten tämmöisen jopa ilmaisen kyydin.
• 29:35
  Eri isoissa nasan ja esan ja muiden avaruusjärjestöjen
• 29:38
  projekteissa, että OK opiskelijat rakensi jonkun
• 29:42
  purkin tässä, että voidaanko viedä se avaruuteen?
• 29:44
  No jos teillä on tämmöinen rakenne niin.
• 29:46
  Kyllä me nyt ehkä voidaan jollain tapaa ja sieltä se
• 29:49
  lähti. Sitten tuli näitä yrityksiä,
• 29:51
  jotka sitten pystyy nykyään välittämään isojakin määriä
• 29:54
  näitä laukaisuja. Ja esimerkiksi tämä space x ja
• 29:58
  fal con 9 raketilla on. Aika säännöllisesti laukaisuja.
• 30:03
  Se on transporter ohjelma missä viedään piensatelliitteja sitten
• 30:06
  satakunta kerrallaan sinne avaruuteen.
• 30:08
  Vau. Ja näitä on melkein joka kolmas
• 30:11
  kuukausi. Yksi tämmöinen yhdysvalloista
• 30:14
  laukaistaan satelliitteja ainakin joka toinen päivä on
• 30:18
  rakettilaukaisuavaruuteen ja se he ovat maailman johtavassa
• 30:22
  asemassa, että niillä on niin paljon raketteja niin niin
• 30:25
  tuota. Hyvä se toiminta, että ne pystyy
• 30:29
  tällä kadenssilla sitten laukaisemaan.
• 30:32
  Euroopasta lähtee ehkä kymmenkunta rakettia vuodessa
• 30:35
  tai eurooppalaisia raketteja. Nekin lähtee etelä-amerikasta.
• 30:39
  Sitten. OK sekin on varsin paljon, mutta
• 30:42
  silloin kun te laukaisette ton aalto ykkösen ensimmäisen
• 30:45
  satelliitin, niin jännittikö että no.
• 30:48
  Tottakai jännitti ja sehän ei ollut oikeastaan meidän
• 30:51
  ensimmäisen satelliitti. Tää on niinku pitkä ja
• 30:53
  polveileva tarina, että miten nää satelliitit sitten syntyy ja
• 30:56
  siinähän. Aalto yksi syntyi 2010 se
• 30:59
  projekti, mutta jo 2012 me lähdettiin rakentamaan toista
• 31:02
  satelliittia nimeltään aalto 2, jossa oli samanlaisia osia kuin
• 31:07
  aalto ykkösessä ja aalto 2 laukaistiin oikeastaan 3
• 31:10
  kuukautta ennen aalto ykköstä avari ja se lähti kansainvälisen
• 31:14
  avaruusaseman kautta. Meillä oli paljon hankaluuksia,
• 31:18
  siinä sen satelliitin uudelleen konfiguroinnin kanssa, koska sen
• 31:22
  piti mennä tuota intialaisella raketilla.
• 31:25
  Mutta sitten se kuitenkin muutettiin.
• 31:27
  Se laukaisu sinne avaruusasemalle avaruusaseman
• 31:30
  säännöt on niin tiukkoja, että meidän piti uudelleen rakentaa
• 31:33
  tiettyjä asioita siinä satelliitissa ihan viime
• 31:35
  hetkellä ja näin sitten siinä kävi, että se satelliitti ei
• 31:39
  toiminut kovin kauan. Se rekisteröitiin belgiaan ja
• 31:42
  sitten me tiedettiin, että edellinen satelliitti tuolla
• 31:44
  samalla radiolla ei toiminut kovin hyvin.
• 31:46
  Niin nyt me mennään tässä uudella satelliitilla
• 31:50
  avaruuteen. Juhannusaattona ja kyllä sitten
• 31:54
  puntti tutisi siinä, että mahtaakohan se toimia.
• 31:58
  Hyvin kävi ja se toimii. Joo no voin kuvitella, että
• 32:03
  varsin moni asia voi mennä pieleen kyllä.
• 32:07
  Varsinkin jos opiskelijat rakentaa, niin siinä on aika
• 32:10
  paljon pieniä asioita jotka voi mennä pieleen ja jota kukaan ei
• 32:13
  ole ajatellut. Jos tehdään ensimmäisiä
• 32:15
  projekteja. Mutta voi sanoa, että siinä on
• 32:18
  tietyt helpot puolet siinä mielessä, että on ehkä vähemmän
• 32:21
  byrokratiaa verrattuna valtiolliseen projektiin.
• 32:24
  No totta kai ja siitähän usein nimenomaan tästä uudessa
• 32:27
  avaruudessa on kysymys, eli se oli se minkä takia tää lähti
• 32:30
  niin nopeasti liikkeelle ja minkä takia näitä
• 32:32
  piensatelliitteja tuli niin paljon?
• 32:36
  Koska aikaisemmin satelliitteja käytännössä rakensi ainoastaan
• 32:40
  valtiolliset toimijat, valtiot, valtiolliset toimijat sitten
• 32:44
  rakentaa laitteita julkisella rahoituksella.
• 32:47
  Ja sitä täytyy sitten valvoa ja laatua täytyy valvoa ja niistä
• 32:51
  tuli kalliita ja niitä oli yksittäisiä laukaisuja silloin
• 32:53
  tällöin ja suuri osa projektista meni laadunvalvontaan ja ne
• 32:58
  tosiaan myöskin toimii sitten erinomaisesti ne satelliitit.
• 33:01
  Mutta nykyään kun rakennetaan niitä satelliitteja niin niitä
• 33:03
  rakennetaan paljon edullisimmista komponenteista.
• 33:06
  Niitä rakennetaan nopeasti, ei noudateta kaikki
• 33:10
  avaruustandardeja ollenkaan. Niitä testataan vähemmän, mutta
• 33:14
  sitten kun tehdään niitä paljon, niin saavutetaan se sama
• 33:17
  laatutaso jopa paljon edullisemmalla hinnalla.
• 33:20
  Eli se on se ikään kuin se. Miksi nykyään pystytään tekemään
• 33:24
  niin paljon pienempiä ja nopeampia satelliitteja kuin
• 33:27
  aikaisemmin. Mutta lisätäänkö tällä tavalla
• 33:31
  jonkinlaiseen systeemiseen riskejä pitkässä juoksussa, että
• 33:34
  ohitetaan tietyt laatustandardit?
• 33:37
  No tavallaan kyllä, mutta tavallaan myöskin ei, eli meillä
• 33:42
  on tullut uudentyyppisiä satelliitti, jonka elinikä on
• 33:46
  suunniteltu pieneksi ja ne tulee sieltä sitten alas.
• 33:49
  Sieltä radalta sanotaan 3 viiva 5 vuoden kuluttua ja sitten
• 33:53
  laitetaan uusi tilalle ja sillä tavalla.
• 33:56
  Vaikka ne ei ole suunniteltu niin pitkäikäisiksi vaikka 15
• 34:00
  vuoden ikäisiksi. Niin se kuitenkin takaa sitten
• 34:03
  sellaisen nopean uudistumisen, että sinne saadaan uutta ja
• 34:06
  parempaa teknologiaa avaruuteen koko ajan.
• 34:09
  Joo mun käsityksen mukaan space x, llä on erittäin suurta roolia
• 34:14
  tässä siinä mielessä, että elon muskin konsepti on.
• 34:18
  On siis nimenomaan monikäyttö. Moni monikäyttö moni kerta
• 34:22
  raketti niin sanotusti, jota voi käyttää monta kertaa niin.
• 34:27
  Vaikka olet pieni mies niin silti niin miten sä näet illon
• 34:30
  maskin roolin? Onko hän siunaus vai enemmänkin
• 34:33
  ongelma-avaruudella sun mielestä?
• 34:35
  No sehän tota maailma ei ole mustavalkoinen että siinä.
• 34:40
  Siinä herrassa on hyviä ja huonoja puolia.
• 34:42
  Ja se rakettiteknologian kehitys mitä hän pystyi saamaan
• 34:46
  aikaiseksi sellaisella vauhdilla on ollut mullistavaa
• 34:50
  avaustekniikalle ja se, että näitä laukaisuja yhdysvalloista
• 34:54
  niin paljon vuodessa tapahtuu niin käytännössä 80% niistä on
• 34:59
  ilon maskin spacex-yhtiön falcon 9 laukaisuja.
• 35:02
  Ja tosiaan se maailman ensimmäinen toistuvasti
• 35:06
  käytettävä uudelleenkäytettävä raketti on ahkerassa käytössä.
• 35:12
  Ja sen hinta on edullinen. Paljon edullisempi kuin yksikään
• 35:15
  aikaisempi ja sillä on todella paljon käyttöä.
• 35:18
  Eli kyllä elon musk on muuttanut tätä avaruuskenttää hyvin
• 35:21
  merkittävästi. Kyllä.
• 35:24
  Just näin. No puhutaan seuraavaksi hieman
• 35:27
  lisää siitä mitä satelliitti tekee radalla, mitä se
• 35:30
  oikeastaan tekee. Suurimman osan ajasta on.
• 35:32
  Onko se tällaisessa eatle tilassa vai tekeekö se koko ajan
• 35:37
  jotain töitä ja mittauksia? Se riippuu hyvin paljon
• 35:39
  satelliitista eli on satelliitteja jotka ottaa kuvia
• 35:43
  ainoastaan silloin kun tarvitaan ja silloin kun ohjelmoidaan
• 35:45
  sitten niinku tietyn paikan päällä tiettyjä kuvia halutaan,
• 35:50
  mutta tyypillisesti tämmöiset isot satelliitit jotka tuottaa
• 35:54
  ti. Pistä palvelua, niin nehän
• 35:56
  mittaa käytännössä koko ajan eli satelliitin mittauksia rajoittaa
• 36:02
  sitten eniten se, että miten paljon on energiaa saatavilla.
• 36:05
  Esimerkiksi meillä on tutkasatelliitti niin
• 36:07
  tutkasatelliitti väläyttää sitten kuitenkin monella
• 36:09
  kilowattilla sitä kohdetta ja se energia täytyy jostain kerätä ja
• 36:13
  sitten jos sitä dataa tulee nykyään on, tulee sitä hyvin
• 36:16
  paljon sitä dataa mistä tahansa vaikka puhelimen kamerasta ja
• 36:20
  satelliitista. Yksi lailla niin että se miten
• 36:22
  me saadaan se data sieltä ladattu alas, että siihen
• 36:25
  tarvitaan kuitenkin isot antennnit ja iso maasema, jotta
• 36:28
  se data kulkisi sieltä nopeasti alas.
• 36:31
  Niin se satelliitti ei näe niitä maa on se meidän aina vaan se
• 36:34
  yleensä sitten pohjoisella pohjoisella napa-alueella tai
• 36:39
  eteläisellä napa-alueella sitten lataa niitä kuvia sieltä alas,
• 36:42
  niin ne rajoittaa eniten sen satelliitin käyttöä, mutta
• 36:46
  esimerkiksi GPS satelliitti tai GNSS navigointisateliitti sehän.
• 36:52
  Lähettää sitä navigointisignaalia koko ajan ja
• 36:55
  sen muuta tehtävää. Sillä ei käytännössä olekaan kun
• 36:58
  se vaan niinku kerää tietoa siitä omasta paikasta ja ja ja
• 37:02
  sitten lähettää sitä navigointisignaalia maailmalle,
• 37:05
  riippuu satelliitista. OK no satelliitti tarvitsee
• 37:10
  energiaa. Sitten se kuluu käytössä niin
• 37:12
  kuinka pitkäksi aikaa me voidaan varmistua se sen toiminnastaan
• 37:17
  periaatteessa, että voidaanko rakentaa esimerkiksi sellaista
• 37:20
  satelliittia, joka kestäisi 100 vuotta.
• 37:22
  No periaatteessa voidaan, mikä ettei voi.
• 37:27
  Satelliitithan rakennettiin 77 ja ne edelleen siellä vielä
• 37:32
  toimii että nyt ollaan jo yli 50 vuotta saatu sitä dataa sieltä.
• 37:38
  Eli kyllä se periaatteessa mahdollista on että toinen
• 37:41
  kysymys on se, että halutaanko tarvitaanko näin pitkäikäisiä
• 37:44
  satelliitteja? Onko helpompi sitten laittaa
• 37:46
  parempi satelliitti? Sen tilalle tyypillisesti
• 37:49
  tämmöiset pitkät tutkimussatelliitit,
• 37:52
  pitkäikäiset tutkimussatelliitit, jotka
• 37:54
  matkaa sitten todella kauas niin.
• 37:57
  Ne on pitkäikäisiä. Ne rakennetaan hyvin
• 37:59
  huolellisesti, hyvin pitkäikäisiksi, mutta sitten
• 38:02
  maan maapallon lähellä olevat satelliitit ne voi olla paljon
• 38:06
  niinku lyhyemmän käyttöön ja satelliitteja ja sitten
• 38:10
  laitetaan uusia. Parempi sinne saman vanhan
• 38:13
  tilalle. Kuinka usein satelliitteja
• 38:15
  joutuu korjaamaan? Onko korjaaminen edes ylipäätään
• 38:18
  mahdollista etelään? No jopa jopa on mahdollista.
• 38:21
  On muutama kuuluisa satelliitti, jota on korjattu avaruudessa.
• 38:25
  Yksi niistä on avaruusteleskooppi hable.
• 38:27
  Jonka tuota peilejä korjattiin avaruudessa tai sinne peili ja
• 38:32
  itse peiliä ei korjattu, mutta sitä sitä fokus aluetta siellä
• 38:36
  säädettiin ja sitten siellä on vaihdettu myöskin sen
• 38:38
  asentosäätöhyrrät tai reaktiopyörät siinä
• 38:42
  satelliitissa avaruudessa ja se on mahdollista tai oli
• 38:47
  mahdollista sen takia, että yhdysvalloilla oli tämä
• 38:49
  avaruussukkula, joka oli myöskin sellainen miehitetty avaruusalus
• 38:53
  sitten että mentiin. Sen satelliitin viereen.
• 38:58
  Ikään kuin pyydystettiin. Se sieltä sitten korjattiin sitä
• 39:01
  ja sitten jätettiin se sinne takaisin sinne paikkaan mihin se
• 39:04
  piti olla, mutta se on hyvin poikkeuksellista, että näin
• 39:08
  tehdään suurinta osaa avaruuslaitteita ei koskaan
• 39:12
  korjata avaruudessa. Jos se menee rikki niin se menee
• 39:15
  rikki. Eli sellainen fire and forget
• 39:19
  tyylinen. Ehkä ei, ei ole se pätevä sana
• 39:23
  siihen toiseen puoleen. Mutta tosiaan eli se on se ehkä
• 39:26
  se suurin hankaluus, että sen pitää saada kerralla.
• 39:29
  Kuntoon, että korjaaminen ei ole mahdollista.
• 39:32
  Toki nykyään satelliiteissa on enemmän ja enemmän softaa
• 39:36
  enemmän ja enemmän ohjelmistoa ja ohjelmistoa.
• 39:38
  Tyypillisesti voi päivittää ja sekin on näiden uuden sukupolven
• 39:42
  satelliittien yksi tämmöinen uusi ominaisuus, että me voidaan
• 39:45
  päivittää jopa satelliitin signaalin ominaisuuksia tai
• 39:48
  kuvausominaisuuksia sillä tavalla, että me ladataan siihen
• 39:51
  uusi softa. All right.
• 39:56
  Tuleeko sulle mieleen muuten jonkinlainen sellainen
• 39:59
  mielenkiintoinen anomalleja mitä olet nähnyt satelliiteissa
• 40:02
  ylhäällä? Aa no aika paljon satelliittien
• 40:06
  anomalioita liittyy siihen, että me eletään tässä ison tähden
• 40:13
  vieressä eli auringosta tulee auringonpurkauksia ja auringosta
• 40:16
  tulee säteilyä ja sitten. Ne auringonpurkaukset voi
• 40:22
  aiheuttaa esimerkiksi tämmöisiä. Anomalioita satelliittien
• 40:28
  muisteissa ja prosessoreissa ja sitten jopa on eräs paikka
• 40:34
  tässä. Atlannin valtameren päällä
• 40:38
  kutsutaan etelä-atlannin anomaliaksi.
• 40:41
  On sellainen alue, missä meillä on vähän heikompi
• 40:43
  magneettikenttä ja sinne tulee tavallaan työn tyy.
• 40:48
  Säteily vyö sinne syvemmälle tavallaan maanpinnan lähelle ja
• 40:53
  sieltä kun satelliitit menee läpi ne usein sitten niillä
• 40:55
  muistissa feilaa jotain ja ja se on tunnettu alue.
• 40:58
  Missä sitten satelliitit kuolee myöskin niin se on siellä
• 41:01
  permuunan kolmion lähellä. Siis kuolee niin sanotusti vai
• 41:04
  kuolee ihan? Siis jotkut ihan kuolee kuolee
• 41:06
  siellä, koska siellä on vähän enemmän enemmän tota säteilyä ja
• 41:10
  se tarkoittaa sitten sitä että jos se alkaa olla niinku
• 41:12
  käyttäjän lopussa tai sillä on niinku.
• 41:15
  Suurin todennäköisyys matalalla kiertoradalla saada kuolettava
• 41:19
  annos säteilyä on siellä sillä alueella.
• 41:22
  Sitten toinen tommoinen. Jännä juttu on se, että myöskin
• 41:25
  tää ikään kuin ilmanvastus siinä alimmalla alimmilla
• 41:29
  kiertoradoilla sitten vaihtelee sen mukaan, että kuinka
• 41:32
  aktiivista on aurinko ja esimerkiksi kansainvälinen
• 41:36
  avaruusasema sitten tippuu joskus nopeasti sieltä alaspäin
• 41:41
  sen takia, että yhtäkkiä. 420 km korkeudella tää.
• 41:49
  Ilman vastustiheys ikään kuin kasvaa odottamattomasti ja se
• 41:53
  tarkoittaa sitä, että satelliitin kansainvälisen
• 41:57
  avaruusaseman vauhti hidastuu pikkaisen ja sitten se rupeaa
• 42:00
  tippumaan alaspäin ja alaspäin ja on ollut monta kertaa jopa
• 42:04
  sellaisia tapahtumia, että joku isolla antennilla varustettu
• 42:08
  satelliitti on kohdannut sitten liian niin paljon enemmän
• 42:11
  kitkaa, että se on tullut sieltä alas ennen aikojaan ja.
• 42:16
  Ilon maskin starlink-järjestelmän laukaisu
• 42:18
  tapahtuu sillä tavalla, että ne 60 satelliittia tai joku
• 42:22
  tämmöinen määrä satelliitteja laukaistaan.
• 42:25
  Alhaisella kiertoradalla josta ne lähtee sitten itseropulsiolla
• 42:29
  sitten ostamaan sitä kiertoratakorkeutta on kerran
• 42:32
  ainakin käynyt sillä tavalla, että samaan aikaan oli aurinko
• 42:35
  purkausi ja ilmanvastus nousi niin paljon, että ne satelliitit
• 42:39
  eivät koskaan päässeet omilla kiertoradoilla, vaan ne tota
• 42:42
  tuli sieltä tähdenlentona alas kaikki eli kyllä siellä sattui
• 42:45
  ja tapahtuu siellä avaruudessa. OKOK no mitä jos satelliitti
• 42:50
  hajoaa ja siihen ei saada yhteyttä niin käytännössähän se
• 42:53
  on ihan pala romua. Se on pala romua ja se kiertää
• 42:57
  sitten siellä kiertoradalla niin kauan kunnes.
• 43:02
  Ilmakehän kitkavoimat tuo sen alas ja sinne voi mennä kymmeniä
• 43:05
  vuosia riippuen siitä kuinka korkealla se on, jos se on
• 43:09
  esimerkiksi. Maata kiertävällä tällä
• 43:12
  geosynkronisella radalla, niin se voi olla siellä miljoonia
• 43:16
  vuosia. Vau.
• 43:20
  OK tunnetaanko me tällaisia satelliitteja tai isoja
• 43:23
  romupaloja tänä päivänä? Kyllä me tunnetaan niitä ja
• 43:27
  riippuen siitä, että minkä kokoisia romupaloja mitataan,
• 43:31
  niin me ollaan mitattu ja ylläpidetään sellaista
• 43:33
  tietokantaa. Itse asiassa käytännössä
• 43:36
  kaikista. Suuremmista sai yksi senttiä
• 43:40
  suuremmista avaruusromupaloista. Me tiedetään, missä ne on.
• 43:44
  Me tiedetään missä vanhat satelliitit on ja siinä
• 43:47
  tietokannassa on satojatuhansia kappaleita jopa riippuen siitä,
• 43:52
  että minkä kokoisia mitataan, niin jopa yli miljoona.
• 43:55
  Mutta tunnetaanko me niiden sijainteja me?
• 43:57
  Tunnetaan niiden sijainti, niiden ratapametrit ja osataan
• 44:00
  ennustaa, mihin ne täsmälleen menee.
• 44:03
  Ja esimerkiksi nyt kun meillä on satelliittikiertoradalla, niin
• 44:05
  aika ajoin meille tulee varoituksia, että.
• 44:09
  Tämän ja tämä romukappale on nyt suunnilleen 200 m päässä silloin
• 44:14
  ja silloin teidän satelliitista, että teillä on tietty
• 44:17
  törmäysvaara. Kun puhutaan 200 m niin onko se
• 44:22
  paljon vai vähän? No se on avaruudessa tavallaan
• 44:25
  aikaa. Vähän.
• 44:29
  OK eli niillä on tosi lähellä ne ne.
• 44:31
  Ne ei ole lähellä. Koska koska nopeus on?
• 44:34
  Tosi iso nopeus on suuri. Se haaste on siinä, että me ei
• 44:37
  pystytä ennustamaan enää sen tarkemmin sitä ratapaikkaa ja se
• 44:41
  tarkoittaa sitä, että se voi olla tuota 0 m 200 ja siinä on
• 44:46
  täysin tota olemassa oleva vaara, että ne myös törmää jos
• 44:50
  ne menee 200 m etäisyydeltä ohi niin siinä ei ole mitään vaaraa.
• 44:54
  Ne voi mennä vaikka jos vaikka 5 m jää 2 satelliitin väliin niin
• 44:58
  ei ole mitään ongelmaa että. Ja sitten ohi, mutta se ongelma
• 45:02
  on siinä, että me ei pystytä ennustamaan niin tarkkaan.
• 45:04
  Ja jos siellä tota nähdään että ne on kovin lähelle tulossa niin
• 45:07
  se tarkoittaa sitä, että törmäysvaara on aika korkea.
• 45:12
  OK. Mut käsittääkseni siis suurin
• 45:15
  osa satelliiteista kuitenkin teorbitoidaan eli poistetaan
• 45:18
  radalta ihan hallitusti niin miten miten sitä prosessia
• 45:21
  hallitaan ja ylipäätään käynnistetään?
• 45:23
  Joo tosiaan tällä hetkellähän maailmassa ei ole sellaista
• 45:26
  yhteistä liikennevalvontaa. Mutta.
• 45:31
  Avaruusvaltiot tai siis avaruus isommat klusterit sitten
• 45:37
  kuitenkin huolehtii siitä. Esimerkiksi yhdysvaltain
• 45:40
  armeijalla on hyvin tarkka tietokanta siitä, mitä missäkin
• 45:44
  on ja ne jatkuvasti sitten mittaa myöskin tutkilla ja
• 45:47
  lasereilla. Missä ne satelliitit ovat ja
• 45:50
  pyrkivät sitten myöskin antamaan varoituksia niille
• 45:53
  satelliiteille. Jos tarvii myöskin koordinoidaan
• 45:55
  sitä, että ne tekee väistöliikkeitä.
• 45:57
  Ne satelliitit keskenään. Euroopassa ollaan rakentamassa
• 46:00
  samanlaista järjestelmää. Se on jo hyvin pitkällä.
• 46:03
  Suomessakin on rakennettu ja perustettu
• 46:07
  avaruustilannekuvakeskus, joka tekee samanlaisia asioita ja me
• 46:12
  lähestytään sellaista avaruuden liikennevalvontaa pikkuhiljaa,
• 46:15
  mutta tällä hetkellä ei ole vielä tämmöistä keskitettyä
• 46:19
  maapallon keskitettyä avaruusliikennevalvontaa ja ehkä
• 46:23
  se vähän onkin hankalaa. Tällä hetkellä maailmassa on
• 46:26
  vaikea tehdä sopimuksia ja varsinkin pitäviä sopimuksia,
• 46:29
  että aina löytyy joku, joka sitten ajattelee vähän eri
• 46:32
  tavalla ja tekee eri tavalla asioita.
• 46:34
  OK eli voidaan sanoa, että ne pioneerit.
• 46:38
  Esimerkiksi suomalaiset yritykset, jotka lähtevät tähän
• 46:40
  bisnekseen, niin kuitenkin hyötyvät siitä, että radoilla
• 46:43
  pääsi helposti, mutta tulevaisuudessa se on
• 46:45
  byrokratian takana. No se tosiaan voi olla enemmän
• 46:49
  ja enemmän byrokratian takana, koska mehän laukaistiin suomen
• 46:53
  ensimmäinen satelliitti ilmaan, että suomella olisi ollut
• 46:56
  avaruuslakia ja sitä ei ollut velvollisuus koordinoida
• 47:00
  oikeastaan kenenkään kanssa, vaikka me koordinoitiin kyllä
• 47:03
  sen ministeriön kanssa ja. Ja tota viranomaiset oli täysin
• 47:07
  tietoisia mitä me tehdään ja missä meidän satelliittia ja
• 47:10
  niin poispäin. Mutta 2018 sitten suomessa tuli
• 47:15
  voimaan avaruuslaki ja kaikki sen jälkeen laukaistut
• 47:18
  satelliitit myös tarvitsevat oman avaruustoiminta luvan ja
• 47:23
  valtio tietää tarkalleen missä ne satelliitit on, millaiset on
• 47:26
  niiden etukäteen lasketut riskit törmätä johonkin ja niin
• 47:31
  edelleen eli meillä on ihan tota.
• 47:34
  Jokaisella valtiolla periaatteessa pitäisi olla.
• 47:37
  Kaikilla ei ole oma avaruuslaki, joka sitten säätelee sitä
• 47:41
  aluetta ja yleensä satelliitit pitää rekisteröidä ja valtiot
• 47:44
  kyllä sitten myös tietävät, että missä ne ovat ja ja niille pitää
• 47:48
  ottaa vakuutuksia ja muita sellaisia.
• 47:50
  Eli se ei ole suinkaan villi länsi ja aissai laukasi oman
• 47:54
  satelliittinsa ensimmäisen. Kaupallisen satelliittinsa 2018
• 48:01
  tammikuussa. Niin se oli.
• 48:03
  Nyt mä en muista tarkalleen siinä tammikuussa.
• 48:06
  Myöskin hyväksyttiin avaruuslaki, että oliko se just
• 48:08
  ennen tai just jälkeen kun avaruuslaki otettiin käyttöön.
• 48:12
  Lyhyt keskeytys ja kiitos että kuuntelet signaalipodcastia
• 48:17
  muista tilata kanava ja jakaa jakso eteenpäin sun tutuille ja
• 48:22
  ystäville. Näin autat meitä vahvistamaan
• 48:25
  signaaleja ja nyt takaisin jaambraxin jakson pariin.
• 48:32
  OK mainitsit aikaisemmin, että esimerkiksi star linkin
• 48:35
  satelliitit on 550 km korkeudella, niin onko se matala
• 48:39
  vai korkea? Taso no se on aika tyypillinen
• 48:42
  matalakierto, eli sanotaan, että tämmöiset käyttökelpoiset
• 48:46
  kiertoradat alkavat noin 500 km ja sitten niitä ratoja on.
• 48:53
  Siihen sanotaan 2000 km asti. On aika helppokäyttöisiä
• 48:59
  kiertoradoja. Maapinnan lähellä, koska siinä
• 49:03
  on aika vähän säteilyä 2 2000 km suunnilleen alkaa sitten
• 49:07
  maapallon säteilyvyöt eli magneettikentän sisälle on
• 49:11
  jäänyt kiinni paljon varattuja hiukkasia, jotka sitten
• 49:14
  häiritsee sen satelliitin toimintaa niin sitten on pitkään
• 49:19
  sitä aluetta missä on paljon säteilyä missä me ei oikeastaan
• 49:23
  haluta operoida satelliitteja. Kienä säselin navigointi
• 49:27
  satelliitit on hiukan, sillä alueella ne on noin 20 000 km
• 49:32
  korkeudella. Sen 10 000. 20 000 km
• 49:35
  korkeudella ja sitten kun mennään siihen
• 49:38
  gostaationääriseen rataan eli rata joka jossa satelliitti
• 49:41
  kiertää maapallon ikään kun 24 tunnissa suunnilleen että se
• 49:47
  pysyy ikään kuin samassa paikassa maapallon pinnalta
• 49:49
  katsottuna niin se on 36 000 km etäisyydellä ja se on ehkä se
• 49:54
  kaukaisin tämmöinen käyttökelpoinen.
• 50:00
  Maapallon kiertorata mitä käytetään ja sitten hiukan sen
• 50:03
  yläpuolella on näitä. Romun tai tai tämmöisiä
• 50:07
  hautausmaakiertoratoja mihin laitetaan vanhoja satelliitteja
• 50:11
  ja siellä ne tosiaan sitten pysyy miljoonia vuosia.
• 50:15
  OK miljoonia vuosia OK tätäkin on tosi hankala verrata
• 50:19
  mihinkään, mutta siis OK. Space x on päättänyt, että nyt
• 50:24
  nää satelliitit on 550 km korkeudella, mutta miksi juuri
• 50:28
  sillä korkeudella? No tota siellä oli oli tilaa ja
• 50:31
  se on aika monen. Parametrin kompromissi sitten,
• 50:36
  että tietysti haluaisivat olla paljon matalammalla, mutta
• 50:40
  sitten mitä matalammalle tullaan, sitä enemmän on ilman
• 50:43
  vastusta, koska siinä 200 km on jo niin paljon ilman vastusta
• 50:47
  että satelliitti ei pysy kiertoradalla enää kun muutaman
• 50:50
  kuukauden ja sitten kun mennään ylöspäin niin se on pidempi ja
• 50:54
  pidempi. Kansainvälinen avaruusasema on
• 50:58
  aika matalalla kiertoradalla noin 400 km joskus sen
• 51:02
  alapuolella, joskus sen yläpuolella.
• 51:04
  Se tulee sieltä itsestään alas koko ajan pikkuhiljaa
• 51:07
  ilmanvastuksen takia, mutta se ilmanvastus siinä pitää sen
• 51:10
  kiertoradan puhtaana eli sinne ei kerry avaruusromua, koska
• 51:14
  avaruusromu on kevyttä ja kevyet kappaleet sitten ilmanvastuksen
• 51:19
  voimin tulee todella nopeasti alas niin siellä on ikään kuin
• 51:22
  turvallista sitten olla ja noin 500 km sitten alkaa se alue
• 51:26
  johonkin 8 900 km asti missä on suurin osa matalalla
• 51:31
  kiertoradalla olevista satelliiteista.
• 51:35
  Kun sanoin niitä on melkein jo 10 000 siellä niillä
• 51:40
  kiertoradoilla. OKOK siis noi geometrisesti
• 51:44
  ajateltuna. Jos me tunkemme niin paljon
• 51:46
  satelliitteja matalalla kiertoradalla, niin niin ajan
• 51:49
  myötä on tosi vaikea päästä siitä niinku ulos.
• 51:52
  Korkealla ei. Meillähän on kuitenkin niinku
• 51:56
  huomattavasti paljon enemmän. Veneitä kun satelliitteja ja nyt
• 52:03
  jos sä mietit että jos kaikki maailman veneet laitetaan tuolla
• 52:07
  tuota valtamerien pinnalle, niin onko sieltä sitten vaikea päästä
• 52:11
  läpi? No ei ole ja se valtameret on
• 52:16
  ikään. Kun.
• 52:17
  Yksi taso ja avaruudessa me voidaan mennä sieltä 500 km 1000
• 52:23
  km eli siellä on 500 km myöskin. Niinku horisont tai
• 52:28
  vertikaalisuunnassa sitä tilaa. Niin ei se tilan sieltä ihan
• 52:32
  niin nopeasti lopu, mutta se vaara että sulle tulee osuma
• 52:36
  jostain palikasta joka sitten tulee avaruusromuna tai muuna
• 52:40
  romuna sieltä. Läpi sun satelliitista, niin se
• 52:43
  se kasvaa. Onko starling sitten opettanut
• 52:48
  mulle avaruusalalle jotain merkityksellistä, josta voivat
• 52:52
  muut voivat ammentaa oppeja? No starlinkia rakennetaan sillä
• 52:57
  tavalla, että on hyvin vähän. Tiedetään niistä varsinaisista
• 53:00
  satelliiteista. Tiedetään niitten
• 53:01
  toimintaparametreja, mutta niissä on edistynyttä
• 53:04
  teknologiaa. Mitkä ne teknologiset ratkaisut
• 53:06
  tarkalleen on niin. Sitä emme emme tiedä.
• 53:09
  Ehkä se mitä ollaan opittu sieltä eniten on se, että
• 53:13
  avaruusbisnes voi voisi olla kannattavaa.
• 53:16
  Pitää vaan olla riittävästi investointirahaa, että
• 53:19
  rakennetaan se järjestelmä ja sitten pääsee ihan tämmöistä
• 53:23
  niinku kuluttajamarkkinaan käsiksi ja tämä voi olla niinku
• 53:26
  todella hyvä bisnestä ja näitä tietoliikenne satelliitti
• 53:30
  konstellaatioitahan on nyt tällä hetkellä suunnitelmia ja
• 53:33
  rekisteröityjä. Suunnitelmia on niin paljon,
• 53:36
  että niitä on satoja tuhansia satelliitteja mitä ajatellaan,
• 53:39
  että sinne ylös laitetaan todennäköisesti niistä suuri osa
• 53:42
  ei toteudu, mutta monet toteutuu.
• 53:46
  Joo sä oot siis kirjaimellisesti ladannut astronomiseen lukuja
• 53:51
  muutaman kerran tähän haastattelun aikana ja ja mulla
• 53:54
  on jotenkin niinku vaikea hakea mitään vertailukohtia niihin
• 53:58
  siis avaruus on valtava. Se on paljon suuri suurempi kuin
• 54:01
  mitä me kuvitellaan, niin siellä on paljon enemmän tilaa kuin
• 54:04
  mitä me kuvitellaan. No avaruus on on todella tota
• 54:07
  maailmankaikkeus on iso paikka kyllä kyllä.
• 54:11
  Uskomatonta, mutta se on myös erittäin raaka ympäristö ja se
• 54:15
  on aika. Tyhjä ympäristö, että siellä ei
• 54:17
  ole loppujen lopuksi edes uudessa osassa avaruudessa ei
• 54:19
  ole mitään kiinnostavaa, kun siellä ei ole niinku
• 54:21
  kirjaimellisesti ei ole mitään. Niin suuri osa avaruudesta on
• 54:25
  tyhjää. Kyllä vain.
• 54:28
  Puhutaanko seuraavaksi geopolitiikasta?
• 54:30
  Koska valitettavasti se on läsnä tänä päivänä myös
• 54:33
  avaruusteknologiassa ja ennen kaikkea avaruusteknologiassa.
• 54:36
  Itse asiassa nyt sä oot nähnyt. Sä oot seurannut tätä
• 54:41
  liiketoimintaa ja ja teknologiaa ja tiedettä.
• 54:44
  Nyt voiko sanoa kymmeniä vuosia? No 20 vuotta joo kyllä.
• 54:49
  Periaatteessa näin joo. Näetkö, että esimerkiksi tietyt
• 54:53
  ajankohdat viime vuosina ovat olleet erityisen merkittäviä
• 54:57
  varusteknologian niinku geopolitiikkaa ajatellen, että
• 55:01
  onko ukrainan sota esimerkiksi muuttanut jotenkin
• 55:04
  avaruusteknologian bisnestä? On ihan varmasti.
• 55:08
  Joo kyllä tosiaan ehkä siinä ukrainassa sodan yhteydessä
• 55:12
  koettiin ensimmäinen iso kyberhyökkäys avaruustekniikan
• 55:16
  suuntaan viasat satelliittiverkostoa yritti
• 55:20
  venäjä lamauttaa eikä pystynyt siihen, mutta se kuitenkin sitä
• 55:23
  yritettiin lamauttaa just samana hetkenä tai samana aikana.
• 55:27
  Kun sitten Ukrainaa ukrainaan mentiin, se on tärkeä
• 55:32
  tietoliikennesatelliittiverkosto. Sitten tota.
• 55:37
  Varsinkin euroopassa se, että Euroopalle tuli aissain muodossa
• 55:41
  esimerkiksi ja muitakin yrityksiä, oma kyvykkyys saada
• 55:45
  nopeasti tiedustelutietoa sieltä ukrainan alueelta, niin se
• 55:50
  muutti myöskin sitä asetelmaa. SUOMI oli huomattavasti
• 55:54
  tärkeämpi toimija yhtäkkiä avaruudessa ja myöskin silloin
• 55:58
  kun liityttiin natoon, niin suomella oli laitettava jotain
• 56:01
  pöydälle. Ja esimerkiksi iceyn.
• 56:06
  Myyntiä ja ja toimintaa on hyvin paljon muokannut se, että
• 56:11
  maailma tarvitsee tällä hetkellä satelliitteja, jotka näkee mitä
• 56:14
  maan pinnalla tietyllä alueella tapahtuu koko ajan ja sillä
• 56:18
  tavalla se se se on muuttanut. Paljon myöskin on huomattu ja
• 56:24
  herätty siihen niihin keskenäisiin riippuvuuksiin,
• 56:27
  mutta siihen on herätty vähän niinku kaikkialla.
• 56:29
  Avaruustekniikka huipputeknologia alueena on aina
• 56:34
  edelläkävijä, että siinä on ehkä eniten sellaista teknologiaa
• 56:37
  mitä pyritään varjelemaan ja jossa on salaista
• 56:41
  huipputeknologiaa mitä ei haluta muille luovuttaa ja
• 56:45
  yhdysvallathan esimerkiksi on ollut hyvin tarkka aina siitä,
• 56:48
  että kenelle ja minkä tyyppistä teknologiaa annetaan kä.
• 56:52
  Niillä on hyvin tarkkoja, vientirajoituksia ja jopa ennen
• 56:56
  tätä geopoliittista ikään kun kärjistymistä, niin
• 57:00
  yhdysvallathan ei ole koskaan tehnyt minkäänlaista
• 57:03
  yhteistyötä. Avaruusalalla käytännössä Kiinan
• 57:05
  kanssa ja sen takia meille maailmaan on syntynytkin
• 57:09
  tämmöisiä avaruusklustereita. Tavallaan isoja isoja
• 57:12
  kokonaisuuksia, jotka on käytännössä omavaraisia.
• 57:15
  Tai blokkeja sanoisin jopa jotka voidaan halua keskenään tehdä.
• 57:18
  Yhteistyötä ja tällä hetkellä tää tässä maailmantilanteessa.
• 57:23
  Tämmöinen blokkiutuminen sitten on kiihtynyt, että ja ehkä
• 57:27
  niinku suurin vaaran merkki on sitten se, että me voidaan jopa
• 57:32
  miettiä että rakoileeko tämän niinku länsimaisen tämmöisen.
• 57:39
  Konsortion omaa blokki, että onko yhdysvaltain teknologia ja
• 57:44
  tekniikkaa avaruuspuolella sitten jotenkin, mutta nää on
• 57:47
  niin keskenään riippuvaisia. Eurooppalainen ja
• 57:50
  yhdysvaltalainen avaruustekniikka, että että en
• 57:54
  näe, että siinä olisi mahdollista niinku.
• 57:57
  Eriytyä kovin nopeasti kovin merkittävästi, että että nää on
• 58:01
  erittäin riippuvaisia toisistaan, mutta tosiaan kiina
• 58:05
  on sitten niinku omalla järjestelmällä liikkeellä.
• 58:10
  Venäjä on yksi iso toimija ja sitten on paljon vähän pienempiä
• 58:14
  toimijoita. Intia on ehdottomasti nousussa
• 58:16
  siellä ja ja tota. Kyllä se maailma aika pian tämän
• 58:21
  kisan jälkeen rupeaa taas yhteistyöhön.
• 58:23
  Avaruus on avaruus on kallista ja vaikeata ja.
• 58:27
  Kaupankäynti on kuitenkin se. Ihmiskunnan tapa edetä asioissa
• 58:31
  yleensä. Jos katsomme pelkästään
• 58:33
  satelliittien lukumäärä, niin mun mielestä on varsin
• 58:37
  yllättävää, että kiinalaiset ovat vielä takamatkalla.
• 58:41
  Ovatko he? No tavallaan ne ovat siinä
• 58:44
  määrässä koska ilon maskin tota toi.
• 58:48
  Starlin järjestelmä on niin valtava ja hän on tosiaan ainut
• 58:53
  henkilö tällä hetkellä maailmassa, joka omistaa niinku
• 58:56
  sekä se rakettiteknologian että se satelliittiteknologian.
• 59:00
  Ja pyörittää sitten liiketaloutta ihan sinne
• 59:03
  kuluttajamarkkinoille asti, että kaikissa muissa tapauksissa
• 59:06
  raketteja rakentaa ja operoi joku muu ja joku toinen tekee
• 59:10
  sitten taas niitä tietoliikennesatelliitteja ja he
• 59:13
  eivät ole päässeet siihen vauhtiin mukaan.
• 59:15
  Mutta kiinalla on erittäin laaja satelliittien valikoima
• 59:21
  avaruudessa ja erittäin. Kovia kyvykkyyksiä tehdä
• 59:25
  avaruusprojekteja ja myöskin aikoinautien lentoja,
• 59:30
  avaruusasemia, kuumissioita, mars-missioita.
• 59:33
  Eli. Kiina on monella alalla tällä
• 59:37
  hetkellä jopa. Maailman huippu tai ikään kuin
• 59:41
  määrittelee sen, mitä me pystytään tekemään ja sitten
• 59:45
  monella alalla sen takamatka ei ole enää kovin pitkä, että ehkä
• 59:48
  se satelliittien raakamäärä tosiaan on hiukan vinoutunut.
• 59:52
  Nyt tällä hetkellä sen sharlinkin takia, joka on hyvin
• 59:55
  merkittävä kyvykkyys, mutta kiina rakentaa hyvin
• 59:57
  samantyyppistä järjestelmää jo tällä.
• 59:59
  Hetkellä miksi esimerkiksi euroopassa ei ole mitään
• 1:00:02
  tällaista vastaavaa toimijaa niin kun spesax.
• 1:00:05
  No. Näitähän on ja euroopassakin
• 1:00:07
  rakennetaan tämmöistä isoa. Tietoliikenne ja
• 1:00:12
  satelliittiverkostoa nimellä iiris 2 tai tai iiris toiseen,
• 1:00:18
  mutta euroopassa mä itse näen. Tää on nyt hyvin tavallaan
• 1:00:23
  niinku mun henkilökohtainen mielipide, mutta euroopassa me
• 1:00:26
  tavallaan käyttäydytään eri tavalla, että me ei halutakaan
• 1:00:29
  antaa yksittäiselle ihmiselle niin suurta valtaa ja niin
• 1:00:34
  paljon rahaa kerrallaan. Eli eurooppa on rakennettu eri
• 1:00:36
  tavalla. Eli jos sä oot niin rikas niin
• 1:00:39
  sitten tulee jo isot verot ja kaikenmaailman muut ongelmat.
• 1:00:42
  Että jos sä haluat mennä sinne villiin lännen länteen niin
• 1:00:45
  sitten sä lähdet sinne yhdysvaltoihin.
• 1:00:48
  Eli ne ihmiset jotka haluaa niin paljon rahaa ja niin paljon
• 1:00:52
  valtaa niin niillä on yksinkertaisesti paljon
• 1:00:55
  helpompaa tehdä sitä. Yhdysvalloissa elon muskhan ei
• 1:00:59
  ole syntynyt suinkaan yhdysvalloissa ja hän ei ole
• 1:01:01
  yhdysvaltalainen. Eli hän on hyvä esimerkki
• 1:01:04
  siihen, että jos ambitiota riittää ja niinku sä haluat sen
• 1:01:08
  koko maailman niin helpoin. Ta on kurottaa siihen nimenomaan
• 1:01:12
  yhdysvalloista. Ja jos katsomme tätä tilannetta
• 1:01:17
  nimenomaan suomalaisten avaruusteknologiafirmojen
• 1:01:21
  näkökulmasta, niin kuinka riippuvaisia me ollaan spani
• 1:01:23
  saksasta, että mitä jos yksi päivänä illan maast päättäisi,
• 1:01:27
  että ei tarjoakaan palveluita suomalaisille yrityksille?
• 1:01:30
  Niin kuinka lirissä me oltaisiin?
• 1:01:31
  Ollaan aika pahassa lirissä ja ei ainoastaan suomessa, vaan
• 1:01:34
  koko euroopassa ja euroopan avaruusjärjestöhän on tässä
• 1:01:38
  ollut jo vuosia sitä mieltä, että nyt pitää nopeasti kehittää
• 1:01:42
  meidän. Laukaisukyvykkyyksiä eli
• 1:01:45
  eurovalta puuttuu tällä hetkellä se tämmöinen, nopea ja edullinen
• 1:01:50
  raketti, jolla saataisiin näitä meidän kaupallisia satelliitteja
• 1:01:52
  sinne avaruuteen. Euroopan avaruusjärjestöllä on 2
• 1:01:55
  rakettia ariane kutonen ja vega c nimeltä yksi isompi, yksi
• 1:02:00
  pienempi raketti molempien laukaistaan.
• 1:02:02
  Tällä hetkellä ranskan gayanasta etelä-amerikasta ja.
• 1:02:07
  Todella paljon panostetaan nyt tällä hetkellä siihen, että
• 1:02:11
  saataisiin pienrakettiprojekteja.
• 1:02:15
  Laukaistu kiirunasta ruotsista ja andojasta norjasta
• 1:02:19
  laukaisualueita on nykyään myöskin espanjassa portugalissa.
• 1:02:25
  Briteissä ja yritetään saada se eurooppalainen kyky laukaista
• 1:02:29
  omia satelliitteja niin äkkiä toimimaan kuin mahdollista,
• 1:02:33
  mutta siinä on ehkä eniten tällä hetkellä euroopalla takamatka
• 1:02:36
  melkein koko maailma. Tällä hetkellä laukaisee
• 1:02:39
  nimenomaan. Ilon maskin palkon 9 raketilla
• 1:02:43
  näitä laitteita avaruuteen. Kyllä.
• 1:02:45
  No geopo geopolitiikkaan liittyy kiinteästi tietenkin
• 1:02:48
  maanpuolustus ja aseistus, vaikka toivon että maailmassa
• 1:02:53
  vallitsisi rauha, niin toinen puoli minussa on vähän
• 1:02:56
  kyynisempi ja ja se pelkää sitä, että avaruuteen tullaan viemään
• 1:03:01
  aseita, niin onko nähtävissä jo tänä päivänä jo jotain
• 1:03:05
  ennusmerkkejä siitä, että tietyt tahot haluaisivat viedä aseita
• 1:03:08
  avaruuteen? Kyllä on ja tässä nyt ehkä en
• 1:03:11
  kommentoi sen enempää, mutta on ollut on pelkoa siitä että.
• 1:03:16
  Että tuota tietyt valtiot on vienyt tämmöisiä laitteita ja
• 1:03:20
  asioita sinne avaruuteen, jotka periaatteessa rikkovat sitten
• 1:03:24
  kansainvälisiä sopimuksia niistä asioistakin, koska tota
• 1:03:29
  varsinkin. Tämmöisiä mastercard.
• 1:03:35
  Aseita ei pitäisi, ei, ei saisi laittaa sinne avaruuteen
• 1:03:40
  ollenkaan, mutta. Ehkä se myös aseteen laittaminen
• 1:03:45
  ei ole sinne avaruuteen, että jos me nyt katsotaan miten.
• 1:03:49
  Millaista on tällä hetkellä ukrainan sota, niin siinähän on
• 1:03:52
  kymmeniä kilometrejä sellaista aluetta missä ei toimi muut kuin
• 1:03:55
  droonit ja robotit ja ihmiset on sitten poteroissa siellä 2
• 1:03:59
  puolella ja ja tota tavallaan infrat ja talousjärjestelmät käy
• 1:04:04
  keskenään sitä sotaa ja se avaruuden kyvykkyyksien tota
• 1:04:08
  tekeminen tai sotiminen siellä ei välttämättä sinne ei haluta
• 1:04:12
  edes laittaa niitä aseita ihmisten tappamiseksi sinne
• 1:04:15
  avaruuteen. Mutta aseita, jotka sitten.
• 1:04:19
  Vahingoittaa sen toisen valtion. Infrastruktuuria siellä
• 1:04:25
  avaruudessa eli me pystytään vahingoittamaan sitä meidän
• 1:04:29
  infraa ja taloutta hyvin vakavasti.
• 1:04:32
  Esimerkiksi sammuttamalla vihollisen satelliitteja tai
• 1:04:36
  kehittämällä kyvykkyyksiä. Miten me hämätään niitä tai
• 1:04:39
  poistetaan niitä tai häiritään vaikkapa tuota
• 1:04:42
  paikannussignaalia niin kuin venäjä tekee tällä hetkellä koko
• 1:04:45
  itä-euroopassa, eli se sodankäynti myöskin siellä
• 1:04:48
  avaruudessa ehkä menee enemmän siihen suuntaan, että hallitaan.
• 1:04:53
  Toisen vastustajan infraa. Ja häiritään sitä ja tehdä tämän
• 1:04:57
  tyyppistä tuhoa siellä avaruudessa.
• 1:05:00
  Joo toi on muuten mielenkiintoinen kohta eli
• 1:05:02
  venäjän paikannussignaalien häirintä.
• 1:05:04
  Miten se käytännössä tekee sitä? No se on radiosignaali ja
• 1:05:09
  periaatteessa siihen on hyvin yksinkertaisia menetelmiä, että
• 1:05:13
  että jos tota. Mietitään, että se
• 1:05:17
  paikannussignaali, joka sieltä avaruudesta tulee noin 18 000
• 1:05:21
  tai 20 000 km korkeudelta, niin sehän on heikko kun kuiskaus ja
• 1:05:25
  jos joku huutaa sen päälle tarpeeksi lujaa, niin sitä ei
• 1:05:30
  yksinkertaisesti kuule ja voidaan laittaa samalle
• 1:05:32
  taajuuskaistalle. Sitten joku laite joka huutaa
• 1:05:36
  tarpeeksi lujaa niin että yksikään laite ei kuule sitä
• 1:05:39
  kuiskausta mitään siellä avaruudesta tulee.
• 1:05:41
  Se on se helpoin tapa, mutta sitten voidaan tehdä myöskin
• 1:05:44
  signaalille erilaisia temppu. Kaapata siis sitä sitä signaalia
• 1:05:49
  väärentää sitä signaalia ja ja tuota sitten se tapahtuu näin
• 1:05:53
  että sun GPS paikka rupeaa kartalla hyppimään ja
• 1:05:56
  lentokoneet ei voivat voi enää luottaa että voiko laskeutua
• 1:05:59
  tämän signaalin turvin eli näitä tapoja häiritä.
• 1:06:03
  Sitä on monenlaisia. Yksinkertaisin on se, että
• 1:06:05
  yksinkertaisesti laitetaan tarpeeksi.
• 1:06:08
  Kovaa radiosignaali sille kaistalle missä pitäisi
• 1:06:12
  kuunnella ainoastaan 100 radiolähetystä sieltä
• 1:06:15
  avaruudesta. Eli sitä pystytään tekemään siis
• 1:06:17
  maan päällä ei tarvitse mennä. Avata avaruuteen kyllä eli
• 1:06:21
  voidaan tehdä yksinkertaisesti maan päällä, laittaa johonkin
• 1:06:24
  mastoon tai puun latvaan. Joku lähetin joka sitten sitten
• 1:06:27
  puoli toista 10 km on on mykkänä siellä ei ei toimi GPST.
• 1:06:33
  Kyllä toi kuulostaa varsin pelottavalta.
• 1:06:35
  Siis palaan tuohon että että joku laittaisi aseita
• 1:06:38
  avaruuteen, mutta jos miettii vähän pidemmälle niin se ei ole.
• 1:06:41
  Niin niin suoraviivainen idea kuitenkaan.
• 1:06:44
  Koska siis jos halutaan luoda jotain tuhoa suoraan avaruuteen
• 1:06:48
  satelliitteihin, niin se ei palvele kenenkään etua, koska
• 1:06:50
  siitä tulisi niin paljon romua. Näin on, näin on ja sitä
• 1:06:54
  tietysti myöskin pelätään, että nykyään kun me nähdään, että
• 1:06:57
  tuota maailma on hyvin oikeuden epäoikeudenmukainen ja me
• 1:07:02
  nähdään, että tuota ne, jotka sitten jää alakynteen, on valmis
• 1:07:06
  käyttämään hyvin tuhoisia aseita riippumatta sitten niistä.
• 1:07:12
  Raamuksista myös omalle taloudelle, niin siinä
• 1:07:14
  tilanteessa sitten kyllä niinku koko ihmiskunta voi ottaa ison
• 1:07:17
  askeleen taaksepäin vaikka niinku ydinsota.
• 1:07:20
  Mutta se että tuhotaan paljon satelliitteja avaruudesta ei ole
• 1:07:24
  ehkä ydinsotaan verrattavissa oleva tuho maanpinnalla, mutta
• 1:07:29
  kuitenkin taloudellisesti se tekee todella suurta vahinkoa.
• 1:07:34
  No. Kuinka siis, jotta ymmärtää
• 1:07:37
  vielä aivan viimeisenä, mä nostaisin vielä esille tämän
• 1:07:40
  haavoittuvuuteen liittyvän asian, että.
• 1:07:43
  Kuinka riippuvaisia me ollaan satelliiteista, että siis kuinka
• 1:07:48
  haavoittuvaisia me ollaan, jos katsot tätä nimenomaan
• 1:07:51
  satelliittiteknologian näkökulmasta, että voiko yksi
• 1:07:53
  päivänä käydä niin, että kaikki yhteydet katkaisivat vai onko
• 1:07:57
  toi epätodennäköinen skenaario? No mä uskon, että se on
• 1:08:01
  kuitenkin epätodennäköinen skenaario, että sehan on juuri
• 1:08:06
  näin niinku sanoit, että nyt kun meillä on tätä infraa tässä maan
• 1:08:10
  päällä, niin sitten me nähdään että tää alue kuuluu tälle
• 1:08:13
  valtiolle ja tää toinen alue toiselle valtiolle.
• 1:08:16
  Me voidaan tuhota sen puhelinmastoja, mutta ei meidän
• 1:08:21
  avaruudessa jos kaikki on ikään kuin sikin sokin niin sen sen
• 1:08:24
  eron tekeminen on niin paljon vaikeampaa.
• 1:08:27
  Ja jos se meidän infra muuttaa sinne sinne tuota avaruuteen
• 1:08:30
  niin sen tavallaan on hiukan enemmän turvassa.
• 1:08:35
  Mutta jos tosiaan joku ei piittaa oikeasti mistään mitään
• 1:08:39
  ja tuota tuhoaa ne kaikki, niin kyllä se sitten haittaa maan
• 1:08:42
  päällä menoa myöskin jonkun verran että sanoisin että jos
• 1:08:45
  kaikki satelliitit sammuu niin me meidän talous ja ja tuota
• 1:08:50
  jokapäiväinen elämä on aika sekaisin ainakin vähän aikaa.
• 1:08:54
  Ja sitten joudutaan ottaa käyttöön erilaisia
• 1:08:58
  varajärjestelmiä ja ja ja tota miettimään sitten että
• 1:09:03
  soitetaanko lankapuhelimella ja niin edelleen.
• 1:09:05
  Mutta kyllä sinänsähän meillä on olemassa sellaista maanpäällistä
• 1:09:08
  tekniikkaa, jolla sitten voidaan korvata näitä asioita.
• 1:09:11
  Usein se on vähän kalliimpaa, koska avaruuteen tehdään näitä
• 1:09:15
  infrastruktuuriprojekteja sen takia, että se on edullisin
• 1:09:18
  paikkaa. Paikka kattaa laajoja alueita.
• 1:09:21
  Että sitä ei tehdä sen takia, että avaruus on kallista vaan
• 1:09:24
  sen takia että se on halvempaa kuin mikään muu tämmöinen toinen
• 1:09:28
  globaali paikka tehdä tää homma. Mutta tää on teknologisen
• 1:09:36
  yhteiskunnan haavoittuvuus on se teknologia ja silleen nyt
• 1:09:39
  yksinkertaisesti ei voi mitään, että mitä hienompaa teknologiaa
• 1:09:44
  meillä on, niin sitten suurempia energian määriä tietomääriä
• 1:09:47
  muuta kaikkea voidaan sillä siirtää, mutta jos sitä ei ole,
• 1:09:51
  niin sitten tiputaan sitten myöskin takaisin aika iso askel
• 1:09:54
  jos jos jos. Pitää jostain syystä siitä
• 1:09:57
  luopua. All right koetetaan.
• 1:10:02
  Sulkea tää ympyrä palataan hieman tarkemmin vielä
• 1:10:05
  satelliittien teknologian puolelle ja kurkistetaan
• 1:10:08
  tulevaisuuteen. Mehän pystytään tekemään tänään
• 1:10:10
  painoja. Varsin ihmeellisiä asioita
• 1:10:12
  satelliiteilla me pystytään mittaamaan puiden korkeutta.
• 1:10:15
  Me pystytään mittaamaan jään paksuutta pintalämpötilaa ja ja
• 1:10:21
  muuta. Mitä kaikkea sellaista
• 1:10:24
  ihmeellistä me voidaan tehdä tänä päivänä, mikä ei ollut
• 1:10:26
  mahdollista. Esimerkiksi vielä sanotaan. 10
• 1:10:29
  15 vuotta sitten satelliiteilla. Jaa yritti hyvin
• 1:10:34
  mielenkiintoinen kysymys. Se on 10 15 vuotta.
• 1:10:38
  On aika lyhyt aika loppujen lopuksi, että ensimmäinen
• 1:10:40
  tutkasatelliitti samanlainen mitä AI on laukaissut, niin
• 1:10:43
  laukaistiin avaruuteen 1978 seisaht niminen
• 1:10:47
  tutkasatelliitti, joka otti hyvin samantyyppisiä kuvia kuin
• 1:10:50
  iceye kun kuvat tällä. Hetkellä ei tosiaan niin hyvällä
• 1:10:55
  resoluutiolla ja teknisesti paljon huonommalla laadulla,
• 1:10:59
  mutta mutta tota se periaate miten näitä kuvia saa oli
• 1:11:02
  silloin jo olemassa. Mutta tosiaan se ehkä se suurin
• 1:11:07
  kehitys askel tällä hetkellä tapahtuu nimenomaan
• 1:11:10
  määrällisesti, ei laadullisesti. Eli me saadaan kuvia paljon
• 1:11:15
  enemmän. Ne kuvat on paljon paremmalla
• 1:11:17
  resoluutiolla, niillä on tarkempi väriresoluutio pienempi
• 1:11:21
  pikselikoko niin edelleen ja niitä tulee sitten useasti ettei
• 1:11:25
  tule niinku kerran 2 viikossa vaan tulee kerran 2 tunnissa ja
• 1:11:29
  jossain voi olla jo että me pystytään johonkin laittamaan
• 1:11:32
  vaikka video seuraaminen. Suoraan avaruudesta koko ajan.
• 1:11:37
  Että sillä puolella tällä hetkellä kehitetään eniten.
• 1:11:41
  Ja se, että me päästään niillä teknologioilla ikään kuin
• 1:11:44
  reaaliaikaan ja siihen niinku alle metrin resoluutioon, niin
• 1:11:48
  se alkaa merkitä sitten myös taloudellista vaikutusta, koska
• 1:11:52
  meidän yksittäinen ihminen, yksittäinen auto, yksittäinen
• 1:11:56
  talouselementti on sitä luokkaa, että siihen pitää päästä käsiksi
• 1:12:01
  ja se on se suurin suurin mullistus, että viimeisen tai 10
• 1:12:06
  15 vuotta sitten ehdottomasti ei ollut.
• 1:12:08
  Kukaan ei osannut. No ehkä osasi ajatella, mutta.
• 1:12:11
  Ei ollut mitenkään mahdollista saada niin useasti kuvia.
• 1:12:14
  Ei ollut mitenkään mahdollista saada niin hyvällä resoluutiolla
• 1:12:17
  julkisia kuvia, että. Siinä sotilas sotilastiedustelun
• 1:12:23
  puolellahan on ollut hyvin, hyvin.
• 1:12:27
  Merkittävän hyviä optisia kuvia jo.
• 1:12:30
  Monta monta monta 10 vuotta ja mutta mutta tuota.
• 1:12:35
  Se, että niitä kuvia on nyt niin paljon ja ja jokaiselle
• 1:12:38
  saataville niin se tuo sitten ikään kuin uuden muutoksen, että
• 1:12:42
  avaruusteknologia nyt demokratisoituu ja hyvin paljon
• 1:12:46
  enemmän pelureita, valtioita, yrityksiä ja ihmisiä saa
• 1:12:51
  käyttöön sellaista tietoa, niin siitä se mullistus tulee tällä
• 1:12:54
  hetkellä ja se on myöskin tavallaan tuo sellaisen uuden
• 1:12:58
  ulottuvuuden. Nykyään voidaan rakentaa
• 1:13:01
  tämmöisiä digitaalisia malleja. Digitaalisia kaksosia meidän
• 1:13:05
  ympäristöstä meidän taloudesta, jotka sitten pysyy ajan tasalla
• 1:13:10
  sen turvin, että satelliitesti tehdään koko ajan mittauksia.
• 1:13:13
  Me tiedetään mitä siellä on ja me voidaan sitä, että
• 1:13:16
  digitaalista mallia sitten ylläpitää, että se on oikeasti
• 1:13:19
  tarkka ja meillä on tarkka tieto monesta asiasta, että se on ehkä
• 1:13:23
  se suurin suurin mullistus mitä tää avaruustekniikka sitten tuo
• 1:13:27
  ja ikään kuin reaaliaikaisuus. Tietoliikenteeseen kuvien
• 1:13:31
  saatavuuteen ennusteisiin. Laskentaan vähän kaikkeen.
• 1:13:38
  Mutta tuleeko jossain vaiheessa rajat vastaan myös fysikaalisten
• 1:13:41
  lakien rajat vastaan, että me emme pysty enää tekemään
• 1:13:44
  tiettyjä asioita suoraan avaruudesta.
• 1:13:47
  Esimerkiksi jos halutaan seurata ihmistä tänä päivänä, niin paras
• 1:13:51
  tapa on kait seurata hänen puhelinta jollain tavalla, että
• 1:13:55
  missä sen yhteys kulkee. Mutta entä jos ihmisellä ei olla
• 1:13:58
  puhelinta, niin voidaanko jollain ihmekkeellä olla
• 1:14:01
  kameroilla seurata kuitenkin sitä ihmistä suoraan maan
• 1:14:03
  pinnalta? Me.
• 1:14:04
  Voidaan seurata maan pinnalta jo tällä hetkellä avaruudessa
• 1:14:07
  tosiaan, mutta ei ei. Kovin kauan eikä eikä
• 1:14:10
  kaikkialle, että että se yksi satelliitti lentää yli siellä
• 1:14:14
  niinku muutamassa minuutissa ja jos se on keskellä peltoa menee
• 1:14:17
  ehdottomasti nähdään se. Mutta jos se menee metsään niin
• 1:14:19
  välttämättä ei nähdä enää. Ja jos se on kaupungissa niin
• 1:14:22
  sitten ei ole enää mitään toivoa, koska se voi olla missä
• 1:14:24
  tahansa porttikongissa tai tai metrossa tai mitä tahansa.
• 1:14:29
  Eli kyllä siinä omat rajansa on ja myöskin näiden kuvien
• 1:14:32
  tarkkuuksille. Sitten tulee ihan fysiikan rajat
• 1:14:36
  vastaan, eli puhutaan tämmöisestä difraktio.
• 1:14:40
  Säännöstä että kuinka hyvin hyviä kuvia on milläkin
• 1:14:43
  aallonpituudella ja millä millaisella peilin koolla
• 1:14:46
  mahdollista saada ilmakehä tuo häiriöitä sinne väliin ja ja ei
• 1:14:50
  sitten. Kovin paljon parempiin
• 1:14:53
  resoluutioihin. Sieltä avaruudesta pääsee, että
• 1:14:55
  se on se parikymmentä sentti metriä mitä me tyypillisesti
• 1:14:58
  pystytään mittaamaan avaruudesta näitä kuvia.
• 1:15:02
  Eli puhutaan siis myös kuvien tarkkuudesta.
• 1:15:05
  Elikkä ne ei ole välttämättä niin tarkkoja kun.
• 1:15:07
  Joo, sanotaan, että kasvojen tunnistus avaruudesta tuskin
• 1:15:10
  tulee koskaan mahdollista. Ajattelinkin kyllä saada sitä
• 1:15:13
  just siihen liittyen OK alright, no mitkä ovat sellaiset
• 1:15:18
  ratkaisemattomat ongelmat tänä päivänä?
• 1:15:21
  Joiden sä uskot että ne tulee ratkaistuksi tässä lähivuosina
• 1:15:24
  kuitenkin. Jos puhutaan teknisistä
• 1:15:27
  ongelmista nimenomaan. No ensimmäiset isot tekniset
• 1:15:30
  ongelmat. Tällä hetkellä liittyy siihen,
• 1:15:32
  että miten me päästään sinne avaruuteen nopeasti ja miten me
• 1:15:35
  päästään niinku raketeilla sinne avaruuteen.
• 1:15:37
  Niiden luotettavia raketteja tulee olemaan paljon enemmän.
• 1:15:40
  Se on ehdottomasti. Näin, että tätä kehitetään tätä
• 1:15:44
  alaa niin paljon kuuhun tullaan pääsemään ja se, että ihminen
• 1:15:49
  käy kuussa taas. Se on ehdottomasti tekninen
• 1:15:52
  ongelma, joka tullaan ratkaisemaan.
• 1:15:55
  Uskon, että myöskin marsiin pinnalle astuu ihmisen jalka.
• 1:15:58
  Jossain vaiheessa siihen menee kyllä vähän aikaa ennen ja se on
• 1:16:02
  vaikea projekti. Ja voi olla että sen jälkeen
• 1:16:06
  sitten ei enää sinne mennäkään, koska se on ikään kuin tehty.
• 1:16:09
  Sun mielestä tieteellisesti järkevää.
• 1:16:11
  Tehdä ei siis sillä ei ole nyt tieteen kanssa mitään tekemistä,
• 1:16:14
  vaan se on ikään kun ihmiskunnan kuva ihmiskunnan sellaista.
• 1:16:19
  Eksploraatio tahtotilaa, että sitä on aina tehty ja sen takia.
• 1:16:24
  Ihmisten mielestä siihen liittyy niin paljon kunniaa, että joku
• 1:16:27
  iso toimija, valtio tai yritys tulee sen jossain vaiheessa
• 1:16:30
  tekemään. Koska he saavat siitä niin
• 1:16:32
  paljon etua ja ja kunniaa sitten kanssaihmisiltä, että sen takia
• 1:16:37
  se tehdään, mutta että onko siinä tieteellisesti järkeä?
• 1:16:41
  No itse olen sitä mieltä ettei välttämättä ole, koska mars on
• 1:16:45
  todella epämiellyttävä paikka asua ihmiselle ja me ei haluta
• 1:16:48
  siellä siellä asua. Ei nyt eikä tulevaisuudessa.
• 1:16:53
  Ja jos me lähdetään johonkin tommoiseen terraformaukseen tai
• 1:16:56
  muuhun, niin voi olla niin pitkiä 1000 vuoden tai 10 000
• 1:17:00
  vuoden projekteja, että meillä ei ole tässä maailman
• 1:17:04
  tilanteessa ja resursseilla niinku siihen mitään mitään
• 1:17:07
  asiaa, että että jos me nyt saadaan tää meidän maailma
• 1:17:10
  pidettyä esimerkiksi vaikka 100 vuotta suunnilleen
• 1:17:13
  samannäköisenä, mitä se nyt on, niin niin meidän sopimiskyky ja
• 1:17:18
  ja talouskyky ei edes pysty siihen tällä hetkellä näyttää
• 1:17:21
  siltä. Mutta tota ehkä kaukaisessa
• 1:17:24
  tulevaisuudessa menee ja tiedän. Mutta nää tämmöiset
• 1:17:28
  yksinkertaiset asiat on näköpiirissä kyllä ja sitten
• 1:17:31
  todennäköisesti kun pinnalla pystytään tekemään polttoainetta
• 1:17:35
  raketeille ja pystytään paljon enemmän lähettämään sitten
• 1:17:39
  luotaimia aurinkokunnan sisällä me pystytään laskeutumaan myös
• 1:17:43
  muiden planeettojen kuitten pinnalle ja tullaan sitä
• 1:17:47
  tekemään suurimmassa osin varmaan robottiteknologialla.
• 1:17:52
  Ja voi olla, että asteroidista saadaan sitten materiaalia.
• 1:17:57
  Rakennetaan paljon isompia avaruusasemia.
• 1:18:00
  Mitä niillä avaruusasemilla sitten tehdään?
• 1:18:02
  Se on oma kysymys ja tuleeko sitten mitään taloutta?
• 1:18:06
  Ongelma on se, että talous on ihmisten välinen asia ja jos
• 1:18:09
  ihmisiä ei ole siellä avaruudessa niin ei välttämättä
• 1:18:11
  ole sitä talouttakaan siellä avaruudessa.
• 1:18:14
  Mutta mutta tuota paljon hyvin mielenkiintoista tulee
• 1:18:18
  tapahtumaan ja ehkä ne suurimmat suurimmat meidän mielikuvitusta
• 1:18:23
  kutkuttavat asiat on sitten nää laskeutumiset muiden
• 1:18:26
  planeettojen pinnalle. Sitten ryömivät laitteet ja
• 1:18:31
  robotit jossain. Muiden planeettojen ja kuitten
• 1:18:34
  pinnalla niin se on. Se on ehdottomasti
• 1:18:37
  mielenkiintoinen juttu ja sitten nää astronautit jotka sitten
• 1:18:41
  kuun pinnalla hyppii ja ja sitten jos marsin pinnalle joku
• 1:18:44
  pääsee niin se tulee olemaan iso spektaakkeli.
• 1:18:47
  Joo kyllä. Mut joo nää on mielenkiintoisia
• 1:18:51
  tulevaisuuden kuvia. Mun tulevaisuuden kuvassa on
• 1:18:54
  myös sellainen aspekti, joka liittyy autonomiaan.
• 1:18:58
  Mä kuvittelisin, että jonain päivänä on olemassa itsenäisiä
• 1:19:02
  robotteja, jotka laukaisevat autonomisia satelliitteja.
• 1:19:08
  Kiertoradalle niin onko se tahtotilana järkevä sun
• 1:19:11
  mielestä, että meillä olisi autonomisia?
• 1:19:13
  Satoja joo no satelliitithan on aika pitkälle nyt jo tällä
• 1:19:16
  hetkellä autonomisia sillä tavalla, että suuren osan ajasta
• 1:19:21
  niin hän ei ole maasemaan kytköksissä ollenkaan pitää
• 1:19:24
  pärjätä itse eli satelliitteja ohjataan sillä tavalla, että
• 1:19:28
  että meillä on ehkä parikymmentä minuuttia.
• 1:19:32
  Vuorokaudessa ehkä pari tuntia korkeintaan vuorokaudessa.
• 1:19:35
  Sitä aikaa, kun me ikään kuin voidaan ylipäätänsä.
• 1:19:39
  Jutella sen kanssa, mutta loput 22 tuntia se sitten on niitä
• 1:19:42
  ihan itsekseen tekee asioita ja jonkin sortin autonomia.
• 1:19:45
  Niissä on kaikissa olemassa ehdottomasti se autonomian kasvu
• 1:19:50
  on hyvin tai se on välttämätöntä.
• 1:19:53
  Jos me puhutaan kymmeniä tuhansien jopa 100 000
• 1:19:57
  satelliitin verkostoista ja konstellaatioista, niin kukaan
• 1:20:00
  ei pysty niitä ohjaamaan ilman että ne on autonomisia ja koko
• 1:20:04
  ohjaus tapahtuu automaattisesti. Mutta mutta tavallaan se ei ole
• 1:20:08
  niin suuri mullistus, että meillä se, että taksikuski on
• 1:20:11
  robotti on paljon isompi juttu kun se, että satelliitti tekee
• 1:20:14
  itsenäisesti siellä asioita, koska se nyt pystyy tekemään
• 1:20:18
  niitä asioita mitä se pystyy tekemään.
• 1:20:21
  Jos se on tutkasatelliitti niin se ottaa kuvia ja jos se on
• 1:20:25
  optinen satelliitti niin se ottaa optisia kuvia ja jos se on
• 1:20:28
  tietoliikennesatelliitti niin se yksinkertaisesti välittää
• 1:20:31
  tietoa. Että sitä en usko, että niille
• 1:20:33
  tulee kovin nopeasti tämmöistä kykyä, että nyt ne lähtee
• 1:20:36
  avaruuteen. Niin kun transformerit tekemään
• 1:20:39
  jotain tuota mitä ei ole ennen määritelty, niin sitten ne
• 1:20:42
  keksii uusia asioita ja sitten ne tekee niitä avaruudessa että
• 1:20:45
  tätä en oikein näe, että tapahtuisi lähitulevaisuudessa.
• 1:20:51
  OK onko teknisesti siis järkevämpää tehdä sellaisia
• 1:20:55
  satelliitteja, jotka pystyvät tekemään ihan kaikkea laidasta
• 1:20:58
  laitaan? Universaalit satelliitit
• 1:21:00
  tekemään monenlaiseen mittaukseen esimerkiksi vai
• 1:21:03
  sellaisia, jotka erikoistuu tiettyyn osa alueeseen?
• 1:21:07
  No. Siinä on tiettyjä rajoituksia
• 1:21:10
  eli aina pyritään niihin satelliitteihin laittamaan
• 1:21:13
  sitten asioita, jotka sopii yksi.
• 1:21:16
  Mutta edelleen meillä on kuorma-autoja erikseen ja ja
• 1:21:21
  tota taksiautoja erikseen, koska niiden käyttötarkoitus on
• 1:21:25
  erilainen ja toinen ei sovellu toisen käyttötarkoitukseen, jopa
• 1:21:30
  sitten satelliittien rataa on sellainen, että tietyn
• 1:21:33
  tyyppiseen toimintaan tarvitaan tietyntyyppinen rata.
• 1:21:38
  Esimerkiksi tutkasatelliitti haluaa radan, missä on paljon
• 1:21:40
  aurinkoa saatavilla, jotta se voisi tuota.
• 1:21:43
  Ladata akkuja koko ajan ja kuvata, kun taas sitten optinen
• 1:21:47
  satelliitti haluaa sen, että silloin kun se kuva olisi koko
• 1:21:51
  ajan keskipäivä eli sieltä tulee auringonvalo joka heijastuu,
• 1:21:55
  tulisi suoraan takaa niin että siellä on mahdollisimman vähän
• 1:21:57
  varjoja. Eli nää kiertoradat
• 1:22:00
  erityyppisille instrumenteille on erilaiset ja
• 1:22:03
  tietoliikennesatelliiteille ja ja navigointisateliiteille.
• 1:22:06
  Sitten omat vaatimukset ja sen takia aina ei kannata laittaa
• 1:22:10
  niinku kaikkia instrumentteja samaan satelliittiin, koska ne.
• 1:22:13
  Niinku eri tavalla. OK no uskotko, että Suomi on
• 1:22:18
  tulevaisuudessa vaikkapa 10 vuoden päästä ihan aidosti
• 1:22:23
  sellainen. Johtava maa satelliiteissa.
• 1:22:28
  No aidosti ehdottomasti. Uskon että on sellaisia alueita
• 1:22:32
  missä SUOMI on johtava maa satelliitissa ja
• 1:22:34
  avaruustekniikassa, mutta kovin laajalla rintamalla me ei
• 1:22:39
  koskaan pystytä sitä sitä tekemään, että meillä on sitten
• 1:22:42
  joku tuote, joka on maailman huippua, mutta se koko kirjo
• 1:22:46
  isot valtiot niillä on astronautteja, raketteja,
• 1:22:49
  avaruusasemia. Kaikentyyppisiä satelliitteja
• 1:22:53
  niin sellaiseen ei usko että suomella olisi varaa.
• 1:22:56
  Ja tarvetta ja tahtoa sitten kattaa koko tämä kirja.
• 1:23:01
  No mikä on sun mielestä sellainen niche alue jossa SUOMI
• 1:23:04
  voisi olla ihan aidosti johtava? No suomihan on tällä hetkellä
• 1:23:07
  johtava esimerkiksi tutka kartoitus tai siis
• 1:23:11
  tutkasatelliitesa maanpinnan kartoitukseen, niin se hyvinkin
• 1:23:16
  mikroaaltotekniikkaa, radiotekniikkaa, niin on alueita
• 1:23:19
  missä SUOMI on on johtava maa muutenkin maailmassa.
• 1:23:23
  Uskon että se. Johtoasema säilyy joillakin
• 1:23:27
  tämmöisillä alueilla. Ehdottomasti tieteessä.
• 1:23:30
  Suomessa on hyvin paljon nimenomaan avaruustieteitä ja
• 1:23:35
  lähiavaruuden tuntemusta. Tyypillisesti tätä on paljon
• 1:23:39
  pohjoismaissa geofysiikkaa, magnetosfääriä, tuota
• 1:23:43
  ionosfääriä, avaruusplasmaa. Säteilyvöitä auringon ja
• 1:23:50
  maapallon magnetosfäärin vuorovaikutusta.
• 1:23:55
  Tätä on täällä hyvin paljon. Täällä on pimeät pitkät yöt ja
• 1:23:58
  niissä on revontulia. Niitä on aina tutkittu ja meillä
• 1:24:00
  on hyvin vahvat perinteet tämän alueen tutkimisessa ja uskon,
• 1:24:04
  että SUOMI säilyttää johtoaseman näissä asioissa myöskin
• 1:24:08
  tulevaisuudessa. Että kannattaisiko meidän
• 1:24:11
  laittaa? Kuun kiertoradalle suomalaisia
• 1:24:14
  satelliitteja sun mielestä. No tää ei ole.
• 1:24:17
  Ei ole välttämättä mielipidekysymys.
• 1:24:19
  Siellä on paljon. Mielenkiintoista tutkittavaa.
• 1:24:21
  Tottakai jos se teknologia on niin edullista, että sitä
• 1:24:25
  voitaisiin tehdä, niin tutkijat haluavat tutkia erilaisia
• 1:24:28
  asioita. Kyllä sille sillekin alueelle
• 1:24:31
  tullaan menemään ja esimerkiksi suomalaisia mönkijöitä voisi
• 1:24:36
  mönkiä siellä kuun pinnalla tehdä tieteellisiä mittauksia
• 1:24:39
  marsin pinnalle tieteellisiä mittauksia ja ehkä sitten joku
• 1:24:43
  liiketoimintajuttukin ehkä on suomeenkin tulossa joku
• 1:24:46
  asteroidiyritys tai muu vastaava, niin niin.
• 1:24:50
  Uskon, että se kirjo laajenee ehdottomasti ja meillä on
• 1:24:54
  mahdollisuus menestyä melkein millä tahansa alueella, mutta me
• 1:24:59
  ei pystytä tekemään kaikkea kerrallaan.
• 1:25:02
  No onko tämä avaruusteknologia erityisesti satelliitteihin
• 1:25:06
  liittyvä avaruusteknologia jo enemmän bisnestä kuin tiedettä,
• 1:25:09
  että nää pauna sun mielestä. Kyllä näin on.
• 1:25:12
  Eli suomen lakikaupallisia satelliitteja enimmäkseen suomen
• 1:25:16
  satelliitit ovat kaikki kaupallisia satelliitteja ja
• 1:25:19
  omia tiedesatelliitteja. Muutama mitä SUOMI sitten operoi
• 1:25:24
  ja maailmanlaajuisesti. Yksi lailla näitten kaupallisten
• 1:25:28
  satelliittien määrä on kymmeniä tai 10 kertaa isompi, kun
• 1:25:33
  tutkimus satelliittien määrä, että että varsinkin lähiavaruus
• 1:25:39
  on on muuttunut hyvin kaupalliseksi.
• 1:25:43
  No, oletko nähnyt sellaisia? Utopistisia skenaarioita, joihin
• 1:25:49
  et välttämättä usko avaruusteknologian puolella.
• 1:25:55
  No ehdottomasti se, että ihminen asuu suunnilleen niinku kaikilla
• 1:25:58
  planeetoilla ja jokaisella kuulla on sitten siis suuri osa
• 1:26:02
  meidän scifistä on tavallaan. Mun mielestä epärealistinen
• 1:26:07
  siinä mielessä, että ihmisen ei ole hyvä asua siellä avaruudessa
• 1:26:11
  ja ja se on niin kallista ja mieletöntä, että mä en näe että
• 1:26:15
  minkä takia sitä niinku pitäisi tehdä, että kyllä ne robotit
• 1:26:18
  sinne menee. Mutta mutta tota ihmiskunnan
• 1:26:22
  laaja levittäytyminen koko. Galaktiikaan niin se ei mun
• 1:26:27
  mielestä. Ihan fysiikan lakien mukaan.
• 1:26:31
  Ei, ei mene näin. OK joo no mikä voisi olla
• 1:26:35
  sellainen? Huono skenaario tässä
• 1:26:39
  avaruusalan kehityksessä sun mielestä liittyykö se jotenkin
• 1:26:42
  geopoliittisiin jännitteisiin esimerkiksi?
• 1:26:44
  No se voisi olla esimerkiksi sellaista ja.
• 1:26:49
  Se, että jostain syystä suuri määrä satelliitteja ei toimi
• 1:26:53
  enää. Tai sitten voi.
• 1:26:58
  Voi olla että siellä tapahtuu tämmöinen avaruusromu romu tota
• 1:27:03
  katastrofi. Me tiedetään, että eri valtiot
• 1:27:06
  käytännössä kaikki laukaisevat valtiot ovat testanneet
• 1:27:09
  antisateliitti. Ja tämmöistä teknologiaa, että
• 1:27:12
  me voidaan ampua yksi satelliitti tohjoksi siellä
• 1:27:14
  kiertoradalla, jolloin kaikki ne pienet palikat siitä
• 1:27:18
  satelliitista jää sinne kiertoradalle häiritsemään muita
• 1:27:21
  ja ja tappamaan muita satelliitteja niin tota jos
• 1:27:25
  tämmöistä tulee tapahtumaan paljon, niin me sitten jossain
• 1:27:28
  vaiheessa voidaan olla tilanteessa että.
• 1:27:31
  Kessler syndrooma tapahtuu 500 km ja 600 km välillä on niin
• 1:27:37
  paljon avaruusromua, että sinne ei enää kannata laittaa uusia
• 1:27:41
  satelliitteja, koska niiden elinikä on vaan muutama
• 1:27:43
  kuukausi. Todennäköisesti niin sitten me
• 1:27:46
  ollaan jäädään ilman esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraamisesta
• 1:27:52
  ja ja sääsatelliiteista ja meillä on tosi vaikeata saada
• 1:27:56
  niinku globaalia kuvaa siitä, että mihin tässä planeetalla
• 1:27:59
  ollaan menossa ja sitten on myöskin to.
• 1:28:02
  Vaikeata esimerkiksi säädellä niitä prosesseja, että se voisi
• 1:28:05
  olla sellainen kauhuskenaario, että jos matalan kiertoradan
• 1:28:08
  satelliitit ei ole enää käytössä, niin sitten joudutaan.
• 1:28:14
  Miettimään korvaavia ratkaisuja, että mistä me saadaan sitten
• 1:28:17
  valtamerien pinnan korkeus lämpötila ja tuulikenttä ja
• 1:28:22
  meidän sääennusteet on huonoja ja ja me ei tiedetä enää että
• 1:28:25
  mitä tapahtuu ilmastonmuutokselle ja ehkä
• 1:28:28
  lyhyellä tähtäimellä on kivaa, ei tarvitse huolehtia siitä
• 1:28:31
  ollenkaan, mutta sitten me pystytä myöskään reagoimaan
• 1:28:34
  näihin asioihin. Otetaan vielä viimeinen kysymys,
• 1:28:39
  tällainen pehmeä lasku, niin minkälaisen viestin lähettäiset
• 1:28:43
  nuoremmalle itsellesi just niihin aikoihin kun olit
• 1:28:46
  rakentamassa ensimmäisiä satelliitteja?
• 1:28:50
  Jaa millaisen viestin lähdettäisiin?
• 1:28:53
  No ehkä tuota sanoisin vaan että anna palaa ja ja aina pitää
• 1:28:57
  pitää jonkun verran myöskin niinku hauskaa että pitää olla
• 1:29:00
  hauskaa tekemistä, että jos tekee satelliitteja sen pitää
• 1:29:03
  olla hauskaa. Mutta meillähän oli hauskaa ja
• 1:29:07
  on edelleen hauskaa että. Kyllä ehkä epäilijöitä oli
• 1:29:14
  paljon ja ja itsekin epäilin aika paljon sitä, että mitä olin
• 1:29:19
  tekemässä niin tällä hetkellä ehkä sanoisin että anna palaa
• 1:29:23
  vaan että jos tää on kivaa ja sun mielestä tärkeätä niin tee
• 1:29:26
  sitä. Mahtavaa.
• 1:29:28
  Tähän on hyvä päättää jam brax sähkötekniikan ja
• 1:29:31
  avaruusteknologian professori aalto yliopistosta.
• 1:29:34
  Kiitoksia, että kävit signaali podcastin haastateltavana.
• 1:29:37
  Kiitoksia. Tää oli hauskaa.
• 1:29:39
  Kiitoksia että kuuntelit tai katsoit jakson loppuun asti.
• 1:29:43
  Mun nimi on george lapinlampi. Ensi jaksoon moi moi.