Latest / Signaali / #48 | Miten kvanttiprosessorit toimivat ja miten niitä rakennetaan? Vieraana Janne Lehtinen.

Transcript

#48 | Miten kvanttiprosessorit toimivat ja miten niitä rakennetaan? Vieraana Janne Lehtinen. · Signaali

• 0:00
  Fyysikoillekaan se ei ole mikään sellainen, ihan ihan
• 0:02
  yksinkertainen juttu, että toi kvanttifysiikka on vähän
• 0:05
  sellainen että. Se on periaatteessa
• 0:07
  yksinkertaista. Nyt sitten sanotaan, että siinä
• 0:11
  pitää olla sellaista tietynlaista uskoa
• 0:13
  matematiikkaa, että ne asiat pystyy laskemaan ja katsomaan.
• 0:16
  Mutta mutta sitten tota ja todeta, että kokeiden kautta,
• 0:19
  mutta se ei mitenkään intuitiivista se ei koskaan ole,
• 0:22
  eli yleensä joutuu vähän aivoja ohjelmoimaan uusiksi itsellekin,
• 0:26
  että no tälleen tää toimii ja siihen on pakko uskoa, että
• 0:30
  tietenkin se voidaan todentaa, mutta.
• 0:33
  Se ei ole kumminkaan mitenkään silleen, että voisit katsoa,
• 0:36
  että no tuolla tuollaista se on vaan että se se tulee sieltä.
• 0:39
  Mallien kautta se ymmärrys ja sitten niiden kokeiden kautta,
• 0:43
  jota jota tehdään, että tää kvanttifysiikka yleensäkin
• 0:48
  siellä. Jos jos pystyttäisiin ratkoo
• 0:52
  asioita paremmin, niin silloin me ymmärretään monta monta asiaa
• 0:57
  huomattavasti paremmin ja voidaan simuloida niitä.
• 0:59
  Eli esimerkiksi tehdään erilaisia uusia materiaaleja,
• 1:02
  joka sitten olisi vaikka tuonne rakennuspuolelle tai.
• 1:07
  Niin kun avaruushommiin tai mihinkä tahansa missä missä
• 1:10
  niinku tarvitaan. Jonkun tietyn asian optimointia
• 1:15
  sillä asialla alueella tai sitten vaikka.
• 1:19
  Johonkin hiilidioksidipäästöihin ymmärretään mitenkä prosessit
• 1:24
  toimii siellä siellä niin kuin pienellä tasolla ja sitten
• 1:28
  pystytään sieltä taas kehittämään.
• 1:31
  Kehittää asioita, joilla voidaan optimoida optimoida systeemejä.
• 1:35
  Sitten näitä esimerkkejä on lääkekehitystä ja eri kemian
• 1:38
  prosessit ja niin edespäin. Elikkä jos me ymmärretään miten
• 1:41
  maailma toimii, sitten me pystytään hyödyntämään sitä ja
• 1:44
  tekee aika makeita juttuja. Eli eli sitä kautta mun mielestä
• 1:48
  tulee se se suuri hyöty. Sitten tietenkin on kaikkia
• 1:52
  kaikkia näitä suurialgoritmihommaa, että
• 1:54
  mitenkä nyt voidaan alkulukuja generoida vähän erilailla, että
• 1:58
  murtaa sitten salauksia sun muita mitä mitä ehkä enemmän
• 2:03
  esillä, mutta ne ei mun mielestä ole sitä niin niin hienoa.
• 2:06
  Mun mielestä se on hienoa, että meidän pitää ymmärtää maailmaa
• 2:08
  ja pystytään sitä kautta tekee tekee uusia asioita, pystytään
• 2:12
  simuloimaan oikeasti sillä niin kun.
• 2:16
  Sellaisella laitteistolla, joka siihen kykenee.
• 2:19
  Morjesta kaikille ja tervetuloa uuteen signaalipodcastin jakson
• 2:23
  pariin. Tavanomaiseen tapaan pienemmän
• 2:27
  pyyntö. Muistakaa laittaa tämä kanava
• 2:29
  tilaukseen. Käykää tykkäämässä ja
• 2:31
  kommentoimassa näin autatte meitä vahvistamaan signaaleja ja
• 2:35
  nyt itse aiheeseen. Tällä kertaa podcastin vieraana
• 2:39
  on janne lehtinen, joka on semikoneen tieteellinen johtaja.
• 2:44
  Tervetuloa signaaliin janne, kiitos paljon.
• 2:48
  Tässä sun kanssa sovittiin, että voitaisiin lähteä suoraan sillä
• 2:51
  semikonin missä ollaan ja ongelmalla niin.
• 2:55
  Mitä sitä oikein olette ratkomassa se mikoneella.
• 2:58
  Me ollaan ratkomassa sitä, että mitenkä saataisiin täytteistä
• 3:01
  pienistä tutkimus kvanttitietokoneista tehtyä.
• 3:05
  Sellainen oikeasti iso kvanttitietokone, joka voi
• 3:08
  ratkaista käytännön ongelmat eli se on se on se missio miten
• 3:13
  miten skaalata kvantti tietokonetta.
• 3:16
  OK, tarkoittaako se sitä, että on olemassa myös ei-skaalautuvia
• 3:20
  prosesseja? Tää on hyvä kysymys, koska se
• 3:23
  riippuu siitä keneltä kysyy tää aina onko ne onko ne
• 3:26
  skaalautuvia? Vai ei, mutta tällä hetkellä se
• 3:28
  skaalautuminen monella niin kun tällaisten eri kubetti
• 3:33
  platformilla tarkoittaa sitä, että me rakennetaan isompaa ja
• 3:36
  isompaa konetta. Eli nyt nyt alkaa olla.
• 3:40
  Puhutaan niin kun no esimerkiksi suprjohtajien puolella
• 3:43
  sellaisista tietokoneista johonkin käytetään megawatteja
• 3:46
  tehoa siihen, että se jäähdytetään ja saadaan toimia.
• 3:50
  Ne osaavat tuota niin kun konesaleja ne tietokoneet eikä
• 3:53
  vaan. Tietokoneita niinku normaalisti
• 3:56
  mietitään. Eli se hinta ja sitten se miten
• 4:02
  niitä pystytään tekemään, koska se fyysinen koko tekee sitten
• 4:04
  kaikkia signaaliviiveiden kanssa suuria ongelmia ja niin
• 4:08
  edespäin, niin se se menee niin kun hyvin hankalaksi ne ei ole
• 4:13
  enää ne ne ei ole tietokoneita, ne on niinku isoja järjestelmiä
• 4:16
  ja hintalaput alkaa olla sadoissa miljoonissa teille
• 4:21
  isolle tietokoneelle joka on sekin nyt jo aika iso hinta
• 4:24
  loppu että ei ei ihan ihan jokaisella taskusta löydy enää
• 4:27
  sellaisia rahoja. Ei ei tartte olla aika iso firma
• 4:31
  siinä siinä takana, että voi miettiä ostaa.
• 4:34
  Siis tässä puhutaan kun puhutaan skaalutuvista prosessoreista
• 4:37
  niin ne on nimenomaan niinku teknologisesti skaaloituvia vai
• 4:40
  liiketoiminnallisesti. Teknologisesti skaalautuvia
• 4:44
  tietenkin myös liiketoiminnallisesti sitä
• 4:46
  kautta elikkä koitetaan tehdä jotain muuta kun niin kuin
• 4:50
  kopioida sitä olemassa olevaa komponenttia.
• 4:52
  Elikkä jos meillä nyt on vaikka 10 cupitin prosessori.
• 4:56
  Niin yksi vaihtoehto on että laitetaanpa näitä samanlaisia
• 4:59
  blokkeja sitten. 100 000 lisää, jolloinka me päästään siihen
• 5:03
  miljoonaan kupittiin. Sinulla olisi sitä systeemistä
• 5:05
  tulee aika aika massiivinen. Toinen vaihtoehto on sitten
• 5:08
  miettiä, että no millä me saataisiin tehtyä sellainen
• 5:12
  samankokoinen systeemi kuin se 10 kupittia, mutta se
• 5:14
  sisältäisikin ne miljoonat ja me ollaan koittamassa sitä polkua.
• 5:19
  OK eli käytännössä siis pienempään tilaan pakataan
• 5:23
  enemmän kuvitteen ja näin maalaisjärjellä.
• 5:25
  Maalaisjärjellä juurikin näin ja kaikki kaikki se
• 5:28
  kontrollielektroniikka ja kaikki mitä siinä.
• 5:31
  Suunta siinä kvanttitietokoneessa on niin ne
• 5:34
  ne myös pienenee. Menee sinne kaikki sinne
• 5:36
  kylmään, jolloinka sitä saadaan tehtyä.
• 5:38
  Oikeasti se pieni systeemi joka silti sisältää sen ison
• 5:41
  systeemin toiminnallisuuden. OK all right, tuohon voisi mennä
• 5:46
  vähän tarkemmin. Elikkä siis te valmistatte
• 5:49
  sellaisia prosessoreita jotka tulevat niinku sisältämään sitä
• 5:54
  kaikkia niitä erilaisia komponentteja jotka on tässä.
• 5:58
  Niinku vanhemmassa arkkitehtuurissa ovat tän koneen
• 6:00
  tai prosessorin ulkopuolella. Jos ymmärrän oikein vai?
• 6:04
  Juu kyllä kyllä elikkä se itse prosessori tai ne kupit niin ne
• 6:08
  on aika pieniä. Joka tapauksessa ne varmaan niin
• 6:11
  kun mahtuisi sellaiseen. Sanotaan nyt supre-johtajienkin
• 6:16
  tapauksessa teille onkin metrialueelle tai johonkin
• 6:20
  käsiksi jotenkin aika massiivinen jos mietitään mikä
• 6:23
  kokoisia prosessorit vaikka nykyisiä, mutta kumminkin niinku
• 6:26
  se ei olisi vienyt mikään mieletön juttu, mutta sitten
• 6:29
  sinne on sitä kontrollielektroniikkaa kanssa
• 6:31
  ja kaapeleita tieto tarvitaan siihen kontrollointiin ja niin
• 6:35
  edespäin niitä tulee niin mieletön määrä.
• 6:39
  Että se ei se ei toiminut. Tässä voidaan vähän miettiä mikä
• 6:42
  oli, että reikä korttitietokoneet versus sitten
• 6:45
  kun mietitään taas sitten tällaista integroitua piiriä,
• 6:49
  joka on siellä kännykässä se muutaman millin siru, niin sitä
• 6:53
  eroa molemmillahan periaatteessa pystyisi tekemään saman jos sitä
• 6:56
  toista vaan skaalataan tarpeeksi paljon, niin kyllähän siitäkin
• 6:59
  saadaan tietokone aikaiseksi, mutta se ei ehkä olisi silleen.
• 7:03
  Kovin käytännöllinen. Kuka kukaan ei kantaisi sitä
• 7:06
  mukana, että tarvitsisi olla 50 rekkaa tuomassa kännykkä
• 7:11
  perässä? Niin no joo, voi voi tehdä näin,
• 7:14
  mutta se ei ehkä olisi järkevää. Elikkä tässä on vähän sama, että
• 7:16
  koitetaan saada se elektroniikka käy käytetään niinku hyväksi
• 7:20
  tätä meidän nykyistä osaamista, jossa se tungetaan jo sinne
• 7:23
  pariin milliin se kaikki tavara, mutta sitten siirretään se vaan
• 7:26
  sinne kvanttimaailmaan silleen, että se saadaan toimiin niillä
• 7:29
  rajoitteilla mitä mitä meillä on siellä elikkä.
• 7:32
  Niin komponentteja pitää olla aika spesiaaliversioita ja ne ei
• 7:35
  saa kuluttaa oikeastaan ollenkaan energiaa, mutta niitä
• 7:39
  pystytään kumminkin tekee. Ja nyt se on vaan että millä me
• 7:42
  saadaan tää nykyinen. Teknologia siirrettyä sinne
• 7:45
  kylmään silleen että se toimii kunnolla.
• 7:48
  Eli siis käytännössä laitamme kaiken jääkaapin sisään, mutta
• 7:52
  tarkoittaako se sitä, että silloin jäädytetään ihan kaikkea
• 7:56
  komponentteja vai vai vain osaa niistä?
• 7:59
  Silloin jäädytään ihan kaikkea, mutta se.
• 8:04
  Määrä osilta aika pieni, koska sillä yksi pienellä sirulla voi
• 8:07
  olla niin mieletön määrä. Näitä komponentteja jo olemassa
• 8:12
  eli ne meidän transistorit ne on niin kuin nanometrisaalassa.
• 8:15
  Elikkä yksi tällä hetkellä muutama milli metrin sirulla voi
• 8:18
  olla vaikka miljardi transistoria.
• 8:21
  Se ei ole niinku mitenkään mahdottomuus nykytekniikalla ja
• 8:25
  niistä voi rakentaa jostain aika monimutkaista elektroniikkaa.
• 8:28
  Eli. Me pystytään saamaan jo jo
• 8:31
  nykyisin mielettömästi mahtumaan hyvin pieneen.
• 8:35
  Pinta-ala se ongelma näissä on, että ne kuluttaa paljon tehoa
• 8:40
  yleensä. Eli jos ne on jotain suoraa, se
• 8:42
  ratkaisu joka meillä on nyt kännyköissä tai noissa
• 8:45
  perustietokoneissa ja käytetään sitä niinku ohjaukseen, niin
• 8:49
  meille pitäisi rakentaa sitten aivan massiivinen
• 8:51
  jäähdytyssysteemi, että se voisi onnistua, koska zippi tuottaa
• 8:55
  niin paljon lämpöä. Tehoa kuluttaa periaatteessa se
• 9:00
  ja sen takia siinä pitää nyt olla uusia keksintöjä.
• 9:03
  Se on tietenkin mitä me niinku siinä semikonilla ollaan ajettu
• 9:05
  että. Tehdä sellaista elektroniikkaa,
• 9:08
  jonka tehonkulutus on hyvin pieni murto-osa siitä mitä mitä
• 9:11
  on tai tällainen normaali elektroniikalla, niin meillä on
• 9:14
  nyt nyt kehitetty säte transistoreita jotka on niinku
• 9:17
  1000 kertaa. Vähemmän kuluttaa tehoa kun mitä
• 9:21
  mitä on. Jos verrataan niin kuin
• 9:23
  huoneenlämpötilaelektroniikkaa ja meidän sitä kylmä
• 9:25
  elektroniikkaa. Ja tää on jo sellainen, että
• 9:28
  sitten pystytään jo tekemään paljon asioita siellä
• 9:31
  kylmässäkin. Mitäs kaikkea komponentteja
• 9:34
  sitten on itse sen kvanttisidun lisäksi siinä, jotka
• 9:38
  kontrolloivat ja ohjaavat sen toimintaa?
• 9:40
  Kuinka paljon niitä on? Joo eli se kvanttisiru just ne
• 9:42
  kupit itsessään, niin ne ne on tietenkin se niinku se ydin
• 9:47
  jossa se lasku tapahtuu, mutta niitä kupitteja pitää jollain
• 9:51
  kontrolloida. Elikkä pystyä tekemään
• 9:52
  operaatiota. Muuten se on siihen vaan
• 9:54
  kubittaja, mutta me ei pystytä tekemään niille mitään, niin se
• 9:57
  ei ole kvantti tietokoneelle. Elikkä me tarvitaan jotain joka
• 10:00
  joka ohjaa niitä kupitteja ja sä oot tätä hallittuja
• 10:02
  operaatioita. Ja niitä tehdään.
• 10:05
  No siinä vähän riippuu siitä nyt, minkälainen se meidän
• 10:07
  kvanttisysteemi on, mutta jos on suprajohtaja tai niin kun meillä
• 10:12
  on tämä teidät spinkubitit niitä ohjataan mikroaalloilla eli
• 10:17
  siellä. Sinne laitetaan vaan sähkökenttä
• 10:21
  ja se sitten kytkeytyy sinne ja sillä niitä osataan ajoittaa
• 10:25
  oikein ja tehdä se kontrollointioikeuden niin
• 10:28
  sitten voidaan hallita sitä kupittia.
• 10:32
  Ja se se vaatii, tosi sanotaan tarkkaa ohjausta, mutta se on
• 10:35
  ihan mahdollista. Se on semmoinen analogista
• 10:37
  ohjausta eli se vaatii vähän normaalisti tehty tai teillä
• 10:42
  huoneenlämpötilan RF generaattoreilla ja ne on aika
• 10:46
  aika kalliita. Ja sitten niitä signaaleja vielä
• 10:48
  pitää pystyä moduloimaan ja niin edespäin.
• 10:51
  Mutta mutta joo, tällaisia perus perus mikroaaltogeneraattoreita
• 10:57
  periaatteessa ne meidän OK signaalikeneraattorit.
• 11:01
  Mainitsit spinkubiet pyörivät kubiitit vai mitä nää oikein on?
• 11:06
  Joo eli tää spin on tuollainen niin kun.
• 11:10
  Sanotaan nyt. Hiukkasten ominaisuus eli me me
• 11:16
  mitä me tehdään, niin vangitaan täältä.
• 11:17
  Tätä yksittäisiä elektroneja tai sitten elektronien puuttumisia
• 11:22
  tai aukkojen jälkeen. Jos hilassa on niin kun sieltä
• 11:25
  on otettu elektroni pois ja sitten siitä tulee aukko ja
• 11:28
  näillä on sellainen ominaisuus jota sanotaan spiniksi eli miten
• 11:31
  kädet niin kun suhtautuu periaatteessa magneettikenttään.
• 11:38
  Siinä se spin voi olla niin kun aina.
• 11:42
  Sillä on 2 mahdollista arvoa elikkä sen takia se on erittäin
• 11:44
  hyvä kubitti eli se spin voi olla niinku alas tai
• 11:47
  ylöskäytännössä näissä. Jos ja sitten tietenkin se voi
• 11:52
  olla mitä tahansa, sillä välillä elikkä me koitetaan saada
• 11:55
  sellainen superpositio siihen, että me pystytään tekemään niitä
• 11:59
  rotaatioita. Elikkä menee sieltä nollatilalta
• 12:02
  ykköstilalle tai sitten se pystytään laittamaan siihen
• 12:05
  puoliväliin, jolloinka se on sitten niin sanotusti super
• 12:08
  positiossa. Elikkä se todennäköisyys, että
• 12:11
  se on nolla tai ykkönen on yksi suuri.
• 12:14
  Kyllä, mutta onko tää siis mainstream teknologia?
• 12:17
  Siis jos puhutaan kvanttiteknologiasta nimenomaan
• 12:19
  onko tää mainstream ratkaisu että on nimenomaan spinkubiitit
• 12:22
  vai onko olemassa jotain muunkinlaisia kuvitteja?
• 12:24
  Joo, niitä on olemassa hyvin monenlaisia.
• 12:28
  Eli on on niin kun varaukseen perustuvia kubitteja sitten voi
• 12:33
  vaikka suppea jo suprajohteessa vaikka sen aaltofunktion
• 12:37
  vaiheeseen perustuvia tai. Voi olla erinäköisiä fotoneihin
• 12:43
  liittyviä. Niitä on.
• 12:45
  Niitä on niin kun. Periaatteessa mikä tahansa
• 12:49
  tällainen kvanttisysteemi, jossa voi olla. 2 tilaa ja sitten se
• 12:53
  niinku seuraa virittynyt tila on kaukana eli niitä pystytään
• 12:57
  kontrolloimaan niitä 2 tilaa hyvin niin siitä saadaan tehtyä
• 13:00
  kupittia. Niitä on tehty mieletön määrä
• 13:03
  erinäköisiä kupiteja, mutta sitten sä saat tätä niinku
• 13:06
  sanotaan käytännöllisiä kupittaja ei taas ole ihan niin
• 13:09
  monta. OKO.
• 13:12
  K nää spinku-biitot on niinku yksi yksi sellainen vaihtoehto,
• 13:16
  koska se on niinku luonnostaan. Se on aika kiva kvanttisysteemi.
• 13:21
  Niin niin se koska siellä on vaan ne 2 tilaa olemassa.
• 13:25
  Sieltä ei löydy satteita korkeampia tiloja.
• 13:28
  Okei miten miten siis selittäisit tuomat miksi ne on?
• 13:32
  Miksi ne on kivoja ja miksi me halutaan että niillä on joku
• 13:35
  raja nolla ja ykkönen. Koska muuten se ei ole kubitti
• 13:39
  vaan siellä niinku enemmän se kubitti on vähän niinku
• 13:42
  mietitään klassista bittiä se on aina nolla tai ykkönen.
• 13:45
  Kyllä me halutaan että se kupittikin on vähän niinku
• 13:47
  samanlainen systeemi elikkä. Siinä on vaan 2. 2 tilaa, mutta
• 13:52
  sitten me halutaan, että se on tämmöinen kvanttibitti, joka
• 13:55
  tarkoittaa, että se voidaan laittaa siihen superpositioon.
• 13:59
  Elikkä se. Pystyy olemaan vähän niinku
• 14:01
  niitä molempia tiloja yksi aikaa.
• 14:03
  Hei. Sitä ei tiedetä että missään
• 14:05
  tilassa sä oot niin vai ykkönen. Periaatteessa sillä on tietty
• 14:08
  todennäköisyys aina, että kun sitten kun se mitataan niin
• 14:12
  sitten se on nolla tai ykkönen, mutta se pystytään laittaa sen
• 14:15
  latteiseen tilaan, että sieltä tulee puolet ajasta ykkönen ja
• 14:18
  puolet aidasta nolla. Jos mitataan että kumpi se on ja
• 14:22
  tää siinä on myös muita asioita. Se ihan näin yksinkertaisia
• 14:26
  pelkkää todennäköisyyslaskentaa. Paikalla mutta mutta tuota.
• 14:32
  Niin kun yksinkertaistettuna näin.
• 14:34
  Ja sitten jos se niin kun hienous tulee siitä, että jos mä
• 14:36
  menen vaikka klassisia bittejä. Niin niin siinä 2 bitillä niin
• 14:43
  me pystytään aina tallentamaan sinne yksi tila vaikka nolla
• 14:46
  nolla voisi olla vaikka yksi tila.
• 14:48
  Sitten jos meillä on 2 kubittia niihin tallentuu kaikki ne
• 14:52
  mahdolliset tilat eli se on samaan aikaan 001101 ja 1 0 1 4
• 14:56
  eli ja sitten jos niitä on 3 niin sitten taas pystytään
• 14:59
  menemään 8. Yli 3.
• 15:04
  Ja niin edespäin ja sitten jos ollaan siellä jo kymmenissä
• 15:07
  kupitissä niin se tilamäärä mitä sinne pystyy menee on niin
• 15:11
  valtava että. Ei ei missään klassissa
• 15:13
  tietokoneissa ole muistia laittaa niitä tiloja sinne ja
• 15:16
  tää on just se minkä takia voidaan tehdä niitä.
• 15:19
  Simulaatioita sitten tässä klassisella tietokoneella
• 15:21
  voitaisiin tehdä, jos se olisi se tarpeeksi iso muisti, että
• 15:24
  sinne saadaan. Mahtuu tälla teitä ihan valtavia
• 15:27
  määriä tietoa. Sitten niitä voitaisiin
• 15:29
  periaatteessa käsitellä. Tietenkin se olisi aika hidasta,
• 15:32
  mutta se olisi mahdollista, että siinä kvanttitietokoneessa
• 15:34
  riittää jo se, että meillä on vaikka 50 tosi hyvää kupittia.
• 15:37
  Me pystytään jo simuloimaan aika isoja juttuja.
• 15:41
  Kun sanoit että 5 50 tosi hyvää niin mitä tosi hyvää tarkoittaa?
• 15:44
  Tosi hyvä. Tarkoittaa, että siinä voidaan
• 15:46
  tehdä todella todella monta operaatiota eli.
• 15:49
  Eli jos mietitään tätä klassisia klassisia bittejä niissä ne
• 15:54
  virheet on todella todella todella harvinaisia.
• 15:57
  Elikkä sille tapahtuisi jotain sille pitille sellaista mitä me
• 16:00
  ei toivota ja sen takia klassinen laskenta toimii
• 16:03
  kvanttilaskennassa ei olla vielä siellä vaan kun me muutetaan
• 16:08
  sitä tilaa. Niin se voi olla vaikka että
• 16:11
  joka 1000. kerta tapahtuu virhe. No jos sitä tapahtuu joka 1000.
• 16:16
  kerta virhe ja meillä on vaikka 100 kupittia.
• 16:20
  Me ei voida tehdä kovin montaa operaatiota ennen kuin siellä
• 16:22
  joku kupittiin jo teki virheen ja sen takia ne systeemit on
• 16:26
  aika pieniä mitä voidaan tehdä ja laskutoimitukset on hyvin
• 16:29
  pieniä. No mitä siihen käytännössä
• 16:31
  tarvitaan niin varmaan. Se se on vähän vielä auki, koska
• 16:36
  se algoritmipuoli kehittyy koko ajan.
• 16:38
  Koko ajan pystytään niinku tekemään.
• 16:41
  Pienemmällä operaatio määrällä jotain hyödyllistä, mutta
• 16:44
  sanotaan nyt, että kyllä me silti tarvitaan miljoonia
• 16:47
  operaatioita tai ehkä miljardeja ja.
• 16:50
  Se on ja sitten niinku ongelma. Elikkä ne virheet pitäisi olla
• 16:53
  niin harvinaisia, että me voidaan tehdä tällainen määrä
• 16:56
  niitä operaatioita ja sille saada se oikea tulos sieltä
• 16:58
  aikaiseksi. Eli siis löytyykö loogiset kupit
• 17:03
  jotenkin tähän? Kyllä se liittyy juurikin tähän
• 17:06
  niin loogissa kupitissa idea on se, että siinä on se yksi
• 17:11
  kubitti joka on sitten tässä niinku se laskenta kubitti ja
• 17:14
  sitten on todella monta kupittia jolla periaatteessa tarkkaillaan
• 17:18
  ja sitten voidaan korjata sitä kupittia.
• 17:20
  Elikkä jos nähdään että sinne tuli virhe, me pystytään
• 17:23
  huomaamaan se ja korjaa. Eli siellä on yksi työntekijä ja
• 17:25
  50. Valtio.
• 17:27
  Katselee sitä yksi siinä ja ihmettelee ja.
• 17:30
  Sitten joku käy vähän potkasee tota jos jos se takia virheen
• 17:34
  niin juuri näin. Mutta sitten sitten se on että
• 17:37
  kuinka usein niitä virheitä tapahtuu, että kuinka monta
• 17:39
  siinä joudutaan joutuu olemaan niitä katselijoita ja niin
• 17:43
  edespäin että siitä päästäisiin se, että kuinka monta.
• 17:47
  Fyysistä kupittia tarvitaan, että voidaan tehdä yksi looginen
• 17:50
  kupittia ja tästä riippuu just siitä, että kuinka kuinka usein
• 17:53
  se tekee niitä virheitä että kuinka monta manageria siinä
• 17:56
  joutuu ympärillä olemaan miettimässä, että mitä mitä
• 17:59
  siellä tapahtuu. Eikö tää looginen kubitti ole
• 18:02
  myös fyysinen? Eikö se ole oikeasti olemassa
• 18:05
  vai mistä tulee tähtiä? Se looginen tulee siitä, kun se
• 18:08
  koostuu niinku siitä todella monesta.
• 18:12
  Fyysisestä kupitista käytännössä niillä on ne eri tehtävät, mutta
• 18:16
  ja sitä voi olla. Voi voi tehdä niin kuin voi sitä
• 18:19
  tietoa vaikka. Tossa mä sanoin että on siis
• 18:22
  spinkubitti. Niin sitä tietoahan voidaan
• 18:25
  tallentaa, että se yksi kubitti voisi koostua vaikka 100
• 18:29
  spinistä, jos siitä saataisiin joku semmoinen järkevä kanta
• 18:32
  silleen se niin kun se kupittiin tosiaan vaativaa sen, että
• 18:36
  siellä on ne. Itse asiassa yksi kubitti
• 18:38
  sisältää monta spinniä. Niin voi voisi tehdä näinkin.
• 18:41
  Elikkä tälle teitäkin on katteita 3 spinin kupitteja
• 18:45
  vaikka elikkä siellä siellä sitten koodataan vähän erilailla
• 18:48
  se tieto sinne, mutta niistä saadaan tehtyä.
• 18:51
  Tehtyä sitten vähän virheelliskempiä tietylle
• 18:53
  asioille, jos me käytetäänkin useampaa fyysistä kupittia, niin
• 18:56
  niitä ei silti voisi oikein kutsua loogisiksi kuiniteiksi.
• 18:59
  Ne on silti. Vaan niinku fyysisiä kupittoja,
• 19:02
  mut sitten se vaan on tehty erilailla rakennettu taas se
• 19:04
  kupittelu. Sitten se looginen kupit vaatisi
• 19:07
  jo sitä, että siellä on jollain lailla niinku se tarkkaillaan
• 19:11
  niitä virheitä ja korjataan niitä, mutta nää nää määritelmät
• 19:14
  on hyvin löysiä. Elikkä nykyisin niitä käytetään
• 19:18
  paljon ristiin ja. Sitten vähän, että mitä halutaan
• 19:22
  markkinoida. Mitä halutaan myydä niin niin,
• 19:24
  niin sitten se vähän muuttuu siinä.
• 19:27
  Mutta hieno tällä hetkellä on, että ollaan pystytty demoon että
• 19:30
  se auttaa kun sinne laitetaan enemmän niitä.
• 19:33
  Fyysisiä kupitja niin me saadaan sitä virhettä alennettua.
• 19:37
  Eli se se siihen asti ollaan päästy että tää konsepti toimii,
• 19:40
  mutta nyt se pitää sitten vielä saada toimiin niinku skaalassa.
• 19:45
  Mutta täähän tarkoittaa sitä, että meidän pitää lisätä koko
• 19:48
  ajan fyysisiä kuvitteen. Eikö tää paisuta sitä niin kun
• 19:51
  koko arkkitehtuuria? Se se periaatteessa paisuttaa,
• 19:55
  mutta just kun mietittiin sitä, että niitä ei tarvitsekaan kovin
• 19:58
  montaa niitä kupittoja jossa ne on hyviä kupitteja.
• 20:01
  Silloin meillä riittää vaikka just että saadaan se 100
• 20:05
  sellaista kupittiin jotka toimii täydellisesti.
• 20:08
  Mutta se tosiaan vaati että ne on sitten niinku niin hyviä ku
• 20:11
  bitteja että niitä operaatioita voidaan toistaa mieletön määrä
• 20:14
  siellä. Eli sitten sitten se ei niin
• 20:16
  niin paljoa paisu, mutta se voi olla että vaikka yksi looginen
• 20:19
  kubitti on vaikka 1000 fyysistä kupittia.
• 20:22
  Jolloinka 100 tarkoittaisi 100 000 kupittia ja ja tää on vielä
• 20:28
  vähän auki että mihinkä se asettuu että kuinka monta niitä
• 20:31
  tarvitaan ja sitten se riippuu vähän että mitenkä ne kupit on
• 20:34
  kytketty toisiinsa ja niin edespäin kuinka paljon niitä
• 20:37
  tarvitaan. Mutta niinku ehkä sellainen
• 20:40
  yleisarvio on, että niinku 100 100 viiva 1000 fyysistä kupittia
• 20:45
  niin on sellainen mitä ehkä sitten tarvitaan yksi loogiseen
• 20:49
  kupittiin. OK.
• 20:51
  OK. Mut siis se tuota se on laatu
• 20:55
  että se on hyvä niin miten mä saadaan hyviä kupiteja?
• 20:58
  Siis esimerkiksi jos valitsen auton niin voisinpa veikata,
• 21:02
  että toyotan keskimäärin parempi kuin venäläinen lada, mutta sen
• 21:07
  niinku mä tiedän sen se on reaalimaailmaa, mut miten siellä
• 21:10
  rakennetaan hyviä kuvittoja mistä niitä saadaan siis
• 21:13
  tekemällä asioita oikein ja ja tarkistamalla vai mistä ne
• 21:16
  oikein syntyy ne hyvät kuvitteet.
• 21:18
  Joo toi ei ole. Toi on niin kun.
• 21:20
  Sanotaan, että me syntyy paljon erehdyksen kautta.
• 21:25
  Eli testataan paljon asioita. Suuri osa niistä epäonnistuu ja
• 21:29
  ei tuota parempaa tulosta ja osa tuottaa eli tehdään täällä työtä
• 21:33
  valmistusprosesseja jossa saadaan.
• 21:37
  Parempia materiaaleja, jota kautta sitten saadaan tehtyä
• 21:40
  parempia systeemejä ja sitten tietenkin paljon on ihan
• 21:43
  tällaista, että mitenkä vaikka sitä vaikka kontrolloidaan sitä
• 21:46
  kupittia. Se siinäkin voi tulla virheitä
• 21:48
  jos sä kontrolloin sitä ei tehdä optimitavalla siinä vaiheessa
• 21:54
  siihen voi olla paras kubitti, mutta me itse tehdään niinku
• 21:57
  siihen kupittiin näitä virheitä sen huonon kontrollin kautta
• 22:01
  eli. Se ei ole mitenkään
• 22:03
  yksinkertainen kuvio ja me ei olla vielä siellä.
• 22:06
  Elikkä nää. Kaikilla platformeilla tää
• 22:10
  kupittien laatu on paranemassa koko ajan.
• 22:12
  Opitaan pikkuhiljaa, että miten saadaan tehtyä paremmin ja
• 22:17
  paremmin. Näitä systeemejä.
• 22:19
  Elikkä me emme aina edes tiedä että minkä takia joku kuvitti on
• 22:23
  huono. Se voi johtua monesta eri
• 22:25
  tekijästä vai? Joo kyllä jonkun verran niitä
• 22:27
  pystyy mittauksien kautta todentaa että aha no tää tuli
• 22:30
  täältä että on on niinku nää mutta sanotaan että.
• 22:36
  Sen hyvän ja huonon kupit eroa voi olla marginaalisen pieni.
• 22:42
  Ja siis miten sitä mitataan ylipäätään sitä eroa.
• 22:44
  Eli sitä mitataan. Siihen on sellainen niin kun.
• 22:48
  Mitähän nää nyt termit suomeksi onkaan?
• 22:50
  Tää on hankala hankalaa tässä, mutta sellainen että kuinka
• 22:54
  pitkään se kubitti, niin kun periaatteessa pitää tilaansa ja
• 22:58
  sitten toinen on sellainen koherenssin aikaisena vaihe sen
• 23:01
  kun piti vaihe. Elikkä tässä pitäisi miettiä
• 23:04
  sellaista lohin. Tähtäädös suomeksi cloffin.
• 23:12
  Mä sanon. Että pallo.
• 23:15
  Eli ollaan saattoi olla pallo pinnalla siinä ja siinä on vaihe
• 23:17
  ja sitten siinä on se niinku se. Kumpi tila elikkä ykkönen ylös
• 23:23
  ja kakkonen alas ja sitten kierretään periaatteessa sitä
• 23:26
  pallopitaa siinä niin niin. Siinä voi tulla sellainen, että
• 23:33
  se hyppääkin sieltä nolla ykköseen, joka on niinku kuinka
• 23:37
  kauan se pysyy siellä viritetyllä tilalla
• 23:40
  periaatteessa kubetti, koska se palaa takaisin nolla.
• 23:43
  Se on se yks eli ja se voi tehdä sitä kun tulee joku ulkoinen
• 23:47
  häiriö sinne kupitille ja ne on hyvin hyviä niinku hyvin pieniä
• 23:52
  ne energiaskaalat mistä puhutaan.
• 23:54
  Elikkä hyvin hyvin pieni häiriö ja se kupitten vaan on muuten
• 23:57
  tilaa en ole enää tämä. Eli sitten se todennäköisyys,
• 24:01
  että saatkin sen nolla ykkösen sijaan niin muuttua ja sitten on
• 24:05
  tämmöinen teitä vaihe vaiheeseen liittyviä, jotka sitten
• 24:09
  tarkoittaa että me niin kun menetetään se kvanttisysteemi
• 24:14
  periaatteessa siinä, että se ei enää siellä tulee sellainen
• 24:18
  vaiheessa ero. Eli no mikähän tähän nyt olisi
• 24:23
  sellainen klassinen analogia hankala.
• 24:26
  Hankala ehkä kehittää. No joka tapauksessa.
• 24:32
  Me me ei enää pystytä niinku jatkaa sen sen kupitilla sitä
• 24:36
  elikkä siinä vaiheessa eroja sitten kun me operoidaan sitten
• 24:39
  seinää enää toimi ja nää 2 on niinku ne asiat ja niihin vähän
• 24:44
  vaikuttaa sitten eri. Eri virhe lähteet, mutta se joka
• 24:50
  tapauksessa molempien pitää olla hyvät ja jos on vaikka
• 24:52
  spinkubitti niin se pysyy se spin siellä ylhäällä tosi
• 24:55
  pitkään. Jos on niinku hyvä materiaali se
• 24:57
  voi olla vaikka jos on tää dodoristi, se voi olla vaikka
• 25:02
  tunnin pysyä silleen et siinä on se hyvä.
• 25:05
  Hyvä koherenssi aikaisia pysyy se niinku informaatio että jos
• 25:08
  sitä mitataan niin se on niinku tunnin päästäkin se näyttää
• 25:11
  saman tuloksen OK eli se se on niinku mahtavaa sille kupitille,
• 25:15
  mut sitten jos sitä aletaankin operoimaan niin sitten siinä
• 25:17
  alkaakin tulla virheitä. Sinne tulee vähän tätä pieniä
• 25:19
  potkuja ja me ei saadakaan operoitua sitä niinku
• 25:22
  haluttaisiin ja sitten se koherenssiaika on lyhyt eli.
• 25:28
  Siinä on. Niin siinä niinku sellainen
• 25:33
  käytännössä se, että ne rajat tulee vastaan aina jokaisella
• 25:36
  platformilla ja superjohtajilla. Se on taas se sellainen ja
• 25:40
  sanotaan t ykköseksi eli just se että kuinka pitkään se pitää sen
• 25:43
  viritetyn tilanne se taas on vähän lyhyempi elikkä siellä
• 25:46
  puhutaan kymmenistä mikrosekunneista.
• 25:48
  Yleensä voi olla muutama 100 niinku nykyisissä parhaisissa
• 25:53
  kuin briteissä. Ja taas spinkubiteissa se on
• 25:56
  just sitten se. Se koherenssiaika, joka on se
• 26:00
  ratkaiseva ja siinä taas puhutaan yleensä niin kun taas
• 26:04
  kymmenistä mikrosekunneista eli tää on niinku kauan.
• 26:08
  Me voidaan periaatteessa tehdä niitä laskutoimituksia
• 26:11
  maksimissaan. Siinä ajassa pitää olla
• 26:14
  ratkaistu kaikki jos käyttää sitä niitä fyysisiä kupit tai
• 26:17
  paljon lyhyemmässä ajassa. Joo tää on vähän niinku
• 26:21
  kemiallisissa aineissa jotka jossa on tosi paljon protoneita.
• 26:25
  Eli siis nää tämmöiset semistisynteettiset mitä on
• 26:29
  labrassa saatu kehitettyä niin ne pysyy kasassa tyyliin sen
• 26:33
  niinku millis sekunnin kortit tai jotain mikrosekunnin niin
• 26:36
  jotenkin tulee mieleen tää analogia.
• 26:38
  Se on vähän se kvaatti systeemi voisi miettiä vähän samalla
• 26:41
  lailla, että sitten sitten niinku kuinka kauan se pysyy
• 26:44
  silleen, että se pysyy just siinä mitä me kuviteltiin ja
• 26:47
  koska sieltä tulee joku ulkoinen häiriö, joka aiheuttaakin jotain
• 26:50
  ja se. Vaan olekaan se, mikä mikä
• 26:53
  kuviteltiin, niin se sitten sitä kuvaa nää aikaskaalat ja.
• 26:58
  Ja sitten jos me pystytään tekee se laskenta paljon lyhyemmässä
• 27:03
  ajassa, niin sieltä tulee järkevä tulos.
• 27:05
  Mutta sitten jos me aletaan lähestyy sitä aikaa mikä on se
• 27:08
  silloin kun se luonnollisesti hajoaa niin sitten sieltä tulee
• 27:11
  mikä tahansa tulos siitä on panttitietokone vaan se on vaan
• 27:15
  sellainen arvausskenderaattori. Joo joo joo se on vähän niinku
• 27:20
  heitteissä kollekkoa että se on yksi tarkka.
• 27:22
  Kyllä joo joo. Tää on siis eräs haaste mitä
• 27:26
  pitää ratkaista tulevaisuudessa, että me voidaan pidentää
• 27:28
  koherensia vai? Joo se koherenssiaika on yksi
• 27:31
  yksi. Tosiaan se on niin kun tekijä
• 27:34
  joka vaikuttaa. Eli se se vaikuttaa siis niinku
• 27:37
  maksimaaliseen laskenta-aikaan. Sitten toinen asia on se, että
• 27:41
  kun me kontrolloidaan niitä kupittoja, niin yleensä sekin
• 27:44
  aiheuttaa virheitä, koska nyt me joudutaan niinku.
• 27:48
  Laittaa nyt tehdään niinku tiettyjä operaatioita.
• 27:50
  Jos ei se onnistukaan, niin sitten taas tuli virhe.
• 27:54
  Ja tää tää on niinku sitten se toinen toinen homma eli ne pitää
• 27:59
  saada mahdollisimman hyväksi ja kontrolloin.
• 28:02
  Jolloinka sitten taas pystytään välttää ne virheet ja se tulos
• 28:05
  on mitä kuviteltiin. Ja tässä on sitten erilaisia
• 28:09
  elikkäosatteita. Yksi kupitin keittäjä elikkä
• 28:12
  kontrolloidaan yksi kupittia, mutta sitten että siitä tulee
• 28:15
  tällainen kvanttisysteeminen pitää jollain saada nää kupit
• 28:19
  vaikuttaa keskenään, muuten se on vaan kasa yksittäisiä
• 28:21
  kupittoja, niitä systeemejä, jossa on se nolla ja ykkönen.
• 28:26
  Mutta sitten jos me halutaan tehdä sellainen iso systeemi ja
• 28:28
  pitää saada jollain ne kupit kytkettyä toisiinsa ja sinä
• 28:32
  tarvitset että 2 kupittioperaatiota.
• 28:35
  Ja sitä kautta ne saadaan vuorovaikuttaa ne kupit
• 28:38
  toisiinsa ja saadaan tehtyä se iso kvanttisysteemi vaikka 50
• 28:41
  kupitin. Kvanttisysteemi kun ne kaikki on
• 28:44
  kytketty toisiinsa. Nää molemmat operaatiot pitää
• 28:48
  sitten olla todella. Todella hyviä hyvin
• 28:51
  kontrolloituja. Joo todellakin eli eli me ollaan
• 28:56
  haasteita tieteellisellä puolella vielä ylläpitämään sitä
• 29:01
  niinku yksittäisen kubitin. Laatua periaatteessa, mutta
• 29:07
  sitten sen päälle meidän pitää saada vielä niitä toimimaan.
• 29:10
  Yksi. Se on niinku astetta
• 29:13
  kompleksisempi ongelma. Kyllä kyllä joo mitä mitä
• 29:16
  isommaksi sen systeemin tekee, niin sitä sitä
• 29:19
  monimutkaisemmaksi se tietyllä lailla menee, että sitä enemmän
• 29:22
  niitä joudutaan kytkemään toisiinsa ja sitten että ne
• 29:25
  pitää olla ne just ne 2 kubitti keitit joilla on niitä kytketään
• 29:28
  toisiinsa niin niiden pitää olla hyvin luotettavia, koska sitten
• 29:32
  jos sitä tehdään virhe niin ei se olekaan enää sitten se
• 29:35
  systeemi menetettiin taas tehtiin virhe.
• 29:38
  Ja silloin se sieltä tulee vastaukseksi taas jotain muuta
• 29:41
  kun. Mikä on se oikea vastaus?
• 29:44
  Eli nää nää virheet pitää saada puskettua sinne hyvin pieneen
• 29:47
  tai sitten just tää toinen että sinne laitetaan niitä kauhean
• 29:50
  määreitä kubitteja. Ja tutkitaan, että tehtiinkö me
• 29:53
  virhe sitten me valtaan, että me tehtiin virhe, niin korjataan
• 29:56
  se, jolloinka taas mennään siihen logisiin kupittiin eli.
• 30:02
  Se ei ole. Tää on vähän tämmöinen niin kuin
• 30:06
  iso lastentarha. 100 lasta ja yksi valvoja.
• 30:11
  Ja sitten tekee ne on eri ikäisiä ne ne on täysin
• 30:14
  erilaisia. Ne tekee ihan mitä haluaa.
• 30:17
  No tietyllä lailla joo ja sitten sä katikoittaa komentaa että nyt
• 30:20
  nyt menkää jonoon ja sitten se joskus onnistuu ja aina ei.
• 30:26
  Mutta joo joo, kyllä tietyllä lailla ihan hyvä analogia.
• 30:30
  OK turhauttaako tää ikinä sinua? Siis täähän on todella
• 30:34
  ärsyttävää, että että että mikään mikään tässä systeemissä
• 30:39
  ei ole stabiili että että siis kaikki on tämmöistä että se
• 30:42
  saattaa toimia joskus joskus ei taas toimi ja.
• 30:45
  Onko tää? Onko teillä usein sellaisia
• 30:48
  tilanteita niin kuin esimerkiksi ohjelmoinnissa, että ensin sä
• 30:52
  pähkäilet, että miksi joku koodi ei toimi?
• 30:54
  Sitten se rupeaakin toimimaan ja sä et tiedä miksi se toimii.
• 30:57
  Joo. No sitä siinä kun ohjelmoi niin
• 31:00
  sitten se sitten se on vähän eri juttu, koska niitä yleensä niin
• 31:03
  kun sieltä ajetaan se sama asia todella monta kertaa, jolloinka
• 31:07
  sitten saadaan se statistiikka että no OK täältä pomppaa tällä
• 31:11
  teet tulokset ylös jotenkin tää oli varmaan se oikea vastaus.
• 31:15
  Ja sitten tietenkin. Mitä enemmän sitä tehdään, niin
• 31:17
  jos jos niinku ollaan tarpeeksi korkealla, niin sitten saadaan
• 31:21
  just että vaikka 10 000 ajoa niin sieltä nähdään.
• 31:23
  Tää on oikea vastaus, tää oli vaan mölyä.
• 31:26
  Tää oli niitä vääriä vääriä tuloksia nää muut, mutta se ei
• 31:30
  oo mitenkään niinku. Niin se se on tällaista tilaa ja
• 31:36
  se aina tulee olemaan kvanttilaskennassa eli sieltä ei
• 31:39
  koskaan tule sataprosenttisesti se oikea vastaus vaan sieltä
• 31:44
  tulee. Niin kuin todennäköisyyksiä
• 31:48
  periaatteessa ulos, että mikä on oikein ja sitten teistä ehkä.
• 31:51
  Me ei koskaan saada tämmöisiä vakaita prosessoreita missä ei
• 31:55
  ole. Ei ole mitään aiheita vai?
• 31:57
  Saadaan vakaita, mutta kun sillä ei ole aina todennäköisyys, että
• 32:00
  sieltä tulee väärä vastaus. Eli se se tota.
• 32:07
  Mä käytän mun siis sellaista teknologiaa, joka ei tule ikinä
• 32:09
  olemaan täydellinen vai? Se on täydellinen, mutta luonto
• 32:13
  ei ole täydellinen. Ei se se on.
• 32:15
  Se on aina se ongelma. Ongelma tässä.
• 32:18
  Elikkä se antaa. Me pystytään saamaan sieltä ne
• 32:20
  ratkaisut. Me pystytään mallintaa muotoon,
• 32:23
  mutta luon luonto. Luonto ei ole sellainen, että se
• 32:26
  toimisi niin että. Se olisi aina tietyllä lailla,
• 32:30
  vaan se jää todennäköisyyksiä. Mitenkä asiat menee?
• 32:34
  Niitä pystytään sitten tällä kvanttitietokoneella
• 32:36
  periaatteessa laskee, mutta se ei ole.
• 32:38
  Jos sieltä tehdään niinku yksittäinen lasku, niin siihen
• 32:42
  tulokseen ei oikeastaan koskaan tule voida luottaa, vaan se aina
• 32:46
  aina tulee olemaan. Sitä lasketaan useampi kierros
• 32:49
  ja sitten sitä vastausta käytetään.
• 32:51
  Hyödyksi OK eli eli eli. Onko esimerkiksi monta karvaa
• 32:54
  analogia tässä samanlainen, että meidän pitää vaan toistaa samaa
• 32:57
  laskua ja tavallaan. Niinku summata käytännössä siis
• 33:01
  niistä tulee joku jakauma ja sitten me tehdään jotain
• 33:04
  päättelyä. Varmasti se on.
• 33:05
  Se on tietyllä lailla joo tietyllä lailla näin.
• 33:10
  Että se riippuu pikkuisen mitä sillä haetaan.
• 33:13
  Mutta joo, kyllä se se olisi ehkä niin kun helposti
• 33:16
  ymmärrettävissä mitenkä. Mitenkä voidaan
• 33:20
  kvanttitietokonetta käyttää hyödyksi ja samalla laillahan,
• 33:24
  että jos tehdään tämmöinen montecadon lasku, niin just kun
• 33:26
  sitä tarpeeksi monta kertaa katsotaan mikä se on se.
• 33:30
  Niin kun reitti tai syvyys mihinkä joku tunkeutuu tai mikä
• 33:33
  tahansa sille tehdään niin niin niin sieltähän tulee se
• 33:36
  yksittäinen arvo. Mutta se on tietenkin, että
• 33:40
  virherajaton tällä teet ja tää on tää nyt on vähän niin kun
• 33:43
  vastaava vastaava homma sitten. Just todella aivan jännää.
• 33:48
  No mitäs sä kuvitti konkreettisesti sitten on mistä
• 33:51
  se on tehty? Onko se tehty piistä vai mistä
• 33:54
  materiaalista? Se on tehty.
• 33:55
  Meillä se kubitti on tehty elektronista.
• 33:59
  Ja se minkä takia me käytetään piitä siinä.
• 34:02
  Eli elektroni on alkeus alkeishiukkanen siis yksittäinen
• 34:06
  varaus ja se me voidaan käyttää niitä elektroneja tai sitten
• 34:10
  sitä että siellä ei ole elektronia elikkä aukkoja niin
• 34:13
  kun puolijohtajissaan sekä sekä että.
• 34:16
  Eli jos siellä otetaan elektrodi pois niin siihen tulee aukkoja.
• 34:19
  Sitäkin voidaan liikutella ja kontrolloida vähän niinku se
• 34:21
  olisi. Se olisi varaus ja sillä lailla
• 34:23
  omat ominaisuutensa. Mutta joo me käytetään siis
• 34:26
  niitä ja näitä voisi olla periaatteessa mikä tahansa
• 34:29
  puolijohde niin se se toimisi tuossa.
• 34:33
  No mikä tahansa, tarkoittaako se se siis itse materiaaleja vai
• 34:37
  itse niinku puoluejohtajan rakennetta?
• 34:40
  Mitä tahansa materiaalia. Elikkä se voisi olla joku
• 34:42
  muukin. Se ei ole niinku sinällään
• 34:46
  olennainen, mutta minkä takia se pii on?
• 34:48
  Hyvä on, että se sitä voidaan niinku se valmistusteknisesti
• 34:53
  on. Erittäin hyvä materiaali ja
• 34:56
  sitten tiedetään niinku mitenkä se käyttäytyy ja sitten kolmas
• 35:00
  on tällainen. Se magneettinen tausta niinku
• 35:03
  siinä materiaalissa. Elikkä piivoidaan puhdistaa
• 35:06
  silleen, että sinne jää vaan sitä sellaista.
• 35:09
  Pii 2 8 isotooppia, joka ei itsessään ole magneettinen,
• 35:13
  koska sitten jos se tausta on magneettinen niin se tekee
• 35:16
  tälläisen kassavoitteen niinku ylimääräisen virhelähteen.
• 35:21
  Elikkä se tausta voi siellä muuttua ja sitten se taas pystyy
• 35:25
  muuttamaan sitä meidän kupittia. Eli me halutaan sellainen että
• 35:28
  se olisi vähän niin kun. Täydellisessä tyhjiössä ja tästä
• 35:31
  piistä voi sanoa, että se on tällainen niinku
• 35:33
  puolijohdetyhjiö. Eli se ei sitten niin kun puhele
• 35:37
  sille meidän kupitille suoraan ja sen takia sitä sitä halutaan
• 35:41
  käyttää tässä. OK.
• 35:46
  Joo ja tietenkin se tosiaan että piitä niin on käytetty se.
• 35:51
  Mitähän sitä on 70 vuotta aika lailla mitä on tätä ICIC puolta
• 35:56
  ollut sitäkin ennen käytetty, mutta että tässä
• 35:59
  peruselektroniikassa niin siinä on aika paljon kehitetty ja aika
• 36:03
  aika monimutkaista prosessia millä pystytään tekemään sitä
• 36:05
  valmistusta silleen, että saadaan parasta mahdollista
• 36:08
  laatua. OK ja me halutaan siis minimoida
• 36:13
  sen elektronin vuorovaikutusta minkään muun ulkoisen tekijän
• 36:17
  kanssa. Periaatteessa me halutaan itse
• 36:19
  päättää. Täysin, että miten siihen
• 36:23
  vuorovaikutetaan. Ja tosiaan siinä meidän
• 36:26
  kupiteissa se oli se spin se voisi olla myös vaikka varaus
• 36:29
  elikkä meillä on joku. Ja joku sellainen varausku
• 36:32
  johonka voitaisiin tehdä kupittiin, mutta me käytetään
• 36:35
  sitä spiniä ja nyt me halutaan sitä kontrolloida täysin, että
• 36:38
  mitenkä se spin vapausaste sillä yksittäisellä elektronilla menee
• 36:42
  ja sitähän siihen sitten tulee nää mikroaallot sun muut jolla
• 36:45
  jolla sitä voidaan tehdä, mutta sielläkin.
• 36:47
  Mennään sitten vähän syvemmälle, että mitenkä sitä voi, miten me
• 36:50
  päästään kontrolloimaan niin niin niin se ei olekaan sitten
• 36:54
  enää niin yksinkertainen. Ja jos me päästään
• 36:56
  kontrolloimaan sitä, niin sitä yleisö tarkoittaa, että se me
• 37:00
  myös tehdään siitä kupitista altis sille, että muutkin asiat
• 37:04
  voi kytkeytyä sinne eli aina jos sinne itse pystyy
• 37:09
  vuorovaikuttaa, niin sitten yleensä se alkaa se ympäristökin
• 37:12
  vuorovaikuttaa sen. Sen kupitin kanssa ja tää oli
• 37:16
  tietenkin mitä me ei haluttu yhtään.
• 37:17
  Mutta se on sellainen kompromissi ja sitten siihen
• 37:20
  tehdään hyvin paljon työtä, että se saadaan tehtyä sillä lailla,
• 37:23
  että että maksimoidaan niinku sen meidän oma kyvykkyys
• 37:28
  vuorovaikuttaa siihen ja koitetaan saada se ympäristö
• 37:31
  muuten ihan. Ihan olemattom.
• 37:36
  Eikö esimerkiksi elektromagneettinen säteily voi
• 37:38
  vuorovaikuttaa tän elektronin kanssa, että me saadaan
• 37:41
  avaruudestakin jatkuvasti tämmöistä neutroni pommitusta?
• 37:45
  Niin vaikuttaako se esimerkiksi? Kyllä kyllä.
• 37:47
  Joo nää on meillä tuossa spinkubitissä on se hyvä puoli,
• 37:50
  että se on niin niin niin pieni. Se on hyvin pieni
• 37:54
  todennäköisyys, että siihen joku avaruudesta tuleva hiukkanen
• 37:57
  niinku vaikutti, mutta tietenkin jos niitä on miljoona siellä
• 38:00
  niin on se aina mahdollista että.
• 38:02
  Siellä siellä tapahtuu jotain. Eli nää on tietenkin niitä
• 38:06
  asioita, joita halutaan saada mahdollisimman paljon pois.
• 38:10
  Mutta. Kun sitä ei saa siirrettyä niin
• 38:14
  kuin mihinkään sen lähteeseen täysin ympäristöstä isaloituun
• 38:19
  paikkaan, niin sitten se on aina ja superjohteessa tätä itse
• 38:22
  asiassa on tutkittukin aika paljon, että mitenkä mihinkä
• 38:25
  niin kun tulee se, että vaikka taustasäteily että mihin mihinkä
• 38:30
  se virheet menee jos otetaan vaan se huomioon.
• 38:34
  Ja sieltäkin tulee ihan kohtuumäärä virheitä eli siellä
• 38:38
  superjohteiden puolella tulee satoja jotain pasi partikkeleita
• 38:41
  generoitua elikkä siänsä. Ne varauksen kuljettajat on
• 38:46
  saattanut cooperin parina ja nyt kun sinne tulee sellaista
• 38:49
  korkean näköistä säteilyä niin muuttuu elektroneiksi niin
• 38:52
  sitten aiheuttaa siihen että siellä voi joillakin häviöitä
• 38:55
  siellä systeemissä. Ja sitten me se kuvittiin ei
• 38:58
  toimi. Eli se on, tää on ihan niinku
• 39:00
  hyvin relevanttia mistä puhut eli kaikki maailmassa niin on.
• 39:04
  On me haluttaisiin saada maailma jossa ei olisi mitään ja laittaa
• 39:07
  sinne se kupitti ja sitten. No sitten se toimisi hyvin.
• 39:12
  Maahanmuutto kun sellaista ei ole niin sitten me koitetaan
• 39:15
  olla no heviä insinöörejä tehdä mahdollisimman lähelle sille
• 39:19
  tätä systeemejä jossa näin olisi ja me aika lähelle päästään sitä
• 39:23
  se joo mahdottomuus, mutta se ei ole helppoa.
• 39:27
  OK puhut tässä superjohtajista niin voisitko avata tätä termiä
• 39:31
  että tässä tulee kuulijoille sellaiseksi, että mistä tässä on
• 39:34
  kyse? Joo eli superjohde on tällainen.
• 39:39
  Tila jossa jossa niin kun. Periaatteessa meidän sähkövastus
• 39:44
  häviää, elikkä siellä ne elektronit alkaa vuorovaikuttaa
• 39:48
  keskenään ja sitä kautta tulee sitten tämmöinen aika
• 39:52
  epäintuitiivinen juttu, että se sähkövirta pystyy kulkee
• 39:55
  rakenteessa ilman vastusta. Siinä on myös muita vaikka
• 40:00
  maisteri efektiä joka liittyy taas siihen, että sinne ei mene
• 40:04
  magneettikenttää läpi vaan sitten alkaakin tulla täyttää
• 40:07
  virtoja jotka estää sen. Mutta tää on niinku
• 40:10
  periaatteessa se elikkä superjohde on tämmöinen
• 40:12
  äärettömän hyvä johde. OK voinko mä kotona rakentaa
• 40:16
  tämmöisen superjohtajan? Periaatteessa kyllä.
• 40:21
  Eli vaikka alumiini on suprajohde.
• 40:24
  Eli jos alumiini jäähdytetään alle yksi piste 2 kelevinin OK.
• 40:28
  Toi voi olla pieni ongelma. No.
• 40:30
  Se se on pieni, mutta tietenkin jos on oikein näppärä ja kun saa
• 40:33
  rakentaa, saatte jäähdittyvämpiä lisää.
• 40:36
  Niin niin sitten sitten se onnistuu.
• 40:38
  Mutta joo, eli ne materiaalit on aika niinku.
• 40:41
  Sillä lailla tietyllä lailla normaaleja, mutta sitten niillä
• 40:45
  on tällainen. Ei ei se niinku voi sanoa
• 40:48
  ominaisuuskaan, mutta mutta se on sellainen.
• 40:52
  Tapahtuu sen aineen hilan kautta se elektronien kytkeytyminen
• 40:56
  toisiinsa ja sen takia se on aina vähän erilainen.
• 40:59
  Yleensä mitä parempi. Koneen lämpötilan johde on
• 41:02
  niistä pienempi. Se on se kriittinen lämpötila,
• 41:05
  jos sitten se muuttuu suprejohtavaksi, mutta elikkä
• 41:08
  tarvitsee vähän vähän huonommat. Sähköjohtajat niistä tulee
• 41:11
  kylmässä yhtäkkiä parempia johtajia.
• 41:15
  Mielenkiintoista. Onko teillä ajatuksena myös,
• 41:19
  että te voisitte kehittää tulevaisuudessa erilaisia
• 41:22
  suprajohteita, jotka toimisivat myös korkeammissa lämpötiloissa?
• 41:27
  No se sillä kvanttitietokoneella joo, eli sitten sitten voisi
• 41:31
  sitten voisi ehkä tällaisiakin asioita koittaa ratkoo.
• 41:36
  Mutta joo ei, ei sinällään meille.
• 41:40
  Tietenkin meillä on ne puolijohtajat, puolijohtajat
• 41:42
  olisivat kupittiin alusta että superjohtajat vaan sellainen
• 41:45
  kiva lisä. Ja niitä pystytään hyödyntämään
• 41:48
  vaikka niissä piireissä kun kontrolloidaan niitä kupittoja.
• 41:51
  Mutta mutta joo, se on niinku yksi yksi sellainen kylmän
• 41:55
  erikoisjuttu, että tota niin tällainen ilmiö saadaan
• 41:58
  näkyviin. Eli eli edelleen tarvitaan
• 42:01
  varsin paljon energiaa, että voidaan jäädyttää ja ja sitten
• 42:04
  kun me lisätään kubejen määrää, niin pitääkö meidän kuluttaa
• 42:08
  enemmän energia jäädytyksen puolella?
• 42:11
  Se riippuu ratkaisusta, eli jos se on tällainen, niin kuin
• 42:14
  vaikka meidän ratkaisu. No me koitetaan mennä siihen,
• 42:18
  että ei tartte. Elikkä se jäähdytin voisi olla
• 42:20
  hyvin yksinkertainen ja se pystyy olemaan, että sen ei
• 42:23
  tarvitse mennä ihan niin kylmäänkään.
• 42:25
  Ja silti se. Kvanttisysteemi toimisi.
• 42:29
  Mut tietenkin siinä on. Niin kuin ongelmia, koska meillä
• 42:33
  ei nyt vieläkään ole sitä massiivista kvanttitietokonetta
• 42:36
  missään ja koitetaan päästä sinne.
• 42:39
  Niin tässä on vielä muutama muutama aita hypättävänä.
• 42:42
  Toisaalta sitten aletaan jo näkemään, että.
• 42:45
  Se ei ole kovin kaukana tulevaisuudessa.
• 42:46
  Elikkä ehkä jossain siellä 3 vuoden 5 vuoden päästä.
• 42:50
  Meillä voi niin meillä voi olla jotain aika massiivisia
• 42:53
  kvanttitietokoneita. Luultavasti ne ekat
• 42:55
  kvanttitietokoneet oikeasti on massiivisia, koska se on
• 42:59
  helpompaa. Meidän teknologia on ehkä siellä
• 43:01
  sanotaan. Niinku 3 5 vuoden päästä me
• 43:05
  pystytään alkaa tekemään sitä, että me voidaan pienentää niitä
• 43:09
  kvanttitietokoneita meidän teknologialla.
• 43:11
  OK ja sitten ehkä 10 vuoden päästä voidaan tehdä sellainen
• 43:14
  kvanttitietokone, joka olisi yksi sirkku ja ja sellainen joka
• 43:18
  olisi oikeasti iso kvanttitietokone.
• 43:21
  Ja käytännöllinen kvanttitietokone elikkä siitä
• 43:23
  siinä on ne aikaskaalat ja mitä pystytään alkaa tekemään.
• 43:27
  Tosiaan tällä niin kun integroimalla sitä
• 43:29
  siemusteknologiaa annettu, me aletaan sinne alkuun ne tulee
• 43:32
  olemaan niitä konehalleja. Sitten ne on ehkä konehuone ja
• 43:36
  sitten päästään sinne että se on vaikka sananen OPC räkkityylinen
• 43:42
  ratkaisu, että se saadaan tuollaiseen.
• 43:45
  Muutaman neliö metrin tilaan. OK mut päästäänkö me koskaan
• 43:49
  siihen todella pieneen tilaan niinku klassisessa
• 43:52
  prosessorissa. Se jäähdytin tarvitsee olla
• 43:55
  siellä aina se tulee viemään jonkun verran tilaa, mutta se
• 43:59
  voi olla että se on sellainen. Sanotaan nyt 1090 luvun alun
• 44:04
  sellainen iso torni PCN sellainen voi olla ehkä
• 44:09
  tällainen. Pieni pieni kvanttitietokone,
• 44:12
  joka kumpikin voi olla sitten niitä miljoonia kupittoja.
• 44:15
  Elikkä siihen on olemassa kyllä. Periaatteessa teknologia
• 44:19
  harmikseni, niin meillä ei ole tätä sirua nyt näytettävänä
• 44:23
  tässä tilanteessa, mutta laitetaan sitten liitteenä tähän
• 44:27
  jaksoon. Sitten sä voisit vaikka napata
• 44:28
  kuvan siitä, niin niin voidaan näyttää katsojille, että miltä
• 44:32
  se oikein näyttää. Joo toki joo, koska siihenhän
• 44:35
  tiivistyy oikeastaan niinku tää niinku ihmiskumman kehityksen
• 44:39
  huipputavalla, että tämä ollaan kehitetty käytännössä tuhansia
• 44:42
  vuosia. Kun ollaan ensin keksitty
• 44:44
  matematiikkaa ja pyörää, jolla on pikkuhiljaa niinku päästä
• 44:47
  tähän niin se on niinku. Teknologinen huipentuma, niin se
• 44:51
  on niinku ihan. Todella, todella hienoa ja
• 44:55
  uskomatonta että näitä tehdään ja näitä tehdään ilmeisesti
• 44:58
  espoossa. Eikö näin?
• 44:59
  Näitä tehdään espoossa. Joo, siinä on Suomessa ollut tää
• 45:04
  krroogeniikka on ollut pitkään sellainen tässä otaniemen
• 45:07
  alueella semmoinen niin kuin sanotaan kiinnostuksen ja
• 45:11
  tutkimuksen kohde niin nyt kun sinne alkaa tulla enemmän
• 45:16
  sovellutuksia, niin me ollaankin aika hyvässä paikkaa.
• 45:18
  Sen takia tänne on tullut aika aika eloisa sektori ja näitä
• 45:22
  start-upeja on tullut. Useampi, että täällä on se
• 45:26
  osaaminen jo ja niin kun tietoja, kulttuuri ja
• 45:30
  infrastruktuuri, jolla voidaan alkaa rakentaa nyt.
• 45:35
  Siitä nyt saadaan tälleen muutakin kuin tieteellistä
• 45:38
  hyötyä, että se alkaa pystytään olemaan siellä etujoukoissa
• 45:42
  menemässä. Ihan uskomatonta.
• 45:44
  Ja siis tän voi sanoa että espooseen on tulossa lähivuosina
• 45:49
  tällainen kvanttihubi kenties, että sen ympärille sitten
• 45:53
  rakentuu muitakin firmoja. Ohjelmistoyritykseen kvantin
• 45:57
  puolella ja ja kenties jopa uudenlaiseen
• 46:01
  kvanttitietokoneiden rakentajia, jotka voivat hyödyntää tätä
• 46:04
  teidän sirua omissa omissa tietokoneissaan.
• 46:09
  Ihan uskomatonta. Kyllä kyllä joo että se on.
• 46:12
  Se olisi tietenkin se hieno tulevaisuuden visio, että Suomi
• 46:16
  on siellä se johtava maa niin nyt nyt siinä on
• 46:19
  maailmanlaajuisesti on tosi iso kilpailu tällä hetkellä eli isot
• 46:23
  isot valtiot. Käyttää aika merkittäviä summia
• 46:27
  rahaa. Kehitykseen tällä hetkellä?
• 46:31
  Mutta ollaan me suomessa me ollaan pystytty lyömään
• 46:33
  kampoihin, että me ollaan siellä aika aika kivassa asemassa tällä
• 46:37
  hetkellä, mutta tietenkin se on tässä on niinku kiina, kiina ja
• 46:42
  jenkki ja sitten eurooppa kokonaisuutena jotka on tuota.
• 46:46
  Kohtuullisia panostuksia tehdä, tehnyt sitten sektorille ja.
• 46:53
  Siellä ollaan ollaan mukana, mutta tietenkin jatkuvaa
• 46:57
  panostusta tarvitaan ja kehitystä, että päästään
• 47:01
  päästään etenemään. Ymmärtääkseni niin me siis
• 47:05
  tuodaan näitä raaka-aineita tietenkin osittain ulkomailta,
• 47:08
  joista rakennetaan prosessoreita, mutta jos
• 47:10
  mietitään sitä niinku itse lopputuotetta, niin onko siinä
• 47:15
  siis kaikki tavallaan periaatteessa suomalaista
• 47:18
  osaamista, että tuodaan vaan esimerkiksi pete ulkomailta.
• 47:22
  Ja kaikkea muuta ja sitten siitä mä rakennan mä ihan
• 47:26
  itsenäisesti. Meillä on siis ihan omat
• 47:28
  tuotantolinjat. Kyllä kyllä joo.
• 47:30
  Suomessa pystytään tekemään kaikki tällä hetkellä vaaleat se
• 47:33
  on. Se on silleen silleen ollaan
• 47:36
  niinku tosi hyvässä asemassa. Eli siis käytännössä pitäisi
• 47:40
  panostaa nyt siihen, että me voidaan skaalata tätä tuotantoa
• 47:43
  tulevaisuudessa. Sitten kun saadaan se siihen
• 47:47
  kuntoon, että voidaan skaalata niin onko sellainen skenaario
• 47:51
  muuten mahdollinen, että meistä tulisi tällainen uusi taiwan
• 47:54
  niin että me me tehtäisiin niitä täällä tyyliin niinku suurimman
• 47:58
  osan näistä kvanttipiireistä tulevaisuudessa vai?
• 48:02
  Kyllä se on mahdollista, että ehkä se niinku nwidiareitti
• 48:05
  olisi vielä vielä mitään, haetaan ehkä enemmän.
• 48:08
  TSMC reittiä että. OK, että ollaan se joka.
• 48:12
  Niin kun periaatteessa tekee sen koko platformin ja on hallitsee
• 48:17
  sitä sitä puolta. Tietenkin me halutaan.
• 48:20
  Se valmistuskin, että ne eli mitä isompi osa kakusta saadaan,
• 48:26
  niin sitä sitä parempihan se on ja nyt koitetaan maailmalla
• 48:29
  jaetaan sitä kakkua tällä hetkellä ja me koitetaan siihen
• 48:32
  tiukasti ottaa sitä palasta tänne tänne päin että.
• 48:36
  Tää tietenkin vaatii sitä, että meillä on täällä tarpeeksi
• 48:39
  osaajia ja. Osaajia kiinnostaa tulla tänne,
• 48:43
  koska suomesta niitä ei tule löytymään tarpeeksi montaa tällä
• 48:47
  tahdilla vaikka alettaisiin yhtäkkiä kouluttaa kaikki
• 48:51
  mahdolliset henkilöt suomesta, jota jota saataisiin alalle niin
• 48:54
  se ei ei niin kun kasvua se ei tule silti.
• 48:59
  Sinällään ravitteen vaan vaan tänne tarvitaan saada se
• 49:02
  ulkomailta se huippuosaaminen myös kaikkiin firmoihin.
• 49:06
  Ja tässä nyt ollaan vielä tällä hetkellä oltu aika hyvin
• 49:09
  kilpailukykyisiä. Mutta se on sitten
• 49:13
  tulevaisuudessa nähdään, että pystytäänkö me pitää imu tänne
• 49:16
  ja saadaanko se oikea porukka ja saadaanko kasvua aikaiseksi ja
• 49:20
  kuinka sitten suomesta alkaa tosiaan löytyy sitä osaamista,
• 49:24
  että nokia tietenkin ollut hyvä lähtökohta.
• 49:26
  Täällä on ollut paljon, paljon relevanttia osaamista tässä
• 49:29
  maassa ja oikeisiin asioihin kiinnitetty huomio niinku
• 49:31
  kvanttisektoria miettiä, mutta sitä kyllä tarvitaan jatkossa
• 49:36
  sitten vielä huomattavasti lisää.
• 49:40
  Joo voin uskoa jos haluaa kehittää tätä teknologiaa
• 49:43
  tulevaisuudessa, niin. Mitä kannattaa tässä opiskelua
• 49:46
  tänä päivänä? Onko se teoreettinen fysiikka
• 49:48
  matikka? Mitkä alat tavallaan takaavat
• 49:50
  sen, että näitä voi tehdä tulevaisuudessa?
• 49:53
  Ja tällä hetkellä se onkin kun ollaan tällaisessa
• 49:56
  tutkimusvaiheessa. Niin sanotaan, että yleensä on
• 50:00
  aika paljon tohtoripainotteisia nää nää firmat eli on on sitä
• 50:04
  tutkimustaustaa siellä sieltä puolelta ja silloin se on
• 50:08
  fysiikka niin kuin pääsääntöisesti.
• 50:11
  Mikä mikä on se? Ratkaiseva, mutta tää on
• 50:14
  tietenkin nyt pikkuhiljaa muuttumassa, eli aletaan
• 50:19
  tarvitsee niin kuin tällaista henkilökuntaa, joka ymmärtää
• 50:22
  asian ja pystyy tekemään elikkä ei nää tehdä pelkkää tutkimusta
• 50:25
  vaan tehdään vaikka tuotekehitystä ja sitten siellä
• 50:27
  onkin vähän eri eri kriteerit sille joka.
• 50:31
  Tekee tätä tätä hommaa asiassa. Siellä ei ehkä tarvitse enää
• 50:34
  mennä niinku eteenpäin siinä tieteellisessä ymmärryksessä
• 50:37
  vaan tehdään tällaista insinöörityötä ja sitten
• 50:40
  tietenkin se insinööri kautta fyysikko puoli siellä on vahva
• 50:45
  ja. Tää on tietenkin se raudan
• 50:49
  raudan näkemys niinku me meidän firman kautta.
• 50:52
  Elikkä mikä mikä siellä on sitten tietenkin on tulossa myös
• 50:55
  nää kvanttialgoritmit ja siellä taas on se matemaattinen ja
• 51:00
  fysiikan osaaminen aika hyvin relevantti.
• 51:02
  Ohjelmointi. Ohjelmointi myöskin joo, mutta
• 51:06
  se on se. Se riippuu aina että mitä osaa,
• 51:08
  että jos se on sitä algoritmien kehitystä.
• 51:12
  Joka on ehkä niin kun menee syvällisemmin sinne.
• 51:16
  Silloin pitää olla aika hyvin se teoreettinen fysiikka hallussa
• 51:18
  siellä. Sen lisäksi tietenkin se
• 51:20
  matemaattinen ymmärrys myös. Se se on taas vähän eri eri
• 51:24
  suuntaan ja siinäkin taas liikutaan, ettähän se se ei ole
• 51:28
  mitenkään. Että siellä tarvitaan vaan
• 51:32
  tietynlaisia ihmisiä, vaan se laajenee koko ajan se sektori.
• 51:36
  Ja sitten tietenkin mitä enemmän tää menee tuotannolliseen
• 51:38
  suuntaan, niin sitten tarvitaan esimerkiksi erilaisia
• 51:41
  operaattoreita niin kun tekemään pakkauksia näille professoreille
• 51:45
  ja itsestä prosessointia ja niin edespäin, elikkä siinä tarvitaan
• 51:49
  monelta monelta eri. Sanotaan tasolta ja alueelta
• 51:53
  sitten osaamista. Sitten kun ollaan tehdessä
• 51:56
  vaiheessa niin pitää keittää robotteja myös jotka tuottaa.
• 51:59
  Näin joo joo jos jossain välissä tienkin se on aika niin kuin
• 52:04
  sanotaan, että nää on pienen volyymin laitteita kumminkin
• 52:07
  elikkä maailmassa. Ehkä tällä hetkellä on muutamia
• 52:10
  satoja koneita. Tulevaisuudessa.
• 52:15
  Onko sitten tai ei ehkä kannata niinku mietitä tätä klassisia
• 52:19
  tietokonepuolen esimerkkiä, niin ehkä sanotaan että kuinka monta
• 52:23
  niitä tulee olemaan, mutta ihan heti niitä ei nyt tule olemaan
• 52:26
  sillä lailla niinku jokaisessa talossa vaan se on luultavasti
• 52:29
  täytyy datakeskukset johonka niitä sitten tää on niinku vähän
• 52:32
  pilven kautta tuotettava palvelu tai tai niin kun kiihdytin
• 52:37
  ratkaisunsa kvanttitietokone. Niin silloin niitä ei ihan
• 52:41
  järkyttävää määrää tarvita heti alkuun, mutta tietenkin.
• 52:45
  Sitä koko ajan kehittyy teknologiaa, joten niitä pitää
• 52:47
  uudistaa jatkuvasti. Eli niille on kysyntä, mutta se
• 52:51
  on ehkä siellä niin kuin tuhansissa kappaleissa nyt.
• 52:55
  Tulevina vuosina eikä tällaisessa niin kuin
• 52:57
  kuluttajaelektroniikkatasolla määrissä, jolloinka sitten se on
• 53:02
  tietenkin vähän erilaista se tuotanto eli siellä kiinnittää
• 53:05
  eri asioihin huomiota kun on kun on mikä taas
• 53:07
  kuluttajatuotteissa. Just näin.
• 53:10
  Elikkä siis ajatuksena on se, että kuitenkin nää
• 53:14
  kvanttitietokoneet niin ne on osana datakeskuksen, jossa on
• 53:18
  sitä muistia tarjolla niinku. Klassista muistaa ne se aina
• 53:21
  yleisössä. Kvantti tietokone tarttee paljon
• 53:23
  myös klassista kapasiteettia ja sen takia sitä tehdään tätä
• 53:27
  integrointia. Elikkä pystytään käyttää sitä
• 53:30
  hyväksi tekemään, sillä kvanttitietokoneella
• 53:33
  periaatteessa niitä asioita, jotka kvanttitietokone on hyvä
• 53:35
  ja sitten klassisesti niitä mihinkä.
• 53:38
  Taas klassista tietokonetta. No melkein kaikki kaikkea
• 53:43
  pystytään hyödyntämään. Se on sellainen niin kuin
• 53:45
  lisäsekvanttitietokone niihin niihin asioihin, joita pystytään
• 53:49
  sitten sillä ratkaisemaan tehokkaasti.
• 53:52
  Vähän voi miettiä samaa kun on vaikka nyt nää meidän GBUT
• 53:58
  tullut, niin nekin on aika yksinkertaisia palikoita sitten
• 54:02
  kun niitä alettiinkin käyttää vähän erilailla.
• 54:04
  Sitten ei, ei ihan siihen tarkoitukseen mihinkä niitä on
• 54:07
  suunniteltu, niin yhtäkkiä meillä tulikin aika lailla
• 54:10
  erilainen ala täällä. Ja kun sanot että on
• 54:12
  yksinkertaisia niin niin ehkä ehkä tässä vedetään mutkia
• 54:16
  suoriksi. Ehkä maailman.
• 54:18
  Jos niitä laitetaan tarpeeksi yhtään.
• 54:20
  Niin mikään ei ole yksinkertaista, että vaikka se
• 54:22
  perus peruspalikka olisi yksinkertainen, niin sitten
• 54:25
  sittenhän se ei. Mutta kyllä niin kun sanotaan
• 54:27
  näihin normi CP uihin nähden, niin se on aika yksinkertainen
• 54:31
  se kuitenkin. GPU puoli mutta mutta tota se on
• 54:37
  myös se vahvuus. Ja se mikä tästä tekee
• 54:39
  mielenkiintoisena, että me emme oikeasti vielä tiedä mihin
• 54:42
  kaikkeen me voidaan käyttää niitä kun tää g päivän analogia
• 54:46
  on on hyvä. Kukapa olisi uskonut että
• 54:48
  näytönohjaimia tullaan käyttämään tällaiseen tekoäly
• 54:53
  treenaamiseen? Kyllä kyllä näin se on ollut.
• 54:58
  Ehkä sellainen asia mitä kukaan ei osannut ennustaa, että näin
• 55:01
  käy. Ja.
• 55:05
  Kyllä, mutta siis jos mietimme taas sellainen nippelikysymys
• 55:09
  liittyen muistin käyttöön, niin esimerkiksi raskaimmat
• 55:13
  simulaatiot mitä me voimme tehdä nyt klassisilla tietokoneella,
• 55:17
  niin ne vie kymmeniä peratavuja muistiin kerrallaan.
• 55:22
  Niin mikä on sitten kvanttitietokoneiden laita
• 55:25
  tässä, että jos mietitään hiehtoluokkaa, onko se
• 55:27
  moninkertaisesti enemmän vai saman verran vai?
• 55:30
  No niillä periaatteessa tosiaan kun se skaalautu se
• 55:34
  periaatteessa se. Sanotaan nyt sen laskun sisäinen
• 55:37
  muisti elikkä se ei vaadista muistia sinällään.
• 55:39
  Se on siellä systeemissä aina niin aina kun lisätään yksi
• 55:43
  kubitti niin me tuplataan muistin määrä okei ja nyt jos
• 55:47
  mennään vaikka 40 cupitista 50 kupittiin niin sitten meillä on
• 55:52
  jo siinä niin kun. 2 2 potenssiin 10.
• 55:57
  Kertaa enemmän periaatteessa OK niin tai no se se suoraan huonoa
• 56:02
  matikkaa mutta tota. Mutta siis se skaalautuu
• 56:07
  erittäin nopeasti. Se erittäin jyrkästi.
• 56:09
  Eikö se ole skaalautuu? Se se on just minkä takia sitä
• 56:14
  opittia ei tarvita niin montaa, koska sitten me jo mennään niin
• 56:18
  kuin jossain välissä. Meillä on cupiteissa enemmän
• 56:22
  kuin on, vaikka atomeita maailman käytöstä suurin
• 56:25
  piirtein kun vaikka se systeemi olisi.
• 56:28
  Maltillisen pieni sanotaan näin se se ei vaadi niin kuin isoa
• 56:33
  isoa systeemiä, koska siellä on se kaikki tieto pystytään
• 56:36
  käsittelemään. Siinä me ei tarvita sitä
• 56:38
  erillistä muistia siihen hommaan.
• 56:43
  Kyllä. Mutta sitten tietenkin jos sitä
• 56:45
  klassisesti simuloi, niin sitten tosiaan se tarttee olla se asia
• 56:48
  muistissa ja siihen tulee se raja.
• 56:50
  Aina voidaan pitää vaan tietty määrä niitä tiloja siellä siellä
• 56:55
  fyysisessä muistissa ja sitten niitä niillä operoida niin.
• 56:59
  Se siinä tulee se klassiseen simulaatioon raja raja vastaan,
• 57:03
  että minkä takia ei voida mennä pidemmälle.
• 57:06
  Mutta kuinka kuinka isoja kubitti määriä teitä teillä on
• 57:10
  jo nyt omissa prosessoreissa? Esimerkiksi IKMN toimittanut 5
• 57:13
  kuvitin tietokoneita toistaiseksi niin oletteko te
• 57:17
  pariteetissa tän kanssa vai onko teillä enemmän?
• 57:20
  Meillä on niin kun tällä hetkellä me ollaan vielä aika
• 57:23
  aika lailla siellä kehitysvaiheessa.
• 57:25
  Eli me ollaan niin kun lähtökohtaisesti se on vähän eri
• 57:29
  kun IQM, llä tää meillä malli eli me ollaan tehty tätä
• 57:33
  kvanttipisteitä, jotka on vähän niinku esiasteita näille
• 57:36
  cupiteille. Koitettu saada sitä hyväksi,
• 57:39
  että nyt me tehdään niin kuin laitteita jossa voi olla vaikka
• 57:42
  1000 kvanttipistettä kautta niinku tällaista kubitin alakio.
• 57:48
  Elikkä sitä ei jotenkin avattavissa tää.
• 57:50
  Joo, eli se kvanttipiste on nyt sellainen, johonka sitten
• 57:53
  saadaan se elektroni tai aukko sinne niin kun vangittua elikkä
• 57:59
  sitä voidaan sitten alkaa käsittää.
• 58:00
  Vangittua elektronin vangittua. Ja pysähdytään nyt hetkeksi.
• 58:04
  Tähän siis. Elektroni miten sitä voi oikein
• 58:08
  niinku napata? Eli sitä voi sähkökentillä sitä
• 58:10
  voi napata. Elikkä se on se on, sillä on se
• 58:13
  oma varaus. Nyt me pystytään tekee sitä kun
• 58:16
  ollaan tarpeeksi niin kun pieniä ne meidän johtamiset me
• 58:20
  pystytään tekemään sinne sillä lailla että pystytään siirtää se
• 58:23
  elektroni serotteeseen sähkökenttään jossa semmoinen
• 58:26
  niinku kaivo eli se elektroni jää sinne.
• 58:29
  Se on tyytyväisenä siellä se ja sitten siinä sanottiin että
• 58:32
  tehty taas toisella johtime satteet.
• 58:35
  Rajat että se ei pääse sieltä pois.
• 58:38
  Eli pystytään niitä kun laitetaan eri potentiaalit sinne
• 58:41
  pystytään tekemään sellainen paikka jos se elektroni haluaa
• 58:43
  olla niin se ei enää pääse pois kun meillä on ne viereiset jotka
• 58:46
  estää sen poispääsyn ja se on yksi sellainen kvanttipiste.
• 58:48
  Elikkä saadaan sellainen hyvin pieni pieni alue, johonka se
• 58:51
  elektroninen jää sitten vangiksi.
• 58:54
  Ja mites sitten miten näistä päästään pubitteihin?
• 58:57
  Näistä päästään kupitteihin taas siinä, että sitten meidän pitää
• 59:00
  alkaa kontrolloimaan sitä sitä. Spiniä mikä sillä on sillä
• 59:05
  elektronilla? Ja tää on se vaihe jota mä nyt
• 59:09
  niin kun tällä hetkellä aletaan tekemään, mutta nyt me ollaan
• 59:12
  enemmän koitettu päästä siihen, että me saataisiin se niiden
• 59:16
  elektronien vangit vangitseminen toimimaan.
• 59:20
  Mikähän tää suomeksi olisi hyvä hyvä sadasemmille, mutta mutta
• 59:23
  joka tapauksessa. Ja ihan ihan hyvä navo käy
• 59:26
  kyllä. Eli koitettu tehdä sellaisia
• 59:28
  systeemejä, jossa me pystytään tekemään se hyvin ja se minkä
• 59:31
  takia? Se on niinku se haaste on se,
• 59:34
  että taaskaan se maailma ei ole täydellinen.
• 59:38
  Vaan siellä on niitä muitakin asioita jotka tekee niitä
• 59:40
  potentiaalia eroja ja ne elektroneita ei haluakaan olla
• 59:43
  siellä mikä me haluttaisiin vaan ne haluaisi olla jossain muualla
• 59:46
  sen. Mistä syystä ne ei halua olla?
• 59:48
  Eli, siinä on teitä niin kuin. Sanoisko nyt varaus?
• 59:53
  Ansa varmaan olisi paras käännös silleen ehkä, mutta teitä niin
• 59:57
  kuin kaikissa materiaaleissa on satteita virheitä ja niissä
• 1:00:03
  niillä virheillä on varauksia myös.
• 1:00:06
  Ja sitten se meidän elektroni. Se näkee sen mitä me halutaan
• 1:00:10
  kontrolloida mut se näkee myös ne kaikki virheet jota siinä
• 1:00:13
  materiaalissa on. Ne virheet voi puskea sen pois
• 1:00:16
  sieltä missä me haluttaisiin se ole.
• 1:00:20
  Onpas ärsyttävä kaveri. Se on se on, se on ärsyttävä
• 1:00:23
  kaveri, mutta kyllä kyllä se yleensä taipuu tahtoo ja nyt me
• 1:00:25
  haluttaisiin, että se taipuisi aina siihen meidän tahtoon, eikä
• 1:00:28
  eikä menisi sen sen mukaan mitä mitä siellä on, että koitetaan
• 1:00:32
  vähentää niitä virheitä sieltä materiaalista niin on paljon.
• 1:00:35
  Ja sen takia me tehdään niitä valtavia määriä tällä hetkellä,
• 1:00:38
  että me pystytään niin kun katsomaan että missä ne rajat
• 1:00:42
  tulee vastaan ja mikä toimii ja mikä ei.
• 1:00:44
  Elikkä on pakko saada isoja määriä, koska se voi olla että
• 1:00:48
  yksi niistä on vaikka huippuhyvä ja sitten naapuri voi olla tosi
• 1:00:51
  huono kun sillä olikin huono ympäristö siinä ja jos meille
• 1:00:54
  tulee tällainen tilanne niin sitten se ei ole kovin hyvä sen
• 1:00:58
  systeemin kannalta vaan meidän pitäisi saada kaikkialla.
• 1:01:00
  Se toimii hyvin. Ja nyt me tosiaan tehdään niitä
• 1:01:04
  niitä kvanttipisteitä ja samaan aikaan me testataan, että kuinka
• 1:01:08
  hyviä yksittäisiä kupittaja ne on.
• 1:01:11
  Ja sitten koitetaan saada skaalattua sitä ja toivottavasti
• 1:01:13
  löydetään ratkaisu siihen, että me saataisiin tehtyä nyt sitten
• 1:01:19
  sen niinku skaalautuva paketti. Elikkä se se me voitaisi alkaa,
• 1:01:25
  tekee siitä meidän pienestä systeemistä silleen, että sitä
• 1:01:28
  aletaan monistaa vähän niinku ne monisti sitä isoa laitetta,
• 1:01:32
  mutta me monistetaan nyt sitä. Hyvin, hyvin pientä.
• 1:01:36
  Aluetta joka on sitä elektroni vangittuna sitä hilaa isommaksi
• 1:01:40
  ja tää voidaan nyt tehdä muutamassa milli metrissä.
• 1:01:42
  Meillä sitten voi olla niitä vangittuna se miljardielektroni
• 1:01:45
  ja vaikka. Että jokainen niistä voi sitten
• 1:01:50
  voi on on periaatteessa kupittu kun kun sitä vaan pystytään
• 1:01:54
  operoimaan. Sillä on jo sillä on jo spini
• 1:01:56
  siellä ja se se tota sinällään niin kun.
• 1:02:01
  Kaikki niistä voi olla kubittajasta vaan just se että
• 1:02:04
  mitenkä tehdään se että ne vuorovaikuttaa toistensa kanssa.
• 1:02:08
  Ja sitten miten tehdään se, että niitä voidaan kontrolloida sitä
• 1:02:10
  spiel. Koska muutenhan se ei ole kovin
• 1:02:13
  kvanttitietokone. Siellä on vaan niitä
• 1:02:16
  kasaelektroneja ja ne istuu kiltisti siellä lokeroissaan,
• 1:02:19
  mutta jos ei jos ei sitä saada sellaista kvanttisysteemiä
• 1:02:22
  tehtyä niin sitten se kvantti tietokone.
• 1:02:24
  OK, mutta miten on kuvitteja rakennettu sitten tähän mennessä
• 1:02:28
  ennen teitä? No niitä on rakennettu tosiaan
• 1:02:31
  monella tavalla. Elikkä ne on ne superjohtajat.
• 1:02:33
  On se ehkä se yleisin niin siellä tehdään sitten tätä
• 1:02:36
  transmon. Kubettaja yleensä ne perustuu
• 1:02:39
  suprajohteisiin. Niissä on silleen se suuri,
• 1:02:44
  sanoi läpimurto oli mitä siellä tehtiin supprajohteiden
• 1:02:48
  puolella, että tehtiin tätä isoja kapasitetaattoreita siihen
• 1:02:53
  niin kuin kupiiritin rinnalle, jolloinka saatiin tehtyä, että
• 1:02:57
  niin kuin. Tehdään siitä kupitista silleen,
• 1:03:00
  että se ei ole herkkä enää niillä paikallisilla häiriöillä,
• 1:03:03
  vaan se on pelkkä vaan se ajattelee isomman alueen
• 1:03:06
  asioille, jolloinka sitä saatiin sitten tehtyä huomattavasti
• 1:03:10
  parempi kuin bitti ja tästä lähti tää niinku superjohteiden
• 1:03:13
  eteneminen kun huomattiin että niinku me tehdään tälleen, niin
• 1:03:16
  me saadaan aika hyvin tehtyä niitä.
• 1:03:18
  Tää myös teki sen että ne kupit on valtavan kokoisia.
• 1:03:22
  Eli ne on ja valtavan kokoinen tässä nyt on vielä pieni eli se
• 1:03:27
  on sellainen muutama 100 mikrometri eli tuolla tää niinku
• 1:03:31
  hiuksenkokoisia. Niin suurin piirtein hiuksen
• 1:03:34
  paksuus. Olisi.
• 1:03:36
  Olisi se yksi dimesia. Aina siinä kupitissa, mutta
• 1:03:41
  sekin on aika isosti sitten kun niitä pitää laittaa monta.
• 1:03:43
  Se on totta. Joo sitten kun niitä laitetaan
• 1:03:45
  miljoonaan. Sitten sitten se on aika iso iso
• 1:03:48
  palikka jo siinä vaiheessa. OK.
• 1:03:53
  Korjaa jos ymmärsin väärin. Mutta siis perustuuko teidänkin
• 1:03:56
  teknologiaan kuitenkin superjohteisiin?
• 1:03:58
  Meillä on se on puolijohtaisiin perustuva.
• 1:04:00
  Joo ja tätä mä just haen koska siis.
• 1:04:04
  Mutta pitääkö sitäkin jäähdyttää sitä loppu?
• 1:04:06
  Piirtää joo ja tää johtuu siitä vaan että niin kun.
• 1:04:11
  Miten tää kvanttimaailma toimii? Elikkä minkä kokoisia
• 1:04:16
  periaatteessa ne energiapaketit on?
• 1:04:17
  Elikkä nyt juteltiin, että se ihan niinku se viritetty tila ja
• 1:04:20
  perustila OK ja siinä on tietty energia niiden välillä ja että
• 1:04:26
  jos me ollaan niinku yli sen energia skaalan niin sitten se
• 1:04:29
  ympäristö tekee sen että ne pystyy olemaan siellä aina
• 1:04:33
  siellä virittyneessä tilassa. Eli me ei haluta taas se
• 1:04:36
  ympäristö voi virittää sitä meidän systeemiä, koska
• 1:04:38
  sittenhän se on ihan mitä tahansa.
• 1:04:40
  Ja sen takia vaikka ne suprejohtajat pitää jäädyttää
• 1:04:43
  sinne alle 50 milli gelviin niin että ne energia skaalat pätee
• 1:04:47
  niin että sieltä ympäristöstä ei tule niitä eli.
• 1:04:50
  Eli ne häiriöt otetaan pois häiriö hetkeen.
• 1:04:54
  Just näin just näin. Ja puolijohtajissa se on vähän
• 1:04:57
  eri kun nyt meillä on se spini ja se se se taas toimii vähän
• 1:05:02
  erilailla. Se siellä ei ole niin kun.
• 1:05:06
  Se tehdään periaatteessa energiaero vähän erilailla ja
• 1:05:10
  sitten se ympäristö voi kytkeytyä siihen vähän
• 1:05:12
  erilailla, että vaikka siihen ympäristössä olisi kauheasti
• 1:05:14
  energiaa, se ei pakolla silti pysty vaikuttaa siihen meidän
• 1:05:17
  kupit tilaan. Jos jos ei vaan ole niin kun
• 1:05:21
  mitä kautta ja siihen vaikuttaa, niin tälle tälle pystytään
• 1:05:24
  sitten vähän pelailee eri eri näköisissä kubittiratkaisuissa
• 1:05:28
  ja. Fotoneilla voidaan tehdä
• 1:05:30
  huoneenlämpötilassa toimivia kupittoja vaikka, mutta siinäkin
• 1:05:34
  tulee sitten ongelma, että se pitää jollain saada luettua se
• 1:05:36
  kupit ja sitten. Ja yleensä taas mennään sinne
• 1:05:38
  kylmään, koska sitten meidän pitää saada hyvin pieniä
• 1:05:42
  energiaeroja. Joo.
• 1:05:48
  Eli se aina aina. Yleensä se kylmä tulee jotain
• 1:05:50
  jotain kautta sitten lopulta joissain ratkaisuissa ei, mutta
• 1:05:54
  yleensä se on siellä eli se on vaan sen meidän energia
• 1:05:58
  skaalojen takia ja yleensä minkä takia minkä takia siellä
• 1:06:01
  joudutaan olemaan? No voiko tässä käydä niin, että
• 1:06:04
  te ette saakaan stabiileiksi näitä elektroneja mihin mihin
• 1:06:09
  perustuu teidän usko siihen, että niistä saadaan vakaita?
• 1:06:13
  Ne on pieniä systeemejä on tietenkin pystytty tekemään.
• 1:06:16
  Se, että poikasta tulla isosysteemi no tietenkin aina on
• 1:06:21
  mahdollista että me epäonnistutaan.
• 1:06:23
  Eihän se se se on. Se on tietenkin aina se riski,
• 1:06:26
  mutta. Tietenkin se riski ollaan
• 1:06:30
  haluttu ottaa, koska me nähdään, että sitten se mahdollisuus
• 1:06:33
  siihen jos me saadaan, se toimii.
• 1:06:37
  Niin se potentiaali on vaan niin valtava, että se kannattaa ottaa
• 1:06:41
  ja tällä hetkellä ei siinä ole mitään syytä miksei toimisi.
• 1:06:45
  Mutta se että saadaanko me, se toimii tarpeeksi nopeata ja.
• 1:06:50
  Keksiikö joku joku paremman asian tai jotain?
• 1:06:53
  Siitä ei voi koskaan tietää, mutta joo.
• 1:06:57
  Eli. Eli se tekee tästä teidän
• 1:06:59
  toiminnasta bisneksen se tää on se riski-elämäntti.
• 1:07:02
  Se on se, se on se riski ja tietenkin sitten se.
• 1:07:05
  Jos jos se toimii, niin sitten meillä on taas.
• 1:07:08
  Ovet auki kaikkea meillä on niinku ratkaisu jolla saadaan
• 1:07:13
  mahdollistettua vihdoin kvanttilaskenta sanotaan
• 1:07:17
  järkevästi. Ei silleen, että koitetaan
• 1:07:20
  kloonata niitä konesaleja vaan että me tehdäänkin se yksi
• 1:07:24
  chippi ja siellä tapahtuu makia ja se sitten se on se nvidia
• 1:07:29
  reitti tuonne taivaisiin että. Joo siis nää nää on jänniä siinä
• 1:07:34
  mielessä, että siis jos näitä haluaa ymmärtää, niin pitäisi
• 1:07:37
  oikeastaan lukea kaavoja. Op.
• 1:07:39
  Matikkaan. Niin se on.
• 1:07:41
  Mielenkiintoista, että tässä mä niinku puheella yritämme
• 1:07:44
  selittää tällaisia asioita, mutta se ei niinku kutittaa
• 1:07:47
  mukavasti. Aivan ystäröidä kuitenkin kun
• 1:07:49
  tätä harjoittelee. Kyllä joku antaa.
• 1:07:52
  Saatte jotain yksinkertaisia kuvia sitten aina vaan itselle
• 1:07:54
  tulee se, että ei se nyt ihan noinkaan, eikä ehkä se ole ihan
• 1:07:57
  noinkaan, mutta ja ja jotenkin hän sille pitää aina selittää,
• 1:08:02
  ei siihen mahda. Totta.
• 1:08:04
  Se on totta. Elikkä nyt tällä hetkellä teillä
• 1:08:08
  on siis vielä edelleen paljon sellaista manuaalista
• 1:08:12
  tutkimustyötä käytännössä. Eikö niin?
• 1:08:15
  Miten te teette? Mut sitten jos oletamme sen,
• 1:08:19
  että te saatte nyt stabiileiksi vaikka ne 1000 elektronia, niin
• 1:08:24
  minkälaisten järjestelmää oikeastaan sitten vaaditaan sen
• 1:08:27
  ympärille, että me voidaan ylläpitää tätä vakautta ja
• 1:08:31
  stabiliteettia, että ketkä valvovat sitä, onko se edelleen
• 1:08:34
  manuaalista työtä? Voiko sitä automatisoida?
• 1:08:37
  Ohjelmiston avulla ja niin edespäin.
• 1:08:39
  Joo, kyllä se on tarkoitus automatisoida koska.
• 1:08:43
  Se ei niin kun se on ihmiselle liikaa se mitenkä nää ennen
• 1:08:48
  toimia, että se tutkija vietti sen 3 vuotta siellä labrassa ja
• 1:08:51
  laittoi laittoi manuaalisesti uusia asetuksia ja katsoi
• 1:08:54
  tulosta ja analysoi ja niin edespäin.
• 1:08:57
  Tää pitää vaan saada silleen sen luuppiin että siinä on se
• 1:08:59
  tekoäly taustalla joka jauhaa tän saman tiedon hetkessä ja
• 1:09:04
  tekee tekee korjaukset aina ja pitää sen systeemin niinku
• 1:09:07
  toimintakunnossa. Siihen tietenkin on vielä hetken
• 1:09:13
  niinku me tarvitaan mieletön määrä dataa siihen, että siihen
• 1:09:16
  voidaan kouluttaa toinen tekoäly, jotta se se pystyy sen
• 1:09:20
  tekee tai on ollut yksi sellainen niinku mitä on jo
• 1:09:23
  hetken aikaa tehty. Elikkä ihmiset jopa alkoi, koska
• 1:09:26
  tää kokeellista dataa ei ollut tarpeeksi alettiin simuloimaan
• 1:09:29
  tällaista epätäydellistä niinku simulaatiota, jonka avulla
• 1:09:34
  sitten pystyttäisiin tekoälyä kouluttaa toimiin näiden meidän
• 1:09:38
  niin kun fyysisten epätäydellisiä systeemien
• 1:09:40
  kanssa. Eikö geminia clautetaivuuta
• 1:09:43
  häntä? Ei vielä ei vielä.
• 1:09:46
  Ehkä se ehkä sitten tulevaisuudessa voidaan sieltä
• 1:09:49
  sieltä käyttää päin kysyä apua. Niillä taitaa olla vähän vähän
• 1:09:52
  väärän materiaali siihen koulutukseen tällä hetkellä,
• 1:09:56
  että sieltä ihan lähtisi. Mutta joo, kyllä kyllä sitten
• 1:09:59
  siis paljon potentiaalia on, on sillä saralla, että pystytään
• 1:10:04
  pystytään hallitsemaan tällä teitä hyvin moniulotteisia
• 1:10:07
  systeemejä, johonka se vähän ihmis aivo menee solmuun
• 1:10:10
  kumminkin kun mennään. Jossa enemmän kuin pari 3
• 1:10:13
  parametriä, niin sitten me ollaan yleensä pulassa, mutta
• 1:10:15
  taas koneella se navigointi toimii vähän erilailla että.
• 1:10:19
  Joo parhaimmat shakkipelaajat pystyvät pitämään päässään 7
• 1:10:23
  siirtoa eteenpäin, että ne on niinku ne nerot.
• 1:10:26
  Kyllä kyllä ja siihen varmaan hetken hetken aikaa luettu ja
• 1:10:29
  harjoiteltu ja kyetty sitä koulutusmateriaalia sinne
• 1:10:32
  aivoihin, että että se se on tietokoneella varmaan vähän eri
• 1:10:36
  että se voidaan sitten olla monta peliä siellä kerralla jo.
• 1:10:40
  Menossa. Että tähän tähän sitä tietenkin.
• 1:10:46
  Pyritään ja joudutaan menemään. Se ei tietenkään ole niinku
• 1:10:49
  meidän firman. Alueella tää ei tällä hetkellä
• 1:10:53
  ole elikkä. Meillä on nyt tosiaan se raudan
• 1:10:55
  kehitys, mutta sitten tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa,
• 1:10:58
  jotka taas kehittää tätä puolta ja koitetaan niin kun saada
• 1:11:04
  saada myös sitä kautta sitten alaa eteenpäin että.
• 1:11:08
  Eli periaatteessa täällä tai siis olisi saumaa tehdä
• 1:11:13
  yhteistyötä sellaisten firmojen kanssa, jotka ei ole, niin siinä
• 1:11:16
  kvantti diplogissä välttämättä, että se ei tarvitse olla mikään
• 1:11:20
  kvanttifirma, joka voisi myös näitä yhteistyötä.
• 1:11:22
  Tehdä ei, ei tartte olla periaatteessa kvanttifirma että.
• 1:11:27
  Siinä jopa voi olla joskus hyötyä, että sitä tulee aina
• 1:11:31
  muualtakin sitä niin tota tietotaitoa, koska siinä aina
• 1:11:34
  aina mitä enemmän on siinä omassa kuplassa niin sitä
• 1:11:40
  mukavampaa se on kun asiat ymmärtää, mutta sitä vähemmän
• 1:11:43
  taas tietyllä lailla ehkä oppii ja pääsee käyttämään hyödyksi
• 1:11:46
  sitä olemassa olevaa tietoa että.
• 1:11:49
  Joo sellainen tuli mieleen, että otetaan sellainen pienenä
• 1:11:52
  tangentti taaksepäin kuitenkin että.
• 1:11:56
  Miltä se teidän kehitysympäristö oikein näyttää?
• 1:11:58
  Se labra siis. Onko se tällainen tavallinen
• 1:12:02
  labra, missä on paljon kaikenlaisia laitteita ja
• 1:12:05
  robotteja ja siellä on ihmisillä niinku tämmöiset suojavarusteet
• 1:12:11
  päällä miltä se näyttää? No ei se ei varsinaisia
• 1:12:15
  suojavarusteita ei ole päällä, mutta siellä on mitään
• 1:12:17
  krostaatteja. Niitä jääharjulle.
• 1:12:19
  Sitten on jengi todella paljon elektroniikkaa ja on niistä
• 1:12:22
  elektroniikasta tulee kaapeleita sinne ryöstatteihin, että se on
• 1:12:25
  aika ehkä sen stereotyyppinen. Labra on aika lailla tämmöinen
• 1:12:29
  niinku elektroniikkalabra niin se.
• 1:12:31
  Se kuvastaa aika hyvin sitten sijaan tietenkin kun on ne
• 1:12:34
  jäähdyttyvät niin äänimaisema on niistä tulevaisuutta.
• 1:12:40
  Linnunlaulu, joka siellä on vähän.
• 1:12:41
  Ei ei niin ei niin kaunis linnunlaulu mutta.
• 1:12:44
  Se sellainen korkea taaju. Se on joo, se on niin kuin yksi
• 1:12:47
  piste 4 hertsiä on se millä se toimii se laite, mutta sitten
• 1:12:51
  sieltä tulee aika monen monentaajuista ääntä siellä
• 1:12:54
  siellä taustalla että se on se on.
• 1:12:57
  Kun käytellä tässä greall-labrassa, niin sen
• 1:12:59
  jälkeen kyllä tunnistaa ääniä aika helpolla että OK ihan
• 1:13:02
  kokemus joka kannattaa ottaa. All right, mut palataan tohon
• 1:13:07
  automaatioon ja ohjelmistoihin elikkä.
• 1:13:11
  Siis tekoäly voi tulevaisuudessa tosiaan olla mahdollinen
• 1:13:15
  apulainen tässä, että onko tässä kyse siitä, että käytetään
• 1:13:19
  tekoälyä tähän niinku erilaisten virheiden havainnointiin niinku
• 1:13:25
  tämmöistä? Onko se nyt anoma-mallia,
• 1:13:27
  havaitsija tai tai miten se on nyt suomeksi vai mihin kaikkeen
• 1:13:31
  voitaisiin käyttää sitä? No siihenkin myös siihen virheen
• 1:13:36
  korjaukseenkin on monia. Sekin on laskennallisesti aika
• 1:13:39
  vaativaa meidän siihen siihenkin vaaditaan paljon klassista
• 1:13:43
  laskentaa, mutta siinäkin voi olla esimerkiksi, että voidaan
• 1:13:47
  tehdä täytteitä niinku itsestään oppivaa rautaa sinne.
• 1:13:51
  Elikkä se oppisikin tunnistaa sen meidän itse itse rauta
• 1:13:56
  periaatteessa se muovaa sen silleen että.
• 1:13:58
  Sieltä tulee itse sitä oppivaa rautaa.
• 1:14:00
  Onko siinä kuitenkin kyse siitä, että se on data nimenomaan joo.
• 1:14:04
  No sinne syötetään dataa ja sitten se alkaa niinku tekee sen
• 1:14:07
  perusteella. Periaatteessa valintoja vähän
• 1:14:10
  vähän niinku meillä on aivot että ne ottaa jonkun jonkun
• 1:14:13
  syötteen ja sitten ne tulkitsee sen tietyllä lailla just näin ja
• 1:14:17
  siihen on aika paljon opetusta ollut tuolla lapsuudessa että on
• 1:14:20
  opittu että tämä on nyt lusikka että pidetään ruokaa suuntaan
• 1:14:24
  ihan ihan samalla periaatteella periaatteessa pystyttäisiin.
• 1:14:28
  Pystyy. Toimii myös tuollainen niin
• 1:14:30
  kuin. Erilainen neuroverkko systeemi
• 1:14:35
  joka sinne meni, mutta tää on. Tää on niinku hyvin, hyvin
• 1:14:37
  siellä kaukana tulevaisuudessa mikä on lähempänä on se, että
• 1:14:40
  niitä jauhetaan tuolla huoneenlämpötilassa vieläkin
• 1:14:43
  käyttäen niitä GP uita ja siellä on että että se se on niinku
• 1:14:49
  mikä mikä tällä hetkellä on, mutta siihen se mihinkä se menee
• 1:14:52
  10 vuodessa niin se voi ollakin ihan eri näköistä taas.
• 1:14:56
  OK, mutta joo, siis se on sekä että siihen että saadaan niinku
• 1:15:00
  ne kupit eka siihen toimintakuntoon kalibroitua,
• 1:15:04
  että sitten että se saadaan se operaatio pyörimään kun on
• 1:15:07
  isompi systeemi niin siihen tarvitaan hyvin nopeata se just
• 1:15:10
  sitä feedbackia ja että se osaa siitä siitä niinku tiedosta joka
• 1:15:14
  tulee niin oppia sen että mitä mikäkin tarkoittaa ja tehdä
• 1:15:18
  oikeat korjaukset niin kaikki se on periaatteessa sellaista että
• 1:15:23
  siinä varmaan tekoäly tulee olemaan aika isossa.
• 1:15:26
  Tulevaisuuden. Toi kalibrointi on
• 1:15:28
  mielenkiintoinen. Miten sitä käytännössä tehdään?
• 1:15:32
  Joo oli no meillä se on se että ne elektronit nyt vangitaan
• 1:15:36
  sinne se. Se olisi helppoa, jos se olisi
• 1:15:40
  taas se ideaalivailu, että tiedettäisiin kaikki mitenkä
• 1:15:43
  siellä on just tasan tarkkaan. Sitten kun tulee ne
• 1:15:46
  epätäydellisyydet sinne mukaan niin sitten sitä joudutaankin
• 1:15:51
  alkaa kompensoimaan sitä reaalimaailmaa ja tekemään niin
• 1:15:56
  kun siitä se täydellinen sitä kautta, että me niin kun
• 1:15:59
  muodostetaan sitten niillä meidän.
• 1:16:02
  Sillä trollilla saa että se näyttääkin että täydelliseltä.
• 1:16:05
  Joo. Ja tähän tarvitsee sitten sitä
• 1:16:07
  kalibrointia hyvin paljon, että se käy lävitse ja siellä sitten
• 1:16:11
  on aina monta vaikuttavaa asiaa perä perähän niin kun että kun
• 1:16:17
  muutetaan yksi parametriä se pulttaakin vaikka 8 muuta samaan
• 1:16:22
  aikaan ja sitten OK sitä pitää alkaa optimoimaan OK nää
• 1:16:26
  optimointi hommat on taas aika hankalia.
• 1:16:29
  Koska yksi paikkaan niin kaikki muut hajoaa.
• 1:16:32
  Juuri näin, että tökkää tuonne, niin se hajotti nämä.
• 1:16:35
  Ja sitten mä tökkää tuonne ja taas siellä hajoaa ja silleen
• 1:16:38
  niin sitä pitää löytää ne optimipaikat sieltä ja siihen
• 1:16:42
  vaatii sitten paljon tätä just ne tutkijat teki siellä kun ne
• 1:16:45
  väänteli ja katsoo että no nyt nyt meni vähän huonoon että
• 1:16:48
  siirretään jopa takaisin ja käännetään tuota ja taas ja
• 1:16:51
  sitten siellä voi olla monta paikkaa jossa se onkin hyvä ja
• 1:16:55
  sitten yksi jossa se on paras. Tietenkin me halutaan.
• 1:16:58
  Me ei haluta hyvältä. Me halutaan paras niin, eihän
• 1:17:00
  sitten sitten se on se toinen toinen ongelma, että sitä
• 1:17:03
  joudutaan sitten vähän hakemaan, niin voidaan jäädä sinne.
• 1:17:06
  Hyvä hyvä alueelle vaan taas pitää katsoa, että löytyisikö
• 1:17:09
  vielä vähän vähän parempi operointi paikka.
• 1:17:12
  Käytkö sä itse usein labrassa tekemässä näitä?
• 1:17:17
  No nykyisin harmillisen vähän kyllä ennen ennen siellä viette
• 1:17:22
  hyvin aikaa, mutta tota nykyisin se on sellaista enemmän, että
• 1:17:27
  käy, katsoo mitä siellä, mitä kuuluu ja mitä ihmiset.
• 1:17:30
  Tilanteessa piiskaa vähän. Joo.
• 1:17:33
  Ottamassa oppia taas, että miten miten ne asiat toimii että.
• 1:17:38
  Ei ei, ei mene ihan tipu kärryiltä niin.
• 1:17:41
  Ja kuinka monta henkilöä teillä on tekemässä tätä suoranaista
• 1:17:45
  laboratyötä? Labratyössä meillä on nyt tällä
• 1:17:48
  hetkellä. Se on vähän mitä mitä nyt sen
• 1:17:54
  miettii, mutta sanotaan 5 henkeä on silleen että ne suoraan tekee
• 1:17:58
  niitä mittauksia. Ja tää mittausten tekeminen niin
• 1:18:02
  kuinka haastavaa se on. Voisinko minä esimerkiksi nähdä
• 1:18:06
  mittausta mitä se vaatii? Kyllä se vaatii aika pitkää
• 1:18:09
  harjoitteluesto niin kun taustatietoa sieltä fysiikan
• 1:18:14
  puolelta, että sitä pystyy tekemään eli se on.
• 1:18:18
  Se on tällä hetkellä vielä hyvin haastavaa.
• 1:18:20
  Sanotaan näin tietenkin. Toivottavasti tulevaisuudessa
• 1:18:23
  meidän niin kun se saadaan periaatteesta enemmän sinne.
• 1:18:28
  Suhteeseen käyttäjäystävälliseen suuntaan, että saadaan sitä
• 1:18:31
  softaa siihen väliin, joka muuttaa sen hankalan sellaisen
• 1:18:35
  tekstin voidaan vain sanoa. Eli siis periaatteessa, jos se
• 1:18:38
  olisi se ideaali laitteisto taas, että tää maailma toimisi
• 1:18:43
  niinku just kun halutaan, niin sitten se olisi helppoa.
• 1:18:47
  Meni silloin silloin niitä olisi aika helppo käsitellä, mutta
• 1:18:49
  sitten kun on näitä epäidealaisuuksia niin niiden
• 1:18:53
  ymmärtäminen on se. Suuren haaste.
• 1:18:56
  Joo elikkä sen mittaaminen on haastavaa.
• 1:19:00
  Sen takia, että se ei ole luotettava.
• 1:19:03
  Se on tulkinnanvaraista ja sitten se millä sitä mitataan se
• 1:19:08
  on epäluotettavaa. Siis mistä mistä syystä?
• 1:19:11
  Mistä kaikista syistä se on haastavaa?
• 1:19:14
  No se oikeastaan aika hyvin kävi se noita läpi.
• 1:19:17
  Elikkä siis siinä joutuu epäilemään ihan kaikkea koko
• 1:19:20
  ajan. Se on sellainen, että pitää olla
• 1:19:21
  pikkusen paranoijaa, että se se saa sieltä sen oikean oikean
• 1:19:26
  asian elikkä tietenkin pitää pystyä niin kun.
• 1:19:30
  Suunnittelemaan ne mittaukset silleen, että ne kertoo aina
• 1:19:32
  jotain. Koska yleensä mitä kompleksimpi
• 1:19:34
  se systeemi on? Niin sitä hankalampi sieltä on
• 1:19:38
  enää kaivaa sitä, että miksi tämä ei toimi.
• 1:19:42
  Se vaan näyttää siltä, että tämä ei toimi niin jollain se
• 1:19:46
  mittaajan silti pitää aina se selvittää, että mikä.
• 1:19:49
  Mikä on vialla mitä voidaan parantaa ja niin edespäin ja
• 1:19:52
  sitten tietenkin meillä on paljon apuna siinä sitä, että me
• 1:19:55
  ollaan mitattu yksinkertaisempia laitteita siinä niin kun jo
• 1:19:59
  etukäteen, että me tiedetään että nää nää kaikki palikat nää
• 1:20:01
  toimii näin kestä kun ne lyödään yksi sitten se toivottavasti
• 1:20:05
  vieläkin toimii hyvin, mutta sitten se vaatii sitä, että sen
• 1:20:09
  on sitä ymmärrystä siitä koko systeemistä.
• 1:20:14
  Ei ole mikään helppo urakka. Ei ei se helppoa ole, mutta
• 1:20:17
  sehän ei. Ei sehän se hauskuus on.
• 1:20:20
  Muuten sanoisi joku muu ja tehnyt.
• 1:20:22
  Kyllä kyllä joo ja aina niinku sitä mennään vaan askel
• 1:20:27
  kerrallaan eteenpäin. Lopulta se iso monimutkainen
• 1:20:31
  asia ei enää kovin monimutkainen olekaan, että kyllähän suurin
• 1:20:34
  osa kun miettii vaikka just jotain meidän.
• 1:20:37
  Vaikka kännykkään niin kuinka monimutkainen kapina se on jos
• 1:20:41
  aletaan mennä sinne ihan detaljeihin, se on totta niin
• 1:20:44
  niin eihän siinä niinku siinä saisi aika pitkään itse
• 1:20:47
  selvitellä, että miten tämä prosessori täällä toimii nyt
• 1:20:51
  sitten ja joku sanoo kehittänyt joku on tehnyt ne kaikki palaset
• 1:20:55
  saavat ne toimii ja homma pelittää niinku päivästä toiseen
• 1:20:59
  ja pystytään tuottamaan tuolla lailla että niitä tehdään.
• 1:21:04
  Miljoonia päivittäin että. Mutta nyt ainakin pysynyt
• 1:21:09
  kärryillä sen kehityksen suhteen, että siis mun mielestä
• 1:21:12
  tää on hyvä analogia tää kännykkä eli eli ensimmäisen
• 1:21:15
  kännykän kehittäjä ei varmasti saisi selvää tästä, että mitä
• 1:21:19
  sen sisällä on, koska se on niin paljon uudistunut, niin tässäkin
• 1:21:23
  tapahtuu sellaista tosi nopeata kehitystä, niin jossain
• 1:21:26
  vaiheessa varmaan käy sullekin sillä tavalla, että sä tavallaan
• 1:21:29
  karkaat sfääreihin. Kyllä joo sitten sitten siellä
• 1:21:32
  mun mun pitää käydä siellä. Meidän asiantuntijoiden kanssa
• 1:21:36
  juttelemassa. Että nyt sitä tietenkin koittaa
• 1:21:39
  pysyä aina mahdollisimman paljon kärryillä ja siellä syvällään.
• 1:21:42
  Mutta mutta tietenkin se oma rooli aina muuttuu tässä, että
• 1:21:49
  tietyn aikaa saa olla asiantuntija siellä pienessä
• 1:21:52
  omassa lokerossaan, mutta sitten joutuu alkaa vähän laajentaa
• 1:21:55
  kuvaa ja miettii niin kuin laajempia kokonaisuuksia,
• 1:21:59
  jolloinka sitten se osaaminen tietenkin.
• 1:22:03
  Menee sieltä kapeasta kärjestä vähän leveämmäksi, mutta sitten
• 1:22:06
  se. Niin se kuinka syvälle sinne voi
• 1:22:10
  mennä, niin se se se tietenkin. Muuttuu sitten ihan samaan
• 1:22:15
  aikaan. Joo valitettavasti ei voi mennä
• 1:22:16
  sekä suola että laajalle. Joo jakos se on niinku se on
• 1:22:20
  monella asiantuntijalla just se ongelma jossain vaiheessa, että
• 1:22:24
  laajentaako skaalaa vai pysyykö jossain kapeassa osaamisessa.
• 1:22:29
  Niin ja moni harhailee näiden välillä, sitten saa päättää
• 1:22:34
  kyllä ja. Sitten kun se kapea kapea alue,
• 1:22:36
  että jos siellä ei taas vietä aikaa niin yleensä se ajaa
• 1:22:40
  ohitse aika nopeata. Joo, sitten se on vähän oma oma
• 1:22:45
  tieto jää jälkeä siitä mikä 5 vuotta kulunut ja asiat
• 1:22:49
  tehdäänkin jo vähän eri tavalla siinä vaiheessa kun taas
• 1:22:52
  katselee. Itseään kyllä mut nää niinku nää
• 1:22:55
  on huipputeknologian tällaisia ikuisia ongelmia kun se kehittyy
• 1:22:58
  niin nopeasti että se se millä teknologialla kehitetään niin
• 1:23:02
  sekin muuttuu ja se teknologia itsessään mitä mä kehitän niin
• 1:23:07
  se on tietenkin sitten niin nopea että.
• 1:23:10
  Että se täytyy ottaa. Lähestulkoon annettuna sitten
• 1:23:13
  jossain vaiheessa hyväksyä. Teetkö sä vaan toimii kyllä,
• 1:23:18
  mutta jos mietimme tätä hieman tätä kaupallista puolta
• 1:23:21
  kuitenkin, niin ketkä ovat teidän potentiaalisia asiakkaita
• 1:23:26
  tulevaisuudessa? He oli siis me ollaan keskitytty
• 1:23:29
  itse siihen kvanttiprosessoriin. Ja tää tää nyt olisi.
• 1:23:34
  Analogia on tietenkin vaikka tällainen normaali PC prosessori
• 1:23:37
  tai kännykän prosessori, eli siihen nyt tarvitaan sitten aika
• 1:23:40
  paljon rautaa ympärille, että se on.
• 1:23:45
  Rautaa ja softaa ympärille et. Siitä tulee sitten se itse
• 1:23:48
  kokonaislaite ja ne meidän asiakkaat on sitten niitä jotka
• 1:23:52
  integroi näitä komponentteja. Niitä on alkanut tulla
• 1:23:55
  pikkuhiljaa. Nyt nyt jo niin kun esille.
• 1:23:58
  Eiköhän käytännössä sitten ne samat isot firmat joilla on isot
• 1:24:02
  datakeskukset. No ei oikeastaan kyllä siihen se
• 1:24:06
  on aika paljon eri erinäköisiä start-upeja alkanut tekemään
• 1:24:10
  tätä ja OK ja jonkun verran, mutta ne isot firmat on ehkä
• 1:24:15
  ollut vielä vähän niin kuin sivussa.
• 1:24:17
  Niillä on kiinnostusta, mutta ne ei ole ehkä se osaamisen terävä
• 1:24:23
  kärki tällä hetkellä, ellei nyt puhuta jostain IPM, stä, joka on
• 1:24:26
  taas niin kuin ihan johtavia siellä.
• 1:24:30
  Kvanttitietokonepuolella niin ne ne nyt, mutta nekään ei ole
• 1:24:34
  niinku tällainen integraattori, vaan ne kehittäisi sitten sitä
• 1:24:37
  ihan täysin omaa kvanttitietokonetta.
• 1:24:39
  Niillä nyt on resurssit siihen, että niillä on siellä softat ja
• 1:24:43
  kaikki niin kun. Kaikki palikat niin kun omassa
• 1:24:48
  talossa sisällä, mutta sitten on näitä integroijia jotka ottaa
• 1:24:51
  kaikilta ja rakentaa tällaista niinku avointa systeemiä.
• 1:24:54
  Elikkä ne ottaa mikä mikä niille on paras professori niin ottaa
• 1:24:57
  sen ja sitten ottaa parhaan jäähdyttimen ja sinne eri
• 1:25:01
  komponentit eri toimijoilta ja. Softa jostain ja sitten se on
• 1:25:05
  kvanttitietokone ja tää tää on tietenkin millä just se
• 1:25:09
  klassinen BC rakentuu, että eihän sielläkään.
• 1:25:12
  Ole enää yhtään firmaa ellei nyt tota II versiota tuolla
• 1:25:16
  mietitään ja sekin nyt aika paljon ottaa komponentit joka
• 1:25:19
  suunnasta, mutta joka pitäisi niinku kaikkia lankoja käsissään
• 1:25:23
  ja. Tekisi sitä niinku koko kuvaa,
• 1:25:28
  niin sama sama varmaan tässä kvanttisektorilla tulee
• 1:25:32
  tapahtumaan millä aikajänteellä niin sen näkee, mutta sinne on
• 1:25:35
  niinku se meidän meidän bisnes eli me ei koiteta tehdä niitä
• 1:25:38
  kvanttitietokoneita. Me keskitytään siihen meidän
• 1:25:41
  omaan alueeseen. Elikkä teidän ei tarvitse edes
• 1:25:44
  miettiä niitä sovelluksia sen tarkemmin.
• 1:25:47
  Ei ei me ei. Me ei niinku periaatteessa tehdä
• 1:25:49
  sitä sovellusta. Ei edes sitä että.
• 1:25:52
  Miten niistä fyysisistä opiteista tehdään loogisia
• 1:25:55
  kuptoja? Me tehdään vaan se, että siellä
• 1:25:58
  on pohja että nää pystyy tekemään se se rauta on
• 1:26:01
  kunnossa. Sellainen pienoinen huomio tässä
• 1:26:04
  rupesin miettimään sitä, että kun IBM rupesi kehittämään
• 1:26:08
  kvanttitietokoneita, niin se on niinku vahva pivotointi sinne
• 1:26:11
  sen alkuvuosiin. Sehän oli tietokone firma.
• 1:26:16
  Sitten se meni sinne bisneksen konsultoinnin puolelle ja se
• 1:26:19
  hyppäsi takaisin tietokoneen puolelle.
• 1:26:22
  Aika mielenkiintoinen elinkaari kyllä firmalla.
• 1:26:26
  Jouni huomasi tässä sektorissa sen, että että ne pystyy niinku.
• 1:26:31
  Tulee vahvasti mukaan ja menee vähän niin kuin sinne.
• 1:26:36
  Kärkeen asiassa ja sen ne on aika lailla tehnyt että.
• 1:26:41
  Joo joo kyllä. Oletteko te tavallaan niinku
• 1:26:45
  luomassa uutta teollisuusstandardia omalla
• 1:26:49
  tekemisellä vai pitääkö teidän noudattaa muiden standardeja?
• 1:26:55
  Joo se on toi on hyvä kysymys, koska siis kvanttipuolelle
• 1:26:58
  ollaan pikkuhiljaa alkamassa miettiä tätä standardihommaa.
• 1:27:04
  Ne ne tän hetkiset standardit on niinku tullut enemmän tuolta
• 1:27:06
  tutkimuspuolelta eli ne on aika aika monen näköiset ja
• 1:27:10
  vaihtelevat. Ja ei siinä niinku ne interfacet
• 1:27:13
  on ihan mitä sattuu. Mutta joo, kyllä niitä ollaan
• 1:27:17
  luomassa ja tietenkin me ollaan siinä mukana, että seurataan
• 1:27:21
  että mitä tapahtuu ja luodaan niin kuin omaa omaan sitä
• 1:27:26
  periaatteessa, että siitä saadaan sitten yhteensopiva.
• 1:27:31
  Tulevaisuudessa, mutta se on se on sanotaan kehitteillä, mutta
• 1:27:36
  ei vielä kehitetty. Onko tää kuitenkin sellaista,
• 1:27:40
  että te joudutte kärsivällisesti odottamaan, että teknologia
• 1:27:45
  kehittyy eteenpäin? Vai onko olemassa kuitenkin
• 1:27:48
  jotain tapoja? Miten te voisitte vielä
• 1:27:50
  nopeuttaa omaa kehityssykleä? Joo kyllä ja siis.
• 1:27:56
  Meidän rooli tosiaan on se se niinku se kvanttiprosessorin
• 1:28:00
  valmistus, mutta siihen kvanttiprosessoriin kuuluu
• 1:28:03
  vaikka tää krogeeninen kupittiin kontrolloiti.
• 1:28:08
  Ja tähän meillä on semmoinen niin kun.
• 1:28:12
  Siinä puhutaan greasemoksena eli tehdään näitä samoja piirejä,
• 1:28:16
  mutta tehdään ne sinne kylmään ja optimoidaan se eli ne toimii
• 1:28:20
  siinä tietenkin meidän kvanttiprosessorissa ne toimii
• 1:28:23
  ihan kelle tahansa muullekin ja tää on se missä me tehdään niin
• 1:28:26
  kuin business nyt tässä seuraavan sanotaan 5 vuoden
• 1:28:29
  sisällä eli siellä me pystytään tekemään tätä komponentteja
• 1:28:33
  joita sitten kaikki pystyy käyttää ja hyödyksi niiden.
• 1:28:37
  Omissa kvanttiprosessoissa ja me pystytään.
• 1:28:40
  Tekemään tästä prosessista nopeampaa ja myös halvempaa
• 1:28:44
  niille jotka tota OK tekee tekee näitä kvanttitietokoneita ilman
• 1:28:50
  että me vielä meillä on vielä se spinkubitti.
• 1:28:53
  Kvanttiprosessori valmis. Mielenkiintoista eli tää on aika
• 1:28:58
  tämmöistä niinku agilea lähestymistapaa, että me kun
• 1:29:02
  ruvetaan jo hyvissä ajoin myymään jotain joka ei ole
• 1:29:04
  niinku aivan täydellistä. Joo joo, kyllä se nyt tietenkin
• 1:29:08
  tässä tehdään niinku tuotteeksi asti, mutta.
• 1:29:11
  Se ei niinku ratkaise kaikkia ongelmia ratkaistaan yks pala
• 1:29:15
  sieltä ketjusta aina kerrallaan ja sitten lopulta se tietenkin.
• 1:29:21
  Ratkaisee ne kaikki ongelmat kun ne pyörä yksi, mutta että me
• 1:29:24
  saadaan aina se yksi isoin ongelma ratkaistua niin se on se
• 1:29:27
  tavoite ja sitten mennään seuraavaan ja niin edespäin sitä
• 1:29:31
  me voidaan nyt tehdä, sillä kryogeenisellä kontrolloinnilla
• 1:29:34
  ja sitä voidaan tehdä tosiaan kaikille näille eri eri
• 1:29:38
  alustoille. Jos pitäisi päättää niin
• 1:29:42
  vähemmän, mutta parempia kuvitteja vai enemmän hyviä
• 1:29:46
  tarpeeksi. Tää oli tässä tosi hyvä kysymys,
• 1:29:49
  koska tarvitaan hyviä kuptoja. Niitä tarvitaan tarpeeksi.
• 1:29:53
  Eli eli ne virherajat pitää olla tai ne virheet pitää olla niin
• 1:29:58
  harvinaisia, että me voidaan käyttää niitä loogisina
• 1:30:02
  kuvitteina lopulta ja tää vaatii jo että se on hyvä kuvittelu
• 1:30:06
  nykyisillä standardeilla. Mutta sitten niitä tosiaan
• 1:30:09
  tarvitaan se kauhea määrä. Sen lisäksi, että niistä
• 1:30:11
  pystytään. Tekee jotain, jolla voidaan
• 1:30:13
  sitten oikeasti laskea jotain eikä vaan antaa tätä
• 1:30:17
  demolaitteita eli molemmat. Joo, nyt nyt ei voi valita vaan.
• 1:30:22
  Toista entä lyhyellä aikavälillä niin parempi tiheys vai nopeampi
• 1:30:28
  valmistus? No ne ei oikeastaan ole
• 1:30:33
  poissulje toisiaan OK eli se tiheys.
• 1:30:39
  Sanotaan, että se tulee olemaan sitten.
• 1:30:42
  Tärkeätä kun niitä kupittoja on tarpeeksi ja se se voidaan tehdä
• 1:30:46
  niin kuin vaikka nyt nämä spin-kupiteilla sitten OK se.
• 1:30:52
  Toinen puoli, eli se nopeampi valmistus.
• 1:30:56
  No joo, se valmistus on jo aika nopeata.
• 1:30:58
  On se oikeastaan mikä tahansa. Lattes jossa se niinku meidän
• 1:31:04
  kupit on huomattavasti monimutkaisempia kuin osa OK
• 1:31:09
  eli. Siinä mielessä se on ehkä.
• 1:31:12
  Voi miettiä niin, mutta yleensä mikä siinä kestää, on se
• 1:31:15
  karakterisointi ja se ymmärrys että.
• 1:31:19
  Niin kun mitä ne on, se valmistus on vielä kohtuu
• 1:31:22
  järkevässä aikaskaalassa eli puhutaan nyt teistä simos
• 1:31:26
  prosesseissa niin meillä se on 3 kuukautta sitten jos sen tilaisi
• 1:31:30
  jostain ulkona, sitten se voi olla vuosi tai puoli toista.
• 1:31:33
  Sitten se on jo aika pitkä eli siinäkin on vähän että mikä aina
• 1:31:37
  kestää minkäkin aikaa, niin sitten niitä palikoita lyödä.
• 1:31:40
  Yksi että mikä on se niinku iteraatiosykli kuinka nopeaa
• 1:31:44
  saadaan se seuraava versio aina sieltä ulos.
• 1:31:47
  Se on se on hyvin tärkeätä. Se on ehkä tärkeämpää kuin se
• 1:31:50
  pakkaus tällä hetkellä. No onko jotain yllättävää mitä
• 1:31:55
  sä oot oppinut viime aikoina teknologiatieteen puolella vai
• 1:31:59
  onko kaikki edennyt ikkunaa suunniteltu?
• 1:32:02
  No. Se olisi.
• 1:32:03
  Se olisi jännä jos asiat etelisi niinku on suunniteltu.
• 1:32:09
  Mitään varsinaisia, ehkä uusia uusia suuria oppeja ei ole
• 1:32:13
  tullut, mutta monta asiaa on tullut sillä lailla, että tätä
• 1:32:16
  nyt ei ainakaan tehnyt. Näin eli ollaan pystytty rajaan
• 1:32:19
  pois, että että tämä suunta katkaistaan tai tämä suunta
• 1:32:23
  katkaistaan, jolloinka tietenkin me vähennetään niitä karsitaan
• 1:32:27
  oksia pois ja sitten sieltä lopulta on.
• 1:32:30
  Toivottavasti se joku suora suora, että tuonne mennään.
• 1:32:34
  Ja. Niin sitä joo kyllä paljonkin.
• 1:32:38
  No mikä on sitten tällä hetkellä niinku että voiko nostaa mitään
• 1:32:43
  yksittäistä tällaista teknistä ongelmaa tai haastetta joka on
• 1:32:47
  ylitse muiden? Mitä teidän pitäisi ratkaista?
• 1:32:51
  Jos mietitään niinku kvanttilaskentaa ylipäänsä, niin
• 1:32:57
  silloin se on se skaalautuminen ja jos lasketaan mietitään sitä
• 1:33:01
  meidän meidän teknologiaa siihen skaalautumiseen, niin silloin se
• 1:33:06
  on just sen. Ympäristön.
• 1:33:10
  Täydelliseks saaminen elikkä saataisiin ne virhelähteet
• 1:33:14
  sieltä. Pois ja sitä ei tietenkään ihan
• 1:33:18
  kokonaan koskaan saada, mutta saataisi se niinku riittävän
• 1:33:20
  hyvin, että pystytään tekee se iso systeemi niin se se on se
• 1:33:24
  haaste haaste meille. Sitten muille se
• 1:33:28
  skaalautumishaaste voi olla vaikka just se koko tai tai
• 1:33:32
  mitenkä sitä voidaan kontrolloida sitä systeemiä.
• 1:33:36
  Otetaan vielä tämmöinen pehmeä lasku tähän loppuun.
• 1:33:38
  Niin onko maailmassa olemassa mitään muuta?
• 1:33:41
  Miten sä voisit tehdä jos et tekisi tätä et kehittäisi
• 1:33:44
  kvanttiteknologiaa vai onko tää niinku niin merkityksellistä ja
• 1:33:49
  niin makeata, että mikään ei vertailtu siihen?
• 1:33:52
  No kyllä mä uskon, että mä pystyisin elämään maailmassa
• 1:33:55
  jossa ei kehitettäisi kvanttiteknologiaa.
• 1:33:57
  Ei ole ongelmaa. Kyllä täällä niin paljon
• 1:33:59
  mielenkiintoisia asioita on. Mutta totta kai tää on
• 1:34:02
  mielenkiintoista ja tota sen takia haluan tehdä.
• 1:34:07
  Mutta juu kyllä kyllä niitä muitakin aloja on jossa olisi
• 1:34:11
  olisi paljon kiinnostusta itsellä että tää on tietenkin
• 1:34:15
  semmoinen taito että. On mennyt niinku
• 1:34:19
  mielenkiintoinen perässä ja tähän on päädytty eli eli sillä
• 1:34:24
  lailla tää on tää on se se paikka missä haluaa olla mutta.
• 1:34:27
  Joo. Että kyllä moneen moneen
• 1:34:29
  suuntaan on mennyt tossa uran aikana ja sielläkin kaikkea
• 1:34:32
  kiinnostavaa on näkynyt. Ihan uteliaisuuden vuoksi.
• 1:34:36
  Oliko sulla lapsena joko unelma-ammatti?
• 1:34:39
  Taisi olla lakasin lakasin koneen kuljettaja.
• 1:34:42
  En tiedä mikä sen sen oikea nimi on, mutta en päätynyt sinne.
• 1:34:48
  Kyllä jees mahtavaa. Todella mielenkiintoista mitä te
• 1:34:53
  teette semi koneella ja ihan innolla sitten odottamaan että
• 1:34:57
  mitä sieltä tulee labrasta ulos tulevaisuudessa todella todella
• 1:35:02
  mielenkiintoista, mutta hei janne kiitos että kävit
• 1:35:06
  podcastin vieraana oli erittäin sivistävä keskusteluitselleni ja
• 1:35:10
  toivottavasti se myös. Täydensi kuulijoiden ymmärrystä
• 1:35:14
  kvanttiteknologiaan liittyen. Juu kiitos paljon.
• 1:35:17
  Oli oikein oikea rattosaaja jutella.
• 1:35:21
  Laittakaa tämä kanava tilaukseen.
• 1:35:24
  Käykää tykkäämässä ja kommentoikaa.
• 1:35:26
  Näin autatte meitä vahvistamaan signaaleja.
• 1:35:29
  Mun nimi on gerge lapinlampi ja tämä oli signaalipodkaasti.
• 1:35:33
  Ensi jaksoon moi moi.