Transcript

Rahasta? · Mitä tulisi tietää?

0:00
Sitten se voi käydä niin, että jos lainaa edes maksamaan niin
0:03
kiina sitten ottaa sen sataman haltuunsa.
0:05
Sitten se on kiinalainen satama. Tervetuloa mitä tulisi tietää
0:12
podcastiin ja tänään uidaan rahassa tai jos ei uida niin
0:17
ainakin puhutaan siitä ja otetaan selvää mitä siitä tulisi
0:19
tietää. Raha vaikuttaa lähes kaikkeen
0:22
meidän ympärillä siihen mitä työtä tehdään, miten asutaan ja
0:26
mitä me uskalletaan tavoitella ja joskus jopa siihen miten
0:30
arvoitetaan itseä ja muita ihmisiä.
0:33
Silti suurin osa meistä käyttää rahaa koko elämänsä pysähtymättä
0:37
kunnolla miettimään mitä raha oikeastaan on tai miksi koko
0:40
järjestelmä toimii niin kuin. Toimii.
0:42
Miksi jotkut maat vaurastuvat ja toiset velkaantuvat?
0:46
Miksi työnteko tuntuu monista yhä vähemmän kannattavalta?
0:50
Voiko hyvinvointivaltio säilyä ennallaan, jos talous ei enää
0:54
kasva ja miksi ihmiset tekevät rahaan liittyviä päätöksiä usein
0:57
enemmän tunteella kuin tiedolla? Taloudesta puhutaan usein
1:01
numeroina prosentteina ja vaikeina käsitteinä, mutta
1:04
lopulta talous ei ole vain numeroita.
1:07
Se on ihmisten käyttäytymistä, pelkoa, ahneutta, toivoa
1:11
tulevasta ja ehkä ennen kaikkea uskoa siihen, että huominen voi
1:15
olla parempi kuin tämä päivä. Tässä jaksossa kysytään, mitä
1:19
rahasta oikeasti tulisi ymmärtää juuri nyt aikana, jolloin velka
1:23
kasvaa. Hinnat nousee ja koko
1:25
työelämäkin on muuttumassa. Vieraana on ekonomisti aki
1:29
kangasharjuharju. Tervetuloa matkaan.
1:31
Tämä on mitä tulisi tietää. Elinkeinoelämän
1:49
tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja, nordean entinen
1:53
pääekonomisti ja titteleitä varmaan olisi vaikka muille
1:55
jakaa aki kangasharju. Tervetuloa mitä tulisin tietää
1:58
podcasti. Aihe on aika kaikille tuttu.
2:03
Jokainen tietää jotakin sinäkin kysyit tossa hetki sitten ennen
2:06
kun aloitettiin että ketkäs kuuntelee että minkälaista
2:08
tietoa mahdollisesti tästä aiheesta on ja sanoin että no
2:11
aika paljon on enemmän toteuttamista niinku kokeneempaa
2:13
kaarta jotka kuuntelee niin sanoo että kyllä ne sitten
2:16
jotakin jo rahasta tietää minkä ikäisenä voit sanoa että että
2:20
jos ajatellaan ihan näin niin minkä ikäinen maapallolla
2:23
tallusteleva ihminen rahasta ylipäätänsä tietää jotain joka
2:26
niinku täyttää ne kriteerit? No hei tässä tulee tuota
2:31
mieleen. Satuin katsomaan vasta nyt
2:34
semmoisen jo jo vanhan elokuvan, jossa samuli edelmann ja
2:38
vesa-matti loiri lähtee autolla Lappiin.
2:41
Tämmöinen hulttio hulttioisä tapaa poikansa ja poika on jo
2:44
aikuinen ja ja sanoi sitten pojalleen pojalleen kun on jo
2:48
itse varmaan eläkkeellä että että elämä alkaa siinä
2:51
nelikymppisenä, että siihen asti se on semmoista vaan niinku
2:55
riihumista, että että tuota. Kyllä se varmaan niinku
2:59
nelikymppisestä ja siitä ylöspäin niinku jo jotain
3:02
osataan. Mutta että kyllä mä luulen että
3:05
että jo tota valistuneimmassa kodissa se lähtee tämä.
3:09
Rahaan tutustuminen aika nopeasti sieltä.
3:13
Kun on karkkia käydään hakemassa ja millä millä tota ne rahat
3:16
tienataan kun karkkia rahaa saa se.
3:19
Rahahan on sellainen, että se vaikuttaa lähes kaikkiin meidän
3:22
päätöksiin. Mitä elämässä tehdään jossain
3:24
määrin, mutta jos pistetään sitten hieman semmoiseen
3:26
arvotukseen sitä, että kuinka hyvin ihmiset sun mielestä
3:29
ymmärtää sitä rahaa. No tää on jotain jakauma.
3:34
On varmaan aivan niin kun ääri äärettömän iso, mutta se sen se
3:38
mua aina häkellyttää että miten paljon kuitenkin sitä porukkaa
3:43
on jotka näyttää että en paljon. Ei ne oikeasti ymmärrä niinku
3:47
mitään että. Ensin sieltä nordea-ajoilta.
3:51
Se paljastui esimerkiksi, että prosenttilaskuja ei ei
3:54
ymmärretä. Ja esimerkiksi asuntolaina
3:58
otettaisiin sen perusteella, mikä mikä eurobor on juuri nyt.
4:03
Vaikka 95% suomalaisista asuntolaina on vaihtuva
4:06
korkoinen ja ja se vaikuttaa sitten siihen kuukausierään niin
4:09
kun tota seuraavat 25 30 vuotta että.
4:16
Että tota jos vähänkin niinku rahaa ajatellaan laajemmin niin.
4:20
Kyllä siellä on paljon ihmisiä, joilla on todella älyttömän
4:23
huonot ne ne taidot ja ja toinen esimerkki on tietenkin sitten
4:27
nää nää tota pikavipit ja ja luotto-ongelmat sitten, että
4:33
otetaan niitä niitä. Pikavippi eikä ymmärretä että
4:38
minkä hintaista se raha sitten on kun se pitää takaisin maksaa.
4:41
Ikäsi koet, että mikä sen aiheuttaa, että yleensäkin
4:44
tuommoiset talousasiat niin ne koetaan aika kaukaisiksi
4:46
vaikeiksi aiheeksi. Mulla ei oo tästä sillä tavalla
4:51
niin kun kova faktatodisteita. Mutta mä mä luulisin että tässä
4:55
voisi. Voisi niinku vedota meidän
4:58
talousnobelisti bengt holmströmiin, joka.
5:02
Joka on sanonut, että suomessa, että valtion riippuvuus on
5:05
mennyt överiksi. Että että tota.
5:08
Että tota suomalaiset on maailman onnellisimpia siksi
5:12
koska meiltä on kaikki riskit realisoitu pois.
5:15
Että valtio ei jos menestyt niin valtio verottaa kaiken niin jos
5:19
jos tulee ongelmia niin valtio pelastaa ja se on hirveän kiva,
5:23
mutta mutta samalla se se ihmiset rupeaa voimaan pahoin ja
5:26
suomessa syödään paljon mielialalääkkeitä kun kun
5:30
ihminen on onnellinen silloin kun se saa ratkaista itse omia
5:32
ongelmia. Ja ja nyt kun valtio realisoi ne
5:35
ongelmat niin niin tuota onnettomuus lisääntyy tai
5:39
semmoinen paha olo. Lisääntyy, mutta se tarkoittaa
5:42
myös sitä, että. Meidän ei tarvitse oppia.
5:46
Meiltä ei tule niin kun äidinmaidossa sitä, että että
5:49
tota tarpeeksi sitä että sä oot itse omassa vastuussa omasta
5:54
elämästäsi ja. Ja sitten se se sitä kautta se
5:57
opetus ja vastuu siitä, että sun täytyy saada ne rahat riittämään
6:01
niin jää liian monella niinku liian.
6:02
Liian mä oon itse ajatellut tuosta jokavuotisesta
6:05
onnellisuusvoitosta, että sehän on vähän niinkin, että kun se
6:10
mittari mun mielestä oli, että yksi kysymyksellä että kuinka
6:14
tota me lähellä sitä maksimionnellisuutta koet
6:16
olevasi jos oikein ymmärsin, se kysytään tällä lailla näin niin
6:19
tavallaan se, että meillähän se maksimi tavoitteet ja unelmat.
6:23
On aika matalalla meillä suomalaisilla, jolloinka se
6:25
semmoinen niinku tyytyväisyys on aika on aika helppoa olla
6:28
tyytyväinen, koska ei meillä ole sellaista amerikkalaista.
6:31
Unelmaa eikä myöskään sitten jos mennään tonne kolmansiin maihin
6:35
tai vähänkin heikommin menemään niin siellä on aina se se
6:38
sellainen perälauta on paljon pidemmällä kuin meillä
6:40
suomalaisilla. Me ollaan ihan tämmöisiä.
6:41
Tää on niinku mihin meillä on mahdollisuus.
6:43
Kukaan ei oikein voi ihan hirveän hyvin menestyä, tosin
6:46
esimerkkejä on jo vähän eri. Tottakai tässä on tapahtunut
6:48
paljon yrityspuolella, mutta että se on varmaan yksi syy että
6:51
me ollaan niinku tyytyväisiä. Niin ja sitten jos tavoitteet
6:55
kun stressihan syntyy kun tavoitteet ja kyvyt on
6:58
ristiriidassa, niin kun tota tavoitteet on matalana ne kyvyt
7:01
numeeriset. Mikä on sellainen yleisin
7:05
väärinkäsitys rahasta? Ja no onpa vaikeita kysymyksiä,
7:11
mutta mutta tota. Mutta mutta jotenkin kun tää on
7:17
julkista keskustelua niin kun. Niinku tuota.
7:22
Mietittiin ensimmäisenä, että tulee mieleen niinku tota krista
7:26
Kiurun edellisellä vaalikaudella lausahdus että.
7:30
Kun puhuttiin sotesta, että että kuka siinä violot maksaa niin
7:34
krista kiro sanoo, että ei sitä meidän tarvitse maksaa, että
7:36
valtio maksaa. Ei ei ymmärretä, että mistä ne
7:40
valtion rahat tulee, että te varmaan tää tää tota.
7:46
Se voisi olla näitä yleisimpiä yleisempiä haarakäsityksiä,
7:49
ettei ymmärretä, että että mistä se hyvinvointi lopulta tulee,
7:53
että tuleeko se on vaan valtion loputtomasta kassasta vai
7:56
tuleeko se kenties niistä firmoista jotka sen.
7:59
Kannattavan yritystoiminnan pystyy luomaan ja sitä kautta
8:02
työllistämään ihmisiä ja sitä kautta palkkaa maksamaan ja ja
8:07
ja tällain noin niin kun tämä olkoon minun vastaukseni vaikka
8:10
minulle vaikka tuota en tiedä varmaan niitä väärin
8:13
väärinkäsityksiä monenlaista. Joo.
8:17
Nyt on sitten tuolta maailmalta totta kai jo pidemmän aikaakin
8:20
jo mennään tuonne ihan erilaisiin talousjärjestelmän
8:22
vaihtoehtoihin. Mitä on ehdoteltu jo tuolla ehkä
8:24
vuosisatoja sitten, mutta että aloitetaan ihan niistä
8:27
perusteista, että mitä se raha oikeastaan on.
8:30
Niin rahahan on on tota. Siellä on monta monta niin kun
8:34
tehtävää että yksi on varmaan niin kun vaihdon väline on
8:38
varmaan se. Se tota yleisin että ei enää
8:42
tota tehdä niin kun vaihtokauppaa.
8:45
Eikä käytetä oravannahkoja. Eikä käytä edes niin kun rahaa
8:51
ei ole enää edes sellaista, että sen arvo olisi siinä itse
8:55
rahassa niinku kultakolikossa oli ennen.
8:59
Vaan vaan raha on semmoinen sopimuskysymys että.
9:05
Ennen oli palalla paperiin ja oli arvoa.
9:08
Tai sitten me uskotaan, että tällä biteillä on on arvoa ja ja
9:11
kun me uskotaan että sillä on arvoa niin sillä sillä on arvoa
9:14
että että tota tämmöinen niinku uskoon perustuva vaihdon väline
9:19
on se varmaan se se tota yleisin, mutta onhan siellä
9:22
muitakin merkityksiä, että onhan se niinku varallisuuden siinähän
9:25
voidaan niinku tietenkin rahalla on monta muotoa on käteinen
9:28
muoto ja talletukset ja sijoitukset niin niin se on mun
9:30
mielestä tietenkin kun tämmöinen niinku varallisuus.
9:33
Varallisuus esiin. Niin eli nykyään sitten tosiaan
9:37
sillä rahalla ei semmoista todellista arvoa, että se on
9:39
ihan uskon kysymys. Sulla on pelkästään uskon
9:42
kysymys, kun me on sovittu, että rahalla on arvoa, niin sillä
9:45
sillä on arvoa ja ja se on niinku konkreettisimmillaan
9:48
sillä, että jos me katsotaan seteliä niin eihän se seteli se
9:51
millään. Voisi se tota 500 € seteli olla.
9:54
Sen ollaan se paperin niin arvokasta.
9:58
Sehän sehän tavallaan niinku sitten kulminoituu siihen että.
10:02
Että mikä on rahan ostovoima? Niin paljonko siellä 500 saa
10:07
kaupasta, jolloin kyse on siitä että.
10:11
Että minkälainen on meidän inflaatio, että kuinka paljon
10:14
inflaatiota syö sitä rahan arvoa?
10:18
Ja ja tuota nyt se inflaatio on. Kehitys taas perustuu siihen,
10:23
että miten hyvin keskuspankit pystyy pitämään hintojen nousun
10:28
maltillisena. Rahanarvohan säilyisi parhaiten
10:32
kun se inflaatio olisi aina nolla, niin me aina saataisiin
10:34
niinku saman verran noin niinku realistisesti.
10:38
Jos tuotantokustannukset ei paljon muutu, mutta.
10:41
Mutta nyt nyt keskuspankkiirit on ajatelleet, että semmoinen 2%
10:45
vuotuinen rahan arvon aleneminen on ihan OK ja se kannattaa
10:49
pyrkiä ja mutta se on sovittu, että sehän voitaisiin sopia
10:52
vaikka 5% vuotoiseksi. Arvon alennus tai mikä tahansa,
10:56
mutta se on vaan sovittu. Niin ja me me uskotaan että
10:59
pankit siihen pystyy niin niin siksi me uskotaan.
11:03
Siksi me uskalletaan sitä rahaa, rahaa niinku hyväksyä.
11:08
Esimerkiksi niinku muutenhan palkat voidaan voitaisiin pyytää
11:11
niin kun oluena tai leipänä. Jos ei tota uskottaisi, että
11:14
raha säilytti arvonsa. Ennenhän oli niin, että oli
11:20
tämmöiset kultakannat ja kultavarannot ja sitten ne oli
11:22
jotenkin sidottuna johonkin kuitenkin sellaiseen
11:24
konkreettiseen, että se määrä jotenkin vastasi jotain
11:27
säästössä olevaa arvokasta asiaa.
11:29
Se oli, se oli juuri ainakin juuri näin, että ne ne tota
11:34
rahaan keksittiin, jossa siellä turkin alueella silloin monta
11:37
1000 vuotta sitten. Mutta mutta sitten sitten tuota
11:41
sieltä alusta asti, niin se oli se itse.
11:44
Kolikko oli sen arvoinen. Siinä kolikossa kultarahassa oli
11:47
niin paljon kultaa, että tuota ajateltiin, että se.
11:51
Se itse kolikko on sen arvoinen kun siinä mitä siinä keisarin
11:55
kuvan alla lukee ja ja siihen aikaan se sitten se rahan arvo
12:00
aleni niin kuin tuota sitten nämä.
12:04
Kuninkaat rupesi hiomaan vähän siitä hopeaa tai kultarahasta
12:07
osan pois niin vaikka vaikka siinä oli edelleen se yks
12:10
dinaari tai denari siinä luki niin se ei sitten painanutkaan
12:14
niin paljon. Siinä ei ollut enää sitä hopeaa
12:15
kuluttaa niin paljon kuin siinä väitettiin olevan ja ja siitä se
12:18
inflaatio sitten lähti. Ja 1 1 1 tota syy roomankin
12:22
tuhoutumisen kaiketi ollut tässä suuri hurjissa inflaatioaavoissa
12:26
mitä mitä silloin tuota oli ja ja tuota, mutta sitten tuota
12:32
niinku esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen ja sitten
12:34
paljon myöhemmin, niin meillä oli kultakantaan perustuva
12:38
järjestelmä, jolloin esimerkiksi nyt sitten james bond pelastaa
12:43
amerikassa fordsin tota kultavarantoa, koska amerikan
12:46
dollarin arvo oli sidottu siihen että.
12:49
Että fordnoxissa oli tarpeeksi kultaa.
12:52
Ja ja siksi niitä seteleitä pystyttiin käyttämään kun
12:55
tiedettiin että amerikka voisi milloin tahansa sitten sillä
12:57
kullalla lunastamisetelit ja ja tota sitten tästä tästä tota
13:05
tämä tavara on romuttui sitten toisen maailmansodan jälkeen 70
13:08
luvulla. Itse asiassa tää tää systeemi
13:11
kun kun tuota amerikka oli oli toisen toisen maailmansodassa
13:17
lainoittanut länsimaita. Ja ja tuota ja länsimaat oli
13:23
paljon sitten natseilta piilottanut sitä bullto
13:25
amerikkaan ja ja sitten tuota tuli sen takaisinmaksun aika ja
13:29
ja ja sitten tuota tuli myös nää öljykriisit jolloin ja vietnamin
13:34
sodat jotka sitten söi tätä amerikan kultavarantoa niin että
13:38
sitten tuota nixonin oli pakko sanoa että että nyt itse asiassa
13:42
me ei pystytä. Meillä ei ole niin paljon enää
13:43
kultaa täällä varannossa, että me voitaisiin näitä selitellä
13:46
näitä lunastaja se. Systeemi sitten hajosi ja ja sen
13:49
jälkeen ollaan ennemminkin perustettu.
13:51
Siihen vaan että. Keskuspankit on niin fiksuja
13:53
että että ei me tarvita tämmöistä kultavarantoa vaan tää
13:56
niin kun tai pystytään tällä korkopolitiikalla hoitaa tää
13:59
homma. Onko se nyt sitten niin, että me
14:03
ollaan ihan yksityisten pankkiirien päätäntävallan alla?
14:07
Täähän tuntuu, että valtiolla ei ole niinku oikein enää sitten
14:10
muuta kun kaikilla on lainaa ja ja tota sitten miljardööri
14:13
pankkiirit päättää että paljonko sitä peritään takaisin ja
14:16
paljonko sitä rahaa painetaan. Ei kyllä se, mutta tietenkin joo
14:20
joo nyt nyt sä kysyt monta kysymystä tossa, mutta kyllähän
14:23
keskuspankithan on julkisia ollut organisaatioita ja.
14:27
Ja sillä tavalla, että on niin kun.
14:29
Tavallaan kun valtion näpeissä, vaikka me ollaan tehty semmoinen
14:34
palomuuri, että keskuspankkiin pitäisi olla itsenäisiä ja ja
14:38
hallitsija, niin kun nythän trump tavallaan haastaa sitä
14:42
amerikassa kun se sanoo että korkoja pitäisi laskee vaikka
14:46
hormuzisalmin tota inflaatiota nostaakin niin niin se yrittää
14:50
romuttaa tätä palomuuria, että keskuspankit ei tekisi
14:53
itsenäisiä korkopäätöksiä. Se on se on niinku se on niinku
14:56
tuota yksi juttu, mutta että se on periaatteessa tämän
14:59
keskuspankkien käsissä. Tää korkopolitiikka sitä kautta
15:02
rahan arvo. Politiiska mutta mutta sitten,
15:05
mutta se on siinä oikeassa, että ne yksityiset pankkiirit on
15:09
tässä hirveän tärkeässä roolissa, koska raha itse
15:12
asiassa luodaan silloin kun annetaan lainaa, koska lainaa
15:17
joku saa lainaa, niin se laina on jonkun varallisuutta ja mutta
15:22
se se tota se raha ei ole siellä pankissa vaan se pankki tuota.
15:28
Pankilla on vaan itse asiassa tänä päivänä sitä ydin
15:30
ydinvarallisuutta. Ehkä ehkä tuota 10% suhteessa
15:34
siihen paljonko se antaa lainaa ulos.
15:37
Elikkä se pystyisi samantien vain lunastaan 10 prosenttista
15:40
lainakannastaan, mutta tuota me uskotaan siihen, että että tää
15:45
ne jotka lainaa on ottaneet, ne pystyy maksamaan sen takaisin,
15:48
niin siksi pankkiin ei tarvitse tarvitse yksi paljon pitää
15:51
varallisuutta taseessaan, mitä sillä on lainoja ja ja aina aina
15:54
kun lainakanta lisääntyy, niin silloin luodaan rahaa ja sitä
15:58
kautta tää tää yksityinen pankkijärjestelmä kyllä luo tätä
16:03
rahaa ja sitten sikäli nää yksityiset pankit on tässä rahan
16:05
luonti prosessissa. Ihan niinku elimellinen osa ja
16:10
tota mutta se. Kuulostaa sitä tämmöiselle
16:13
tavalliselle tota leijonankitaan menijälle niin hyvältä
16:16
bisnekseltä, että perustanpa pankin.
16:19
Mulla ei tarvii olla kuin 10% lainaan sen yksi ihmiselle tai
16:23
niinku näin, että tarkoitan sitä että kuka saa perustaa pankin.
16:27
Joo no pankkejahan nyt syntyy kun sieniä sateella ja tai
16:30
ainakin suomen näyttää tulevan niitä hirveästi kaiken maailman
16:33
resurssit, pankkeja ja muita. Tarjoaa näitä näitä luottoja
16:36
tuolla tuolla tuota. Ja TV kanavilla, että kyllähän
16:40
tää meillä on tullut hurjasti lisää pankkia sen takia kun on
16:45
tää uudet digitaaliset alustat joka toisaalta helpottaa
16:49
pankkien perustamista ei enää tarvita konttoreita eikä näin,
16:53
mutta toisaalta meillä on tää pankkisääntely taas tullut niin
16:56
voimakkaaksi ja ja tota tiukaksi että mitä isompi pankki on niin
17:01
sitä hullummaksi se näyttää menevän että.
17:04
Että tuota niin ne ne kyselee aina sun perään että mistä sä
17:08
ton rahat olet saanut, että oot kuitenkin.
17:10
Teknologisesti sen saanut ja se tulee hirveä rikollinen olo kun
17:13
aina kun pienikin vähänkin isomman jonkun jonkun tempun
17:16
tekee, niin sitä pankki soittaa perään, että mitä sä luulet
17:19
siellä tekeväsi, mutta pienempiä pankkeja säädellään vähemmän.
17:22
Ja kyllä se on totta, että niitä niitä on tullut niitä yrittäjiä,
17:25
mutta kyllä se kokonaisuutena se on hyvin säännelty ala, että ei
17:28
sitä sä niinku tosta vaan sitä pankkia saa perustaa.
17:33
Vaikka nyt vaikka hyvältä kuulostaa vaikka hyvältä
17:35
kuulostaa näin niinku näin lähtökohtaisesti.
17:37
Jos mainitsit tuossa ton kaikkien pelkäämän sanan mitä on
17:40
meikäläinenkin kuuluu sitten. 47 ikävuoteen aina tietyin
17:44
väliajoin tämä inflaatio niin avataanko sitä nyt sitten jos
17:46
joku on sellainen siellä joka kuuntelee että mistä siitä nyt
17:49
on kyse, että tiedän että se on mörkö ja tiedän että sitten
17:51
menee huonosti. Mutta mitä se tarkoittaa?
17:54
Niin inflaatiohan tuota tosiaan on käytännössä sitä sitä, että
17:59
rahan arvo heikkenee. Sen ostovoima vähenee.
18:04
Ja ja tota. Ja ja.
18:09
Ja sitä sillä näillä koroilla yritetään niin kun.
18:13
Pienentää, että se yleensä silloin kun tuota hinnathan
18:17
hinnat. Joo inflaatiohan on itse asiassa
18:19
yleistä hintatason noussut, että tavallaan niinku tällä hetkellä
18:23
niin niin meillä on niin kun tai sanotaanko ehkä tämä.
18:29
Ukrainan sodan alko venäjä hyökkäsi ehkä parempi esimerkki,
18:33
että silloin tuota nousi öljyn hinta kaasun hinta lannoitteiden
18:37
hintaa, mutta eipä paljon. Aluksi ei paljon mitkään muut
18:41
nousseetkaan, niin se oli se inflaatio hyvin tällaista niin
18:43
kuin se ei ollut yleinen hintatason nousu niinkään, vaan
18:46
se oli tiettyjen. Meidän ostoskoriin niinku
18:51
tuotteiden hintojen raju kallistuminen.
18:54
Ja ja tota. Ja yleensä se inflaatio siis
18:58
tarkoittaa, että kuinka paljon kun sulla on, on keskimäärin joo
19:01
inflaatiota mitataan sillä tavalla.
19:03
Tilastokeskus kysyy että että mitä tuotteita ihminen
19:06
keskimäärin ostaa ja paljon tota mikä on niiden tuotteiden hinta
19:11
ja sitten kuinka paljon hinnat keskimäärin nousee, niin se on
19:14
se meidän inflaatio. Niin nyt kun jos mulla on 22
19:17
öljyn hinta nousee hurjasti ja bensan hinta, mutta ei niinku
19:20
esimerkiksi. Aluksi aluksi tuota joku kodin
19:24
elektroniikka ei noussutkaan. Niin tuota, niin se oli näiden
19:29
tavallaan niin kuin keskiarvo riippuen siitä, mitä keskimäärin
19:33
ihminen niin kuin käytti, että keskimäärin ihan inflaatio ei
19:36
kenenkään oikeata inflaatiota mittaa, koska se on meidän
19:39
kaikkien keskiarvo, mutta sillä tavalla se vaan niin kuin
19:41
mitataan, että mitä keskimäärin käytetään tuota.
19:46
Kuukaudessa rahaa ja inflaation vastakohta on deflaatio, jolloin
19:50
kaikki hinnat niin kuin laskee edellisvuoteen verrattuna.
19:55
Ja ja tota. Ja ja sitten on olemassa näitä
19:59
näitä sellaisia, niin kun piikkejä jotka aiheutuva
20:02
muutamista kulutuskorin osasista ja ne vetää sitä keskiarvoa
20:06
ylöspäin ja alaspäin. Ja nyt on sama sama ilmiö tällä
20:09
hetkellä näkymässä kun öljyn hinta on nousemassa
20:12
lannoittöiden hinta on nousemassa, niin aluksi nousee
20:15
vaan ne hinnat keskimäärin inflaatio nousee kovin paljonko
20:18
ne niiden osuus kulutuskorissa on aika pieni, mutta sitten kun
20:21
ne lannoitteet rupeaa vaikuttamaan ruoantuotantoon ja
20:23
ruoan hinta rupeaa nousemaan, niin se rupeaa.
20:25
Se tiettyjen tuotteiden hintojen nousu rupeaa leviämään kaikkiin
20:29
muihinkin tuotteisiin ja ja kun hormuzisalmi on kiinni ja kohta
20:33
menee suitsin salmi kiinni, niin sitten tuota kaikki kiinalaiset
20:36
tavaratkin kallistuu sen takia ja sitten se se tavallaan
20:40
leviääkin. Se sen niinku yleisemmäksi se se
20:43
tota ilmiö, mutta kyse on keskimäärin on kyse siellä
20:47
keskiarvoisesta hintojen noususta, mutta se tosiaan
20:50
niinku pitää sisällään kaikkien. Meidän kuluttamien tavaroiden
20:54
palveluiden hintojen muutokset ja niistä otettuun keskiarvo.
20:58
Tossa eräässä amerikkalaisessa podcastissa tässä
21:00
maailmankuudoimmissa joe rogan podcastissa joe ihmetteli siinä
21:03
vieraan kanssa, että kun Yhdysvaltojen bensahinta on
21:05
noussut kanssa heille nyt sitten ennennäkemättömiä lukemia, hän
21:09
mietti sitä, että mitä, että tuleeko heille sinne kanssa
21:11
sieltä hormutsista se bensa vai minkä takia?
21:14
Eikö amerikalla pitäisi olla omat öljyvarannot yksi tai
21:16
maailman suurin öljyntuottaja ja minkä takia siellä sitten bensa
21:20
maksaa niin paljon? Niin onko se sitten sen takia
21:22
vai että pidetään hintoja sielläkin yllä kun muualla on
21:24
vai tarjotaanko maailmalla amerikkalaisesta bensasta
21:27
öljystä sitten niin paljon? Tää oman maan kansalaisilta
21:30
sitten velvoittaa bensaa, että pysyy tavallaan
21:33
kilpailuasetelmat yritykset. Se on juuri näin, että nää öljy
21:37
energiamarkkinat on globaaleja ja ja tota jos jos jos jossain
21:41
tulee pulaa niin sille sitten ne lähtee kysymään sitä muualta.
21:45
Ja nyt nyt amerikka on lisännyt öljyn energiantuotantoa
21:49
eurooppaan, jolloin sitä riittää vähemmän vähemmän sitten
21:52
amerikkaan ja. Ja tästä on tosiaan kyse, että
21:56
ei. Jos jos me oltaisi kaikki
21:57
tavallaan yritettäisi olla omavaraisia, niin silloinhan
21:59
kävisi vain niin että. Jos amerikka tuottaisi vain
22:02
itselleen, niin sillähän ei olisi mitään hätää.
22:04
Siellähän hinnat hinnat tota laskisiko niitä ei tarvitsisi
22:07
mitään viedä mutta mutta tuota silloinhan nää öljyntuottaja ne
22:11
firmat kärsisi, kun ne saisi huonomman hinnan, niin siksi ne
22:13
vie mieluummin maailmalle, kun ne saa paremman hinnan ja siksi
22:16
amerikkalainen kuluttaja kärsii. On se sitten jos ajatellaan että
22:20
sitä rahaa niin sanotusti painetaan siitä velasta, niin
22:23
tota jonkinlainen itsesäätely. Vai mikä siinä sitten on, että
22:26
ei sitä vaan livauteta tonne. Saako sitä painaa niinku ei sitä
22:29
loputtomiin kuitenkaan saa niinku tehdä vai saako?
22:32
Joo, tällä hetkellä periaatteessa siis jos sitä
22:34
rahaa luodaan niin se lainaa antamalla niin niin tuota
22:38
meillähän ei ole mitään semmoisia kiintiöitä, että että
22:41
tuota saat antaa vaan niin kun 1000 € tai x euroa vain vaan
22:45
sitä niin kun siinä on lähinnä niin kun tota.
22:50
Pari tai siellä on säätelyjärjestelmä on hirveän
22:53
monimutkainen, mutta sitähän periaatteessa niinku
22:55
säännellään, sillä rahan hinnalla ja sillä korolla, että
22:59
että mitä korokempia korko, niin sitä vähemmän ihmiset tai firmat
23:04
haluaa investoida, jolloin sitä lainaa pyydetään vähemmän ja
23:09
sillä tavalla keskuspankki pystyy niinku määrittelemään
23:11
sitä lainan määrää sitä kautta rahan määrää.
23:14
Mutta on siinä se toinenkin puoli, että sitten nämä kaikki
23:16
vakavaraisuus ja likviditeettisäännöt pankeilla
23:19
että. Te ette voi pumpata ne
23:21
ylimääräisesti. Sitä lainaa ei voi antaa
23:23
hurjasti. Hurjasti ulos, jos sulla ei ole
23:26
tarpeeksi omaa kassaa tai omaa sitä hyvää pääomaa vakuutena,
23:31
että tuota. Jos jos tuota aska lentää
23:34
tuulettimeen että sitten sä pystyt sitä niinku hoitamaan sen
23:36
tilanteen, että kyllähän tässä sillä tavalla niin kun tätä
23:40
sääntelyä on paljon, mutta ei tässä siis semmoista semmoista
23:43
kiintiötä ole, että jokainen pankki saisi antaa vain x
23:46
määrän. Euroa kuukaudessa.
23:49
Mikä se on se sitten jos vielä käydään tuossa yhdysvalloissa,
23:52
niin mikä se on se yhdysvaltain rooli tässä kansainvälisessä
23:55
rahajärjestelmässä? Koska jos minä menen nyt
23:57
pankkiin ja talletan sinne haluan tallettaa sinne 1000 €
24:00
rahaa niin joudun täyttämään todennäköisesti lapun.
24:02
Missä täytyy selittää että se ei ole tullut mitenkään
24:04
yhdysvalloista. Se raha ja minulla ei ole
24:06
kontakteja sinne ja että se jotenkin tuntuu että se amerikka
24:09
tulee tuolla pankissa koko ajan vastaan.
24:11
Kyllä, kyllä se se on totta. Ja se siis amerikan osuus
24:16
maailman taloudesta siis niinku. Amerexpr BKT on.
24:22
Vajaa 15% koko maailman BKT, stä.
24:26
Mutta, mutta tuota maailman maailman kaupasta niin yli 60%
24:32
käydään dollareilla. Esimerkiksi öljykauppa käydään
24:35
dollareihin. Nyt tietenkin kiina yrittää sitä
24:37
vähän vähän murentaa, että nyt kun venäjä venäjä vie omaa öljyä
24:42
Kiinaan eikä maailmanmarkkinoilla, niin se
24:44
heidänkin sitten kiina ornin pelissä ne ne ne diilit.
24:47
Mut siis se suuri kuva on että että kaikki nää energiat ja
24:51
viljat ja ruuat nää ne on kaikki dollarin pohjaisia elikkä
24:55
dollarin vaikutus ja arvo maailmassa on paljon suurempi
24:59
kuin amerikan BKT tai amerikan oman talouden.
25:04
Ja sittenhän meillä on kaikki nää kaiken maailman visat ja
25:08
mastercard ja ja tuota amexit nää on amerikkalaisia yhtiöitä.
25:13
Jolloin tuota se se tavallaan lisää sitä niinku Yhdysvaltojen
25:17
roolia tässä kokous, että tavallaan niin kun meillä on
25:21
maailmankaupasta käyrä, meillä on tuota amerikkalaiset on
25:24
tietysti hurja tämmöinen, niin kun se ja se on velkaantunut maa
25:28
niin sillä sitten ostetaan tän amerikan velkakirjoja.
25:30
Nää maksujärjestelmät on amerikkalaisia.
25:32
Tää on niin kun sikäli hyvin. Hyvin hyvin amerikkalainen tää
25:36
koko globaali talousjärjestelmä. Ja nythän on sitten ilmeisesti
25:41
vähän noussut huolta tästä trumpin tuiltapäisyydestä ja
25:43
tästä kaikenlaista siellä tapahtuu, että ollaan
25:45
vaihtamassa googlen palveluita toiseen ja kenties sitten
25:48
luottokorttejakin eurooppalaisia rahoitusjärjestelmiä.
25:51
Näetkö sä tässä niinku oikeasti tulossa jonkinlaista isompaa
25:54
muutosta vai onko tää tällaista puolen ja toisin nyt vähän
25:57
uhittelua ja katsotaan mitä tapahtuu.
26:00
Mä luulen että on ja tää on niinku yksi isommista
26:02
keskusteluista tällä hetkellä tästä tän dollarin asemasta että
26:08
että voiko se säilyä? Ja ja miten ja minkälaisessa
26:12
muutoksessa se on, että kiinahan haluaisi että tota kiinan tota
26:19
juoneet ja ruvettaisiin käyttämään maailmalla.
26:22
Enemmän ja se varmaan sitten näin niin kuin venäjän kautta ja
26:26
kolmansien maiden kautta. Ja se globaalin etelän kautta
26:29
sen juonnin rooli pikkuhiljaa lisääntyy.
26:33
Ja ja nyt kun tuota nää trumpin. Kuviot on tullut tähän tähän
26:39
rinnalle, niin sitten myöskin euron.
26:43
Rooli on niin kun lisääntymässä, että että ruvettaisiinkin
26:47
euroissa sijoittamaan enemmän eurooppaan ja ja tota käyttään
26:51
eurooppaa. Tällaisilla reservivaluuttana
26:53
ja. Ja ja näin mutta tää euroopan.
26:58
Mahdollisuus olla tällaisena niin kuin reservivaluuttana on
27:02
sitä rajoittaa se, että meillä ei ole niinku tällaista EU tason
27:06
velkaa, koska se jälleen tässä tää velan rooli on tässä se
27:11
rahankäytössä olennainen, että että kun nämä.
27:15
Yhdysvaltojen se valtionvelka on niin hurja niin sitten jonkunhan
27:21
se velkapaperit pitää ostaa ja niitä on ostettu sitten
27:24
globaalisti japanit ja kiinat ja maailmalta ostaa niitä.
27:27
Dollarimääräisiä velkakirjoja, niin sieltä tulee se
27:31
dollaripohjaisuus moneen moneen asiaan.
27:33
Nyt kun euroopassa ei ole tämmöistä velkakirjamarkkinaa,
27:36
niin sitten me ei saada oikein maailmalta niitä sijoituksia
27:39
samalla tavalla. Meidän meidän tuota euroihin,
27:42
että meidän pitäisi, jos me ei haluttaisi eurosta.
27:44
Tällainen tämmöinen amerikan dollarin haastaja, niin meidän
27:49
pitäisi niinku luoda ne omat velkakirjamarkkinat tänne ja.
27:52
Niistä tehdä jotain fiksua, sillä velalla mitä me otetaan
27:55
eikä eikä vaan niinku korruptoida poliitikkoja.
27:58
Joo onko tällainen niinku ihan realistinen tulevaisuudenkuva,
28:01
että sellaista kohti ollaan menossa.
28:03
Siis varmaan asteittain, mutta että mikä mitä se asteittain
28:07
tarkoittaa, että se on varmaan ja sekin varmaan niinku riippuu
28:10
sitten Yhdysvaltojen tulevasta linjasta sitten.
28:14
Trumpin jälkeen, että että nythän asiantuntijat yleensä
28:18
sanoo, että älkää kuvitelko, että amerikka palaisi ennalleen
28:23
kun trump lähtee, mutta toisaalta niin monet sanoo että
28:27
ei se ei se tule olemaan enää yksi hullua kun trump lähtee
28:30
tota. Se vähän riippuu nyt sitten
28:32
siitä vähän pidemmän aikavälin Yhdysvaltojen tulevaisuudesta,
28:36
mutta kyllä se varmaan riippuu nyt sitten tästä
28:38
geopoliittisesta asemasta, että että nyt kun kiina on noussut
28:42
niin amerikan rinnalle ja samalla kiinan valuutta
28:45
haastamaan dollaria. Niin me kiinassa on myöskin nää
28:49
omat ongelmansa niin kun kun siellä siellä hädin tuskin yks
28:55
lapsi syntyy enää niin kun äitiä kohti niin siellä se rupeaa se
28:59
ikärakenne niin kohta kääntymään pahaksi että että moni epäilee
29:03
myös että kuinka kauan se kiina voi olla tämmöinen hegemonia tai
29:07
tämmöinen haastaja. Amerikalle kun kun se
29:11
väestörakenne on niin kamala, mutta joka tapauksessa niin
29:14
toistaiseksi tämä nämä nämä tässä taistelee.
29:17
Ja ja se kolmas kolmas blogi on tietysti eurooppa ja ja miten
29:22
miten sitten nämä alueet blokkiutuu, että löytääkö
29:25
yhdysvallat ja eurooppa uudelleen toisensa, jolloin
29:29
dollarin asemaa ei täältä euroopasta en haastettaisi,
29:32
mutta pystyykö kaiken tämän trump-kauden jälkeen eurooppa
29:35
missä määrin luottamaan ja tuleeko sille uutta trumpia?
29:38
Niin kyllä tässä ehkä ehkä tämmöinen, niin kun siltäkin
29:42
tasolta varmaan tämmöinen euroopan strateginen autonomia
29:45
varmaan tulee lisääntymään niinku hienosti sanotaan ja ja
29:48
sika sikäli kyllä se dollarin rooli niinku maailmantaloudessa
29:53
on ennemminkin pienenemässä kuin kasvamassa, mutta että millä
29:56
kulmakertoimella se tapahtuu, niin sitä sitä en kyllä osaa.
30:00
Sitten niin toi kiinahan rakentaa teitä ympäri aasiaa ja
30:03
panostaa infrastruktuureja sekä afrikkaan missä isketään isoja.
30:08
Isoja tuota sijoituksia ollaan siellä niinku kasvattamassa.
30:10
Afrikkaa missä se raha sitten siinä tulee?
30:13
Mikä se kiinan niinku se mä ymmärrän että se on heidän
30:15
niinku tällainen oma tapansa laajentua.
30:18
Amerikka tekee ehkä hieman toisella tavalla, mutta että
30:21
jossain vaiheessahan se täytyy heidän laskea, että kyllä se
30:23
sitten meille takaisin tulee, että ei nää sijoitukset turhia
30:25
ole, koska mä olen itse ajanut muun muassa vietnamissa eräällä
30:28
tota noin, niin aivan uunituoreella helkkarinisolla
30:32
tiellä koko päivän eikä tullut ketään vastaan kun menin siellä
30:35
ympäriinsä ja kiinalaiset oli siis 10 vuotta sitten rakentanut
30:38
eikä kukaan oikein tiennyt että miksi.
30:39
Kun ei siellä paljon porukkaakaan ole, mutta johonkin
30:41
sitä piti sitä rahaa saada ja piti rakentaa teitä niin tota
30:44
tää kuulosti jotenkin sielläkin sellaiselta, että on mennyt
30:47
meinaan kymmeniä miljoonia siihenkin tiehen varmasti ellei
30:49
satoja ja ja mitä joo. Että tää tää on hyvä kysymys se
30:54
mitä mitä se kiina on tehnyt tällä globaalissa etelässä niin
30:58
se on lainottanut että se on se on afrikkaankin niin.
31:03
Näitä satamia ja teitä ja rautateitä rakennuttanut monesti
31:07
tuonut myös omat rakennusmiehet mukanaan, mutta ennen kaikkea
31:09
oman rahan mukanaan ja sitten nämä maat on.
31:12
Ottaneet sen sitten velaksi. Ja ja nyt sitten kun kun tuota
31:18
jos ongelmia on tullut niin sitten sitten.
31:20
Kiina miettii että mitä se sitten saisi sitten.
31:24
Sitten se voi käydä niin, että jos lainsäädetön maksamaan niin
31:27
kiina sitten ottaa sen sataman haltuunsa.
31:30
Sitten se on kiinalainen satama ja sitten se itsenäisyys murenee
31:34
tavallaan niinku pala palalta ja siitä tulee siitä maasta
31:37
kiinalainen ja ja mä luulen että tähän se kiina on pyrkinytkin
31:40
globaalin vaikutusvaltaa niinku lisäämään.
31:44
Mutta että miten siinäkin se pitkällä aika oli.
31:47
Se peli menee niin niin nythän on jo jodenkin tilastojen mukaan
31:50
niin. Kiinan ja Kiinan kokonaisvelka
31:54
jos lasketaan yritykset ja kotitaloudet ja valtio yksi,
31:58
niin siellä on velkaa yksi paljon kuin yhdysvalloilla.
32:02
Ja se me myös tiedetään, että yleensä velka on paremmin
32:06
hallittavissa mitä kehittyneempi maa on, koska sitten on velan
32:10
hannilta menetelmät paremmat ja talouskasvu edellytykset
32:13
paremmat. Niin kiina on kuitenkin vielä
32:16
tulotasoltaan paljon köyhempi siinä mielessä kehittymättömämpi
32:21
maakun yhdysvallat ja nyt kun se väestökehityksen yhdistää tähän
32:25
suureen velkataakkaan, niin. Niin niin saisi nähdä kuinka
32:29
tässä käy, mutta ennen kuin sieltä rumahdus tulee niin kyllä
32:31
varmasti niin kun kiinan vaikutusvalta niinku väkisellä
32:36
täällä kolmannessa maailmassa lisätty.
32:39
Ja nimenomaan tämän velan velan kautta, että ja Yhdysvallat ja
32:43
eurooppa on enemmän harrastanut tätä vientiä tuonti niinku
32:47
kauppaa eikä niinkään tämmöisessä lainan
32:50
lainanantelua. Voidaanko me nyt?
32:52
Tässä väkisinkin tulee sellainen kuva, että tää nyt ei ole ihan
32:55
kauhean välttämättä vakaa tää meidän nää nykyiset
32:59
talousjärjestelmät. Voidaanko me nyt kuitenkin puhua
33:01
toistaiseksi? Ne on kuitenkin pitänyt pitänyt
33:03
ihmiset leivän syrjässä kiinni ja hengissä on pysytty ainakin
33:06
isossa osassa. Tai no miten sen nyt haluaa
33:08
sanoa? On koitti iso osa ei oikein
33:09
pysy. Miten tää miten sä nyt näet?
33:12
Joo onpa hyvä kysymys kun on helposti tämmöiset keskustelut
33:15
menee semmoiseen tuomiopäivän pasuna puheeksi.
33:18
Mutta mutta pitää muistaa se, että että tuota kun
33:23
neuvostoliitto romahti ja kiina tuli globaaliin vaihdantaan
33:27
mukaan ja näin niin kyllähän koko maailmantalouden elintaso
33:33
on noussut ihan järkyttävän hurjasti.
33:36
Ja ja se ihmisten määrä, joka on absoluuttisessa köyhyydessä
33:40
muutamalla dollarilla. Pärjää niin sehän on suorastaan
33:44
romahtanut, että kyllähän tää niinku voittopuolisesti ollut
33:47
hurja hurja menestys. Tää tää globaali järjestelmä
33:52
mitä me tässä nyt oli aluksi kritisoitiin paljon ja näitä
33:55
ongelmiakin esitettiin, mutta mutta se ei poista sitä sitä,
34:01
että että tämä tämmöiset globaalit epätasapainot että jos
34:04
jouduillakin on hurjasti velkaa niin hän ei oikein hurjasti
34:06
varoja, niin se aiheuttaa ongelman.
34:09
Ja kriisin ja meillä on ennenkin ennenkin nää globaalit
34:11
epätasapainot niinku romahtanut niin kun esimerkiksi eurokriisi
34:14
on esimerkki siitä että. Etelä-euroopan maat velkaantui
34:18
ja ja saksa, saksa, lainoitti ja ja sitten se ei ollut kestävä
34:22
systeemi ja ja ja finanssikriisi oli tavallaan niinku osoitus
34:26
kanssa siitä, että että öljymaiden ja Kiinan raha meni
34:30
yhdysvaltoihin ja painoi ne korot liian alas ja joita sitten
34:34
näillä tämmöisillä erilaisilla niinku subprime-asuntolainoilla
34:39
jolla saatiin se vähän vähävaraisempi kotitalous niinku
34:43
näyttämään se asunto ja se velka.
34:46
Halvimmalta kuin se olikaan ja ja sitten kun se korko lähtikin
34:49
mä voisin, niin se ei ollutkaan enää niinku kestävä se systeemi,
34:53
että kyllä aina tämmöinen liiallinen velkaantuminen niin.
34:57
Se jossain vaiheessa se ei aina poksahtaa ja ja b siitä tulee
35:00
hurjaa myllerrystä, mutta mutta suuressa linjassa sitä kuitenkin
35:04
tää globaali. Tavallaan tämmöinen
35:07
kapitalistinen markkinataloussysteemi niin on
35:09
on tuota ollut voittokulku. Mitä tapahtui jossain?
35:12
En tiedä kuinka hyvin tää nyt on sun niinku hub of team mutta
35:15
jossain portugalissa vaikka josta puhuttiin että siellä
35:17
menee kaikki päin persuksia ja antoi koko maa on aivan
35:20
konkurssipsäsä ja ilmeisesti siinä kinthalla käytiinkin,
35:23
mutta nyt kun siellä. Siellä tota sitten tarinaa
35:25
kuulee ja itse tossa Lissabonissa kävin viime kesänä,
35:28
niin ei siellä hirveästi semmoisia merkkejä enää
35:30
semmoisesta ole, että tuntuu, että aikamoisessa buumissa jopa
35:33
on ja rakennetaan ja sijoitetaan ja mennään lujaa eteenpäin.
35:37
Joo nää kaikki maat kreikalla menee hirveän hyvin.
35:40
Espanjalla menee hirveän hyvin. Itsellekin menee paremmin kuin
35:43
ennen. Irlantihan on, sehän on niinku
35:46
taivas räjähtänyt siellä ja ja se oli ongelmissa silloin kanssa
35:49
että. Että nää kaikki maat on on on
35:51
tota selvinneet mutta se on ollut hurja se.
35:54
C lääke ja matokuuri tässä välissä, että kyllähän siellä
35:58
niinku ihmiset kärsi ja ja köyhtyi ja velkaantui ja ja
36:03
tota. Ja ja siinä se oli tosi rankkaa
36:07
se kaksituhattakymmen luvun alkupuoli, mutta nyt siellä
36:10
sitten kun se matokuuri on käyty läpi.
36:12
Mulla on saatu julkinen taso talous kuntoon niin tuota nyt
36:16
siellä sitten on kasvuluvut hurjan hyviä ja jopa jopa tuota
36:20
suomen pääministeriehdokaskin niin eikuttaa espanja espanjan
36:24
menoa että. Että tota mutta se ei tule ehkä
36:27
maininneksi sitä, että minkälainen matonkuri sillä oli
36:30
jo aikaisemmin käy. Kyllä.
36:33
Tullaanko sitten hieman tuota semmoiseen kysymykseen?
36:36
Mikä tota sitten tämmöistä tavallista tolukkaa aikalailla
36:40
askarruttaa, että miksi toiset rikastuu?
36:42
Miksi varallisuus kasaantuu niin voimakkaasti?
36:47
Tää on. Tää on taas hyvin laaja kysymys
36:49
että että tota, mutta ehkä tää tää tässä palataan siihen
36:54
siihen. Ensimmäisiin kysymyksiin, joita
36:58
esitit tuossa, että ymmärretäänkö hei mitä raha on,
37:01
että että tuota niille niille se kasaantuu se raha joka ymmärtää
37:05
miten se toimii. Ja ja ja jolla on kiinnostusta
37:10
niin kun sitä peliä tavallaan niinku pelata.
37:15
Että ei kai se sen sen kummempi kuvio on.
37:18
Ja sehän tässä meillä on semmoinen yksi tragedia tai
37:20
semmoinen. Mikähän tässä nyt on ja se
37:22
tragedia ole vaan tämmöinen tota paradoksi että.
37:26
Että. Suomen niitä ilmeisiä
37:30
erovaisuuksia niistä maista joilla menee hyvin niin kun tota
37:34
tanska jossa on hurjasti säätiörahaa.
37:37
Ruotsi jossa on yksityistavalle bergejä ja muita hurjasti ja
37:41
amerikasta puhumattakaan, niin niillä mailla menee rahaa jolla
37:44
on sitä pääoma kasautunut, koska ne voi sitten sijoittaa
37:48
seuraavaan firmaan ja taas luoda jotain uutta.
37:53
Ja nyt varsinkin yhdistettynä tähän aikaan, jossa on pankit.
37:56
Hankkia säännellään yhä voimakkaammin, niin niin pankit
37:59
ei pysty. Varsinkaan niin kun tämmöisestä
38:02
aineetonta pääomaa ja tämmöisiä start-upeja laitoittomaa, jolla
38:06
ei ole vielä niin kun vakuuksia, jota vastaan sitä lainaa saisi,
38:10
niin siksi ollaan jouduttu menemään enemmän tänne
38:12
startup-rahoitukseen, johon tarvittaisiin sitä yksityistä
38:15
rahaa, jota ei muuta kuin pankkirahaa.
38:18
Ja kun suomessa sitä ei ole, ei ole, niin se on ehkä se yksi
38:21
ongelma minkä SUOMI ei niinku kasva ja miksi nää muut muut
38:25
maat kasvu ja ja tää on siis me tarvittaisi tätä pääoman
38:29
kasautumista. Jotta talous kasvaisi.
38:33
Mutta toisaalta sitten me kauhistellaan sitä pääoman
38:35
kasautumista, koska sitten taas toiset se tarkoittaa sitä, että
38:39
jollakin omia jollakin ei että tää on semmoinen niinku
38:42
paradoksi, joka josta meidän meissä meillä me suomessa ollaan
38:45
niinku paljon allergisempia tälle pääomakasautumiselle kun
38:49
kun niinku näissä hyvin kasvavissa niinku länsimaissa.
38:54
Eli kyse on niinku enemmän osaamisesta ja järjestelmän.
38:58
Järjestelmästä kun sitten ihan sattumista.
39:03
Niin no sattuman varmaan on on kanssa.
39:05
Kyllähän nääkin on nää suomalaiset miljardöörit sitten
39:07
kun on OK sinne kysytään. Kyllähän ne myöntää, että
39:10
kyllähän niinku satumainen onni kävi kun tämä firma lähti
39:13
menemään, mutta kyllähän ne antaa sille sattumalle
39:15
mahdollisuuden ne yrittää epäonnistua yrittää uudestaan ja
39:20
ja niin kauan yrittää, että sitten sitten lopulta onnistuu.
39:23
Se näyttää että olipa osaava, vaikka se oli vain niin
39:25
annettiin sattumalle mahdollisuus, että nyt pääsi
39:27
semmoiseen aaltoon mukaan ja ja ja tota.
39:32
Ilman muutahan siinä onneakin on, mutta kyllähän se paljon
39:34
taitoa myös tarvitaan, että ja ja ymmärrystä nähdä se se
39:38
mahdollisuus että tuossa saattaisi olla, että semmoinen
39:41
paikka jossa johon kannattaa iskeä, että jos aina vaan niinku
39:45
pelaan varman päälle ja minimoi riskejä niin silloin ei myöskään
39:49
tule koskaan tarttuneeksi sellaiseen mahdollisuuksien,
39:52
joka saattaakin viedä hurjasti ylöspäin.
39:56
Onko oikeassa, että yksi sellainen ihmisten sanotaanko
39:59
yleisin virhe? Rahan käsittelyssä tai sen
40:02
käytössä on se, että se pitkäjänteinen sijoittaminen
40:04
tuntuu usein aika vaikealta. Onko sulla näkemystä siihen,
40:08
miksi me ollaan niin kasvanut, että se tuntuu jotenkin
40:11
hankalalta? Joo se on toi yksi on taas se se
40:14
valtio valtiokeskeisyys, että että kun valtio huolehtii myös
40:18
eläkkeistä niin me ei tarvitse miettiä miettiä edes sitä.
40:20
Meillä on opittu sitä tavallaan niinku.
40:23
Sitä ei ole tarvinnut opiskella. Ja ja tota ja onhan siinä myös
40:28
hyvin, hyvin tämmöinen inhimillinenkin piirre että
40:31
tuota. Että jos me jos me niin kun
40:37
ajatellaan että että joku sun palkassahan me aina maksetaan
40:41
meidän meidän tuota eläkemaksuja, että jos me
40:43
saataisiin se isompi palkka niin kun itsellemme sitten
40:46
mietittäisiin että kuinka paljon tästä laitettaisi nyt sitten
40:49
vanhuuden kohdalle, niin kuinka monesti sitten kuitenkin se
40:51
kreikan loma veisi, voit sitä siitä tuota sijoittamisesta
40:55
että. Että kyllä se niin kuin.
40:59
Kyllä mä luulen että sen tää inhimillinen tää tämmöinen tota
41:02
kärsivällisyys ja se kurinalaisuus ja sen puute on
41:05
varmaan paljon syynä myös siinä, että missä sitä sitä säästämistä
41:10
ja sijoittamista ei sitten tule tehtyä.
41:12
Mä muistan itse kun tota jonkinlaista pikkurahasto sivua
41:16
tuossa on nyt sitten viitisentoista 20 vuotta
41:19
pistänyt itselle sivuja. Muistan sitten kun tuli tuliko
41:23
jotakin ensimmäisiä näitä dropeja kun pankista soitettiin.
41:25
Ihan musta oli esimerkiksi sitä toimintaa että sieltä soitettiin
41:28
että nyt ei kannata sitten tota. Sanotaanko, että älä vuoteen
41:31
katso sinne. Koiran sopia, että vuosi puoli
41:35
toista, että jatka ihan samalla tavalla, mutta älä älä mene.
41:37
Tee itsellesi elämää helpommaksi, että älä mene nyt
41:40
katsomaan, että jatka vaan samaan malliin, että kaikki
41:42
tulee menemään ihan hienosti ja mä pidin sitä niinku ihan
41:45
esimerkillisinä palveluna, koska jos sitä puhelua ei olisi tullut
41:47
niin en mä nyt olisi alkanut reagoimaan, mutta aika moni
41:50
varmaan olisi tommoisessa tilanteessa.
41:52
On se helppo hetki panikoida. Juuri näin ja ja aivan liian
41:55
moni tekee sen virheen, että sitten myy.
41:59
Kun silloin olisi aika niinku. Hän ostaa ekstra paljon.
42:02
Mä olen mennyt. Mulle tulee jyrkästi alas niin
42:05
silloin pitää aina ostaa kun tulee se dippi.
42:08
Tähän mennessä kaikki dipit on niinku pompahtaneet vielä
42:11
ylemmäs sitten että se on vaan niinku alennusmyynti ja silloin
42:15
pitäisi iskeä niinku sikalimppuun ja liian moni
42:19
käyttäytyy ihan just toisin päin ja rupeaa myymään ja ja tota
42:23
pahentamaan vaan omaa tilannetta.
42:25
En nyt kerro mikä pankki antoi tällaisen vinkin, koska sitten
42:27
sovittiin että tekaisesti puhutaan, mutta kun sai näitä
42:29
kovin kovin vapaita silloin sai että ei tarvinnut.
42:32
Välttämättä tota noin niin lisätään lainaa kun on
42:35
asuntolainaa esimerkiksi niin sanoivat että tehdään niin että
42:38
otapa tästä nyt nää covid vapaat ja tuuppaa ne tonne
42:42
sijoituksiin. Joo todella hyvä todella
42:46
semmoista mun mielestä, että ihan niinku hyvää palvelua, että
42:48
tällaista tällaista voipi tehdä ja pidetään sitten kuitenkin
42:51
huolta ihmisistä. Onko olemassa joku semmoinen?
42:57
Yksinkertainen tai se ei voi olla kovin yksinkertainen, koska
43:00
muutenhan me kaikki tehtäisiin, mutta sellainen taloudellinen
43:02
ajattelutapa, joka erottaa sitten varakkaat muista.
43:05
Me helposti ajatellaan, että varakkaat on aina tiheiäkin,
43:08
että ne on niinku tarkan markan ihmisiä mitä rikkaampia, niin
43:11
sitä tarkan ainakin suomalaisista tuntuu silleen.
43:14
Ei ehkä maailmalla, jossa elvistellään sitten
43:16
clamborghineilla enemmän ja kaikella muulla.
43:18
Mutta onko semmoinen joku ajattelumalli?
43:21
Kyllä kyllä mä oon ainakin niin kun ihan tällainen kun.
43:26
Ilman tutkimuskirjallisuutta sen kummemmin tästä aiheesta
43:28
lukeneena, niin kyllä kyllä ja itse asiassa oonhan mä nyt
43:31
jotain lukenutkin tästä aiheesta, että kyllä se niinku
43:33
ilman muuta tää. Että kun mietitään että että
43:39
tota. Että kyllä se ilman muuta niinku
43:43
kun ymmärretään että rahan. Arvoni sitten osaltaan myöskin
43:47
niin kun miettiä että mihin sitä käyttää.
43:50
Itsekin toisaalta toisaalta silloinhan siksihän ne on
43:54
sellaiset ihmiset monesti sitten varakkaampia, jotka ei lähde
43:57
kaiken maailman kotkotuksiin mukaan ja että on tarkempia.
44:02
Mutta tota musta se on. Se on eri asia sitten kun kun ne
44:06
ääripäät jotka sitten. Maksimoi kurjuuttaan, että voisi
44:10
sijoittaa että. Että sitten.
44:15
Ei osata autoa ja olla mahdollisimman pienessä kämpässä
44:17
ja ja tavallaan niinku ei osata päiväkahvia ja kaikki niinku
44:23
minimoidaan, jotta siellä tilillä olisi mahdollisimman iso
44:26
numero niin. Onko toi niinku nykytrendi
44:29
tuntuu jotenkin lehdistä kun katsoo että nuoriso lähtee tohon
44:32
mukaan ja tai jotenkin ei. En mä koe että tota on ollut
44:36
silloin joskus 90 luvulla tai sillä on ollut rahaa.
44:39
Missä semmoisia semmoisia, niin kun esimerkkejäkin on on niinku
44:43
matkan varrella. Ollut että sitten on niinku se
44:46
on mennyt vähän niinku överiksi, mutta se on minusta se on niinku
44:49
semmoinen ääripää sittenhän, mutta se varmaan se suurin osa
44:51
varakkaista on semmoisia niinku että että niin joko voi pitää
44:55
niitä pihvinä, mutta sitten tarkemmin katsottuna ne onkin
44:58
vaan niinku ne ymmärtää että mihin se rahaa kannattaa laittaa
45:01
että, mutta ehkä se suurin erottava tekijä on se
45:04
kärsivällisyys ja se kurinalaisuus, että että tuota.
45:09
Että kun niitä on niitä ihania mielitekoja sitten.
45:15
Että laitanko mä ja siksi on esimerkiksi semmoinen
45:16
kuukausisäästäminen. Hirveän hyvä kun jos sä menet
45:18
automaattisesti rahaa, että jos sä joka kuukausi pitäisi se
45:21
päätös tehdä, että mitä mä laitanko mä sijoituksiin vai
45:24
kulutanko mä tän niin. Niin se menisi aivan liian usein
45:27
kulutukseen, että että kyllä se sillä tavalla kaikki joka voi
45:30
itselleen tehdä temppuja, jotka niinku automatisoi sitten
45:34
säästämistä, niin se varmasti se se oma mielen heikkous ja niinku
45:38
me kaikilla näitä on näitä heikkouksia, niin saadaan sitten
45:41
vähän pois, että yksi tapahan tätä ajatella on se, että ottaa
45:45
niinku sijoituslainaa. Että siellä siinä tulee
45:48
tavallaan niinku 2 2 etua että sitten tulee niin kun velkavipu.
45:54
Kun ottaa lainaa ja sijoittaa sen ja toinen on se, että kun
45:58
sitä jos sitä lainakorkoa kun sitä täytyy maksaa takaisin,
46:01
niin sehän on pois sen päivän kulutuksesta kun se meni se
46:04
lainakorko niin tavallaan tavallaan saa sen velkaviuluun
46:09
ja myöskin sen, että sitten se tämän päivän kulutus niin kun
46:11
vähän pienenee kun sitä menee sinne lainakorturista niin
46:15
tämmöiset nehän kaikki niin kun niin kun tuota.
46:19
Tavallaan niin kun automatisoi sitä ja tekee helpommaksi sen
46:21
sijoituspäätöksen kun se on jo itselleen niin kun tehty tehnyt
46:24
tämmöisiä commitmenttejä. Niin, että se ei ole aina
46:27
jokaisen päivän päivänä erikseen päätettävä asia, niin sitten se
46:31
aina. Miksi se kuluttaminen tuntuu
46:35
niin palkitsevalta meistä just tälleen lyhyellä aikavälillä?
46:40
Niiniseksi niin koska? Koska ihminen kuitenkin koska
46:45
tota rahallakinhan on enemmän. Arvaa kun on tässä ja nyt kun
46:48
että jos jos sä oot siksi hän pitää maksaa korkoa koska koska
46:53
tuota se joka antaa sen lainaksi niin minä saan sen rahan heti
46:58
mutta sitten miten, mutta se joka lainaa sen minulle niin
47:01
sillä sitä rahaa ei ole nyt niin jotta se suostui sen mulle
47:05
antamaan. Mun pitää maksaa korkoa.
47:07
Sille, että hän, että hän saa sen rahan sitten myöhemmin.
47:11
Että hän saa sen kompensaation siitä, että hänellä ei ole heti
47:14
sitä rahaa. Aivan siis.
47:17
Se on aikapreferenssi tavallaan niinku taloustieteilijät sanoa,
47:20
että että ihminen vaan arvostaa sitä, että se on tässä ja nyt,
47:23
eikä eikä tuota sitten omassa tulevaisuudessa.
47:27
Jos ajatellaan tavan kansalaista joka taloutta miettii niin niitä
47:32
pelkoja on tietenkin aika paljon.
47:34
Tuntuu koska varovaisia ollaan vielä nyt ehkä hieman enenevissä
47:37
määrin on alkanut sijoittaminenkin kiinnostua.
47:39
Totta kai siellä on se. Eläke eläkkeen saamattomuuden
47:43
pelko. Mikä nyt sitten nuorisolla alkaa
47:44
olla aika kova, että tuskin sitä koskaan enää saadaan, mutta onko
47:47
semmoisia pelkoja jotka sun mielestä on vääriä?
47:51
No tää eläkkeen saamatta jääminen.
47:54
Se pelko on väärä, että kyllä kyllä tuota kyllä maailman
47:58
täytyy mennä ihan totaalisesti sekaisin, jos jos tämä päivän
48:02
nuori ei saisi eläkettä ja että kyllä ne on niinku todella
48:06
hyvällä. Hyvällä, että alkaa saamaan sitä
48:08
97 vuotiaana. Ehkä, mutta silloin myös eletään
48:13
120 vuotta niin totta, että kuitenkin meillä on pidentynyt
48:16
se aika, joka me kun me ruvetaan saamaan eläkettä, niin me
48:20
kuollaan. Niin sehän on koko ajan vaan
48:22
pidentynyt, että silloin kun eläkejärjestelmä joskus 5 markia
48:27
saksassa tehtiin, niin silloinhan keskimäärän niin
48:30
niin. Elinikä oli lyhyempi kuin sen
48:33
milloin ruvettiin saamaan eläkettä.
48:35
Nyt hän sitten vaan tässä on liikaa mennyttä eläkejärjestelmä
48:38
siihen, että että me me elinikä on pidentynyt, mutta eläkkeelle
48:42
jäämisikä ei ole ja siksi tää siksi on.
48:45
Se on yksi. Ehkä se suurin syy, että miksi
48:48
me ollaan. Miksi meillä on tämä tota, miksi
48:51
meillä menee niin paljon rahaa nyt eläkkeisiin on se, että kun
48:54
jengi rupeaa elää vaan niin pitkään sen jälkeen kun ne on
48:57
jääneet eläkkeelle ja siksi minusta on ihan kohtuullista,
48:59
että me ruvetaan nostamaan myös. Että eläkkeelle jäämisikää.
49:03
Mitähän olisi mahdollista, että joskus tulisi sellainen tilanne
49:05
kun muistaakseni puhuttiinko nyt viime vuonna, että
49:09
todennäköisesti viime vuosi oli se milloin ensimmäinen 150
49:12
vuotiaaksi elävä ihminen on syntynyt tieteilijän mukaan?
49:15
Niin siinähän olisi, jos eläkeikä olisi silloin 70, niin
49:19
siinä kerkeää 80 vuotta olla vielä sitten nostamassa
49:21
eläkettä. No eihän mikään järjestelmä ei
49:23
kestä sellaista. No hei ei todellakaan.
49:25
Toi oli silmiä avaava. Näin niinku kun täällä ihan
49:28
väkisinkin vähän semmoinen saavutus, jossa edustaja ei
49:31
luovuta ja jos ne on kerran ollut niin niistä pidetään
49:34
kynsiä hampain kiinni vaikka maailma muuttuu ja se on ehkä
49:37
sellainen. Että kaikkien tarvitsee vähän
49:39
ravistella itseänsä. Kyllä kyllä.
49:43
Miten tota? Oletko vertaillut maailmaan
49:46
muuten näin niinku suomalaisten talousymmärrystä minkälaisessa
49:50
kantimissa se suomalaisilla on verrattuna muihin maihin?
49:55
No no. No tota.
49:59
Emme sitä sillä tavalla osaa muuten sanoa kuin tähän, että
50:03
hän. Tavallaan niinku
50:05
eläkejärjestelmän osalta, että ruotsissahan tätä
50:08
kansankapitalismia on on edistetty.
50:11
Toisaalta sillä tavalla, että ihmiset saa itse päättää, että
50:14
minkä verran laitetaan sitten. Että antaako yhteiskunnan valita
50:18
minne sijoitetaan ja vai ei? Minkä verran itse saa niinku
50:21
päättää että oliko osakkeisiin? Laitetaan että sehän ilman muuta
50:25
sitä tietämystä ja talousosaamista lisää.
50:27
Kun sä se tulee niinku omakohtaiseksi että minun minun
50:30
eläkerahasto on kyse. Toinen on sitten tän
50:33
kansankapitalismi muuten että sillä on osakesäästötilin
50:36
oikeudet on niinku paljon laajemmat ja voisi sijoittaa
50:39
myös rahastoihin ja ja somessahan voi ostaa vain
50:42
suomalaisia osakkeita sinne osakesäästötilille että.
50:45
Että tällaiset asiat ilman muuta niin kuin lisää sitä.
50:51
Tietämystä kun kun itse saa tehdä ja ja se joutuu tekemään
50:55
että että sikäli mä niinku veikkaisin että keskimäärin
50:58
niinku näissä. Niissä maissa, joissa eläkkeet
51:02
on enemmän omalla vastuulla niin niin tota siellä se tietämys on
51:07
parempaa. Jos ajatellaan niinku
51:09
amerikkalaista perus perusten stereotypiaa että että tota me
51:14
ajatellaan naimisiin ja perus perheen niin ne on mitä koko
51:17
ajan säästää eläkettäsi varten. Sun pitää koko ajan säästää
51:20
lasten niinku college-maksuja varten sun täysin riippuen
51:23
tietysti vähän työpaikasta minkä verran pitää sairaus kassaa
51:26
pitää vai onko se vakuutettu vakko ei että.
51:30
Ja sitten pitää vielä asuntolainaa maksaa niin
51:32
kyllähän siinä on. Se on paljon enemmän niinku
51:34
tuota sitä yksilön vastuuta kuin suomalaisessa systeemissä.
51:39
Joo joku tarina kuulin tuossa, että kun oli ollut vähän
51:42
vaikeampi synnytys amerikassa, niin oliko niin että lapsi pääsi
51:46
collegista samaan aikaan kun saatiin se synnytys vaan.
51:49
Joo maksettua joo että joo juuri.
51:53
Nelikymmentä vuotta menee siinä kun maksat sairaalalaskuja.
51:57
Mites sitten nyt kun? Tulevaisuus on jo täällä ton
52:00
tekoälyn suhteen, niin onko meillä kohta kaikilla kännykässä
52:02
sellainen tekoäly, että sinne vaan kun syöttää, että nyt
52:05
haluan että rahaston ja sijoitukseni tuottaa päivästä
52:09
toiseen voittoaan? Joko se tekoälykohta osaa tehdä
52:12
sen, ettei tarvitse asiantuntijoita siihen?
52:16
En mä toi tota. Kyllä tää varmaan
52:19
automatisoituu. Joo, mutta jos tavallaan.
52:23
Jos tilanne jos ajateltaisiin hetki, meillä olisi hetken
52:25
tuollainen systeemi niin kaikki raha menisi siihen kohteeseen
52:28
niin sittenhän tuota ne tuotot sulaisi siinä kun sinne tuota.
52:34
Sitten ne se kyllästettäisi se markkinaan ja silloin siellä ne
52:39
tavallaan hinnat nousisi. Tavallaan niin kun nytkin, että
52:42
että nyt on vaikea enää tekoälyfirmoilla tienata kun
52:45
tuota ne on jo kerenneet ne hinnat niin korkealle.
52:50
Että tuota. Sikäli mä en usko että
52:51
tuommoista tilannetta koska koskaan tulee, mutta ilman muuta
52:54
se nopea siis tavallaan niinku se.
52:56
Automatisoitu ja nopeutuu ja ja kyllähän tää niinku tänä päivänä
53:00
jo niin on on. Se on kyllä hyvin vaikeata
53:03
valistunutta sijoittajaa vakuuttaa siitä, että
53:06
kannattaisi tämmöisen aktiivisesti manageroidun
53:09
ihmisen ihmisen valitseman osake siis tämmöisen niinku.
53:14
Tämmöisen sijoitusrahaston niinku sijoittaa, koska se
53:17
maksaa niin paljon enemmän kuin napassiiviset niinku ETFT tai
53:20
indeksit. Että että siinä mielessä kyllä
53:22
varmaan tämmöinen maailma niinku vaan leviää että se
53:25
automatisoitu tulee halvemmaksi ja sikäli jää myös sijoittajalle
53:28
enemmän siitä sitten sitä nettotuottoa.
53:30
Niin, eli jos joku tuollaisen tekoälysysteemin keksii ja
53:33
varmaan on jo keksinytkin kaikkea sitä jo käytetään, niin
53:36
se pidetään aika visusti sitten pienen piirin tiedossa, jotka
53:39
siitä sitten ei kannata kaikille jakaa jotta hyöty elää niin.
53:42
Niin tai tai sitten tai sitten aluksi sitä mainostetaan ja
53:45
kaikki sitten ne voittaa markkinat ja niitä rupeaa
53:48
tulemaan hurjasti muitakin ja ja sitten tota mitä mitä sitten
53:52
tapahtuu mutta. Mutta varmaan joo, tämmöinen
53:55
tekoälypohjainen. Aktiivisesti manageroitu salkkua
54:00
niin varmaan kyllä mä luulen, että niitä niitä tuota lisätään.
54:04
No mitä mitä kuuluu kryptovaluutalle ja
54:07
digitaaliselle rahalle? Muistan joskus kun leikillä
54:10
heitettiin kollegan kanssa, että olisiko pitänyt bitcoineja
54:13
ostaa. Muistan sen päivän kun ei
54:14
ostettu kun oltiin sitä mieltä että ei se sieltä enää nouse.
54:18
No tuosta on nyt sitten jo 20 vuotta aikaa ja aika paljon
54:21
enemmän sitä pätäkkää olisi jos silloin olisi se 500 € per mies
54:25
sinne laitettuun. Oltaisiin ihan eri eri puheissa
54:28
niin tota onkin silleen niinku loppua se on.
54:30
Koko ajanhan se nyt ei enää kannata.
54:32
Nyt ei enää kannata, mutta sitten se vaan koko ajan tuntuu
54:34
nousevan. Joo nyt tota mä en oo niin
54:37
seurannut kryptovaluuttaa, että jos joku asiantuntija nyt tätä
54:40
kuuntelee niin se se tota polttaa kääminsä.
54:45
Mutta tota mullahan oli mulla se sama muistikuva tuosta että että
54:49
silloin silloin ajattelin kun. 15 vuotta sitten että.
54:58
Pitäisikö ja mut silloin se fiilis oli se että se on niin
55:00
laitonta puuhaa että ei se voi siitä ei voi tulla mitään.
55:04
Mutta eihän se ollenkaan mennyt sillä tavalla ja.
55:08
Ja, mutta tuota ja sitten tähän rinnallehan on tullut se, mikä
55:14
varmasti niinku etenee on tämä teknologia, koska nythän
55:18
tavallaan keskuspankin taho on suunnittelemassa tämmöistä just
55:21
saman teknologiaan perustuvaa niinku digitaalista rahaa.
55:26
Joten siinä mielessä tämmöinen kryptomaailma kyllä on tullut
55:29
jäädäkseen, mutta miten sitten näiden kryptovaluutat niin kun
55:34
nehän niillähän on ikuisesti se ongelma että kun sitä no your
55:37
custoveria. Tämän niin kun että minne se
55:40
mistä se raha tulee ja minne se menee, niin kun se on niin
55:43
suojattua niin siitähän ei voi sikäli koskaan tulla ihan
55:46
tämmöistä kunnon laillista laillista puuhaa tai siis se tai
55:49
siis se laittomuuden, niin kun tuota elementti jo siellä aina
55:53
sitten olemassa. Ja ei ihme jos trump tykkääkin
55:56
näistä näistä puvuista sitten mutta mutta onhan tämä niin
55:59
pitkään ollut ja kasvanut, että ne ne jotka sietää hurjaa
56:03
arvonvaihteluita. Ja kestää sen, että sen.
56:07
Kryptovaluutan muuttaminen tavalliseksi valuutaksi.
56:10
Se ei olekaan kovin simppeli ja siinä voi olla aika hurjat
56:13
valuutan vaihtokustannukset niin niin kyllä tää varmaan tää tää
56:17
maailma on tullut ja ja se yks esimerkkihän siitä on.
56:21
Se kun me katsotaan tätä kullan hinnan kehitystä.
56:25
Niin sehän on tullut vähän tämmöiseksi niin kun.
56:28
Uudeksi sijoituslajiksi jos meillä on niinku osakkeita ja
56:31
velkakirja ja sitten meillä on noita kultaa ja.
56:35
Metalleja ja sitten meillä on nää kryptot että näin sitten tää
56:38
on vähän laajentunut. Tää assetti maailma ja sikäli
56:43
toisaalta sehän lisää hajoituksen hyötyjä.
56:46
Ja ja näin, että on siinä myös semmoisia hyviä puolia, että
56:49
kyllä mä silti luulen että ne on tulleet jäädäkseen, että että se
56:52
se joka haluaa että tää opiskellaan niin.
56:55
Niin tuota. Kyllä se kyllä se on
57:00
keskuudessamme se asetteluokka varmaan niin kun.
57:03
Se on tullut jäädäkseen, mutta että milloin siihen kannattaa
57:06
ostaa, niin siinä ainakin kannattaisi harkita tätä, että
57:10
osta dipistä, että osta ihan huipulla, että ne laskut vuonna
57:14
kanssa aika hurjasti. Aki kangasharju mikä on
57:18
semmoinen yksi asia joka nyt nostetaan esiin mä aina
57:20
tiivistellään tässä semmoiseen ei tarvitse olla yksikään
57:23
siniseen laatikkoon mitä kouluaikana oli koulukirjoissa
57:26
sellainen tiivistys niin mitä mitä?
57:29
Tuota on semmoinen semmoiset tärkeimmät asiat, jotka
57:31
tavallisen ihmisen pitäisi rahastaa ymmärtää.
57:38
Tuota. Korkoa korolle ilmiö on niin
57:42
kuin maailman niin kuin yksi ihanimmista siunauksista, että
57:46
se kannattaa opiskella. Onko tota rahaa enemmän?
57:51
Näetkö sä sen käytännön työkaluna vai psykologisena
57:54
voimana joka pitää tän maailman pyörimässä?
58:02
Tota. Onpa hyvä kysymys.
58:06
Kyllähän tiihan ympärillä paljon pyörii, mutta silti mä luulen
58:09
että että jos vedetään vastaus toiseen äärimmäisyyteen, että
58:15
jos me ei tässä tätä kaikkea vain rahan vuoksi, niin eihän
58:19
meillä olisi motivaatiota. Meidän motivaatio loppuisi, jos
58:22
kyse olisi vain rahasta, että kyllähän kyllähän niinku
58:25
maailmassa ja elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita että.
58:31
Mullakin on tuota perhe ja. Ja tota vaimo ja 2 lasta ja 3
58:36
koiraa. Niin niin tuota se me helposti
58:41
tullaan aliarvioiksi. Niitä elämän kuitenkin niitä
58:45
perusasioita, että että tota kyllä ne on kuitenkin sitten
58:49
lopulta ne ne asiat, jotka pitää meidät hengissä.
58:52
Ei se. Se raha pitää ehkä fyysisesti
58:55
meidät hengissä, mutta jos me mehänkin ajatellaan henkisesti,
58:58
että näitä asioita, että mikä meitä motivoi.
59:02
Niin ei se pelkkä raha niin kun ei se pelkkä raha vie meitä
59:06
niinku eteenpäin. Kyllä se on halu halu halu mennä
59:09
niin kun. Haluaa mennä elävässä muuten
59:12
eteenpäin. On kuitenkin selvä, että se
59:14
tärkeämpi juttu. No jos ollut ihan loistava
59:16
lopetus, mutta koska mulla on tapana aina se pilata niin mä
59:19
pilaan sen nytkin koska mulle tuli vielä yksi kysymys mieleen,
59:22
sitten tää sä olit jo alunperin suunniteltu että se meni näin,
59:25
että jos ihmiset ymmärtäisivät rahaa, miten maailma voisi
59:28
muuttua. Mutta mä rupesin tässä
59:29
miettimään, että jos kaikki ymmärtäisi rahaa niin kun
59:32
briljanteimat talouden ja rahan ymmärtäjät niin kestäisikö se?
59:37
Kestäisikö koko koko niinku järjestelmän?
59:40
Ilman muuta kestäisi. Ilman muuta kestäisi ja tota.
59:45
Mitä miten maailma sitten muuttuisi, jos palataan siihen
59:47
alkuperäiseen kysymykseen, mikä olisi semmoinen niinku utopia?
59:50
Kyllä mä luulen, että me satsattaisiin niinku esimerkiksi
59:54
suomen tapauksessa. Niin me edelleen niinku
59:57
mietitään että. Että miten tästä suomen
1:00:01
ongelmista selvitään ja mietitään että mistä leikataan.
1:00:06
Ja mistä mistä kurjistetaan? Ja sitten jos joku sanoo että
1:00:09
eikä kun meidän pitää painaa kaasua ja jarrua samaan aikaan
1:00:14
että jostain leikataan niin se ei pelkällä leikkaamella tää
1:00:18
selviä vaan meidän pitää satsata siihen kasvuun.
1:00:21
Ja silloin kun satsataan kasvuun se tarvitsee rahaa.
1:00:24
Se on investointi, mutta se investoinnin määritelmä on se,
1:00:28
että sähän nyt maksa, jotta saat tulevaisuudessa vielä enemmän,
1:00:32
että jos me ymmärrettäisiin tän kasvun sivullisuus meidän
1:00:36
kaikkiin elin hyvinvoinnille elintasolle, niin kyllä meidän
1:00:40
maailma olisi parempi silloin kun se, että me me me liian moni
1:00:45
ei sitä ymmärrä vieläkään. Niin se mulla vielä tulee
1:00:48
mieleen kun valtiot on velkaantuneita ja hirveitä
1:00:51
määriä on velkaa kaikille. Onko sitä ikinä edes tarkoitus
1:00:53
maksaa takaisin? Pystyykö niitä niinku maksamaan
1:00:55
koskaan? Tässä ne on hirveän pitkiä
1:00:56
lainoja tonne ja lisää otetaan koko ajan.
1:01:00
Joo siis joo tota yksittäinen velkakirja aina maksetaan pois.
1:01:04
Mutta, mutta valtiothan ei halua päästä siihen, että olisi voinut
1:01:09
olla velkaa vaan yleisemmin sitten kun velkakirja erääntyy.
1:01:15
Suomessakin keskimäärin se taitaa velkakirjoja.
1:01:18
Niitähän on niinku hyvin lyhyistä sinne sinne melkein yli
1:01:22
yli 10 vuoteen. Reilussa mä en tiedä että mikä
1:01:23
se suomen visio onko onko kolmekymppisiä edes, mutta
1:01:27
kuitenkin keskimäärin 7 vuotta kun velkakirja erääntyy niin
1:01:31
sitten otetaan uusi velkakirja jolla maksetaan se pois ja
1:01:34
sitten peli jatkuu. Ja sitten jos valtio velkaantuu
1:01:37
niin sitä pitää tehdä kokonaan uutta velkaa, mutta sitä
1:01:40
vanhaakin velkaa niin sanotusti rollataan uudella velkaveldalla
1:01:43
eteenpäin. Ja ja tuota.
1:01:46
Ja se sillä tavalla vieläkään aina on velkaa ja me tarvitaan
1:01:50
sitä velkaa, koska se velalla on paljon hyviä puolia.
1:01:53
Esimerkiksi se tuo kontrolli ja tähän hommaan, että kun niillä
1:01:56
velalla on se korko, niin sitten me tiedetään, että miten
1:01:59
markkinat hinnoittelee sen suomen riskin, niin se on myös
1:02:02
tota päätöksentekijöille semmoinen niinku merkki että
1:02:05
onko se meidän talouspolitiikka kunnossa vai ei, että
1:02:08
minkälainen riski lisää sillä markkinoilla nyt sitten tulee
1:02:10
niin. Niin se on yksi näitä velan
1:02:13
meillä on hyviä puolia ja toinen on tietenkin se, että me voidaan
1:02:15
nyt sijoittaa asiaan. Joka tuottaa sitten
1:02:18
tulevaisuudessa enemmän, että että velkaana tarvitaan vaikka
1:02:22
ja ja velkaantuminen tulee aina jatkumaan, mutta se yks
1:02:26
yksittäinen velka ketä se aina sitten joskus erääntyy, mutta
1:02:29
sitten sille autetaan uusi velkakirjoja tilaus.
1:02:32
Kuinka paljon sä tota? Pyörittelet päätänsä, kun katsot
1:02:37
meidän maamme poliitikkojen puheita tossa vähän jo alussa
1:02:40
jotakin sanoit, mutta että minkälaisissa käsissä me ollaan
1:02:42
näiden päätösten suhteen? Mä mä luulisin, että no
1:02:47
tietenkin on olemassa se yks laite, joka joka, johon mä,
1:02:51
jonka tavoite on vaan. Sisätä julkista sektoria ja
1:02:57
lisätä veroja, mutta mutta niiden järjenjuoksuista mä en
1:03:01
ole ihan että ymmärtääkö ne edes mistä ne puhuu.
1:03:04
Mutta siis se valtaosa poliitikoista tasan tarkkaan
1:03:07
tietä missä mennään. Ja ja ja mitä tää velka
1:03:12
tarkoittaa ja mitä sun ongelmat tarkoittaa?
1:03:14
Mut se ydin on se, että osalla poliitikoista on sellaisia
1:03:20
äänestäjiä, että jos ne tekee semmoisen päätöksen että että
1:03:26
tuota velkaantumisessa pienennetään niin ne ei tule
1:03:28
uudelleen valituksi, että miten ne pystyy sen järkevän
1:03:32
talouspolitiikan, joka he itse tietää, että pitkällä aika
1:03:35
ylläpitää tehdä. Niin myymään äänestäjilleen.
1:03:39
Niin että äänestettiin rankaise ja kun äänestäjillä.
1:03:43
Meillä on hurjasti julkisella sektorilla ihmisiä töissä tai
1:03:46
saavat julkiselta sektorilta tuota tulonsiirtoja.
1:03:51
Ja tietenkin ne jotka sitten leikkauksen kohteeksi joutuvat,
1:03:54
niin ne miettivät sitten että helkkari toi toi poliitikko.
1:03:58
Nyt multa leikkasi, että äänestä jotain toista niin.
1:04:01
Että ei tää on se ongelma että mä poliittinen dynamiikka
1:04:04
demokratia. Tässä mielessä demokraattinen
1:04:07
päätöksenteko ei se ettei kun 90% poliitikoista ymmärtäisi,
1:04:12
että mistä on kyse. Päätetään, ei poliittiseen kuin
1:04:16
positiiviseen nuotiin. Mitä positiivisia asioita näet?
1:04:20
Talouden rintamalla siitä on paljon vaan kaikki lehdet täynnä
1:04:23
sitä että päin persuuksia menee nyt kaikki, mutta jotakinhan
1:04:26
siellä on näkynyt, että on jopa kasvua jollain saralla tulossa.
1:04:29
Kyllä joo juuri nyt. Jos nyt ajatellaan, että
1:04:32
hormuzinsalmi ei pilaa näitä tätä peliä, se se se voi pilata.
1:04:37
Mutta jos ajatellaan että ei pilaa niin vielähän on
1:04:40
vähittäiskauppa lähtenyt kasvuun.
1:04:42
Tukkukauppa on lähtenyt kasvuun, autokauppa lähtenyt kasvuun.
1:04:46
Tuota teollisuustuotanto on lähtenyt kasvuun.
1:04:49
Teolliset tilaukset ollut hyvässä vauhdissa.
1:04:53
Kotitalouksien tulot on kasvanut nopeammin kuin kulutus jo
1:04:57
vuodesta 2019, siis 7 6 7 vuotta.
1:05:01
Me ollaan niinku säästetty enemmän kuin sitä aikaisempana
1:05:06
kolmenäkö vuonna tai tai iskuinka kauan.
1:05:09
Meillä on hirveän pitkä periodi, jolla ihmiset on säästäneet.
1:05:12
Niillä on enemmän rahaa kuin niillä on kulutettu.
1:05:17
Niin kun tämä lähtee vaan tästä pyörimään ja niin kun se nyt
1:05:19
näyttäisi, että se olisi lähdössä.
1:05:21
Korot ollut matalalla nyt pitkään ja.
1:05:24
Ja näin niin tota, jos jos ne korot ei vaan lähde uudestaan
1:05:26
kasvuun, niin kyllä tässä on selvä niinku mahdollisuus
1:05:28
tämmöiseen käänteeseen. Ja sitten vaan pitää toivoa että
1:05:31
me löydettäisiin niitä innovaatioita ja uusia
1:05:34
vientituotteita, jossa jotka meiltä on toistaiseksi nyt
1:05:39
puuttuneet kun me menetettiin nokia closter ja paperi paperin
1:05:44
vienti, niin niiden tilalle ei ole saatu kunnolla uutta ja kun
1:05:47
ne kun me keksitään niin niin tää näyttää ihan ihan hyvältä.
1:05:51
Ja startup-maailma näyttää siltä, että kyllä sieltä hyvä on
1:05:55
tulossa, että niiden pitäisi vaan päästä nyt kasvamaan
1:05:58
teräväksi isoiksi. Eli, siellä on mahdollista, että
1:06:00
se näin monenko vuoden tauon jälkeen suomen talous olisi
1:06:03
nousussa? Eikö se ollut aika kauan?
1:06:05
2008 me ollaan meidän elintasohan on niinku jos BKT
1:06:10
per capita katsotaan niin me ollaan edelleen vuonna 2008
1:06:14
alapuolella, mutta siihen matkan varrelle jo.
1:06:18
Tuota. Niinku sopii monenlaista
1:06:21
kehitystä, että aluksia 2008 viiva 14 tultiin rytinällä alas.
1:06:25
Sitten me noustiin suunnilleen saman verran 2014 viiva 2019
1:06:29
melkein samalle tasolle ei ihan, mutta sen jälkeen on ollut taas
1:06:33
ihan nolla ollut koronaa. Ei ollut sotaa ja ollut
1:06:37
inflaatiota ja nyt on korkusia ja muuta, että tässä on niinku
1:06:41
monenlaista, että se menneessä on se kasvu lähteä liikkeelle,
1:06:43
mutta nyt nää kriisit on sen sen syöneet ja.
1:06:48
Ja toivotaan nyt että tota. Kriisit vähitellen väistyisi.
1:06:53
Nythän se putin joo tutisee ja ja trumpkin jo nukkuu
1:06:56
kokouksessa, että ehkä kohta päästään niin siinä molemmista.
1:06:58
Eroon mä oon sitä mieltä kanssa, että ei se tarvita enää kun se
1:07:01
keväinen jääkiekon maailmanmestaruuskatu niin ei
1:07:04
kyllä. Pelkästään euroviisut ei tullut.
1:07:05
Se on saanut kiva käydä saada. Sitten lätkäkulta ja sen jälkeen
1:07:09
talouskasvuun niinku 90 niin eihän se ole niinku 95
1:07:13
kärjistetty. Hei aivan mahtava.
1:07:14
Kiitos oli. Suorastaan järkyttävän hieno ilo
1:07:18
jutella sun kanssa tästä asiasta, mistä minäkään en
1:07:20
kaikkea ymmärrä, mutta nyt kuuntelijatkin sai sitten
1:07:22
varmasti tästä nyt. Lisää työkaluja siihen oma
1:07:25
ajattelemiseen rahan kanssa kun päivittäin tekee hommia.
1:07:28
Mahtavaa. Kiitoksia.
1:07:29
Oli todella kiva seuraaja. Osallistu facebookissa mitä
1:07:33
tulisi tietää podcast ja instassa nimellä MTT podi.