Latest / Signaali / #42 | Ihmeelliset kvanttitietokoneet. Vieraana Jouni Flyktman.

Transcript

#42 | Ihmeelliset kvanttitietokoneet. Vieraana Jouni Flyktman. · Signaali

• 0:00
  Arvoisat katsojat ja kuulijat. Tervetuloa uuteen
• 0:02
  signaalipodcastin jaksoon pariin.
• 0:04
  Mun nimi on görgen lapinlampi ja ennen kun mennään itse aiheeseen
• 0:08
  niin pyytäisin teitä laittamaan kanavan tilaukseen.
• 0:11
  Näin autatte meitä vahvistamaan signaaleja ja nyt itse
• 0:15
  aiheeseen. Tällä kertaa signaalin vieraana
• 0:19
  on jouni flyckmann, joka toimii puolustus ja
• 0:22
  turvallisuusliiketoimintajohtajana igm, llä.
• 0:25
  Tervetuloa signaalipatkaistiin jouni, kiitos.
• 0:29
  Te siis rakennatte kvanttitietokoneita?
• 0:33
  Ja heti ensimmäisenä heräsi sellainen kysymys, että nyt
• 0:36
  meillä on ollut kymmeniä vuosia klassisia tietokoneita, joissa
• 0:39
  on bittejä, jotka voivat olla arvoltaan nollia tai ykkösiä,
• 0:44
  niin mehän ollaan pärjätty näillä ihan hyvin, että miksi
• 0:47
  pitää lähteä keksimään pyörää uudestaan.
• 0:49
  Miksi me tarvitaan kvanttitietokoneita?
• 0:51
  Niin kvanttitietokone on keksitty teoreettisena
• 0:55
  konseptina jo joitakin kymmeniä vuosia sitten.
• 0:57
  Elikkä noin 80 luvulla. Ja silloin ajateltiin, että
• 1:01
  tämmöinen tota kvanttibitti tai kvanttitietokone voisi sopia
• 1:05
  esimerkiksi luonnonmallintamiseen hyvin,
• 1:07
  koska luonto on kvanttimekaaninen pohjimmiltaan.
• 1:11
  Ja esimerkiksi molekyylisimulaatiota ja tän
• 1:14
  tyyppisiä niin ongelmia voidaan sitten laskea hyvin
• 1:17
  kvanttitietokoneella ja miksi sitä käytännössä tarvitaan, niin
• 1:20
  se nopeuttaa tosiaan tiettyjä laskennallisia ongelmia.
• 1:23
  Elikkä näillä klassisilla tietokoneilla se raja tulee
• 1:26
  vastaan hyvin nopeasti tietyissä laskennallisissa ongelmissa, kun
• 1:30
  sen ongelman koko kasvaa. Esimerkiksi jos lasketaan
• 1:33
  reittiä vaikka kaupunkien välillä, niin lyhintä reittiä
• 1:37
  niin sitten kun niiden kaupunkien määrä kasvaa
• 1:39
  suureksi. Niin klassinen tietokone joutuu
• 1:42
  ongelmiin. Tää on kutsutaan
• 1:45
  kauppamatkustajan ongelmaksi tätä niin esimerkiksi tän
• 1:49
  tyyppiset ongelmat sitten saadaan huomattavasti nopeammin
• 1:51
  ratkaistua kvanttitietokoneella ja on sellaisia laskennallisia
• 1:54
  ongelmia, jotka käytännössä on mahdottomia klassiselle
• 1:57
  tietokoneelle tänne aikavaatimuksen takia.
• 2:00
  No esimerkiksi se kauppamatkustaja ongelma, jos
• 2:02
  sitä kaupunkien määrää kasvatetaan, niin yhtäkkiä ei
• 2:05
  vaan klassinen tietokone pystykään sitä ratkaisemaan.
• 2:09
  Tai sama sitten nää molekyylisimulaatiot elikkä kun
• 2:11
  tulee isoja molekyylejä, niin se klassisen tietokoneen raja tulee
• 2:15
  äkkiä vastaan. Siihen tieteilijät keksinyt
• 2:18
  hyvin semmoisia oikaisutapoja, jolla pystytään
• 2:21
  yksinkertaistamaan sitä ongelmaa niin paljon, että se kohtalaisen
• 2:24
  hyvin onnistuu ja sen takia meillä esimerkiksi on
• 2:27
  lääkemolekyylejä pystyttäisi simuloimaan ja on hyviä
• 2:30
  lääkkeitä käytössä, mutta kun mattitietokone tekee tän sitten
• 2:33
  vielä paremmin ja vielä tarkemmin.
• 2:36
  Sun mielestä voiko tavallinen ihminen ymmärtää
• 2:38
  kvanttitietokoneen logiikkaa? No kyllä sitä varmaan jollakin
• 2:43
  tasolla voi, mutta tietysti ne on semmoisia.
• 2:47
  Intuition vastaisia asioita. Me meillä on semmoinen käsitys
• 2:49
  arkikäsitys miten maailma toimii ja me nähdään klassista
• 2:52
  fysiikkaa kaikessa miten kappaleet liikkuu ja.
• 2:56
  Niin edelleen, mutta sitten se kvanttimekaniikka, niin se on
• 3:00
  ehkä helpommin sitten kuitenkin ymmärrettävissä matematiikan
• 3:03
  kautta ja ehkä sitä aina voisi sanoa ymmärtävänsä, mutta tietää
• 3:06
  vaan, että se ei näin matemaattisesti toimi ja.
• 3:08
  Voiko tavallinen klassinen tietokone simuloida
• 3:12
  kvanttitietokonetta ja voiko kvanttitietokone simuloida
• 3:15
  klassista tietokonetta? Eli eli tarvitaanko me aina
• 3:18
  kvanttitietokonetta, jotta me voidaan tavallaan?
• 3:22
  Soveltaa sitä samaa logiikkaa millä kvanttitietokoneet toimii.
• 3:26
  Niin klassisella tietokoneella voidaan simuloida
• 3:28
  kvanttitietokonetta. Esimerkiksi meidän ikuimmän
• 3:32
  tekemä 20 kubitin kvanttitietokone, niin se
• 3:35
  voidaan vielä simuloida suurin piirtein läppärillä.
• 3:39
  Mutta sitten jos on noin 50 kubitin kvanttitietokone, niin
• 3:42
  se vaatiikin maailman tehokkaamman supertietokoneen,
• 3:45
  että sitä voidaan simuloida. Ja sitten jos mennään siitä yli
• 3:49
  vaikka yli 60 cupitin tai noin 100 kupittiin niin sellaista ei
• 3:53
  sitten enää voikaan simuloida klassisella tietokoneella.
• 3:57
  Siitä loppuu muisti kesken ja laskentakyky ja se kuvaa myös
• 4:01
  sitä, että miten hyvin epäliääresti se laskentateho
• 4:04
  kasvaa siinä kvanttitietokoneessa.
• 4:06
  Eli kun lisätään yksi kvanttibitti eli kubitti sen
• 4:09
  kvanttikoneeseen, niin se laskentateho.
• 4:12
  Itseasiassa kaksinkertaistuu OK janne eli kubiitti on tavallaan
• 4:17
  niinku bitti tavallisessa klassisessa tietokoneessa.
• 4:22
  Se on se vastine. Joo miten se poikkeaa
• 4:24
  tavallisesta bitistä? No tavallinen bitti on hyvin
• 4:27
  yksinkertainen. Elikkä se voi olla se nolla tai
• 4:29
  yksi. Jompikumpi.
• 4:33
  Mutta kvantti bitti sitten puolestaan voikin olla molempia
• 4:35
  yksi aikaa. Niin sanotussa
• 4:38
  superpositiotilassa, mikä tarkoittaa sitä, että se on
• 4:41
  tietyssä todennäköisyysjakaumassa 2 tilan
• 4:43
  välillä. Se voi olla esimerkiksi niinku
• 4:45
  puoliksi nolla ja puoliksi yksi ja se.
• 4:50
  Elää semmoisessa tilassa kunnes se mitataan että kummassa
• 4:53
  tilassa se on siinä vaiheessa kun se mitataan niin.
• 4:56
  Siinä vaiheessa se sanotaan, että se romahtaa siihen toiseen
• 4:58
  tilaan. Ja tässä tapauksessa olisi
• 5:02
  mittaustulos on joka toinen kerta keskimäärin nolla ja
• 5:06
  toinen kerta keskimäärin. Yksi tämmöisessä
• 5:09
  superpositiotilassa. Onko se aina silleen, että joka
• 5:12
  toinen kerta vai voiko jommallakummalla olla korkeampi
• 5:15
  todennäköisyys? No se riippuu mihin tilaaneen
• 5:17
  laitetaan jos se laitetaan sellaisen tilaan, että se on
• 5:19
  todennäköisyydellä puoli nolla ja todennäköisyydellä puoli
• 5:23
  yksi, niin silloin keskimäärin joka toinen kerta.
• 5:26
  Ei se tietysti vuorotellen me samalla tavalla kuin kolikkoa
• 5:29
  heittää, niin sieltä tulee. Molempia tuloksia, mutta monta
• 5:33
  kertaa kun toistaa niin. Puolet on sitä kruunaajapuolelta
• 5:37
  klaavaa. Ja siis oliko se niin, että
• 5:40
  kubite on alunperin kuitenkin jossain tilassa vai onko se
• 5:43
  tuntematon tila? Kyllä se laskennassa pitää
• 5:47
  tietää mikä se tila on ja itse se kubitti se toteutetaan niin
• 5:51
  kuin jollakin fysikaalisella systeemillä.
• 5:53
  Elikkä esimerkiksi ikomen tapauksessa on tämmöinen
• 5:55
  suprajohtava mikroaaltoresonaattori, jota
• 5:58
  voisi verrata äänirautaan ja tilasi nolla.
• 6:01
  Se äänirauta ei soi, mutta tilassa yksi se soi se
• 6:06
  äänirauta. Ja.
• 6:08
  Kun sen annetaan vähän aikaa olla rauhassa sen
• 6:11
  kvanttitietokoneen siellä hyvin matalassa lämpötilassa, niin ne
• 6:14
  kaikki kvanttibitit menee tilaan nolla.
• 6:16
  Elikkä siellä ei ole energiaa. Seisoisi se resonaattori.
• 6:21
  Ja sitten kun aletaan toteuttamaan niitä operaatioita
• 6:23
  niin sinne. Laitetaan pieni mikroaalto
• 6:27
  pulssi, joka kilauttaa sen resonatorin soimaan vähän niinku
• 6:31
  äänirautakolautettaisiin soimaan.
• 6:33
  Mut siis OK. Aluksi kaikki kubitit on nollia.
• 6:36
  Kyllä sitten niitä aktivoidaan tai tai lähetetään joku signaali
• 6:41
  niiden läpi. Ja siis me ei tiedetä mitä siinä
• 6:43
  konkreettisesti tapahtuu. Mut sitten lopuksi me mitataan
• 6:49
  kaikkia kuvitteja. Mut siis mikä miten nää kupit
• 6:52
  saadaan toimimaan sitten kaikki yksi jotta jotta saadaan.
• 6:56
  Siitä. Joku toivottu lopputulos niin
• 7:00
  elikkä näkmantti algoritmit on sellaisia kvanttipiirejä, jotka
• 7:04
  yhdistelee operaatioita. Yksi kupittiin.
• 7:08
  Se voidaan laittaa nimenomaan tähän todennäköisyysjakaumaan,
• 7:11
  esimerkiksi jos se on siinä tilassa nolla aluksi, niin
• 7:14
  sitten se voidaan sitä laskentaa varten laittaa siihen 50 50
• 7:18
  tilaan nää yksi kupit portteja ja sitten on 2 tai useamman
• 7:23
  kupitin portteja, jotka tekee sen operaation.
• 7:26
  Yksi aikaa sitten useampaan ja siellä voi olla tämmöisiä
• 7:28
  ehdollisia operaatioita. Että jos toinen kubitti on
• 7:33
  tietyssä tilassa, niin sitten toteutetaan toiselle operaatio.
• 7:37
  Ok. Ja tyypillisessä tapauksessa
• 7:40
  sitten kun sekmanttialgoritmi on ajettu, elikkä se koko
• 7:43
  kvanttipiiri, niin sitten lopputuloksessa se mitataan.
• 7:47
  Jokainen kubitti ja se laskennan lopputulos on sitten se
• 7:51
  todennäköisyysjakauma, missä tilassa ne kupit on.
• 7:56
  Joo tuota mä avaan olla. Joo joo aika aika tässä
• 8:00
  vaiheessa niin tuota joo ja pyritään pyritään jotenkin siis
• 8:05
  ei, ei tämä ei ole mikään mikään tällainen tuota kritiikkiä joo
• 8:10
  sua kohtaan vaan vaan mä tuota tutustuin tietenkin aiheeseen
• 8:14
  ennakkoon ja ja täysin että luultavasti mä tulen olemaan
• 8:17
  aika pihalla, mut näin kuuluukin tässä tässä.
• 8:21
  Aiheessa olla. Mut siis alright allright miten
• 8:25
  toi lomittuminen sitten liittyy näihin kuvitteihin?
• 8:28
  Joo elikkä tän superposition lisäksi se lomittuminen on tässä
• 8:32
  kvanttilaskennassa hyvin tärkeä ilmiö ja se lomittuminen
• 8:35
  tarkoittaa sitä, että että niitten kvanttibittien tilat
• 8:39
  vaikuttaa välittömästi toisiinsa.
• 8:42
  Jos käytetään tätä äänirautaesimerkkiä, niin
• 8:46
  äänirauta laitetaan soimaan. Tässä yks äänirauta niin
• 8:49
  vieressä alkaa toinen äänirauta resonanssin takia soimaan.
• 8:53
  Elikkä se informaatio välittyy sillain välittömästi.
• 8:55
  Niistä kvanttipitäjistä toisiin toisiin kvanttibiteihin.
• 8:58
  OK. Ja sitä hyödynnetään sitten
• 9:01
  nimenomaan niissä kvanttialgoritmeissa.
• 9:04
  Jolla saadaan rinnakkaistettua sitä laskentaa ja nopeaa
• 9:08
  laskentaa. Elikkä se superpositio ja
• 9:09
  lomittuminen. Ne on ne ominaisuudet, jotka
• 9:11
  mahdollistaa sen, että kvanttilaskentaa nopeampaa kun
• 9:15
  klassinen laskenta. Eli superpositio siis vielä
• 9:19
  kerran. Se on siis tuntematon olo.
• 9:22
  Tavallaan me emme tiedä että onko se nolla vai ykkönen se
• 9:25
  arvo kuvitila. Kyllä joo.
• 9:29
  OK se on vähän niinku srettingerin kissa.
• 9:31
  No se on nimenomaan ei. Tiedetä onko onko se elossa vai
• 9:34
  kuollut ja sitten. Elikkä seassa running kissassa
• 9:37
  se kissa tai joku myrkkyannos sille kissalle.
• 9:41
  Se kytketään siihen kvanttibittiin.
• 9:45
  Ja jos on tulossa nolla niin se kissa ei saa myrkkyätilassa
• 9:47
  yksikissa saa myrkkyä. Joo ja sitten ei tiedetä
• 9:50
  kummassa tilassa niinku mitataan se kvantti bitti niin
• 9:52
  periaatteessa sitten se kissa on yksi aikaa elävä ja kuollut.
• 9:56
  Eli voi sanoa että että siinä vaiheessa kupit tavallaan
• 9:59
  romahtaa. Joko nolla tai ykköseen kun se
• 10:03
  mitataan ennen sitä. Mun ei tiedetä mitään OK ja
• 10:07
  sitten meillä on täällä lomittuminen.
• 10:07
  Elikkä meillä on 2 kuvittia jollain niin kuin maagisella
• 10:12
  tavalla keskenään lomittuneita. Mutta siis ymmärretäänkö me
• 10:16
  tänään painaa, että miten se lomittiminen on niinku oikein
• 10:18
  tarkalleen on? Onko se ihan vaan maageja että
• 10:21
  me? Koetamme, että ne on
• 10:22
  linkittyneitä. Niin no ei se nyt makea ole,
• 10:25
  että se on tämmöinen luonnonlaki, joka nimenomaan sen
• 10:27
  matematiikan kautta ymmärretään. Ei siitä ehkä kaikkia
• 10:30
  ominaisuuksia täysin tunneta, mitä se tapahtuu, mutta.
• 10:33
  Elikkä meidän pitää varmistaa, että nää lomittuneita nää kaikki
• 10:37
  kuviot voiko käydä niin että lomittuu myös muiden hiukkasten
• 10:44
  kanssa mahdollisesti siinä ympäristössä ja miten se
• 10:47
  vaikuttaa niiden toimintaan? Niin ylipäätään.
• 10:49
  Siis se kvanttibitti on hyvin herkkä ulkoisille hä.
• 10:53
  Sen takia se pitää eristää magneettisesti ja sitten myös
• 10:56
  tosiaan se lämpökohina saada pois.
• 10:58
  Elikkä toimii hyvin matalassa lämpötilassa ja tää
• 11:01
  vuorovaikutus ympäristön kanssa niin se sitten aiheuttaa sen
• 11:07
  kvantitilan tuhoutumista ja se johtaa siihen, että sitä ei
• 11:11
  voida sitten riittävän pitkään käyttää laskennassa sitä kvantti
• 11:14
  bittiä kvanttiprosessoria eli kaikki tää vuorovaikutus
• 11:17
  halutaan pois sieltä. Sen.
• 11:20
  Pitää olla eristetty mahdollisimman eristetty
• 11:22
  ulkomaailmasta. Se on niinku maailman steriloin
• 11:26
  ympäristö. Tavallaan no tavallaan joo.
• 11:28
  Eli siinä on niinku sellainen ympäristö missä ei niinku on
• 11:32
  atomitasolla vain ja ainoastaan nää kupit eikä mitään muuta.
• 11:37
  Niin se kubitti. Ei itse asiassa ihan niin pieni,
• 11:38
  jos se ei ole tässä tapauksessa suppehtavassa.
• 11:41
  Se ei ole niinku atomitason alright, vaan se on niinku
• 11:44
  eristetty ja usein ne kvantti-ilmiöt tapahtuu pienessä
• 11:47
  mittakaavassa. Mutta itse asiassa se ei, ei
• 11:49
  pelkästään. Tai siis ei vaadi välttämättä
• 11:51
  sitä. Pientä mittakaavaa vaan se
• 11:54
  vaatii sen, että se on eristetty ulkomaailmasta.
• 11:56
  All right. Silloinen kvantti-ilmiöt voi
• 11:58
  elää. Joo, mutta mitä se sitten on?
• 11:59
  Jos ei ole atomia niin niin miltä miltä kuvit näyttää
• 12:02
  oikein? Voinko mä pitää sitä kädessä?
• 12:04
  No kyllä sitä kvanttiprosessoria voi pitää kädessä.
• 12:07
  Elikkä se tehdään pi kiekolle ja käytetään tämmöisiä puolioiden
• 12:12
  teknologian tyyppisiä prosesseja missä laitetaan metallikerroksia
• 12:16
  päällekkäin sitten. Eli siis verrattuna esimerkiksi.
• 12:20
  Niin sanottuun klassiseen prosessoriin, missä on
• 12:22
  transhistoreita? Niin, muistuttaako tämä
• 12:24
  kuitenkin sitä vai onko se tyystin erilainen?
• 12:26
  No. Tietyllä tapaa, mutta tässä on
• 12:28
  sitten semmoisia niinku pieniä mikroaaltokomponentteja ne on
• 12:32
  vähän suurempia. Tässä ei tarvita ihan niin
• 12:35
  pientä beiman leveyttä edes kuin klassisessa prosessorissa.
• 12:39
  Alright, eli eli. Aalto-signaali lähetetään
• 12:43
  kubiitteihin ja sitten siitä muodostuu sellainen
• 12:46
  yhteisjakauma. Perustuen siihen, että mikä arvo
• 12:51
  siellä mahdollisesti on superpositiossa.
• 12:55
  Ja mitä sitten? Siis me saadaan tää jakauma,
• 12:58
  mutta miten me voidaan käyttää sitä johonkin simulaatioon?
• 13:02
  Miten se voi sisältää paljon? Siis onko se vaan yksittäinen
• 13:06
  aalto funktio? Tavallaan mikä tulee sieltä
• 13:08
  ulos. Sieltä lopuksi tulee tämmöinen
• 13:11
  yhdistelmä, koska ne jokainen kubitti voi olla sitten siinä
• 13:14
  mittaustapauksessa nolla tai yksi niin sieltä tulee sitten
• 13:18
  vastaus, että missä tilassa siinä?
• 13:20
  Oikeassa vastauksessa niin kuin bititit on.
• 13:23
  Se voi olla vaikka niinku jos on viiskubittiä niin se oikea
• 13:25
  vastaus voi olla vaikka niinku 0 0 1 0 0 ja se vastaa sitten
• 13:30
  jotain tiettyä oikeata vastausta.
• 13:32
  Joo ja se kvanttipiiri pitää toistaa vaikkapa esimerkiksi
• 13:37
  1000 kertaa, jotta se saadaan sitten se todennäköisyysjakauma
• 13:39
  sieltä ulos. Ja se ikään kuin kokeilee ne
• 13:43
  kaikki vastaukset oikeat vastaukset samaan aikaan.
• 13:47
  Tai kaikki mahdolliset vastaukset siihen ongelmaan
• 13:49
  samaan aikaan ja sitten siinä todennäköisyysjakaumassa erottuu
• 13:53
  se oikea vastaus. Mitä se tarkoittaa?
• 13:55
  Voitko tarkentaa että se kokeilla ja kaikkea sano sitä
• 13:58
  voi ehkä verrata. Jos oikein paljon
• 14:00
  yksinkertaistetaan, niin tämmöiseen ongelmaan, että
• 14:02
  pitäisi pakettinipusta löytää pisin spaketti ja klassinen
• 14:06
  tietokone tekee sen sillä tavalla, että se mittaa jokaisen
• 14:09
  spagetin mittanauhalla kirjaa ne tulokset ylös ja sitten lopuksi
• 14:14
  vertailee, että mikä on pisin. Ja sen pitää mitata ne kaikki,
• 14:17
  että se saa varmasti oikean vastaan.
• 14:19
  Kun taas kvanttitietokone lyö sen nipun pöytää, jolloin se
• 14:22
  pisin rottuu sieltä automaattisesti korkeimpana,
• 14:26
  jolloin se kokeilee ne kaikki ikään kuin samaan aikaan ja se
• 14:29
  oikea vastaus erottuu sieltä. Niin vastaavasti sitten siinä
• 14:33
  todennäköisyysjakaumassa nousee korkeinpiikki sen oikean
• 14:36
  vastauksen kohdalle. Vau.
• 14:39
  OK nyt mä nappaan jotain kiinni eli eli nyt mä ymmärrän että
• 14:43
  että se se minkä takia kvanttitietokoneet on tehokkaita
• 14:47
  simulaatiossa nimenomaan, koska me voidaan siis kuinka paljon
• 14:51
  sanotaan näin, että siis kuinka ison paketin spagetteja
• 14:56
  kvanttitietokone siis voi analysoida kerrallaan.
• 14:59
  Niin se on nimenomaan sitten se haaste siinä, että tällä
• 15:02
  hetkellä se on vielä aika pieni nippuspaketti ja että se kouran
• 15:05
  koko on aika pieni. Paljon se pystyy pitelemään.
• 15:09
  Ja sen takiahan monessa ongelmassa sitten klassinen
• 15:11
  tietokone laskee niin kuitenkin vielä nopeammin.
• 15:14
  Että meidän pitää tehdä isompia kvanttitietokoneita.
• 15:18
  Joissa on enemmän kupitteja ikään kuin enemmän sitä
• 15:20
  spagettia, mutta sen lisäksi tarvitsee myös sitten parantaa
• 15:24
  sen kubitin laatua, jotta se laskenta voi olla riittävän
• 15:26
  pitkä. Ja siis teoriassa lisäämällä
• 15:30
  kuvitteen määrää, niin me saadaan enemmän simulaatiota ja
• 15:34
  enemmän tehoa aikaiseksi, vai? Joo kyllä isompi ongelma saadaan
• 15:37
  laitettua sinne kvanttiprosessoriin
• 15:39
  laskettavaksi. Mutta tosiaan se ei sitten
• 15:44
  pelkästään riitä. Se kubitti määrä.
• 15:46
  Vaan niitten kun bittien pitää olla riittävän laadukkaita,
• 15:48
  jotta ne kvanttipiirit kvanttialgoritmit joita siellä
• 15:51
  ajetaan niin että ne on riittävän pitkiä.
• 15:55
  Ja usein puhutaan tällaisesta, että että jos on vaikka.
• 15:59
  Satakubittia niin sitten pitäisi pystyä tekemään 100 operaatiota,
• 16:04
  elikkä sitten siinä tapauksessa kvanttipiiri on 100 kupittia
• 16:07
  leveä ja 100 operaatiota pitkä. Se on tämmöinen neliöpiiri 100.
• 16:12
  Kertaa 100 000. Niin kyllä.
• 16:14
  Tämmöistä. Siis elikkä 10 000 operaatiota
• 16:19
  samanaikaisesti vai miten ne on? Karkeasti näin on kyllä.
• 16:22
  Ja siis kuinka kuinka isoja kubitti määreä.
• 16:25
  Mä me ollaan testattu käytännössä, että ne on
• 16:28
  stabiileja. Joo elikkä me on IKM on
• 16:32
  toimittanut VTT, lle sen 50 kupitin prosessorin ja se toimii
• 16:37
  stabiilistien hyvin. Eli periaatteessa 2500
• 16:40
  operaatiota kerrallaan voi tehdä sellainen 50 kertaa. 50 vain
• 16:44
  niin itse asiassa en tarkkaan muista kuinka pitkiä piirejä
• 16:47
  sillä pystyy ajamaan. En ole sitä katsonut.
• 16:50
  Joo, ja jotta näistä saadaan sellaisia käytännöllisiä
• 16:55
  sovelluksia, niin kuinka paljon kuvittelema tarvitaan sitten
• 16:57
  käytännössä? Niin tää palaa siihen, että
• 17:00
  mitenkä voidaan simuloida sitä. Kvanttitietokonetta klassisilla
• 17:04
  tietokoneella ja koska niin kun yli 50 tai 60 kupitin
• 17:10
  kvanttitietokonetta ei voi simuloida klassisella
• 17:12
  tietokoneella, niin kukaan ei tiedä kuinka monta kupittia
• 17:16
  tarvitaan. OK siinä käytännön hyötyy ja
• 17:19
  tosiaan se kaksinkertaistuu aina kun lisää yksi kupit, niin se
• 17:21
  laskentateho kaksinkertaistuu niin sitten tiedetään, että
• 17:24
  jossakin vaiheessa sitten se kvanttitietokone voittaa
• 17:28
  klassiset tietokoneet. Kukaan ei tiedä ihan tarkkaan,
• 17:30
  että missä vaiheessa. Mut toimisiko se sitten silleen,
• 17:33
  että mä rakennan vain ensin 50 kuvitin tietokoneen ja ja sitten
• 17:36
  sen jälkeen mä käytän mä näitä pienempiä kvanttitietokoneita
• 17:41
  siitä simuloimaa isompia, että mä varmistan että myös isommat
• 17:44
  toimii vai miten on tarkoitus edistää tätä?
• 17:49
  Niin pienemmällä kvanttitietokoneella ei voi
• 17:51
  simuloida isompaa, että se on sitten.
• 17:54
  Monta rinnakkain onko se maa vallista?
• 17:55
  No. Se ei itse tai on se
• 17:57
  mahdollista, mutta siinä se menetetään se.
• 18:01
  Tää kvantti eksponentiaalinen hyöty.
• 18:04
  Elikkä jos on meillä on 2 50 kubitin kvanttitietokonetta,
• 18:07
  jotka on yhdistetty klassisesti toisiinsa niin se vastaa 51
• 18:12
  kubitin kvanttitietokonetta. Onpa jännää kyllä siis se kasvaa
• 18:17
  vaan niinku nimenomaan. Eli mä en mä voi vaan tuottaa
• 18:22
  hirveästi 50 kuvitin tietokoneita siis OKOK joo koska
• 18:26
  siis klassisessa tietokoneessahan pitkään oli mä
• 18:29
  en mä en ole seurannut aivan viimeaikaista kehitystä, että
• 18:32
  että ollaan lisätty ytimiä esimerkiksi prosessoriin.
• 18:35
  Kyllä klassisessa tietokoneessa toimii silleen, että jos haluaa
• 18:38
  kaksinkertaistaa sen laskentatehon, niin sitten
• 18:40
  tarvitaan kaksinkertainen määrä rautaa.
• 18:43
  Ja kaksinkertainen määrä sähköä. Ja sehän on nimenomaan tää
• 18:47
  ongelma kun nyt paljon laskentateho ja datakeskuksia
• 18:51
  lisätään maailmalla niin samalla sähkönkulutus kasvaa
• 18:55
  merkittävästi. Suorassa suhteessa siihen, että
• 18:58
  kuinka paljon niitä tietokoneita on ja toki niistä kehitetään
• 19:01
  energiatehokkaampia, mutta silti se yhtälö on siellä olemassa,
• 19:05
  kun taas kvanttitietokoneessa sitten käy niin, että jos se
• 19:07
  laskentateho kaksinkertaistetaan lisäämällä, se yksi kubitti
• 19:11
  sinne, niin se ei vaikuta juurikaan sen kvanttitietokoneen
• 19:14
  sähkönkulutukseen. Ihan tase kyllä.
• 19:18
  Eli tässä pikkaisen puhuttiin siitä nopeudesta, että kun antti
• 19:21
  laskee nopeammin ongelmia kuin klassinen tietokone, mutta se ei
• 19:24
  ole ainoa hyöty, vaan nimenomaan tää energiansäästö on toinen
• 19:27
  merkittävä hyöty. Eli siis teoriassa, jos näin
• 19:32
  hypoteettisesti meillä on 50 kubitin tietokone ja jos
• 19:36
  lisätään yks kubitti niin se ei lisää.
• 19:40
  Yksi viides viides kymmenesosalla sitä kulutusta
• 19:43
  vaan kuinka kuinka suuri se on. Ehkä.
• 19:46
  Nimenomaan just niinku yksi 50 osalla, mutta pitää huomata,
• 19:49
  että se laskentateho kaksinkerroin.
• 19:51
  Suhteessa laskentateho ja. Se yksi 50.
• 19:53
  Osa tehonlisäys niin se on käytännössä olematon sitten.
• 19:58
  Ja se ei lisää edes niin paljon, koska se itse asiassa suuri teho
• 20:01
  tehon kulutus tulee siitä. Jäähdytyslaitteistosta aa ja
• 20:06
  siihen se ei sitten juuri vaikuta.
• 20:08
  Elikkä siis oliko niin, että ainakin nykyisellä
• 20:10
  kvanttitietokoneita mitä on olemassa niin pitää jäädyttää
• 20:14
  mahdollisimman kylmäksi. Joo suprajohtavassa
• 20:17
  teknologiassa pitää jäähdyttää se ja suuruusluokkaa kymmeniä
• 20:21
  millikelvineitä. Elikkä noin sadasosa asteen
• 20:24
  päässä absoluuttista nollapisteestä.
• 20:25
  Oho. OK voin kuvitella, että toi
• 20:29
  kuluttaa varsin paljon energiaa. Kyllä se kuluttaa jonkun verran.
• 20:33
  Se on joitakin kymmeniä kilowatteja.
• 20:34
  Se kulutus suuruusluokkana. Elikkä jos nyt vertaa niin
• 20:39
  vaikka 20 kahvinkeitintä yksi aikaa päällä niin sen verran se
• 20:43
  kulutus ei se ei sen suurempi, mutta kuitenkin johonkin on
• 20:46
  määräenergiaa ja mutta sitten taas jos vertaa sitä siihen
• 20:50
  maailman tehokkaimpaan supertietokoneeseen.
• 20:53
  Niin se sitten viekin kymmeniä megawatteja sähköä.
• 20:56
  Totta elikkä 1000 kertaa. Elikkä kvanttitietokoneessa on
• 21:00
  siis superjohtavia materiaaleja ja supro-johtavia supro-johtavia
• 21:04
  ja ja sitten niitä täytyy jäädyttää lähestulkoon
• 21:08
  absoluuttiseen nollapisteeseen. Miksi me tarvitaan superjohtavia
• 21:12
  materiaaleja ja miksi niitä pitää jäädä tähän?
• 21:15
  Niin se superjohtava superjohtava kubitti perustuu
• 21:18
  siihen sellaiseen mikroaaltoresonaattoriin, joka
• 21:21
  vaatii sen, että se on suprojohtava.
• 21:25
  Se tietty osa sitä resonaattorista.
• 21:28
  Ja sitten se jäähdytysvaade tulee taas siis siitä, että että
• 21:31
  se materiaali ensinkin pitää saada suprajohtavaksi.
• 21:34
  Se vaatii matalia lämpötiloja, mutta sitten sen lisäksi se
• 21:38
  lämpökohina pitää saada mahdollisimman pieneksi.
• 21:41
  Eli jos se lämpötila nousee liian suureksi, niin silloin se
• 21:46
  alkaa aiheuttamaan kohinaa. Siinä kvanttibittiin ja lopulta
• 21:50
  sitten se laskenta käy mahdottomaksi, että sieltä tulee
• 21:53
  pelkkää. Kohinaa ulos.
• 21:56
  Ja se nimenomaan tää lämpökohinnan vähentäminen.
• 22:00
  Aiheuttaa sen vaatimuksen, että pitää niinkin kylmäksi
• 22:01
  jäähdyttää. Eli onko toi sitten sellainen
• 22:04
  luonnonlakien rajoitus meille, että me emme ikinä pysty
• 22:09
  poistamaan sitä lämpökohinaa jäädyttämättä
• 22:12
  kvanttitietokoneita? Voidaanko me tulevaisuudessa
• 22:14
  kuitenkin löytää sellaisia aineita, joita ei tarvitsisi
• 22:18
  jäädyttää ja silti ne olisi super superjohtavia ja ja eivät
• 22:22
  kärsisi lämpökohinasta? Niin kyllä niin kuin korkeamman
• 22:26
  lämpötilan superjohteita on. Mitkä ei vaadi läheskään niin
• 22:31
  kylmäksi jäähdyttämistä ei nyt sentään tätä huone
• 22:34
  huonelämpötilan suppeahdetta. Joo on vielä keksitty, mutta se
• 22:39
  ne ei nyt ehkä sovellu näihin kvantti bitteihin ja tähän
• 22:42
  toteutukseen ja sitten myös se lämpöpohjina, niin se tosiaan
• 22:45
  vaatii sen, että se hyvin kylmäksi jäädytetään.
• 22:48
  Okei okei. Eli teoria tässä näköpiirissä
• 22:51
  olevassa tulevaisuudessa se pitää jäähdyttää.
• 22:54
  Vähän kylmeksi edelleenkin. Elikkä siis nykyisessä
• 22:57
  kvanttitietokoneissa on siis tietynlainen virhetaso
• 23:01
  kuitenkin. Ja tuleeko se virhe nää virheet
• 23:06
  nimenomaan siitä lämpökohinasta vai mistä ne oikein tulee ja.
• 23:10
  Niitä voi tulla siitäkin, mutta tyypillisesti niitä tulee sitten
• 23:12
  siitä. Että siellä prosessorissa on
• 23:15
  erilaisia näitä materiaalirajapintoja ja siellä
• 23:19
  rajapinnassa jos sinne jää epäpuhtauksia niin kun
• 23:21
  sähkövirta kulkee siellä sitten nopeasti edestakaisin niin se
• 23:25
  vaimentaa sitä sen resonaattorin värähtelyä vähän samaan tapaan
• 23:30
  kun oli tää äänirautaesimerkki niin se äänirauta jossain
• 23:33
  vaiheessa se värähtely hiipuu siitä ja se saaminen loppuu.
• 23:38
  Niin vastaavasti se kubitti jossakin vaiheessa se soiminen
• 23:40
  loppuu, mutta me halutaan, että se soi mahdollisimman pitkään.
• 23:46
  OK, jotta voidaan tehdä mahdollisimman pitkiä
• 23:48
  konttialgoritmejä. OK.
• 23:53
  Ja se taas vaatii sitten sitä, että me puhdas tilassa, jossa
• 23:56
  näitä kvanttiprosessoreita tehdään, niin kehitetään
• 23:59
  parempia prosesseja. Ja tehdään puhtaampia
• 24:04
  rajapintoja. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että
• 24:08
  että kun käytät tätä analogiaa, että se soisi mahdollisimman
• 24:12
  pitkään, niin niin. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa,
• 24:16
  kun se ei tuota mitään ääntä enää, niin onko se hajallaan ja
• 24:20
  se täytyy? Korvata jollain toisella
• 24:24
  prosessorilla tai kuvitella vai? Vai voidaanko tavallaan alustaa
• 24:28
  ja lähteä uudestaan liikkeelle? Voidaan nimenomaan lähteä alusta
• 24:32
  liikkeelle. Elikkä se ei se prosessori ei
• 24:34
  kulu siinä laskennassa. Aah OK vastaavaan tapaan kun
• 24:36
  äänirauta se värähtely loppuu. Suominen loppuu niin se voidaan
• 24:40
  kolauttaa sitten uudestaan soimaan eli.
• 24:42
  Jos sivu voidaan jotain tosi kompleksista niin.
• 24:47
  Niin sitten jos pääsee joku virhe tapahtumaan heti aluksi,
• 24:51
  niin sen mahdollisesti pilaa sen simulaation sitten että että
• 24:56
  mitä me ylipäätään pystymme havaitsemaan.
• 24:58
  Itse asiassa näitä virheitä. Niin se on haastavaa sinänsä,
• 25:03
  koska sitä ei voi mitata sen kesken sen kvanttialgoritmista
• 25:08
  tilaa ja varmistaa, että onko se oikeassa tilassa, koska se
• 25:10
  nimenomaan sitten pakottaa sen jompaankumpaan tilaan.
• 25:15
  Eli se pitää ajaa se kvanttialgoritmi läpi ja sitten
• 25:19
  toistaa riittävän monta kertaa vaikka tuhatkertaisesti sama
• 25:22
  piiri niin sitten nähdään sinne tulee niitä vääriä
• 25:25
  laskentatuloksia ja jos se toimii vielä hyvin se
• 25:30
  prosessori, niin sieltä se oikea vastaus kuitenkin selkeästi
• 25:32
  erottuu. Mut sitten jos sitä kohinaa
• 25:34
  alkaa tulla liikaa, suorituskyky ei riitä, niin sitten se
• 25:38
  todennäköisyysjakauma on. Käytännössä sattuman paranee se
• 25:41
  oikea vastaus, ei sieltä enää erotukaan.
• 25:46
  Se muuttuu kohinaksi ja vastaukseen tai lopputulos.
• 25:51
  Onpa todella voisiko sanoa viheliäinen ongelma että että.
• 25:57
  Pelkästään niinku. Että me emme voi kesken pelin
• 26:01
  tulla viheltämään poikki ja tsekataan onko kaikki kunnossa,
• 26:04
  vaan meidän täytyy vaan luottaa, että se toimii sisällä.
• 26:07
  Näin se on. Ja sitten se haastaa myös tätä
• 26:12
  kvantti virheen korjausta. Elikkä nää on tosiaan hyvin
• 26:16
  häiriöherkkiä nää tota fyysiset kubitit.
• 26:20
  Ja niissä tulee aina laskentavirheitä, niin sen
• 26:24
  vuoksi sitten kehitetään tämmöistä kvanttivirheen
• 26:26
  korjausta, joka tarvitaan sitten siihen varsinaiseen.
• 26:31
  Tota universaalin kvanttilaskentaan.
• 26:35
  Ja siinä kvantti virheenkorjauksessa nimenomaan
• 26:37
  sen haasteena, että ei voida selvittää, että onko se nyt
• 26:39
  missä tilassa se kubitti, vaan sitä pitää silleen niinku
• 26:43
  kevyesti aistia, että onkohan siellä mahdollisesti virhe
• 26:45
  tapahtunut. Mitä sillä voi aistia?
• 26:49
  No mittaamalla silleen epäsuorasti ja siitä
• 26:52
  päättelemällä. Okei, että onko siellä
• 26:54
  tapahtunut virhe vai ei. Ja sitten jos arvellaan että on
• 26:56
  tapahtunut virhe niin sitten tehdään siihen semmoinen
• 26:59
  käänteinen operaatio, joka palauttaa sen siihen tilaan
• 27:01
  missä se pitäisi olla. Ja tämmöisiä virheen
• 27:06
  korjauskoodejahan on on klassisesti paljon käytössä.
• 27:09
  Esimerkiksi niinku ennen vanhaan oli semmoisia CD levyjä, niissä
• 27:13
  on vahva virheen korjaus, että vaikka se tulee lukuvirhe niin
• 27:16
  se sitten muiden bittien avulla korjaa sen oikeaksi.
• 27:20
  Informaation sen musiikki soi oikealla tavalla ja mutta nyt
• 27:23
  sitten antti virheen korjauksessa yritetään näitä
• 27:27
  samantapaisia konsepteja soveltaa.
• 27:29
  Mutta tän ongelman takia koska ei voida mitata suoraan niin se
• 27:32
  vaatii sitten huomattavasti suuremman määrän näitä.
• 27:35
  Fyysisiä kubitteja, jotta voidaan toteuttaa niin sanottu
• 27:38
  looginen kubitti, niin se virheen korjattu kubitti.
• 27:41
  Ja se on perinteisesti saattanut vaatia vaikka 1000 fyysistä
• 27:44
  kupittia siihen, että voidaan muodostaa yksi looginen kubitti
• 27:48
  elikkä merkittävä resurssihukka. Tarkennatko vielä mikä on
• 27:52
  looginen kuvite? Looginen kubitti on se virheen
• 27:54
  korjattu kubitti OK, joka säilyttää sen tilan sitten.
• 27:58
  Periaatteessa ikuisesti, koska sitä koko ajan ylläpidetään,
• 28:01
  sillä tällä epäsuoralla mittauksella ja korjataan sitä
• 28:05
  tilaa. Elikkä nää loogiset kupit on
• 28:08
  sitten sellaisia niinku virheettömiä tai käytännössä
• 28:12
  virheettömiä kubitteja. Voiko olla silleen että että
• 28:16
  sarjasta tyhmeän kysymyksen? Siis jos me ollaan 50 kuvittia,
• 28:19
  niin voiko olla niin että niistä osa on virheellisiä ja osa on
• 28:24
  loogisia vai miten se oikein jakautuu?
• 28:27
  No usein, että jos lasketaan niillä loogisilla kupitilla niin
• 28:30
  sitten tehdään riittävä määrä fyysisiä kupit ja niistä
• 28:33
  muodostetaan sitten. Loogisia kupitja.
• 28:38
  Nyt perinteisesti se on vaatinut sen 1000 fyysistä kupittia, jos
• 28:42
  haluaa muodostaa 2 loogista kupittia ei tarvittaisi 2000
• 28:47
  fyysistä kupittia ja se tietysti sitten lisää haasteita, koska se
• 28:51
  kubitti määrä fyysdin kupittien määrä on rajallinen näissä
• 28:54
  toteutuksissa ja se on se keskeinen kehitystehtävä tehdä
• 28:58
  isompia prosessoreita. Niin se toki sitten asettaa
• 29:02
  vaatimuksia tehdä niitä vielä huomattavasti enemmän niitä
• 29:04
  fyysisiä kun pitää huomattavasti isompia prosessoreita.
• 29:07
  Onko tää joku sellainen? Laki vai onko se arvioi että se
• 29:11
  on 1000 kupittia että voidaan korjata?
• 29:13
  Se ei ole mikään luonnonlaki, vaan se nimenomaan vaatii ja
• 29:16
  siinä itse asiassa on hyvin aktiivista tutkimustyötä
• 29:18
  käynnissä. Ja näitä parempia virheen
• 29:22
  korjaus koodeja kehitetään, jolla sitä on itse asiassa saatu
• 29:25
  niinku silleen että se on luokkaa saattaa tällä hetkellä
• 29:28
  enemmänkin, että se on 10 kertaa parempi kuin mitä se
• 29:30
  perinteisesti oli. Eli aikaisemmin näitä tutkittiin
• 29:33
  semmoisena teoreettisena ilmiönä, kunhan tietokoneita ei
• 29:36
  ollut käytössä. Niin jos teoriassa tutkii niin
• 29:38
  sillä ei ole väliä vaikka se ei olisi resurssitehokasta.
• 29:41
  Mutta nyt kun on on tota kvanttietokoneita käytössä niin
• 29:45
  tää itse asiassa elää semmoista kukoistuskautta myös tää
• 29:47
  kvanttivirheen korjauksen tutkiminen.
• 29:49
  Ja se on saatu puristettua tosiaan suurin piirtein sieltä
• 29:52
  1100 se vaatimus. OKOK missä nää satakupittia
• 29:59
  sitten on? Ne on siinä
• 30:00
  kvanttiprosessorilla. Mutta jos toisaalta, niin meillä
• 30:03
  on olemassa vain sellaisia tietokoneita, jossa on 50
• 30:06
  kuvittia. Niin mitä?
• 30:07
  Nämä ei pysty tekemään loogista kuvittia.
• 30:10
  Eli pitää tehdä isompi prosessori, jotta saadaan
• 30:12
  ylipäätään toteutettua ennen loogisia kun pitää.
• 30:14
  Eli meillä ei ole vielä sellaisia tieto
• 30:17
  kvanttitietokoneita missä olisi loogisia kupitteja.
• 30:20
  Niin joitakin demonstraattoreita saattaa olla, mutta ei vielä
• 30:24
  merkittävää määrää. Näistä on tehty tiettyjä
• 30:26
  demonstraatioita ja niiden perusteella voidaan sitten sanoa
• 30:29
  se, että että vaikka se suurin piirtein 100 tai suuruusluokkana
• 30:33
  on 100, kupittia riittää. No missä vaiheessa me saadaan
• 30:36
  sitten aikaiseksi? Onko olemassa jotain arvioita,
• 30:39
  että milloin meillä on esimerkiksi?
• 30:41
  Ihan niin kuin bitin pelkona käytössä.
• 30:44
  Niin 100 fyysisen kupin fyysisen kubitin.
• 30:46
  No se on igua m, llä esimerkiksi nyt roadmapilla tässä ihan
• 30:50
  lähiaikoina ja sellainen toimitetaan ensi vuonna 150
• 30:53
  kupittia VTT, lle. Onko kukaan muu maailmalla
• 30:56
  tehnyt mitään vastaavaa? No kyllä kilpailijoilla on on
• 31:00
  sodanluokka ja taitaa olla joillekin tuhatkin.
• 31:04
  Riippuu nyt vähän teknologiasta ja ja sitten se kubitti määrän
• 31:07
  nyt ei kuitenkaan sitten. Pelkästään riitä, että voitaisi
• 31:10
  tehdä suuria prosessoreita, joissa on paljon kupitja mutta
• 31:14
  jos ne ei ole riittävän laadukkaita.
• 31:16
  Ja ei ole oikealla tavalla kytketty toisiinsa, niin sitten
• 31:18
  se kubitti määrä ei ratkaise. Vähän niinku miettii, että
• 31:21
  autossa voi olla hirveä määrä hevosvoimia, mutta jos renkaat
• 31:25
  ei pidä niin niillä ei tarvita. Totta totta ja siinä sitten
• 31:30
  tapahtuu vahvaa tutkimusta nimenomaan, että miten saadaan
• 31:33
  laadukkaasti rakennettua näitä. Joo kyllä.
• 31:37
  Mutta OK eli siis kuitenkin kvanttitietokone muistuttaa
• 31:41
  klassista tietokonetta siinä mielessä, että siinä on siis
• 31:44
  piirejä ja prosessoreita. Kuitenkin sama asia
• 31:48
  kvanttiprosessoria. Joo, kvanttiprosessoreita ja ja
• 31:52
  onko siinä sama tällainen arkkitehtuuri, että tarvitaan
• 31:56
  myös muistipiirejä ja tämmöisiä ainakin itselläni osittain
• 31:59
  tuttuja komponentteja mitä mä oon lapsena.
• 32:03
  Rakentanut tietokoneitani. Onko se samanlaisia?
• 32:05
  Joo, itse asiassa siinä kvanttietokonessa ei
• 32:07
  varsinaisesti niinku muistia ole ollenkaan, että se.
• 32:09
  Ne asiat mitä pitää olla muistissa, niin ne on sitten
• 32:12
  siellä klassisessa. Raudassa muistissa klassisessa
• 32:15
  tietokoneissa, jotka ohjaa sitä kvanttiprosessoria ja se
• 32:19
  kvanttiprosessori tosiaan se muisti katoaa siinä kun se
• 32:21
  värähtely loppuu niin sitten sinne ei jää mitään että se
• 32:24
  reaaliajassa laskee. Olisiko muuten mitään hyötyä jos
• 32:27
  mä tehtäisiin ja rakennettaisiin sellaisia tandemoja, että meillä
• 32:32
  olisi klassinen ja ja kvanttitietokone tekemässä
• 32:35
  jotain yksi. Vai onko tää tarpeeton utopia?
• 32:39
  Se on nimenomaan se suunta mihin halutaan mennä.
• 32:43
  Elikkä se pantti tietokone sehän niin kun toimii klassisen
• 32:46
  laskennan kiihdyttimenä. Se ei missään tapauksessa
• 32:48
  koskaan korvaa kaikkea klassista laskentaa.
• 32:50
  Okei, koska ei se kvanttietokone kaikkia maailman ongelmia laske
• 32:53
  nopeammin vaan vaan tiettyjä laskennallisia ongelmia ja sen
• 32:58
  takia niinku se kannattaakin laittaa sinne suurtaho
• 33:00
  laskentakeskukseen tai datakeskukseen ja sitten
• 33:04
  rakentaa sellainen logiikka joka ohjaa ne ongelman osat jotka sen
• 33:08
  kvanttietokone laskee nopeasti, niin sen kvanttitietokoneelle.
• 33:11
  Aivan ja klassinen tietokone laskee taas sitten tiettyjä
• 33:15
  osa-alueita ja varsinkin tässä varhaisessa vaiheessa kun ne
• 33:18
  kvanttietokoneet nytten suorituskyky.
• 33:20
  Nyt on vielä rajallinen, niin kannattaa sitten lähestyä sillä
• 33:23
  lailla, että se klassinen tietokone muokkaa sitä ongelmaa.
• 33:27
  Ensin sille kvanttikoneelle sopivaksi ja sitten vain sen
• 33:30
  palapelin pala, jonka se kvanttitietokone sieltä löytää
• 33:34
  ja selvittää niin lähettää sinne laskettavaksi, että tässä
• 33:37
  puhutaan tämmöisten suurteholaskentaintegraatiosta
• 33:41
  ja se on hyvin aktiivinen tutkimusala kanssa.
• 33:44
  Esimerkiksi suomessahan tää 5 kubitin kvanttitietokone, suomen
• 33:47
  ensimmäinen kvanttitietokone joka tehtiin niin se hyvin pian
• 33:50
  sitten integroitiin tähän lumi supertietokoneeseen.
• 33:55
  Vielä tosi melko löyhällä tavalla, mutta kuitenkin ne
• 33:57
  lumikäyttäjät pysty käyttämään sitten.
• 34:00
  Sen lumisupertietokoneen kautta. Sitä pienen kupitingetokonetta.
• 34:06
  Joo toi on erittäin tärkeä pointti.
• 34:09
  Mitä sä nostit esille että että niitä kvanttitietokoneita
• 34:13
  integroidaan sitten tekemään laskentaan nimenomaan klassisten
• 34:16
  tietokoneiden kanssa? Koska mä oon jotenkin
• 34:18
  kuvitellut, että tulevaisuudessa voisi olla sellainen tyyliin
• 34:21
  taskukokoinen kvanttitietokone, mutta ilmeisesti se ei
• 34:26
  kuitenkaan taivu aivan kaikkea edes teoriassa.
• 34:30
  Joo ei ja kukaan nyt ei tietysti tulevaisuutta tiedä.
• 34:33
  Että sanottiinhan aikanaan noista tota ensimmäistä
• 34:37
  tietokoneista, jotka oli huoneen kokoisia vastaavalla tavalla kun
• 34:40
  kmanttitietokone nykyään niin sanottiinhan niistäkin että
• 34:43
  niitä tarvitaan vaan muutama maailmaan ja nyt on kyltymätönsä
• 34:48
  tarve että kuinka paljon sitä laskentatehoa tarvitaan ja on
• 34:50
  tosiaan taskuun taskuun kokoinen tietokone jo olemassa
• 34:54
  kännykässä. Toivottavasti enemmän
• 34:55
  laskentateho kun siinä ensimmäisessä.
• 34:58
  Tietokoneessa oli tai ensimmäisessä tietokoneessa,
• 35:00
  että kukaanhan ei tiedä tulevaisuutta, mutta nyt näin
• 35:03
  niinku ensimmäiset sovelluskohteet kuitenkin on.
• 35:05
  Tämmöisiä niin kun teollisuudessa tarvittavia
• 35:07
  optimointiongelmia, molekyylisimulaatioita ja sen
• 35:10
  tyyppisiä. Ehkä jotain aikataulutuksia
• 35:13
  tuotannolle ja muuta. Että monella yksityishenkilöllä
• 35:17
  ei ole sen tapaisia laskennallisia ongelmia, että
• 35:20
  tarvitsi kvanttitietokonetta. Nyt tässä näköpiirissä olevassa
• 35:23
  tulevaisuudessa. Joo eli voi sanoa, että on
• 35:27
  olemassa joitain sellaisia ongelmia mihin me tullaan
• 35:30
  käyttämään klassisia tietokoneita.
• 35:34
  Tästäkin eteenpäin aina, että kvanttitietokoneet ei siis uhkaa
• 35:37
  suoraan klassisia tietokoneita, mutta elikkä kvanttitietokoneet
• 35:42
  siis on hyviä. Esimerkiksi simulaatioissa se on
• 35:45
  tullut minulle selväksi, mutta. Missä nää on huonoja mihin niitä
• 35:51
  ei pois soveltaa? Yleensä tulee mietittyä toisesta
• 35:56
  suunnasta, mutta mikähän nyt olisi sitten huonosti
• 35:58
  kvanttietokoneeseen soveltuva ongelma?
• 36:00
  No varmaan nyt ainakin tässä alkuvaiheessa sellaiset
• 36:03
  ongelmat, jotka nyt on hyvin suuria ja vaatisi paljon sitä
• 36:06
  niinku muistia ja semmoisia jotka vaatii että laitetaan
• 36:09
  suuria määriä dataa sinne. Professorille ja takaisin, koska
• 36:14
  se on suhteellisen hidasta siirtää sitä dataa sinne
• 36:16
  kvanttiprosessorille ulos. Sieltä en nyt ehkä osaa sanoa
• 36:19
  konkreettisesti, että mikä olisi juuri semmoinen ongelma, mutta.
• 36:22
  Joo no voidaan sopia silleen, että siis jos me pärjäämme
• 36:27
  klassisilla tietokoneilla ja pystymme tekemään kaikkea
• 36:30
  tarpeellista, niin ei niitä tarvitse korvata sitten
• 36:33
  kvanttitietokoneella, mutta sitten kun törmätään siihen että
• 36:36
  että klassinen tietokone ei riitä, niin mahdollisesti
• 36:39
  kvanttitietokone sitten ratkaisee sen.
• 36:42
  Ja ja. Uhkakuvia.
• 36:48
  Elikkä nyt kun tavallaan siis OK kvanttitietokoneella siis pystyy
• 36:54
  simuloimaan paljon eli mitä se tarkoittaa esimerkiksi salauksen
• 36:58
  kannalta tulevaisuudessa, että me voidaan simuloida niinkin
• 37:02
  tehokkaasti erilaisia skenaarioita?
• 37:04
  Ja tarkoittaako se sitä, että kvanttitietokone voi arvata mun
• 37:07
  salasanan hetkessä tulevaisuudessa?
• 37:10
  Joo, kyllä siellä on yksi näistä kvanttilaskennan
• 37:12
  käyttötapauksista joka. On jo yhdeksänkymmentäluvulla.
• 37:16
  Esitetty semmoinen peter sorin algoritmi, joka nimenomaan.
• 37:23
  Purkaa salausta käytännössä elikkä se jakaa hyvin suuren
• 37:27
  kokonaisluvun tekijöihin ja nykyaikainen tää salaus, jota
• 37:31
  käytetään lasten internetissä. Perustuu siihen, että 2 suurta
• 37:36
  kokonaislukua kerrotaan keskenään ja niistä tulee
• 37:39
  todella suuri kokonaisluku ja. Sitä ei pysty jakamaan
• 37:43
  tekijöihin. Sitä suurta lukua klassisella
• 37:45
  tietokoneella. Päätetään vielä rautalangasta,
• 37:47
  että kaikilla tulee selväksi elikkä.
• 37:49
  Käytännössä siis meillä on olemassa iso luku ja ei ja
• 37:54
  meidän pitää käytännössä arvata ne tekijät, jotka muodostaa
• 37:59
  sille tulon. Kyllä joo, kvanttitietokone
• 38:01
  pystyisi periaatteessa tehokkaasti löytämään sen, jotta
• 38:03
  tästä. Kyllä tulee.
• 38:05
  Kyllä se voi jakaa sen niihin 2 lukuun, joista se muodostuu niin
• 38:09
  äärellisessä ajassa sitten tulevaisuudessa.
• 38:13
  Ja se on taas jos sitä konkretisoi niin ikään kuin että
• 38:16
  se kvanttitokone kokeilee ne kaikki salaus-avaimet yksi aikaa
• 38:20
  ja sitten sen laskennan tuloksena sieltä erottuu se
• 38:22
  oikea salausavain. Jota voidaan sitten käyttää tän
• 38:26
  salauksen purkuun ja se on nimenomaan tähän epäsymmetriseen
• 38:28
  salaukseen, jota käytetään esimerkiksi internetissä
• 38:31
  avainten vaihtoa tai digitaalisiin allekirjoituksiin.
• 38:36
  Niin ne muuttuu sitten jossakin vaiheessa turvattomaksi.
• 38:39
  Joo ja nimenomaan ne algoritmit, joita tällä hetkellä käytetään.
• 38:43
  Elikkä tämmöinen RSA algoritmi ja sitten diffihelman, niin ne
• 38:47
  on haavoittuvia kvantit kun nämä.
• 38:49
  Kuinka paljon kuvittelee? Me tarvitaan, että me voidaan
• 38:51
  murtaa kaikki maailman nykyiset häräsaat.
• 38:54
  Niin siitä sitäkään ei tietysti tarkkaan tiedetä.
• 38:58
  Siitä on esitetty arvioita ja itse asiassa jonkun verran
• 39:00
  tutkimuskirjallisuutta on olemassa.
• 39:03
  Ja siinä pitkään oli semmoinen konsensusrvio, että 20 miljoonaa
• 39:08
  fyysistä kubittia tarvitaan se kaukana siitä vielä vuosien
• 39:11
  päässä. Mutta toisaalta sitten tätä
• 39:13
  vaikka nyt tätä virheen korjaus ja algoritmikehityksen
• 39:16
  kukoistuskautta kuvaa se, että nyt tässä hetki sitten oli
• 39:20
  tutkimustulos jossa arvioitu, että miljoona kupittia
• 39:22
  tarvitaan, elikkä se on 20 kertaa vähemmän.
• 39:26
  Jos ajatellaan että kuinka monta vuotta kestää tehdä 20 kertaa
• 39:29
  isompi kvantietokone niin se on. Siitä aikajanasta sitten muutama
• 39:32
  vuosi pois selkeästi että. Joo.
• 39:36
  Ja se ongelmahan tässä tulee siitä, että.
• 39:39
  Että tota. Data joka salataan nyt, niin se
• 39:44
  voidaan sitten ehkä niinku kvanttikoneet on käytössä, niin
• 39:46
  purkaa myöhemmin. Jos joku sitä tallentaa totta ja
• 39:50
  jos se on vielä sitten syytä pitää salassa vaikka nyt sen 10
• 39:53
  viiva 20 vuoden päästä, niin periaatteessa jo tänä päivänä
• 39:57
  pitäisi sitten als suojata se kvantti kestävillä
• 40:00
  salasalgoritmeilla. No mitäs niille kuuluu?
• 40:03
  Onko meillä jotain vaihtoehtoa RSA, lla?
• 40:06
  Kyllä joo niitä alkaa olla ja suosituksia on viranomaiselta
• 40:10
  tullut. Ja tollaisia tota Yhdysvaltojen
• 40:14
  neste listandardrointivirasto on julkaissut 3 tämmöistä
• 40:18
  kvantikestävää salaus-algoritmia, joita voidaan
• 40:20
  käyttää nimenomaan avainten vaihtoa ja digitaalisiin
• 40:24
  allekirjoituksiin. Ja nyt tietysti kestää sitten
• 40:27
  jonkun aikaa ennen kuin niitä alkaa olla sitten
• 40:30
  salaustuotteessa laajasti käytössä ja sitten kestää vielä
• 40:34
  jonkun aikaa, että että organisaatiot jotka käyttää
• 40:37
  salaustuotteita elikkä kaikki organisaatiot ottaa niitä
• 40:39
  käyttöön. Onko sulla insaatti että mikä
• 40:42
  logiikka niissä? Onko siinä erilainen logiikka
• 40:44
  vai vaan kasvatettu sitä itse lukua mitä pitää arvata?
• 40:48
  Itseasiassa sitä kvanttitietokonetta ei pääse
• 40:50
  karkuun, vaikka kasvattaisi sitä lukua kuinka isoksi.
• 40:53
  Just tän eksponentiaalisen laskentakyvyn takia niin se
• 40:56
  ottaa aina kiinni, sillä voi hyvin vähän ostaa aikaa.
• 41:00
  Se ei kuitenkaan riitä ja sitten vielä siinä tulee semmoinen
• 41:03
  ongelma, että se itse asiassa se salauksen laskeminen, vaikka
• 41:07
  RSA, lla niin se on hyvin raskasta tietokoneelle eli
• 41:10
  jossakin vaiheessa sitten jos sitä avainta kasvatetaan ja
• 41:13
  kasvatetaan niin se menee käytännössä mahdottomaksi.
• 41:16
  Sitten edes niinku tehdä sitä salausta se kestää, mutta siis
• 41:18
  tavallisella niin tavallisella. Joo ja sen takia nää sitten
• 41:23
  koska sitä ei avainta pidentämällä pääse karkuun.
• 41:26
  Niin on pitänyt kehittää täysin erityyppisiä salaus-algoritmejä
• 41:31
  ja ne itse asiassa on esimerkki ongelmasta, joka sopii erittäin
• 41:35
  huonosti kvanttitietokoneen ratkaisuja.
• 41:38
  Eli siinä jos yleensä yritetään etsiä käyttötapauksessa
• 41:41
  kvanttialgoritmi laskee tehokkaasti sen ongelman, niin
• 41:44
  tässä salauspuolella sitten on jouduttu tekemään toisinpäin
• 41:46
  elikkä, että siinä semmoisia algoritmeja tässä kvanttietokone
• 41:48
  ei pysty murtamaan ja niitä tosiaan on olemassa.
• 41:53
  Mutta sitten tässä samanaikaisesti sen pitää olla
• 41:55
  hankalaa myös tavallisella. Nimenomaan näin kyllä o.
• 41:59
  K eli molemmille molemmilla nimenomaan se on teknologiassa
• 42:02
  välillä todella todella hauskaa, että että me ihmiset keksimme.
• 42:06
  Itse olemme tällaisia ongelmia. Itse me kehitämme teknologiaa ja
• 42:10
  sitten meidän pitää kehittää vastateknologiaa.
• 42:15
  Näin se on, mutta se hyvä puoli tässä nyt on, että siihen
• 42:16
  kuitenkin on vielä aikaa reagoida ja näitä ratkaisuja
• 42:20
  alkaa nyt olla saatavilla. Joo.
• 42:23
  Ja siitä on suomessakin viranomaiset kirjoittanut
• 42:25
  ohjeita elikkä kaikkien organisaatioiden on syytä
• 42:28
  ymmärtää tää ilmiö. Ja.
• 42:30
  Osana sitä tietoturvan kokonaisuutta ja miettiä se oma
• 42:33
  aikajänne. Milloin on syytä siirtyä näihin
• 42:35
  ja se riippuu tietysti siitä, että minkälaista dataa siellä
• 42:38
  salataan ja kuinka pitkään se on.
• 42:40
  On sitten syytä pitää salassa. Onko kvanttitietokoneet muuten
• 42:44
  helpommin vai vaikeammin hakkeroitavissa?
• 42:48
  Kuin klassiset tietokoneet. Niin no siinä ei välttämättä
• 42:52
  suurta eroa ole, koska jos ajatellaan sitä kvanttietokoneen
• 42:54
  hyökkäyspintaa, niin se on kuitenkin sitten sitä klassista
• 42:58
  laskentaa. Elikkä siinä pitäisi sitten
• 43:02
  vaikka hakkeroitua sinne kontrolli.
• 43:06
  Kontrollitietokoneelle tai sitten.
• 43:09
  Niin eri komponentteihin joita sinne tietojen kanssa käytetään
• 43:13
  ja ne on klassisia. Aivan joo.
• 43:17
  Joo ja itse. Asiassa kun mä oon tietokoneiden
• 43:19
  tietoturva, on yks tota tutkimusala kanssa.
• 43:23
  Mitä vaikka tuolla jaelin yliopistossa tutkii yks
• 43:26
  tutkimusryhmä? Okei ja sitten toki me
• 43:29
  valmistajana myös, niin me panostetaan siihen todella
• 43:31
  paljon, että ne on kyberturvallisien meidän
• 43:34
  tuotteita. Pitääkö niiden kyberturva
• 43:36
  lähestyä jotenkin aivan fyysinen eri tavalla kuin klassisessa
• 43:39
  tietokoneissa. No kyllä mä sanoisin, että se on
• 43:41
  kuitenkin aika klassista. Elikkä pitää vaan varmistaa,
• 43:44
  että sinne ei ei jää mitään avoimia rajapintoja ja.
• 43:49
  Että se kvanttiprosessori. Itse asiassa kvantti-ilmiöt
• 43:53
  tapahtuu niinku siellä kvanttiprosessorissa ja sinne
• 43:57
  niinku jollakin lailla hakkeroituminen tai sen.
• 44:00
  Laskennan vääristäminen niin. Se ei ehkä ole ainakaan se
• 44:03
  suurin uhkakuva tässä. Tulevaisuudessa mä puistamme
• 44:07
  luultavasti tekemään erittäin isoa ja vaativaa laskentaa myös
• 44:10
  lokaalisti keksimällä tulee varmasti mä oon mä oon
• 44:14
  vakuuttunut, varmasti tulee olemaan tämmöisiä paikallisia
• 44:18
  kielimalleja meidän puhelimissa tai jossain pienemmissä
• 44:21
  laitteissa, ettei tarvitse tehdä aina sitä laskentaa piulen
• 44:25
  kautta. Siihen tarvitaan tietysti
• 44:28
  uudenlaisia verkkoja. Mut käykö tässä kuitenkin
• 44:32
  kvanttitietokoneissa samalla tavalla sun mielestä, että ne
• 44:35
  voisi tulla myös tavallaan paikalliseksi vai vai?
• 44:39
  Vaikuttaako siltä, että ne on aina osana jotain isompia
• 44:42
  datacentereita? Tässä on varmasti monenlaisia
• 44:45
  erilaisia kehitysvaiheita ja molemmille on tarvetta, että
• 44:50
  varmaan tota ehkä suurin osa käyttäjistä sitten ei
• 44:53
  välttämättä halua. Että heillä on panttitietokone
• 44:56
  siellä itsellään ja sitä pitää aina päivittää.
• 45:00
  Eli he ehkä mieluummin ottaa sen palveluna, että se tulee sieltä
• 45:03
  pilvestä että lähettää algoritmin pilveen ja sieltä
• 45:06
  tulee vastaus sitten heille, mutta sitten toisaalta on paljon
• 45:09
  organisaatioita jolla on tota salassapidettävää dataa.
• 45:15
  Jota he ei halua lähettää pilveen, niin sitten ne
• 45:17
  mieluummin käyttää sitä omaa on premisi ratkaisua.
• 45:22
  Niinku siinä vaiheessa sitten kun se on ihan kaupallista
• 45:25
  toimintaan se laskenta. Ja nyt toki tässä
• 45:27
  markkinavaiheessa missä nyt ollaan niin näitä
• 45:29
  komattietokoneita käytetään osaamisen kehittämiseen ja
• 45:32
  tutkimukseen tällaiseen. Niin siinä on hyvin hyödyllistä
• 45:35
  että omistaa sen kvanttitietokoneen itse siihen
• 45:37
  saa huomattavasti laajemman pääsyn ja pystyy kokeilemaan
• 45:40
  kaikenlaisia erilaisia asioita verrattuna siihen hyvin
• 45:43
  rajoitettuun pilvipääsyyn. No miten tavallinen ihminen
• 45:47
  sitten voi päästä tekemisiin kvantti teknologian kanssa?
• 45:50
  Onko se kuitenkin sellaista, että.
• 45:53
  Kestää vielä 10 15 vuotta ennen kuin tulee mitään.
• 45:56
  Vai voiko esimerkiksi olla tänä päivänä opiskella sitä
• 45:59
  teknologiaa jossain? Kyllä sitä voi opiskella ja
• 46:02
  nimenomaan se on aikaisemmin ollut ehkä niinku ikään kuin
• 46:05
  fyysikoiden salaa tiedettä. Melkeinpä se on vaatinut hyvin
• 46:10
  pitkät opinnot, että olen ymmärtänyt sen matematiikan,
• 46:13
  koska sitä on lähestytty matematiikan kautta, mutta nyt
• 46:16
  on paljon semmoisia koulutusresursseja, jossa ei.
• 46:19
  Tarvitse mennä sinne matematiikkaan ja mitenkä se
• 46:22
  kubitti toimii vähän vastaavaan tapaan kuin tietokoneen
• 46:24
  käyttäjän ei tarvitse tietää. Siihen pitää siellä
• 46:27
  prosessorissa taas sanotaan, että mä voin koota että ilmankin
• 46:29
  nimenomaan näin prosessorissa on elikkä niitä kvanttialgoritmejä
• 46:32
  voi suhteellisen helposti ohjelmoida.
• 46:34
  Itse siihen löytyy ilmaisia ilmaisia tota työkaluja.
• 46:41
  Ja sitten opintomateriaaleja myös on.
• 46:44
  Ikoamella on semmoinen kuin icum Academy.
• 46:46
  Se löytyy ihan googlettamalla. Ja se on kaikille avoin.
• 46:51
  Ja sitten on vaikka Jyväskylän yliopistossa semmoinen
• 46:54
  kvanttiaakkoset, jossa voi kanssa sitten kokeilla mitenkä
• 46:57
  ne kvanttipiirit toimii opiskella sitä, että ne on hyvin
• 47:01
  tämmöisiä ymmärrettäviä. Mutta kuitenkin tässä vaiheessa
• 47:05
  käyttäjän on on oltava sen verran valistunut, että tietää
• 47:09
  mihin kvanttilaskentaan voi soveltaa.
• 47:13
  Tai kyllä siis sitä, että että jos.
• 47:16
  Laittaisi tän tavallaan teknisen arkkitehtuurin sinne aivan
• 47:21
  taustalle, ettei tarvitsisi ollenkaan miettiä, että onko se
• 47:25
  klassinen vai kvanttitietokone. Että mä vaan suorittaisin sen
• 47:29
  mitä mun pitää suorittaa. Elikkä mulla on tiettyjä
• 47:32
  algoritmeja mitä mä kootaan ja sitten mä.
• 47:36
  Ehkä käytän taustalla kvantti tietokoneita.
• 47:38
  Ehkä en mä en olekaan tietoinen vai pitääkö kuitenkin olla
• 47:42
  tietoinen? No kyllä mä näkisin, että tuo
• 47:43
  nimenomaan pitää olla se visio, että sen käyttäjä ei tarvitse
• 47:46
  tietää minne se laskenta menee. Se kiinnostaa vaan se laskennan
• 47:49
  lopputulos ja sitten jonkun tota laskentakehikon pitää sitten
• 47:55
  osata reitittää se eri paikkoihin.
• 47:58
  Eri paikalla tarkoitan siis y kvan tietokonetta tai klassista
• 48:01
  konetta ja onhan siellä klassisen tietokoneessakin on
• 48:03
  näitä CPUT grafiikka suorittimia eli GPU ta.
• 48:08
  Ja sinnekin se sitten reitetään aina suhteellisen
• 48:11
  automaattisesti, että kumpaa milloinkin käytetään.
• 48:14
  Joo tuli mieleen tästä, että voiko tavallinen ihminen
• 48:16
  ymmärtää tätä niin itse asiassa tuolla yhdysvalloissa ihan
• 48:19
  peruskoulussa ja opetetaan kvanttilaskentaa.
• 48:21
  Ihan tasan kyllä. Onko suomessa jossain tällaisia
• 48:24
  peruskoulussa? No ei ole tullut vastaan.
• 48:26
  En tiedä ehkä jossain lukiossa saattaa alkaa jo.
• 48:29
  Olemaan OK joo. Ja eihän se toki hirveän syvälle
• 48:33
  mene, mutta siinä ehkä se pääasiallinen ajatus on saada ne
• 48:36
  nuoret opiskelijat kiinnostumaan ja.
• 48:39
  Tavallaan ymmärtämään, että he hekin voi ymmärtää.
• 48:41
  Täkvanttilaskentaa voi suuntautua sille alalle, että.
• 48:45
  Totta turhan. Monet ehkä ajattelee että he
• 48:47
  että tää on joillekin viisaille vaan että että että ei, ei
• 48:50
  minusta ole siihen. Niin sellaista, että just
• 48:53
  tietysti pitää päästä pois ja siinä auttaa jos mahdollisimman
• 48:56
  nuorena sitten pääsee pikkasen kokeilemaan.
• 48:59
  Kyllä mut tää niinku simulaatiopuoli on erittäin
• 49:03
  houkutteleva. Mä mietin sitä että tällä voi
• 49:05
  olla sovelluskohteita luonnontieteissä.
• 49:11
  Ihmisten välissä se kanssakäymisessä, jopa
• 49:14
  yhteiskunnallisissa asioissa. Me voitaisiin vaikka niinku
• 49:16
  simuloida tyyliin erilaisia verotaakkoja mitä yhteiskunnassa
• 49:22
  on, että mikä on tavallaan optimaalinen verotaakka.
• 49:25
  Niin voidaan maksajille erilaisia skenaarioilla.
• 49:28
  Niinku älyttömästi erilaisia asioita ja nimenomaan niinku
• 49:31
  skenaarioita ja simulaatiota. Taipuuko muuten
• 49:34
  kvanttitietokoneet sitten itse salaukseen paremmin, että
• 49:37
  voidaanko niiden avulla taas salata nimenomaan eikä murtaa
• 49:41
  sitä salausta? Niin ehkä niitä voidaan jossain
• 49:45
  kohtaa sitä salausta käyttää esimerkiksi vaikka tämmöiseen
• 49:48
  satunnaislukugenerointiin. Salauksessa tarvitaan sitä, että
• 49:51
  tehdään satunnaisluku ja. Rkvan tietokoneet.
• 49:53
  Voi voi sellaisia tehdä. Mutta sinänsä nyt näin
• 49:57
  nimenomaan nämä kvantiturvalliset
• 49:58
  salaismenetelmät. Ne on ihan klassisia
• 50:00
  algoritmejä. Ja.
• 50:02
  Sitten on semmoinen teknologia, kun kvantti avainten vaihto,
• 50:06
  mikä ei kvanttilaskentaa, vaan siinä tämmöistä kvanttikanavaa
• 50:09
  pitkin vaihdetaan se salaus avain.
• 50:11
  Ja siinä se idea on se, että että jos joku lukee sen matkalla
• 50:16
  niin juuri tän tota tilan romahtamisen takia sitten se
• 50:20
  vastaanottajat tietää että tää on luettu matkalla että
• 50:22
  turvallinen ja sitten jos siinä taas.
• 50:26
  Ei ole sitä merkkiä, että sitä olisi luettu niin sitten sen
• 50:28
  vastaanottaja voi olla varma, että sitä ei ole kukaan lukenut
• 50:31
  matkalla. Mitä tää matka oikein
• 50:36
  konkreettisesti tarkoittaa? Kuinka pitkä sä on mistä?
• 50:39
  No se voi olla esimerkiksi satelliitin kautta on
• 50:42
  käsittääkseni toteutettu ja sitten suomessa on itse asiassa
• 50:45
  demonstroitu sitä ihan tälleen yrityksen kaupallisessa verkossa
• 50:48
  etäisyyttä. Nyt en muista, mutta.
• 50:50
  Ja valokuidussa sitten sellaisetkin kiinnostaisi
• 50:53
  itseään, että taas tää ehkä liittyy erilaisiin
• 50:58
  simulaatioihin, mutta siis. Esimerkiksi shakki-pelissä niin.
• 51:04
  Nehän voisi poistaa siitäkin. Sehän voisi hetkessä laskea
• 51:07
  kaikki mahdolliset. Skenaariot shakkilautalla, eikö
• 51:12
  niin? Niin ei ole tullut vastaan,
• 51:14
  mutta ehkä se voisi olla kyllä mahdollista.
• 51:19
  En voi olla kysymättä yhtymäkohtaa tai siis sitä, että
• 51:24
  millä tavalla pattitietokoneet liittyy tähän tekoälybuumiin?
• 51:29
  Vaikuttaako tekoälybuumi jotenkin wattitietokoneisiin vai
• 51:33
  onko ne 2 eri maailmaa? Kyllä siinä hyvin vahva yhteys
• 51:36
  on OK. Elikkä tää nimenomaan tekoäly
• 51:39
  suurteholaskenta ja kvanttilaskenta niin niin ne on
• 51:43
  tämmöinen. Jos voi sanoa pyhä kolminaisuus,
• 51:46
  mistä sitten tulevaisuudessa tulee huomattavasti laskentateho
• 51:48
  ja nimenomaan sitä. Tekoälyä voidaan sitten myös
• 51:51
  kiihdyttää, sillä kvanttilaskennalla ja se voi
• 51:54
  auttaa säästämään energiaa ja OK, niin edelleen.
• 51:58
  Mutta se on myös tämmöinen aktiivinen tutkimusala elikkä
• 52:00
  sitä en nyt tarkkaan tiedä, että mitä kaikkia mahdollisuuksia
• 52:03
  siitä sitten nousee. OK.
• 52:07
  Mutta kyllä näissä tekoäly hankkeissa ja suurten lasketaan
• 52:10
  hankkeessa, niin sen sen takia nimenomaan usein on.
• 52:12
  Halutaan että on tämmöinen kvantti testepedi eli
• 52:16
  kvanttikiihdytin, jota voidaan sitten käyttää ja tutkia
• 52:18
  nimenomaan myös niitä tekoälykäyttötapauksia.
• 52:21
  Esimerkiksi nykyiset kielimallit enimmäkseen on tämmöisiä.
• 52:26
  Alalla markkitehtuuriin perustuvia todennäköisyyskoneita
• 52:30
  niin. Tässähän taas jälleen kerran
• 52:34
  kvanttitietokone voisi laskea erilaisia todennäköisyyksiä.
• 52:39
  Tallennusta tuhansia miljoonia ja niin edespäin.
• 52:42
  Niin esimerkiksi näin tän tyyppisiä sovelluksia varmasti
• 52:45
  ja tutkitaan. All right, eli kubittien määrä
• 52:49
  ei yksinään vielä ratkaise, että onko konttitietokone tehokas vai
• 52:54
  ei, mutta miten sen tehokkuutta sitten mitataan?
• 52:58
  Esimerkiksi klassisessa prosessorissa on hertsit ja
• 53:02
  taajuudet, mutta miten tässä kvanttitietokoneessa mitataan
• 53:06
  tehokkuutta? Joo siihen on yritetty
• 53:09
  nimenomaan tai kehitetty erilaisia suorituskyky arvoja.
• 53:12
  Puhutaan vaikka tämmöisestä kvanttivolyymista.
• 53:16
  Mikä yrittää yleistää sitä, että kuinka monta kupittia siinä on
• 53:19
  ja kuinka monta operaatiota voidaan tehdä?
• 53:22
  Ja siinä esimerkiksi mitataan tämmöisiä just näitä
• 53:25
  neliöpiirejä. Elikkä yksi leveä, yksi pitkä
• 53:28
  piiri, vaikka 5 kupittia, leveä piiri ja jos siihen pystytään
• 53:34
  jokaiselle kupitille tekemään 5 operaatiota niin se on 5 kertaa
• 53:37
  5 ja silloin se kvanttivolyymi on. 5 tai tarkalleen ottaen 2
• 53:43
  potenssiin 5. Ja sitten taas jos on 10
• 53:47
  kupittia ja 10 operaatiota niin siitä tulee sitten 2 potenssiin
• 53:53
  10 kvanttivoimiksi. Miksi se on aina tämmöinen
• 53:56
  media? Miksi ei voi olla ihan vaan joku
• 53:58
  suora? En tiedä.
• 53:59
  Se olisi varmaan fiksumpaa jos se olisi suoraan, se pysyisi
• 54:01
  pienempänä ne luvut ja ymmärrän kevämpänä.
• 54:04
  OK. Ja sitten toinen mittaan
• 54:07
  tämmöinen clopp seal HPS eli shekit layer operations per
• 54:11
  second elikkä kuinka monta tämmöistä piirikerrosoperaatiota
• 54:16
  piirikerros tarkoittaa siis sitä, että siinä voidaan tehdä
• 54:18
  jokaiselle kupitille yksi operaatio, että kuinka monta
• 54:21
  sellaista pystytään tekemään sekunnin aikana.
• 54:26
  Ja se on merkittävää, koska niinku tosiaan sanoin, niin se
• 54:28
  kvanttilaskenta edellyttää että se piiri toistetaan monta kertaa
• 54:31
  ja saadaan se todennäköisyysjakauma sieltä
• 54:34
  niin silloin on merkitystä käytännössä, että kuinka
• 54:36
  nopeasti niitä pystytään toistamaan niitä ja piirejä ja
• 54:41
  se klops-luvut on jotain. Ehkä kai nyt sitten
• 54:44
  tyypillisesti luokkaa 1010 1000 okei.
• 54:47
  Elikkä klassisessa tietokoneessa on flopsit.
• 54:51
  Kvanttitietokoneessa klapsit seillä.
• 54:54
  Ja näitä on pikkaisen. Se on niin eri tyyppistä se
• 54:56
  laskenta että vähän hankala sitten vertailla suoraan
• 54:58
  tämmöiseen suorituskykyluvun perusteella että.
• 55:02
  Sinne pitäisi päästä vielä sitten ehkä abstraktimmalle
• 55:05
  tasolle ja katsoa sitä, että miten se joku tietty ongelma
• 55:08
  siellä ratkeaa. Missä ajassa esimerkiksi.
• 55:11
  Ja ja. Ja toki kun teknologia kehittyy,
• 55:14
  niin näissä suorituskykyarvoissa päästään sitten niinku semmoista
• 55:16
  hyvin teknisistä arvoista kohti. Sitten näitä tämmöisiä enemmän
• 55:20
  käytettävyysarvoja ja sitä käytännön hyötyä.
• 55:23
  Nykyään se ei taida olla niin korostettua enää, mutta
• 55:27
  esimerkiksi vielä kaksituhattaluvun alussa niin.
• 55:30
  Klassisessa tietokoneissa intia ande esimerkiksi kilpailevat
• 55:34
  keskenään, että kummalla on korkeampi.
• 55:37
  Laajuus ja sitten kaikki loppukäyttäjät oli silleen että
• 55:40
  jes interillä on tää 3 piste 4 giga haetsi ja ND, llä on vaan 2
• 55:44
  piste jotain mutta sitten kukaan ei todellisuudessa ymmärtänyt
• 55:48
  mitä nää herz niinku tarkoittaa sitä vaan niinku kaikki otti
• 55:51
  vaan lukuna. Näin se usein menee jossain
• 55:54
  vaiheessa kameroita vertailtiin, että kuinka megapikseliä siellä
• 55:57
  on ja sitten unohtuu, että minkälainen optiikka siinä pitää
• 56:00
  olla että tulee hyviä kuvia ja niin edelleen.
• 56:02
  Ja vastaavasti tässä sitten ne kvanttibittien määrä on jotenkin
• 56:05
  helppo ymmärtää. Niin niitä sitten vertaillaan
• 56:09
  herkästi, mutta. Ei sitä vaan ymmärrä, että siis
• 56:12
  jos joku sanoisi mulle että se on 1000 klubia, mä haluaisin
• 56:15
  alright se on ihan fine mut mä en ymmärrä mitään mut sitten
• 56:17
  ilmeisesti sitä pitää tarkastella nimenomaan tässä
• 56:21
  niinku historiakontekstissa ja ja nimenomaan seurata sitä
• 56:25
  kehitystä. Viime vuonna meillä oli 1000,
• 56:28
  tänään meillä on 2000 ja niin edespäin sillä tavalla pääsisi
• 56:31
  niinku vertailemaan. Joo näin.
• 56:34
  Kyllä ja samahan siinä kubittimäärässä, että se nyt
• 56:36
  sitten näytetään se roadmap että miten se etenee.
• 56:38
  Katsoo että missä kohti siinä ollaan?
• 56:40
  Sellainen nippelik kysymys tohon loogisen cobyin virhetasoon
• 56:46
  asiasta kukkaruukkuun, niin palataan hieman niin niin
• 56:49
  halusin tarkentaa, että että siis mitataanko sitäkin jollain
• 56:53
  yksiköllä sitä virhetasoa. Joo, kyllä se on kanssa se virhe
• 56:56
  todennäköisyys elikkä siinä puhutaan yleensä tämmöisistä
• 56:59
  sitten 10 potensseista ja miinuksista.
• 57:02
  Elikkä siis ne. Eli puhutaan niinku vaikka että
• 57:06
  onko se miljoonasosa se. Toistetaan se operaatio
• 57:10
  laskentaoperaatio miljoona kertaa, niin yksi kerran
• 57:13
  tapahtuu virhe, niin silloin se virhe on miljoonasosa.
• 57:17
  Jos sitten ehkä tavoitellaan jotain tämmöistä niinku jopa
• 57:20
  miljardisovirhettä. 10 potenssiin -12. -9 miinus syytä
• 57:26
  että sä OK joo ja sellainenkin meidän kehitys road mapilla on
• 57:29
  sitten iikomella noin siinä 10 vuoden päästä pikkaisen vajaan.
• 57:33
  Elikkä mitä se nyt sitten tarkoittaa, että se on yksi
• 57:36
  miljardista elikkä. Jos me.
• 57:39
  Käynnistetään sen miljardi kertaa, niin sitten yks niistä
• 57:44
  tuottaa väärän niin keskimäärin tulee keskimäärin.
• 57:47
  OK, joka on miljardissa laskentatulos on.
• 57:50
  Väärä. Se on sitten jo aika pieni virhe
• 57:53
  että, mutta tällä hetkellä se virhetaso sitten on sellaista
• 57:56
  niinku luokkaa. Yksi, 1000.
• 58:00
  Ja sekin on sinänsä hyvin pieni, mutta sitten toisaalta kun
• 58:03
  lasketaan niitä pitkiä piirejä ja pitkiä operaatioita, niin
• 58:08
  sitten se alkaakin olla merkityksellinen.
• 58:12
  Yksi 1000 tai yksi 10 000. Joo ja sitten kun virhe pääsee
• 58:17
  tapahtumaan, niin pitääkö kvanttitietokone kalibroida ja
• 58:20
  ja onko olemassa jo jotain sellaisia automaattisia
• 58:24
  ratkaisuja, että se kalibroituisi automaattisesti?
• 58:27
  Vai pitääkö se aina käsin tarkistaa?
• 58:30
  Niin että se sitä sitä ei tarvitse.
• 58:31
  Siinä jos siellä laskennassa tulee virhe niitä aina tulee
• 58:33
  niin se ei vaadi sitä kalibrointia vaan siitä selvitä
• 58:36
  että. Toistetaan sitä vaikka 1000
• 58:38
  kertaa sitä piiriä. OK, jolloin sitten keskimäärin
• 58:41
  sieltä kuitenkin se oikea vastaus selkeästi erottuu, mutta
• 58:45
  sitten taas nimenomaan, koska tää on radiotaajuudella toimiva.
• 58:50
  Laite ja siinä tapahtuu pientä ryömimistä.
• 58:53
  Ne taajuudet menee sivuun ja niin edelleen.
• 58:56
  Kun bitin toimintotaajuudet niin se kalibrointi tarkoittaa sitä,
• 58:59
  että pitää etsiä ne oikeat toimintataajuudet sitten aina
• 59:03
  silloin tällöin, koska jos ne toimintataajuudet on sivussa
• 59:06
  sitä mitä käytetään niin sitten se virhe kasvaakin suureksi eli
• 59:11
  se pitää pitää kalibroituna. Vähän niinku kitara täytyy pitää
• 59:16
  vireessä, että että siellä on oikeat taajuudet.
• 59:19
  Eli tarkoittaako tää nyt sitä että.
• 59:24
  Panttiprosessorilla ei ole mitään kiinteää tällaista
• 59:27
  optimaalista taajuutta olemassa, vaan se on aina tapauskohtaista.
• 59:33
  Niin se pikkaisen saattaa muuttua, kun ympäristöolosuhteet
• 59:37
  muuttuu niin. Optimaalinen toimintataajuus ja
• 59:40
  se pitää sitten säätää kohdalleen.
• 59:43
  Niin tarkoitan siis sitä, että taas niinku vertaan klassiseen
• 59:47
  prosessoihin jossa on tietty taajuus, sanotaan vaikka 3 giga
• 59:50
  hertzea, niin onko kvantti kvanttiprosessorissa mitään
• 59:54
  vastaan? Niin siinä mielessä joo, no se
• 59:55
  on ehkä sitten tätä clubs asia että kuinka usein siinä voidaan
• 59:58
  toistaa niitä operaatioita ja se on sinänsä niinku kiinteä, mutta
• 1:00:02
  sitten ihan se niinku taas se ääniraidon värähtelytaajuus,
• 1:00:06
  niin se saattaa pikkasen munkeutua.
• 1:00:08
  Edelleen ihmettelen sitä, että meillä on siis tietty taajuus
• 1:00:12
  näillä kuviteilla. Jokaisella oma ja sitten niistä
• 1:00:18
  muodostuu yhteistaajuus ja ja sitten miten tätä voi tulkita
• 1:00:22
  käytännössä siis miten taajuus voisi sisältää informaatiota?
• 1:00:25
  Sitä ihmettelen. Niin no tässä se informaatio
• 1:00:28
  nimenomaan siihen taluteen kohdataan sillä tavalla, että
• 1:00:31
  että jos se. Soi sillä tietyllä taajuudella,
• 1:00:33
  niin se on tilassa yks ja jos se ei soi niin sitten se on tilassa
• 1:00:38
  nolla. Ehkä se on niitä asioita mitä mä
• 1:00:40
  en en ihan heti koe tai juomaan että.
• 1:00:45
  Mut joo näitä on kiva ihmetellä. Joo.
• 1:00:50
  No sä toimit siis puolustus ja tietoturvajohtajana IKM, llä.
• 1:00:56
  Niin miten kvanttitietokoneet sitten näkyy?
• 1:00:59
  Erityisesti näillä a puolustus ja tietoturva-alueilla
• 1:01:02
  tulevaisuudessa? Joo elikkä tosiaan näitä ovat
• 1:01:06
  tilastojen käyttötapauksia on kaikilla teollisuudenaloilla
• 1:01:09
  erilaisia optimointiongelmia ja simulointiongelmia.
• 1:01:12
  Niin vastaavasti sitten tietysti niinku puolustusalalla.
• 1:01:15
  On myös vaikka jotain operaatioiden mallinnusta
• 1:01:18
  suunnittelua. Siellä on jotain signaalin
• 1:01:20
  käsittelyä kuvankäsittelyä ja. Sen tyyppisiä ja toki sitten
• 1:01:24
  vaikka jotain materiaalisimulaatioita myös
• 1:01:27
  siellä ja jossakin lentokoneiden suunnittelussa voidaan soveltaa.
• 1:01:35
  Että tietyllä tapaa nää nyt on. Näitä sitten voi sanoa myös
• 1:01:38
  kaksikäyttö käyttötapauksiksi ja itse asiassa vielä yksi on
• 1:01:43
  kyberturvallisuudessa sitten tämmöinen niinku anomaloiden
• 1:01:45
  tunnistaminen. Jolla voidaan sitten totta
• 1:01:49
  tunnistaa jotain haitallista toimintaa.
• 1:01:53
  Vaikka verkkoliikenteestä ja sitten vaikka simuloida sitä,
• 1:01:56
  että millä tavalla mahdollisesti hyökkää ja käyttäytyy.
• 1:02:02
  Minkälaiset skenaariot on mahdollisia?
• 1:02:05
  Mitä se tekee seuraavaksi esimerkiksi?
• 1:02:07
  Niin joo, varmaan jotain tämmöistä skenaarioanalyysia voi
• 1:02:10
  tehdä, että toki silleen nyt ei sentään pääse sitten kenenkään
• 1:02:13
  ajatusten sisälle että. Mitä joku tekee seuraavaksi
• 1:02:17
  että? Joo, mutta toisaalta niin jos me
• 1:02:20
  tiedetään rajoitteet, jos me tunnemme.
• 1:02:24
  Että meillä on shakkilauta. Meillä on kuitenkin loppujen
• 1:02:26
  lopuksi 8 kertaa 8 ruutua. Niin mä me tietenkin oletamme,
• 1:02:30
  että nappuvat liikkuu vain sillä lailla, että se on se on se
• 1:02:35
  rajoite ja sitten me voidaan simuloida kuitenkin.
• 1:02:38
  Ja tämmöisiä toimintavaihtoehtoja voidaan
• 1:02:40
  sitten vertailla. Tietysti oikeassa elämässä, niin
• 1:02:44
  rajoitteet ei ole aina niin selkeitä, että me ei välttämättä
• 1:02:47
  tiedetä niitä suurin piirtein kyllä.
• 1:02:52
  Todella mielenkiintoista. Ja tääkin on nimenomaan
• 1:02:55
  aktiivinen tutkimusaihe, että mitenkä näitä sitten käytännön
• 1:02:58
  ongelmia kuvataan sinne kvanttialgoritmeille tunnetuille
• 1:03:02
  ja uusille kvanttialgoritmeille, että kuinka niitä voidaan
• 1:03:05
  hyödyntää sitten. Ja jos katsotaan tätä kehitystä
• 1:03:10
  globaalilla tasolla, niin. Mitä kuuluu Euroopalle?
• 1:03:14
  Mitä kuuluu jenkeillä? Mitä kuuluu Kiinalle?
• 1:03:17
  Ketkä ovat hyviä kvanttitietokoneissa tänä
• 1:03:19
  päivänä? Niin tässähän on tämmöinen
• 1:03:21
  kvantti kilpajuoksu globaalisti menossa juuri suurvaltojen ja
• 1:03:25
  euroopan välillä ja siinä nyt on hyvin monenlaisia osa-alueita.
• 1:03:30
  Se on vähän vaikea sitten vertailla, että Yhdysvallat ehkä
• 1:03:33
  yleisesti ottaen näissä teknologioissa on se johtava
• 1:03:36
  maa, mutta sitten toisaalta eurooppa on hyvin vahva tässä
• 1:03:40
  myös nimenomaan kvanttitietokoneiden
• 1:03:42
  kehittämisessä. Ja erityisesti sitten tässä
• 1:03:45
  kvantietokoneiden integroinnissa sinne suurteholaskentaan eli
• 1:03:50
  euroopassa on on ostettu näitä kvantikiihdyttimiä
• 1:03:53
  suurteholaskentakeskuksia siitä on saatu paljon sitten
• 1:03:56
  kokemuksia, että kuinka niitä voidaan käyttää ja nimenomaan
• 1:03:58
  saatu sitten laajasti kehitettyä sitä osaamista sinne
• 1:04:01
  soveltavalle puolelle. Ja sitten nimenomaan meillä
• 1:04:04
  euroopassa on tätä osaamista kehittää sitä kvanttiteknologiaa
• 1:04:08
  esimerkiksi suomessa. Tää on itse asiassa hyvin pitkän
• 1:04:12
  jatkumon lopputulosta elikkä kuusikymmentäluvulla on
• 1:04:15
  perustettu tuo kylmälaboratorio otaniemeen ja siellä on alettu
• 1:04:19
  sitten aluksi tekemään näitä maailmanennätys kylmyyksiä ja se
• 1:04:23
  kun sitten ehkä jossain vaiheessa kävi tylsäksi, niin se
• 1:04:27
  muuttuu soveltavampaan suuntaan. Siellä tuli aivotutkimusta ja
• 1:04:30
  nanoteknologiaa ja tän tyyppisiä juttuja.
• 1:04:32
  Nyt viimeisimpänä sitten tää. Kvanttilaskenta.
• 1:04:35
  Niin, koska se perustuu tämmöiselle 60 vuotta.
• 1:04:39
  Kestäneelle osaamisen kerryttämiselle, niin sen takia
• 1:04:42
  sitä on sitten hyvin vaikea kopioida muualla, vaikka
• 1:04:44
  jossakin rahaa olisikin paljon laittaa, niin se raha ei sitten
• 1:04:47
  kuitenkaan ratkaise, jos sitä osaamista ei pysty sillä
• 1:04:51
  hankkimaan. Eli sen kun kopioitte näitä
• 1:04:54
  laitteita, mutta sitten täytyy olla vielä klo-how'ta et osaa
• 1:04:57
  niitä käyttää. Että suomessa nimenomaan on
• 1:05:00
  tämmöistä suhteellisenkin ainutlaatuista superjohtavien
• 1:05:03
  piirien osaamista. Toki sitä on muuallakin, mutta
• 1:05:05
  SUOMI on hyvin vahva siinä. Onko syytä olettaa, että näin
• 1:05:09
  jatkuisi vastaisuudessakin vai onko?
• 1:05:12
  Esimerkiksi kiinan nousemassa ja.
• 1:05:16
  Yleensä ottaen aasia. Niin kyllä kiina on joidenkin
• 1:05:21
  julkistenkin tilastojen perusteella niin panostaa hyvin
• 1:05:23
  merkittävästi tämän teknologioihin eli muihinkin
• 1:05:26
  kuin kvanttilaskentaan tai kvanttikommunikaatioon ja.
• 1:05:29
  Äkvantti havainnointiin. Ja euroopan pitää tietysti
• 1:05:35
  sitten osata panostaa riittävästi, että me pysytään
• 1:05:38
  tässä pelissä mukana. Ja tässä on nyt itse asiassa
• 1:05:41
  semmoinen hetki menossa, että kvantti teollisuus on
• 1:05:43
  muotoutumassa. Tää on niinku aikaisemmin ollut
• 1:05:46
  kvanttitutkimusta sitten tämmöiset kvanttiteknologiaa,
• 1:05:49
  mutta nyt tulee kvanttiteollisuus ja tällä
• 1:05:51
  hetkellä itse asiassa sitten niinku ratkaistaan sitä, että
• 1:05:54
  minnekä näitä vaikka valmistuslinjoja globaalisti
• 1:05:57
  tulee. Perinteisessä puolijohtajissahan
• 1:06:00
  tiedetään, että ne on vaikka nyt pitkälti taiwanissa ja euroopan
• 1:06:03
  ulkopuolella on meillä sentään onneksi jotain valmistusta ja
• 1:06:06
  suunnitteluosaamista euroopassakin ja suomessakin
• 1:06:09
  mikä on merkittävää, mutta nää isoimmat laitokset sitten on
• 1:06:12
  muualla ja se on tietysti sitten haaste taloudellisesti elikkä
• 1:06:17
  sitten ei saada niitä voittoja mitä siitä on mahdollista saada
• 1:06:20
  kansantalouden hyödyksi ja sitten toisaalta se on tämmöinen
• 1:06:23
  huoltovarmuusongelma, että jos jotain kriittistä teknologiaa
• 1:06:26
  valmistetaan. Silleen, että se ei ole
• 1:06:28
  välttämättä turvallisessa paikassa.
• 1:06:33
  Ja tästä syystä nyt nimenomaan sitten pitää varmistaa, että
• 1:06:36
  eurooppa ja suomeen saadaan näitä valmistuslinjoja.
• 1:06:40
  Jos puhutaan vaikka kvanttisiruista ja tietysti
• 1:06:42
  sitten myös kvanttidatakeskuksia, joista
• 1:06:44
  sitä palvelua tarjotaan. Voidaanko me teoriassa rakentaa
• 1:06:48
  kvanttitietokoneita ihan täysin omin voimin suomessa?
• 1:06:52
  Kyllä itse asiassa hyvin suuri osa näistä IKMN
• 1:06:55
  kvanttitietokoneista niin tehdään kyllä suomessa.
• 1:06:58
  Mites noi raaka-aineet sitten saadaanko me niitä louhittua
• 1:07:02
  suomesta kaikkea? No ei varmaan ihan kaikkia
• 1:07:05
  raaka-aineita saada, että se tietysti on niinku monessa
• 1:07:07
  muussakin alassa. Niin se.
• 1:07:09
  Haaste varmistaa, että niitä raaka-aineitakin saadaan
• 1:07:13
  kaikissa tilanteissa. Joo.
• 1:07:15
  Ja toki se muuttuu sitten niinku vielä merkittävämmäksi asiaksi
• 1:07:19
  myöhemmin, kun tää mittakaava kasvaa.
• 1:07:22
  Elikkä nyt tällä hetkellä se raaka-aineiden kulutus on itse
• 1:07:24
  asiassa suhteellisen pientä. Kun tehdään tutkimuslaitteisto
• 1:07:29
  ja markkina on vielä verrattain pieni, mutta sitten siinä
• 1:07:32
  vaiheessa kun se kvanttihyöty tulee ja kvantti tietokoneita
• 1:07:35
  pitää olla joka datakeskuksessa, niin sitten tietysti tarvitaan
• 1:07:38
  enemmän niitä raaka-aineitakin. Onko siinä suurinpiirtein samoja
• 1:07:42
  raaka-aineita kuin klassisessa tietokoneissa?
• 1:07:45
  Esimerkiksi harvinaisia maametalleja vai onko jotain
• 1:07:48
  poikkeuksellista? Niin ehkä ei välttämättä ihan
• 1:07:51
  niinkään eksoottisia aineita sitten ole kun klassisessa.
• 1:07:56
  Vaikka lehden. Maailmassa yksinkertaisempi
• 1:07:57
  siis. Kuin klassinen voi olla ehkä
• 1:08:00
  jopa vähän yksinkertaisempi. OK joo on siinä jotain tiettyjä
• 1:08:03
  erikoismetalleja joista nyt en ihan itse osaa sanoa, että
• 1:08:06
  kuinka hankalaa niitä on saada, mutta sitten on tämmöisiä hyvin.
• 1:08:10
  Tavallisiakin metalleja, niinku vaikka alumiinia.
• 1:08:14
  Meillä on nettisivulla ainakin press release liittyen tohon
• 1:08:20
  etelä-koreaan. Että oliko niin, että IKM on
• 1:08:24
  laajentumassa etelä-koreaan? Joo, kyllä meillä on
• 1:08:27
  etelä-koreassa toimisto. Joo.
• 1:08:29
  Miksei et ole korea? No etelä-korea ei on itse
• 1:08:32
  asiassa maa, joka panostaa paljon kvanttieknologiaa ja
• 1:08:35
  kvanttilaskentaa ja me on myyty sinne yks meidän
• 1:08:38
  kvanttitietokone ja nähdään, että siellä on on paljon
• 1:08:42
  potentiaalia. Halutaan olla asiakasta lähellä.
• 1:08:44
  Liittyykö se jotenkin siihen osaamiseen mitä on
• 1:08:48
  etelä-koreassa vai? Onko siellä niinku korkealla
• 1:08:53
  tasolla tehty joku sellainen strateginen panostus näihin
• 1:08:56
  kvanttitietokoneisiin? Kyllä se mä en tiedä nyt ihan
• 1:08:59
  tota tarkkaan, että minkälaista poliittisia päätöksiä tai muita
• 1:09:02
  tämmöisiä panostuksia on tehty. Mutta se nyt nähdään, että että
• 1:09:05
  siellä eri organisaatioilla on tehtävänä kehittää näitä ja on
• 1:09:09
  rahoitusta ja. Ja.
• 1:09:11
  Ja siellä halutaan nimenomaan sitä osaamista kehittää ja.
• 1:09:14
  Joo, eipä tuo sinänsä ole yllättävää, että se on
• 1:09:16
  etelä-koreassa on tosiaan korkean teknologian osaamista,
• 1:09:21
  että itsekin olen käyttänyt korealaisia puhelimia ja ajanut
• 1:09:25
  korealaisilla autoilla, että kyllä siellä osataan asioita,
• 1:09:27
  että se on ihan loogista. Kyllä, mutta toisaalta se kertoo
• 1:09:30
  sitten jotain niinku tästä suomen tasosta että me voidaan
• 1:09:32
  pystytään myymään sinne kun mä tietokoneita.
• 1:09:34
  Totta kyllä elikkä miten se nyt toimii?
• 1:09:38
  Tää teidän yhteistyö etelä-korean kanssa eli
• 1:09:41
  etelä-korealaiset ostaa IKMN tietokoneita vai?
• 1:09:44
  Niin eteläkorealainen yks yliopisto on ostanut nähden
• 1:09:47
  kvanttikoneen ja he käyttää sitä siellä opetuksen ja
• 1:09:50
  tutkimukseen. OK ja kuinka monta kuvittia
• 1:09:53
  siinä on? Se on tää meidän iquem spark eli
• 1:09:56
  5 kubitin, o. K joo.
• 1:09:59
  Joka on nimenomaan yliopistoille tarkoitettu opetukseen ja.
• 1:10:03
  Ja sitten tämmöiseen sitä voi käyttää myös fysiikan
• 1:10:05
  tutkimukseen. OK, mut parhaiten se soveltuu
• 1:10:07
  opetukseen. Eli sillä tavalla voi sillä
• 1:10:10
  koneella voi jo opiskella. Kvantti tietää kyllä ja kyllä,
• 1:10:14
  mutta ei voi tietenkään rakentaa mitään isoja sovelluksia.
• 1:10:17
  Joo isoja sovelluksia silleen voi ajaa, mutta yksinkertaisia
• 1:10:20
  algoritmejä ja sitten toisaalta voi niin kun tota hyvin tälleen
• 1:10:25
  kädet savessa tyyliin irrottaa kaapeleita ja katsoa minkälaisia
• 1:10:28
  signaaleja siellä liikkuu, että miten se oikeasti toimii.
• 1:10:30
  Segmentti kone. OK miltä se muuten näyttää se
• 1:10:35
  itse kvanttitietokone. Niin no sitä hallitsee se
• 1:10:38
  jäähdytin. Se näkyy siinä elikkä tota.
• 1:10:42
  Semmoinen kanisteri tai silinteri mikä onkaan, joka on
• 1:10:47
  magneettisuoja ja eristää sitten myös tältä lämpötilalta.
• 1:10:51
  Ja siellä se siru on sitten sisällä hyvin suojattuna ja
• 1:10:54
  jäähdyttää kylmäksi ja sitten siinä ympärillä on pumppuja ja
• 1:10:57
  kompressoreita jotka hoitaa sen jäähdytyksen ja sitten myös tätä
• 1:11:00
  radiota jos elektroniikkaa eli se on tommoinen kolmisen metriä
• 1:11:05
  korkea laite ja ehkä metrin leveä ja sitten muutamia metrejä
• 1:11:09
  pitkään. Joo semmoinen pitkä ja kapea 3 m
• 1:11:12
  korkea. Joo ja se itse piiri niin.
• 1:11:17
  Kuinka iso saa? Kuinka pieni?
• 1:11:20
  No se 5 kubitin prosessori on mitä se nyt on alle sentti
• 1:11:23
  kertaa sentti hyvin pieni. OK joo.
• 1:11:27
  Ja sitten 20 kupittia niin se on joku ehkä olisiko se 2 senttiä
• 1:11:32
  kertaa 2 senttiä suurin piirtein ja 50 kupittia sitten on muutama
• 1:11:37
  sentti kertaa muutama senttiä. Kun usein puhutaan jostain
• 1:11:39
  isoista investoinneista, niin ne on tämmöisiä isoja
• 1:11:42
  teollisuuslaitokseen. Datacentereitä ynnä muuta.
• 1:11:46
  Mä tiesin, että niissäkin on paljon niitä piirejä, mutta
• 1:11:48
  tavallaan mittakaava on suuri, mutta tää on iso investointi,
• 1:11:52
  mutta sitten se sitten se lopputulos on niinku tämmöinen,
• 1:11:55
  niin kyllä. Miniatyylinen on kyllä hiiri.
• 1:11:57
  Mutta siinä on tietysti paljon kaikkea erityislaitteistoa se
• 1:12:00
  jäähdytin. Se on totta.
• 1:12:01
  Se on saa. Jonkun verran sitten itsessäni
• 1:12:03
  johdot jotka sinne kulkee sinne kvanttiprosessorille niin niitä
• 1:12:06
  ei voi ihan marketista ostaa, vaan ne on hyvin kalliita.
• 1:12:09
  Erikoisjohtaja, superjohtavia ja johtoja.
• 1:12:13
  Että kaikki tällainen maksaja tietenkin sitten se
• 1:12:15
  kvanttisirulinja jossa ne piirit tehdään, niin se on ollut
• 1:12:19
  merkittävä investointi. Tuleeko meillä suomessa olemaan
• 1:12:22
  omia tämmöisiä linjoja tulevaisuudessa, ettei tarvitse
• 1:12:25
  tyyliä? Ahtsorsta minkään taiwaniin
• 1:12:28
  tulevaisuudessa näitä. Kyllä niitä tulee olemaan, että
• 1:12:32
  meillä on nyt suurin yksityinen kvanttisirulinja IKM, llä tuolla
• 1:12:36
  espoossa se on suurin siis euroopassa.
• 1:12:40
  Ja vielä sitten laajennuksia suunnitellaan.
• 1:12:43
  Ja kun se kasvaa tulevaisuudessa, niin voisin
• 1:12:45
  kuvitella, että se on strategisesti niin huipputärkeä
• 1:12:49
  paikka. Että siis myös se koko sen
• 1:12:54
  ympäristö tulee tavallaan niinku steriloida niin sanotusti ja
• 1:12:59
  varmistaa että sinne ei, ei mikään ulkopuolinen taho pääsee
• 1:13:04
  hyökkäämään tai tekemään mitään pahaa.
• 1:13:07
  Joo kyllä näistä tämmöisistä kriittistä infrastruktuuria
• 1:13:09
  tulee sitten siinä vaiheessa kun se kvanttihyöty on ja niitä
• 1:13:12
  tarvitaan niitä piirejä paljon. Joo joo, toki se nykyisinkin jo
• 1:13:16
  suojataan, mutta. Se on kallis investointi ja.
• 1:13:20
  Ei sinne ulkopuolisihan haluta nyttenkään, mutta entistä sitten
• 1:13:24
  kriittisemmäksi tärkeämmäksi ja ja tota hyvin kalliiksi tulee
• 1:13:28
  jossain vaiheessa mä. Voisin kuvitella, että kun
• 1:13:31
  kehitetään jotain aivan täysin uutta, siis tää on niinku niin
• 1:13:35
  teette kun vaan ollaan voi niin deippejä mitä mitä tehdään
• 1:13:40
  akvaattitietokoneessa niin. Uskoisin, että myös
• 1:13:43
  liiketoimintamallit. Mitä pitää kehittää niin ne on
• 1:13:48
  kenties aivan uudenlaisia mitä me ei olla nähty aikaisemmin.
• 1:13:52
  Niin miten kvanttitietokoneissa rakennetaan kaupallista
• 1:13:56
  yhteistyötä ylipäätään siis näissä projekteissa missä ei ole
• 1:14:00
  vielä sitä lopullista tuotetta skaalaa ei ole.
• 1:14:06
  On epävarmuutta, että milloin saadaan jotakin aikaiseksi, niin
• 1:14:09
  miten sä itse kohtaat näitä asioita ja hallitset tätä
• 1:14:14
  kaaosta niin sanotusti? Eli tota me on nyt ikään
• 1:14:17
  nimenomaan luotu tätä aikaista markkinaa.
• 1:14:20
  Sille me havaitaan, että tai siis nää suurten
• 1:14:23
  laskentakeskukset tietää, että tää kvanttilaskenta tulee
• 1:14:25
  olemaan suuri suuri juttu tulevaisuudessa, joten he ei
• 1:14:29
  niinku voi jäädä tästä pelistä pois.
• 1:14:32
  He tietää, että siihen pitää investoida nyt ja siitä saa
• 1:14:34
  kilpailuetua. Sitten ne suurten
• 1:14:36
  laskentakeskukset, jotka osaa kvanttilaskentaa hyödyntää ja he
• 1:14:39
  pystyy sitten tulevaisuudessa tarjoamaan sitä palvelua.
• 1:14:43
  Asiakkailleen ja samoin sitten yliopistot tietää että tota.
• 1:14:47
  Tän alan osaajia tarvitaan, että tää on kiinnostavaa tutkimusta,
• 1:14:50
  niin he myös sitten ostaa meidän tietokoneita ja tää markkinahan
• 1:14:54
  tulee silleen kehittymään, että nyt ollaan tässä vielä
• 1:14:56
  suhteellisen aikaisessa vaiheessa kun nää isot johtavat
• 1:14:59
  instituutit näitä ostaa ja sitten se varsinainen
• 1:15:02
  kaupallinen kiinnostus, että suuryritykset vielä ostaisi,
• 1:15:05
  niin se business keissi ei ei vielä heillä ole siellä, mutta
• 1:15:09
  hekin tai siis monet edelläkävijä suuryritykset itse
• 1:15:12
  asiassa tutkii nyt näitä käyttötapauksia ja.
• 1:15:15
  Meilläkin on kumppanuuksia suuryritysten kanssa, jossa
• 1:15:18
  tutkitaan yksi, että mitenkä kvanttilaskentaa voitaisiin
• 1:15:20
  heidän ongelmissa. Hyödyntää.
• 1:15:24
  Oliko niin, että esimerkiksi IBM on ollut edelläkävijä tässä?
• 1:15:28
  Niin IBM toki kehittää myös kvanttitietokoneita, mutta
• 1:15:31
  sitten on tällaisia suuria teollisuusyrityksiä, jotka itse
• 1:15:34
  ei tee kvanttitietokoneita, mutta he käyttää sitten omiin
• 1:15:39
  laskentatapauksiin. Tai tutkii, miten
• 1:15:42
  kvanttilaskentaa voidaan käyttää.
• 1:15:44
  Siellä on vaikka jotain energiayhtiöitä.
• 1:15:46
  Sitten teollisuusyhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä ja
• 1:15:52
  toki sitten kemianteollisuuden. Yrityksiä mutta miten tää
• 1:15:56
  kehitystyö sitten etenee että? Onko teillä road mappi siitä,
• 1:16:02
  että miten pääsette miljoonaan kupittiin vaikka vai onko
• 1:16:08
  esimerkiksi tieteelliset ja tekniset kysymykset sellaisia,
• 1:16:11
  että että ne on vaikeasti ennustettavissa, että tyyliin
• 1:16:14
  liiketoimintajohtajana saa? Voisit asettaa sellaisen
• 1:16:17
  tavoitteen, että 10 vuoden päästä meillä on miljoona
• 1:16:20
  kubittia, mutta sitten laamia. Ihmiset sanoisi että OK.
• 1:16:25
  Että tottakai siihen pyritään, mutta meillä on teknisiä
• 1:16:28
  ongelmia, että miten tää kehitys oikein etenee että tuleeko
• 1:16:31
  sieltä. Tavallaan labrasta signaaleja,
• 1:16:34
  että nyt ollaan saavutettu tää taso ja sitten kalibroidaan road
• 1:16:37
  map it vai miten tää teidän yhteistyö toimii?
• 1:16:40
  Joo, kyllä se lähtee toki niinku sieltä teknologiasta, että mikä
• 1:16:43
  on teknologisesti mahdollista ja sitä kautta on muodostettu se
• 1:16:46
  roadmappi, joka on nimenomaan sinne miljoonaan kupittiin
• 1:16:49
  menee. Se on asetettu tavoite vuodelle
• 1:16:52
  2033 plus elikkä suunnilleen 33 tai.
• 1:16:57
  Hiukan sen jälkeen niin on tavoitteena miljoona kupittia.
• 1:17:00
  Ja se toki on pitkä aika, elikkä sitten ne ensimmäiset askeleet.
• 1:17:05
  Siinä on tietyt tota prosessori sukupolvet joissa on aina.
• 1:17:10
  Aina enemmän kupittia kuin edellisessä, niin ne lähimmät
• 1:17:13
  tietysti tiedetään tarkemmin miten ne toteutetaan, mutta
• 1:17:16
  sitten mitä kauemmaksi mennään vuosien päähän, niin se vaatii
• 1:17:20
  sitten vielä tietysti teknologian kehitystä ja
• 1:17:22
  tutkimustyötä, että saadaan ratkaisuja.
• 1:17:25
  Uudentyyppisiä ratkaisuja, joita sitten tarvitaan.
• 1:17:28
  Kuka maksaa kaiken tämän? Meillä on maksavia asiakkaita,
• 1:17:31
  jotka ostaa kvanttitietokoneita. Se on tehdään merkittävää
• 1:17:35
  liikevaihtoa, mutta toki sitten sijoittajarahoitustakin
• 1:17:39
  tarvitaan vielä että. Niin voisin uskoa, että toisin
• 1:17:43
  kuin ihan puhtaassa softabisneksessä, niin niitä on
• 1:17:47
  rahoitusmalli voi olla erilainen siinä vaiheessa kun teillä on
• 1:17:50
  omia tuotantolinjoja ja niitähän voi käyttää asenteina sitten
• 1:17:55
  että saa erilaista rahoitusta esimerkiksi lainaa ja muuta
• 1:17:59
  toisin kuin muuta. Esimerkiksi softa startupit
• 1:18:02
  jotka hakee yksinomaan WC, ltä. Sitten joo kyllä tää on.
• 1:18:06
  Voi olla monimuotoisempi. Joo.
• 1:18:08
  On hyvin erityyppistä, kun softa business elikkä ja suuria
• 1:18:10
  investointeja siihen ihan infraan.
• 1:18:12
  Mitä? Miten te itse?
• 1:18:15
  Visio, että että onko IKM tulevaisuudessa kuitenkin
• 1:18:18
  sellainen immersiivinen, kokonaisvaltainen
• 1:18:21
  kvanttitietokone osaaja, joka kehittäisi myös softaa ja
• 1:18:25
  algoritmeja vai aiotteko keskittyä puhtaasti
• 1:18:28
  tietokoneisiin? Kyllä me kehitetään paljon
• 1:18:31
  softaa ja nimenomaan näitä algoritmeja.
• 1:18:33
  Meillä on isot tiimit siihen. Ollaan niin sanottu full stack
• 1:18:37
  yhtiö. OK joo.
• 1:18:39
  Mikä tarkoittaa siis sitä raudasta sieltä prosessorista
• 1:18:43
  aina sitten käyttöjärjestelmän ja käyttötapauksiin.
• 1:18:46
  Kuinka suuren henkilöstömäärä on nykyisen IKM, lla?
• 1:18:50
  No noin 300 jonkun verran enemmän.
• 1:18:52
  Jees tämä kuulostaa erittäin kiehtovalta teknologialta ja en
• 1:18:59
  usko että se on viimeinen kerta kun täällä on joku puhumassa
• 1:19:03
  näistä asioista mun kanssa, mutta sä sait jouni olla tänään
• 1:19:07
  tällä kertaa ensimmäinen henkilö tässä podcastissa, jonka kanssa
• 1:19:10
  mä keskustellaan nimenomaan kvanttitietokoneista ja.
• 1:19:13
  Oikein. Mielelläni jatkaisin tätä
• 1:19:16
  keskustelua sun kanssa, mutta aika käy vähiin, mutta
• 1:19:20
  kuitenkin. Haluaisin viimeisenä kysyä
• 1:19:22
  jotain henkilökohtaista sulle sulta, että miten sä oot itse
• 1:19:26
  päättänyt tällä alalla kun tsekka sen sun profiilin ja
• 1:19:29
  linkkerissä niin sulla on maanpuolustustaustaa ja
• 1:19:33
  ilmeisesti olet opiskellut fysiikkaa niin onko nämä 2 asiaa
• 1:19:37
  sun taustassa ollut tavallaan raivaamassa sitä tietä kohti
• 1:19:43
  IGM, ää ja kvanttitietokoneita. Joo, kyllähän se toki näin on,
• 1:19:47
  että mä tota ensimmäinen yliopistotutkinto mulla oli
• 1:19:51
  diplominsinööri teknisten fysiikasta ja näitä.
• 1:19:54
  Kvanttilaskennan alkuvaiheita. Silloin seurailin tuolla
• 1:19:57
  sillossa teknisessä korkeakoulussa, joka nykyään
• 1:19:59
  aalto-yliopisto. Siellä opiskelin kaikki
• 1:20:02
  kvanttitie, kaikki kvanttimekaniikan kurssit ja
• 1:20:06
  yksi kvanttilaskentakurssikin oli siihen aikaan ne tuli
• 1:20:10
  suoritettua ja sitten näitä tota vastaavia jäädyttimiä käytin
• 1:20:14
  sitten omassa tutkimustyössä. Mitä silloin tein, mutta sitten
• 1:20:17
  päädyin kuitenkin sinne puolustusvoimiin.
• 1:20:20
  Uralle 20 vuodeksi ja. Siellä tein hyvin
• 1:20:24
  mielenkiintoisia juttuja sielläkin sen 20 vuotta.
• 1:20:28
  Muun muassa nyt kyberpuolustusta kehitin ja erilaisia
• 1:20:31
  suorituskykyjä viimeisimmässä tehtävässä olinhankepäällikkönä
• 1:20:35
  tässä pääsikunnassa, että. Hyvin mielenkiintoista ja
• 1:20:38
  opettavaista oli siellä polsvoimissa, mutta sitten tuli
• 1:20:41
  mahdollisuus palata tähän kvanttialalle palata ikään kuin
• 1:20:45
  juurille, niin päätin katsoa sen kortin.
• 1:20:49
  Ja nimenomaan tässä nyt pystyy sitten kun tää puoliso ja
• 1:20:50
  turvallisuusliiketoimintaa johtaa niin yhdistämään sen
• 1:20:53
  ymmärryksen siitä miten se teknologia toimii ja sitten
• 1:20:56
  minkälaisia ne asiakastarpeet tällä sektorilla on että.
• 1:20:59
  On, onko jotain erityistä taitoa sulla mitä oot oppinu nimenomaan
• 1:21:05
  upseerina ollessaan mitä hyödynnät nykyisin
• 1:21:08
  liiketoiminnassa? Mitähän siellä olisi?
• 1:21:10
  Siellä on toki hyvin kokonaisvaltaista.
• 1:21:14
  Ja johtamista oppii paljon ja sitten tämmöistä
• 1:21:16
  suunnitelmallisuutta ja toisaalta asioiden
• 1:21:19
  hankkeistamista, että niitä saadaan sitten vietyä eteenpäin
• 1:21:21
  ja sen tyyppistä. Ja sitten toki tietynlaista.
• 1:21:26
  Painesietokykyä ja. Ja jaksamista, koska tämmöinen
• 1:21:31
  kansainvälinen teknologiabisnes on välillä aika intensiivistä.
• 1:21:36
  Joo voin uskoa varmasti on. Jees hei tosi mahtavaa jouni
• 1:21:43
  että pääsit tulemaan juttelemaan kvanttitietokoneista.
• 1:21:47
  Todella todella kiehtovia ja mielenkiintoisia aiheita.
• 1:21:51
  Kiitän sun ajasta ja toivon menestystä teille JKM, lla.
• 1:21:56
  Joo kiitos paljon. Kiitos kun sain tulla ja
• 1:21:58
  toivottavasti jonkunlainen kipinä heräsi perehtyä
• 1:22:00
  kvanttiasioihin. Ehdottomasti ja katsojille
• 1:22:04
  tiedoksi tai pieni pyyntö jälleen kerran.
• 1:22:07
  Laittakaa kanava tilaukseen. Näin autatte meitä vahvistamaan
• 1:22:10
  signaaleja ensi jaksoon moi moi.