Latest / Signaali / #80 | Onko Suomi rakennettu jarruttamaan muutosta, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen?

Transcript

#80 | Onko Suomi rakennettu jarruttamaan muutosta, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen? · Signaali

0:00
Sopisiko tähän? Maailma on myös sellainen
0:03
vaatimaton suomalainen ajatus, että mieluummin rakennetaan
0:06
yhtiö, joka on 10 miljoonaa arvoinen eli vaatimattomasti.
0:10
Jos yritämme tavoitteet, niin se on loistava saavutus sen sijaan,
0:14
että lähdetään rakentamaan heti miljardin arvostayhtiötä.
0:17
Se. On tota äitini, joka oli
0:19
kotoisini vakka suomesta, joka on lähellä varsinais-suomea,
0:23
niin siellä oli sellainen sanonta että että tota aina
0:27
pitää ennustaa että käy huonosti jos käy hyvin.
0:29
Voi olla tyytyväinen siitä että menee hyvin, mutta jos käy
0:31
huonosti voi olla tyytyväinen siitä.
0:33
Oikeissa. Monesta kaikille ja tervetuloa
0:37
uuteen signaalipodcastin jakson pariin.
0:39
Mun nimi on georgi lapinlampi ja tällä kertaa signaalin vieraana
0:43
on Sitran yliasiamies atte jääskeläinen.
0:45
Tervetuloa signaalien atte. Kiitos.
0:47
Mukava olla. Kirjoitit maaliskuussa Sitran
0:51
blogiin, että SUOMI tarvitsee kasvusopimusta, minkä takia me
0:55
on tarvitsemme sellaista mitä ongelmaa pyritään silloin
0:57
korjaamaan. No jos SUOMI haluaa palata
1:01
kasvun polulle ja nimenomaan kestävän kasvun polulle niin
1:06
niin ei ole olemassa niinku lyhyen aikavälin kikkoja, jolla
1:11
se saadaan aikaan. Eli kasvu on niinku kestävä
1:14
kasvu on oikeastaan niinku kaikilta osin.
1:16
Se on pitkää peliä. Me puhutaan 10 viiva 30 vuoden
1:20
aikajänteellä tapahtuvista asioista, mut kun me tarvitaan
1:25
apuja. Joi nyt me tarvitaan.
1:27
Meillä on aika kiire saada aikaan niinku tu.
1:30
Voin uskoa ja aktiivisuutta suomeen, niin silloin avain on
1:35
se, että pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat lupaukset synnyttävät
1:39
vaikutuksia heti, jos ne ovat uskottavia ja tää kasvusopimus
1:43
on oikeastaan tämmöinen, niinku konseptuaalinen kuvaus sille
1:46
ajatukselle, että jos me kykenisimme suomessa käyttämään
1:50
meidän ehkä niin kun tärkeintä luonnonvaraamme eli keskinäistä
1:54
luottamusta siihen. Että me kykenisimme riittävän
1:58
vahvasti ja uskottavasti lupaamaan, että meillä on
2:00
tämmöinen programmi suomen suunnan kääntämiseksi.
2:03
Ja me tehdään tää 20 vuoden päähän tähtäävillä
2:07
toimenpiteillä, mutta se te voitte luottaa siihen, että nää
2:10
on. Nää on nää lupaukset pitää niin
2:12
tapahtuu välittömästi sellaisia asioita kuin että syntyy käsitys
2:17
siitä mitä pitää tehdä jotta pärjää tulevaisuudessa pääoma
2:21
alkaa uskoa suomeen investointikohteena, kun meillä
2:24
on lupaus siitä, että sillä on täällä hyvä olla tai vaikka
2:28
nuorilla syntyy usko siihen, että kun opiskelija hankkii
2:32
taitoja niin siitä seuraa hyviä asioita.
2:35
Joo no miten me voidaan konkreettisesti siirtyä sille
2:39
tasolle, että tätä kasvusopimusta voitaisiin jo
2:42
ruveta analysoimaan kaikkein korkeimmalla tasolla esimerkiksi
2:46
hallitusohjelmien. Yli, no oikeastaan niinku ehkä
2:50
ehkä tän kasvusopimuskonseptin idea on se, että se on vielä
2:53
korkeammalla kuin hallitusohjelma, koska
2:55
hallitusohjelma määritelmän mukaan on istuvan hallituksen
2:58
ohjelma ja sen. Voimassaoloaika on maksimissaan
3:01
4 vuotta. Kasvusopimuksen idea on juuri
3:04
se, että se ulottuu myös tulevien hallituksen aikoihin.
3:08
Eli silloin me tarvittaisi mukaan meidän kaikki keskeiset
3:11
poliittiset voimat, joiden kuuluukin olla eri mieltä aika
3:14
monesta asiasta. Mutta jos me voitaisi olla samaa
3:17
mieltä esimerkiksi siitä, että me halutaan suomeen, parempi
3:19
tulevaisuus ja me voitaisi olla riittävän samaa mieltä siitä,
3:23
että tietyt perusedellytykset silloin pitää olla olemassa ja
3:26
niistä meillä vallitsisi riittävän hyvä yksimielisyys,
3:29
niin se olisi tavallaan edellytys sille.
3:31
Että joku lupaus 20 vuoden päähän on on uskottava.
3:35
Joo ja mitä kasvukettisesti tarkoittaa?
3:38
Tarkoittaako se esimerkiksi BKTN kasvua, tuottavuutta vai mitä se
3:41
oikein tarkoittaa? No me sitrassa puhutaan ja
3:44
minäkin haluan puhua kestävästä kasvusta ja sitten me voidaan
3:47
lähteä saivartelemaan siitä, että onko kasvu BKTN kasvua vai
3:51
onko se jotain mittaamatonta kasvua.
3:53
Mut meillä on ihan riittävän paljon tilastollista niin kun
3:57
todistetta siitä, että kyllä se BKT sitten kuitenkin itse
4:00
asiassa aika hyvällä tavalla. Indikoi sellaisia asioita, jotka
4:04
tuottavat myös. Myös hyvinvointia ne tuottaa
4:08
vakautta demokratiaan. Ne tuottaa mahdollisuuksia tehdä
4:11
yhteiskunnassa hyviä asioita eli ei.
4:15
Me ei me BKT, ta tavoitella, mutta BKT on hyvä indikaattori
4:19
sellaisille asioille, jotka tuo meille mahdollisuuksia tuottaa
4:22
hyvinvointia. Hyvää elämää laadukasta
4:26
laadukasta tota. Ihmisille arvokkaita asioita,
4:30
mutta kyllä se kasvun sen täytyy olla kestävää ja se tarkoittaa
4:34
sitä, että myös kasvun rakenne on erilaista kuin mitä se on
4:36
tähän asti ollut. Eli.
4:38
Niin siinä painottuu tämmöiset, ei aineelliset arvot.
4:42
Siinä painottuu raaka-aineiden fiksu ja ja ja ja niin kun.
4:49
Sellainen käyttö, jossa jossa me emme kuluta luonnonvaroja yli
4:51
sen, mikä on välttämätöntä. Tän tyyppisiä asioita.
4:54
Siinä on mukana esimerkiksi se, että se, että meillä on
4:58
aineetonta arvoa, jota me voidaan myydä.
5:02
Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että meillä on esimerkiksi
5:04
digitaalisia palveluita, joiden tuotantokustannus ei
5:07
olennaisesti kasva, vaikka käyttäjämäärä kasvaa.
5:11
Jolloin se lisää kate joka saadaan on itse asiassa
5:14
luonnonvarojen kannalta varsin kestävää.
5:16
Mä oon sanonut jopa, että kaikkein kestävintä kasvua on
5:19
käyttökatteen kasvu, koska yhtään enempää raaka-aineita ei
5:22
tarvita, mutta hinta hinta hinta on parempi.
5:24
No jos miettii tätä kasvusopimusta tavallisen
5:27
ihmisen näkökulmasta, niin onko tämä joku tällainen elitistinen
5:31
ideologia, että me tarvitaan jotain tällaista kaunista, josta
5:34
puhutaan juhlapuheissa ja niin edelleen.
5:36
Edelleen, mutta. Miten tavallinen ihminen voi
5:39
päästä tähän mukaan tai miten miten tavallinen ihminen otetaan
5:41
mukaan esimerkiksi jos katsoo? Tilastoja suomen
5:46
korkeakoulutuksesta. Niin sehän on koko ajan
5:49
laskemaan päin. Eli väestön osuus, jolla on
5:51
korkeakoulutus, niin se on laskenut jo monta vuotta
5:53
peräkkäin, niin olettaisin että ihmiset on avainroolissa niin
5:57
miten sä näet koulutusjärjestelmän rooleja
5:59
tässä kasvusopimuksessa? Kasvun kaikkein tärkein tekijä
6:03
on ihmiset ilman ihmisiä, vaikka tietysti voidaan lähteä
6:07
keskustelemaan, että tekeekö robotit tulevaisuudessa kasvu.
6:10
Mut kyllä me ihmisiä kuitenkin tarvitaan siinäkin
6:12
todellisuudessa historiallisesti ja uskon, että myöskin
6:15
tulevaisuudessa suurin osa kasvusta selittyy sillä, että
6:19
meillä on. Ensinnäkin meillä on ihmisiä
6:22
toiseksi, että ihmiset osaavat asioita kolmanneksi, ihmiset
6:27
käyttävät sitä osaamistaan eli ovat motivoituneita käyttämään
6:31
sitä. Ja vielä neljänneksi, että
6:33
heillä on semmoinen. He ovat kykeneviä eli että
6:36
heillä on esimerkiksi terveys kunnossa ja mielenterveys
6:38
sellaisessa asennossa, että että osallistuminen niin kuin
6:41
aktiivisesti talouden toimintaan, vuorovaikutukseen ja
6:45
muihin muiden ihmisten kanssa se onnistuu.
6:47
Eli eli meillä esimerkiksi tuossa kasvuvuotilas raportissa
6:52
mikko silliman apulaisprofessori aalto-yliopistosta sanoo, että
6:55
50 viiva 75% talouskasvusta selittyy inhimillisellä
6:59
pääomalla, joka on siis ihmiset ja heidän osaamisensa.
7:02
Hän on itse asiassa sanonut eräässä tilanteessa, että se on
7:05
jopa jopa 60 viiva 75%. Eli kuitenkin joka tapauksessa
7:09
selvästi yli puolet kasvusta selittyy sillä, että me osaamme
7:13
toimia fiksummin kuin aikaisemmin ja sitten tietysti
7:16
myöskin se, että meillä on ylipäätänsä meillä työelämässä
7:20
tai talouden toimintaan osallistumassa ihmisiä.
7:23
Tää on ehkä mun mututuntuma, mutta jos jätetään ideologia
7:27
pois, tää ei oikeastaan niinku läpi ideologisen kentän niin
7:30
voisin sanoa että ei varmaan ole kauhean paljon sellaisia
7:33
näkemyksiä, jotka olisivat sitä vastaan, että inhimillisellä
7:36
pääomalla on tosiaan valtava merkitys.
7:39
Otetaan oikeisto vasemmisto. Kaikki kaikki olisivat varmaan
7:42
samaa mieltä tästä, mutta onko tässä ongelmana se, että me ei
7:45
olla 100 osata toimeenpanna nyt tätä muutosta?
7:49
Vai onko tosiaan kuitenkin? Jotakin sellaista mikä sopisi
7:52
tätä ainakin mun omaa näkemystä vastaan, että ihmiset eivät.
7:55
Vieläkään sisäistä tähän merkitystä.
7:58
No mä luulen että se sä tapailet nyt suomalaisen yhteiskunnan
8:02
ehkä ihan ihan niinku avainkysymyksiä ja se on se,
8:06
että kuinka me kyetään suomessa toimimaan tehokkaasti ja saamaan
8:11
aikaan asioita silloin kun tarvitaan suuria muutoksia.
8:15
Mehän ollaan vähän niinku ehkä tommoiset noin 200 vuotta
8:18
rakennettu yhteiskuntaa, jossa pyritään siihen, että muutoksia
8:21
ei tapahtuisi, että venäjän valtaa piti piti rajoittaa ja
8:26
säilyttää ruotsin lait ja. Sitten sen jälkeen tota piti
8:30
piti tavallaan suojella asioita. Tällaisia yhteiskuntia on
8:35
maailmalla muitakin, jossa tavallaan ne on rakennettu
8:37
niinku lukkoja järjestelmään, jotta äkkinäisiä muutoksia ei
8:41
pääsisi tapahtumaan, on pelätty kommunismia ja on pelätty
8:44
fasismia ja rakennettu erilaisia suojamekanismeja.
8:48
Ja nyt tällaisessa tilanteessa, jossa me suomessa tällä hetkellä
8:51
ollaan, niin nää suojamekanismit myös vaikka ovatkin niinku
8:54
niinku hyvää tarkoittavia, niin ne ne hidastaa asioita ja
8:57
suomihan on hyvin hajautetun vallan yhteiskunta.
9:01
Meillä on kunnat. Meillä on hyvinvointialueet.
9:03
Meillä on perustuslain turvaama autonomia yliopistoille.
9:07
Meillä on ministeriö, joille hyvin tarkat rajat, että mikä on
9:10
kenenkin tehtävä, jolla ei ole kenenkään tehtävä niin
9:12
ihmetellä, että kuka tänne sitten hoitaisi.
9:14
Tai sitten meillä on asioita kuten esimerkiksi maahanmuutto,
9:17
jossa taitaa olla 7 8 eri ministeriöitä, joiden pitäisi
9:21
kyetä yhteistoimintaan ja se ei suomessa mitenkään ole ollut
9:23
perinteisesti vahvuus. Eli toimeenpano meillä on hyviä
9:27
aikomuksia, mutta meillä ei oikein ole ollut kykyä panna
9:30
niiden aikomusten vaatimia asioita toimeen.
9:34
Edes silloin, kun asiat on ollut aika hyvin ja meillä on ollut
9:36
resursseja ja nyt tilanne on se, että me ollaan menossa
9:40
erityisesti julkisten resurssien puolella, pikemminkin siihen,
9:43
että niitä on vähemmän ja pitäisi siitä huolimatta saada
9:46
hyviä asioita aikaan. On hyvin vaikea tilanne.
9:49
Vaikea tilanne, mutta mitä sä kuvaat?
9:51
On tavallaan hyvin toimivan demokraattisen yhteiskunnan
9:55
merkit, että meillä on tasapainottavia instituutioita,
9:59
jotka vaatii toisiaan, että ettei niillä ole liikaa
10:02
kenelläkään tehdä sellaisia asioita mitkä sotisivat meidän
10:06
perusperiaatteita vastaan. Eli tää kasvusopimus, niin
10:09
haetaanko sillä tavallaan sellaista totalitaarista
10:12
näkemystä, että nyt asioita pitäisi tehdä näin, että miten
10:15
me saadaan konsensusta? Instituution välillä.
10:18
No mä luulen, että anarkisti varmaan olisi sitä mieltä, että
10:20
nyt nyt demokraattiset voimat voimat tota.
10:24
Ryhtyivät hallitsemaan totalitaarisen demokraattisesti,
10:27
mutta mutta siinä siis mun ajatuksissani kasvusopimuksen
10:32
idea on se, että sovitaan tietystä yhteiskuntapolitiikan
10:35
ytimestä, jonka tavoitteista me voitaisi olla kansallisesti
10:39
samaa mieltä. Ja täähän on Suomessa sillä
10:42
lailla mun mielestä mahdollista vähän ehkä enemmän kuin monessa
10:45
muussa maassa, että meillä on kuitenkin lopulta me ollaan aika
10:49
monesta asiasta samaa mieltä kun vähän raapuutetaan.
10:52
Eri puolueiden kannattajien mielipiteitä, niin sieltä löytyy
10:55
aika paljon yhteisiä näkemyksiä ydinkysymyksistä.
10:58
Ja jotkut voisi olla sitä mieltä, että se on vähän
11:01
ongelmakin, koska ne jotka haluaisi radikaalimpia muutoksia
11:04
ehkä näkee että on on ongelmallista.
11:07
Se, että tietyt arvot on Suomessa aika lujassa, mutta
11:10
toisaalta jos ne arvot on lujassa niin niin ehkä niiden
11:13
päälle voisi myöskin rakentaa. Jos meillä on voimakas
11:16
tasa-arvoajattelu. Reiluuden tarvetta sen sen sen
11:21
kokemuksen tarve, että tulonjako on kohtuullinen.
11:24
Ollaan jopa valmiita maksamaan veroja enemmän, niin onko sitten
11:27
semmoinen tilanne, että tota tää voidaan niin kun sopia tietyltä
11:31
osin. Niinku tietyt asiat
11:33
lähtökohdaksi ja sitten sopia että että kohdistetaan
11:36
esimerkiksi verotusta jotenkin muuten kuin kuin siten, että se
11:40
se se rikkoo yhteisen käsityksen niinku reilusta pelistä.
11:45
Nää on vaikeita asioita mitata, että ollaanko me oikeasti samaa
11:48
mieltä asioista? Mutta mikä sun mielestä sitten
11:52
suomalaisessa kulttuurissa tänä päivänä jarruttaa kaikkein
11:55
eniten tätä muutosta? Joo, nyt mennään vaaralliselle
12:00
alueelle, mutta mutta tuota mä en tiedä onko tää nyt niinku
12:04
suomalaisen kulttuurin asia, mutta jos me nyt katsotaan tätä
12:07
meidän. Viimeistä 20 vuotta, niin meillä
12:10
me ehkä tuudittauduimme sellaiseen uskoon, että se
12:14
menestys, joka noin yhdeksänkymmentäluvun
12:17
puolivälissä alkoi nokian vetämänä, niin sen menestyksen,
12:22
niinku tavallaan kantoaalto olisi jatkunut myös siinä
12:26
maailmassa, joka 2008 jälkeen oli voimassa, jossa
12:30
kännykkätuotantoa ei enää ollut. Ja ja ja se tavallaan osa siitä
12:34
nokian tarinasta oli siinä vaiheessa menetetty.
12:37
Ja mä oon sanonut, että että että yhteiskunta tarvitsee
12:41
luovaa tuhoa luova tuho on koko tämmöisen niin kuin
12:44
markkinatalouden kehittymisen niinku peruselementti jota pitää
12:48
iloita kun sitä tapahtuu. Konkurssit ovat hyvä asia,
12:52
kunhan uutta syntyy mieluummin enemmän kuin vanhaa tuhoutuu.
12:57
Nyt me ollaan tässä tuoreessa suomalaisessa historiassa eli
13:00
1990 luvulla ja nyt tehty tää luova tuho niinku väärinpäin.
13:06
Eli ensin on tuhottu vanha ja sen jälkeen odotettu 15 vuotta
13:09
uuden syntymistä, kun luovan tuhon perusmuodossa uusi tuhoaa
13:13
altaan sitä vanhaa eli uusi on jo kasvanut ja voimistuu ja
13:17
vanha tuhoutuu alta ja meillä on talouden rakenteesta lähtenyt
13:20
tän nokian lisäksi tietysti metsäteollisuuden niinku korkean
13:23
arvollisen tuotantoa ihan hurja määrä ja näin ollen tavallaan 2
13:27
tämmöisen niin kuin sen aikaisemman menestyksen
13:30
peruspilaria on oikeastaan melkein kadonnut ja.
13:34
Tän takia. Tää tavallaan tää meidän niinku
13:37
tilannekuva on ollut väärä. Me ollaan 15 20 vuotta jotenkin
13:41
ajateltu että odottamalla tää asia ratkeaa, mutta ei se
13:44
odottamalla nyt kuitenkaan näytä ratkeavan.
13:46
Kyllä tästä täytyy ihan oikeasti töihin ruveta.
13:49
OK no, mä kuitenkin syventyisin tuohon sen verran, että onko sun
13:53
mielestä ongelmana se, että meillä on liian vähän
13:55
kunnianhimoa vai ollaanko me liian varovaisia?
13:57
Koska siis mä en usko että me tuhotaan tarkoituksella mitään.
14:01
Kyllähän talous on sen verran dynaaminen asia, että tuskin
14:03
kukaan tuhoaa instituutiota ja ra.
14:06
Tarkoituksella, mutta me emme ole valmiita muutosta varten,
14:09
että onko kyse siitä, että että esimerkiksi meidän yli paisunut
14:15
julkinen sektori on ongelmana ja sen takia mä nostan tämän
14:18
esille, että mä näen mielenkiintoisen
14:21
analyysituloksen tällä viikolla, jossa pyydettiin tekoälyä
14:24
analysoimaan sellaista skenaariota, että eli suomen
14:27
työttömyys olisi käytännössä nolla, niin se ei pelastaisi
14:30
suomea velkaantumiselta. En ota kantaa siihen, että onko
14:33
se oikein vai väärin, mutta se pisti ajattelemaan, että jos
14:36
tämä pitää paikkansa. Niin sä olit tää joko meidän
14:39
ylipainoisuus, mutta julkinen sektori tätä ongelmaa on sun
14:41
mielestä. No mä ehkä olen sun kanssa nyt
14:44
jossain määrin eri mieltä. Meillähän on siis tämmöinen
14:47
yleinen käsitys, että meillä on ylipaisunut julkinen sektori,
14:51
niin sitten täytyy olla tosi tarkkana siitä, että mikä siellä
14:53
on niinku paisunut. Niin meillähän ei ole paisunut
14:58
ollenkaan niin paljon kuin numeroista voisi päätellä se
15:01
julkinen palvelutuotanto, joka on, joka on sen mielikuva siitä
15:05
julkisesta sektorista. Mehän ajatellaan niinku julkista
15:08
sektoria, että se on valtava joukko virkahenkilöitä, jotka
15:10
tekee siellä hallintohommia ja pyörittelee papereita.
15:13
No se on itse asiassa aika pieni osa meidän julkisista tehtävistä
15:17
meidän julkisista julkisista tota.
15:21
Työ työvoimasta valtaosa työskentelee joko sosiaali ja
15:24
terveydenhuollossa. Tai opetuksessa jotka suomessa
15:28
on pääosin julkisia tehtäviä. Ja jos me mennään kysymään
15:31
tuolta opettajilta, että laiskotteleeko ne ja onko ne
15:34
tehottomia, niin mä luulen että he on itse aika eri mieltä tästä
15:37
asiasta. Tai jos me mennään kysymään
15:38
sairaanhoitajilta että onko onko tota, onko hurjasti ylimääräistä
15:42
aikaa ne todennäköisesti he sanovat että ei on pikemminkin
15:45
aika kovat paineet eli mikä meillä mikä meillä niinku
15:49
julkisen talouden puolella on paisunut.
15:53
Eläkkeet jotka eivät ole siis tehokkuuskysymys.
15:56
Se on päätöspohjainen asia siitä paljonko eläkkeitä maksetaan.
16:00
Ja kun niitä ei ole rahastoitu niin ne pitää verottaa ja näin
16:04
ollen veroaste niinku veroasteesta merkittävä osa
16:07
menee kasvaviin eläkkeisiin. Sen lisäksi meidän vanheneva
16:10
väestö tarvitsee erilaisia terveyspalveluita.
16:15
Se on toinen keskeinen keskeinen nouseva elementti.
16:18
Kolmas keskeinen elementti on valtion verran velan tai
16:22
julkisen velan korot, jotka on kasvaneet merkittävästi ja
16:25
neljäs on puolustusmenot, joista me tällä hetkellä aika laajasti
16:29
ajatellaan, että ehkä on syytä varautua.
16:32
Eli tää mielikuva hurjasti paisuneesta julkisesta
16:35
sektorista ei pidä paikkaansa, vaan se johtuu.
16:39
Meillä on nää 4 asiaa jotka on noussut kääntäen jos meidän
16:43
yritykset olisi menestynyt niin kuin ruotsalaiset tai
16:46
tanskalaiset tai ehkä jopa virolaiset, niin meillä ei olisi
16:49
julkisen sektorin alijäämää. Jos meidän eläkemenot ei olisi
16:53
kasvanut, meillä ei olisi julkisen sektorin alijäämää
16:55
ollenkaan. Eli me löydetään täältä niin kun
16:58
yksittäisiä selittäjiä, jotka pelkästään yksi asian ollessa
17:02
toisin. Meillä ei olisi tätä alijäämää,
17:04
mutta ne kaikki on olemassa. Ne on todellisia ja niistä on
17:07
aika vaikea päästä eroon eli. Eli mä peräänkuuluttaisin
17:10
semmoista niinku oikeasti ajattelevaa ja ymmärtävää
17:14
analyysiä tästä meidän julkisen. Sektorin ongelmasta eli sun
17:17
mielestä ongelma on enemmänkin tulopuolella kuin menopuolella.
17:20
Meidän meidän talouden suurin ongelma on se, että vuoden 2008
17:23
jälkeen meidän yrityssektorin tota menestys on ollut
17:27
kansainvälisesti poikkeuksellisen huonoa siinä
17:29
missä tuottavuuden yrityssektorilla olisi pitänyt
17:32
kasvaa, se on pysynyt paikallaan ja siellä sen tärkein
17:35
komponentti. Kokonaistuottavuus on laskenut
17:38
10 prosenttiyksikköä. Kun sen pitäisi nousta.
17:41
Eli jos meidän yritykset olisi pärjännyt niin niin meillä olisi
17:44
ihan hyvä yhteiskunta. Meidän suurin ongelma on se,
17:46
että meidän yritys yrityskanta ja meidän niinku talouden
17:50
rakenne yksityisellä puolella on jämähtänyt niinku vähän niinku
17:55
menneisyyteen. Meillä ei ole ollut sitä
17:57
uudistuvaa uudistuvaa taloutta ja meillä on hyviä aloittava
18:02
vaiheen yrityksiä. Meillä on hyviä kasvuvaiheen
18:04
yrityksiä, mutta me tarvittaisiin sitä uudistumista
18:07
talouteen vielä paljon, paljon enemmän.
18:10
Niin sillä ajaa oikeastaan ainoastaan, sillä tää meidän
18:13
talouden jumi aukeaa. Joo OK eli periaatteessa suomen
18:18
pitäisi rakentaa uutta investointiympäristöä, että me
18:22
saataisiin pääomaa vauhdittamaan meidän yritykseen, mutta saman
18:25
samanaikaisesti me tarvitaan myös panostukseen ja
18:27
koulutusjärjestelmään. Eli me tarvitaan sekä sisäiseen
18:31
muutokseen, että sitten tällaisia kannustimia
18:34
ulkopuolisilla tulla sijoittamaan suomeen.
18:37
Mutta jos sun pitäisi valita, mä tiedän, että molempia tarvitaan,
18:40
mutta jos sun pitäisi valita saman tien jompikumpi,
18:43
investointiympäristö vai koulutusjärjestelmän uudistus,
18:46
niin mihin sä panostaisit kaikkein eniten just nyt?
18:51
Vaikea kysymys, vaikea kysymys ja mäisi pois sitä
18:54
mahdollisuutta, että me voidaan tehdä molemmat meidän
18:57
koulutuksen puolellahan on semmoinen tavallaan niinku.
19:02
Tragediassa on jotakin hyvääkin ja se on se, että kun meidän
19:06
syntyvyys on niin alhaalla, niin meidän nuorten määrähän tulee
19:09
vähenemään. Siis suomessa syntyneiden ja
19:12
kasvaneiden nuorten määrä tulee alenemaan, joka tarkoittaa sitä,
19:15
että meidän koulutusjärjestelmä, jos me edes kykenisimme pitämään
19:19
sen resurssit nykytasolla. Niin se pystyisi panostamaan per
19:23
opiskelija tai koululainen enemmän ja näin ollen tavallaan
19:27
niin kun se resurssitilanne siellä koulutuksen puolella itse
19:29
asiassa ei ole niin paha kuin kuin mitä voisi ajatella sen
19:33
lisäksi. No tää on.
19:36
Tää on niin vaarallinen asia, että parasta turvautua
19:39
viittaukseen lähteeseen, mutta Sitran julkaisema
19:41
koulutuspolitiikan korjaussarja sanoo, että meidän korkeakoulut
19:45
järjestelmä on on huomattavan tehoton tuottamaan tutkintoja.
19:49
Eli ehkä se toimii myöskin niinku indikaattorina
19:52
osaamiselle ja tää on asia joka kannattaa kyllä niin kuin
19:55
katsoa. Aika aika niinku silleen
19:56
rehellisesti sitä kysymystä silmiin että onko näin ja onko
20:00
siellä jotain tehtävissä sille resurssille joka siellä jo on
20:03
jotta se tuottaisi sitä mitä yhteiskunta odottaa.
20:07
Eli eli mä sanoisin, että että osaamisen tuottamisen puolella
20:11
on mahdollista tehdä nykyisellä rahankäytöllä jo paljon asioita
20:16
ja sitten tietysti. Sinne jää vielä se kysymys, että
20:19
ihan näillä kotimaassa syntyneillä lapsilla ei myöskään
20:22
niinku tätä suomen tulevaisuutta niinku ei pyöritetä, että jos me
20:27
laitamme rajat kiinni, niin meidän työvoima supistuu
20:30
miljoonalla ihmisellä muutaman 10 vuoden kuluessa aika nopeasti
20:35
ja sen se siinä yhteiskunnassa ei ole juurikaan jäljellä mitään
20:40
siitä mitä me tällä hetkellä arvokkaana pidämme, että tää on
20:43
niinku vaan. Kohdattava tämäkin fakta ja
20:46
maahanmuuttopolitiikasta pitää pystyä myös keskustelemaan
20:49
niinku analyyttisemmin ja ja pohtia sitä, että mitä me
20:52
haluamme. Investointiympäristö on myös
20:55
hyvin tärkeää, mutta mutta mehän ollaan aika paljon suomessa
20:59
jotenkin keskustelussa varsinkin ja vähän käytännössäkin ajateltu
21:02
niin, että valtio ja ja julkinen täällä investoi.
21:05
Mehän siis meillähän jos nyt vähän ihan vähän vaan kärjistää,
21:09
niin homma menee niin, että suomessa investoi julkinen valta
21:12
ja ruotsissa investoi yritykset. No siinä on 2 ongelmaa.
21:15
Toinen on se, että suomessa pitäisi investoida yritykset ja
21:18
sitten ehkä ehkä tota ehkä julkisen vallan pitäisi
21:20
investoida vähän vähemmän. Tai sitten tai sitten ehkä jopa
21:24
niin, että julkisen vallan rahankäytön pitäisi senkin olla
21:27
nimenomaan siellä investointien puolella eikä kuluttamisen
21:29
puolella, että mehän niinku aika paljon siitä julkisesta rahasta
21:33
käytämme juokseviin menoihin. Toinen vaihtoehto olisi, että
21:36
sillä rakennettaisiin parempaa tulevaisuutta, mut yksityinen
21:41
rahahan tulee suomeen, kun täällä on hyvä olla.
21:44
Se voi olla joko suomessa olevaa suomalaisten yksityistä rahaa,
21:47
joka lähtee investoimaan suomeen, kun se uskoo että se
21:50
kannattaa. Mut mä olen sitä mieltä, että
21:52
me. Tarvittaisiin ulkomaista pääomaa
21:54
tänne sellaista ulkomaista pääomaa, joka uskoo suomen
21:58
tulevaisuuteen jo valmis tänne tänne investoimaan.
22:00
Mehän nähdään datakeskusinvestointeja tulisi
22:03
melkein enemmän kuin me tällä hetkellä olla valmiita ottamaan
22:06
meidän meidän tota tuulivoimainvestoinnit tietysti
22:09
vähän niin kun heilahtelee sen mukaan miten sähkön hinta heiluu
22:13
ja mikä se odotus on, mutta kuitenkin aika paljon myös
22:16
ulkomaista rahaa on tullut. Meidän kannattaa tietysti
22:19
suomessa pikkaisen itsekkäästi sitten katsoa, että mitkä ne
22:21
ehdot on, mutta kyllä me sitä rahaa tarvitaan.
22:24
Jos me katsotaan sellaisia maita, jotka on olleet todella
22:28
syvällä ja sieltä syvältä nousseet, niin ne on olleet
22:32
hyvin itsekkäitä kansallisia ohjelmia, joissa on kuitenkin
22:38
annettu ulkomaiselle pääomalle aikamoisia etuja.
22:40
Just näin. Just näin.
22:42
Ja mikä on traagista suomessa on?
22:44
On se, että meillä on kuitenkin varsin hyvää syvää tutkimusta ja
22:48
myös sellaisia firmoja jotka tekee.
22:50
Syvää tutkimusta me nähdään myös startup-ympäristössä.
22:54
Sellaisia esimerkkejä on JKM ja. Muut esimerkiksi kvanttialan
23:00
yritykset niin mut näillä on tosi pitkä sijoitushorisontti.
23:05
Se että nää tuottaisi mitään lyhyen aikavälin hedelmiä, niin
23:09
niin sitä on turha odottaa. Se on traagista, koska se
23:12
vaikuttaa sitten siihen, että me sijoitamme tosi paljon
23:16
koulutukseen tutkimukseen, mutta se ei tuota mitään hedelmää,
23:19
koska me emme osaa eksakutuda tai siis toimeenpanna näitä.
23:23
Näitä tuloksia niin. Pitäisikö meidän koodistaa
23:27
ulkomaista pääomaa nimenomaan siihen, että me osaamme panna
23:30
toimeksi, että me laitetaan luodaan tuotteita siitä, mitä me
23:35
tutkitaan? Koska tässä voi käydä myös
23:38
pahimmillaan se, että kun meidän investoinnit
23:41
koulutusjärjestelmään laskee, mikä on nähtävissä tilastojen
23:44
valossa, niin sitten myös tää tutkimuspuoli kuihtuu pitkässä
23:49
juoksussa. Eikä se kannata enää, niin me
23:51
voidaan ajautua teoreettisesti sellaiseen tilanteeseen, että
23:54
meillä oli ennen tutkimusta, jota me ei osattu toimeenpanna
23:58
ja myöhemmin meillä ei ollut edes tutkimusta niin miten sä
24:01
lähtisit ratkomaan tätä toimeenpano-ongelmaa?
24:04
Sä kuvasit aika aika hyvin mun mielestä ihan niinku todella
24:08
relevantin riskin tälle suomen isolle kansalliselle
24:11
projektille, jossa me investoidaan aika aikamoisia
24:15
määriä julkisia varoja. Tutkimus ja kehittämistoimintaan
24:18
tilanteessa, jossa julkisen talouden alijäämä on massiivinen
24:22
ja jos mä. Mä niinku tervehdin ilolla ihan
24:27
viime aikoina käynnistynyttä keskustelua siitä, että sen
24:30
markkinaa. Mahdollisuuksien tunnistaminen.
24:36
Ja ja ja sen perusteella niinku liiketoimintainnovaatioiden
24:39
kehittäminen on niin kun unohtunut tästä meidän
24:42
innovaatiopolitiikasta. Hankenin tutkijat on tätä
24:45
nostaneet esille ja tää resonoi havaitsen, että se se on nyt
24:50
kolahtanut johonkin ja nyt aletaan pohtia tätä vähän
24:53
enemmän. Me ollaan sitrana myös
24:55
laittamassa lusikkaamme tähän soppaan me tullaan julkaisemaan
24:59
kesäkuussa. Raportti, jossa on analysoitu
25:02
yritysten ja tutkimusorganisaatioiden.
25:05
Välisen yhteistyön haasteita ja se johtopäätös tulee olemaan se,
25:10
että ne ongelmat on aika syvällä kulttuurissa ja kannustimissa,
25:15
mutta siellä sen lisäksi vaikka kannustimetkin olisi kohdallaan,
25:18
niin siellä on tämmöinen tämmöinen.
25:21
Ehkä niinku ajattelutapa ongelma, joka liittyy siihen,
25:24
että me me aika usein suomessa me puhutaan innovaatioista
25:27
tämmöisenä niinku lineaarisena prosessina, jossa ensin
25:30
tutkitaan, sitten sen jälkeen löydetään jotakin
25:33
kaupallistamisen arvoista. Sen jälkeen kaupallistetaan ja
25:37
vasta sen jälkeen tulee mieleen, että ai siellä olisi joku
25:39
asiakas, jonka jolla pitäisi olla joku ongelma, johon se
25:42
meidän kaupallistettu ratkaisu niinku sopii että meillä on
25:46
niinku meillä on niinku pistorasiaa ja sen jälkeen
25:49
lähdetään etsimään töpseleitä tai tai toisinpäin.
25:52
Ja jos me nyt ajatellaan, esimerkiksi mä oon aika usein
25:55
käyttänyt niinku mielessäni esimerkkinä spotifya, joka on
25:58
siis esimerkki yrityksestä. Joka edustaa talouden seuraavaa
26:05
tämmöistä niinku murros murrosvaihetta, jossa siis
26:07
ruotsi on paljon pidemmällä, joka on siis digitaaliset.
26:10
Globaalisti skaalautuvat yksityiset palvelut, niin vaikka
26:15
spotify on täynnä teknologiaa, se ei ole tekninen innovaatio.
26:19
Se on kaupallinen liiketoimintainnovaatio ja
26:22
valtava menestys. Niin tavallaan se, että jos me
26:26
halutaan korkeita katteita, niin joo, on olemassa se reitti jossa
26:31
luodaan niin kun suojattu teknologinen innovaatio ja
26:35
tehdään isot rahat 10 15 vuotta niin kauan kun patentit on
26:38
voimassa tai lääketeollisuudessa on sama idea.
26:41
Mutta on olemassa myös se toinen polku, jossa tunnistetaan
26:44
kuluttajamarkkinoilta tarpeita ymmärretään brändin voima ja
26:49
tehdään 1 € tuotantokustannuksella 100 €
26:54
myytäviä tuotteita koko maailmaan ja ja nokia
26:57
kännykkätuotanto oli vähän tämän sorttinen parhaimmillaan.
27:01
No no, apple on niin kuin niinku yhtiö joka tekee tätä vähän
27:05
niinku kaikissa tuotteissa, että siellä on niinku voimakas
27:07
brändipreemio ja ja tämän tyyppisissä asioissa.
27:11
Piilee myöskin sen kestävän kasvun mahdollisuus, koska niin
27:15
kuin sanoin niinku kate on iso niin luonnonvaroja käytetään
27:19
vähemmän suhteessa siihen. Siihen tota arvoon joka
27:21
tuotetaan. Lyhyt keskeytys ja iso kiitos
27:25
että kuuntelet signaalit podcasteja tilaamalla kanavan
27:29
autat meidän projektia, joka on sinulle täysin ilmaista.
27:33
Kiitos ja nyt takaisin atte jääskeläisen jakson pariin.
27:37
Haluaisin seuraavaksi puhua sun kanssa sukupolvien välisestä
27:40
oikeudenmukaisuudesta ja siinä tietenkin emblemaattisena
27:44
esimerkkinä meidän eläkejärjestelmämme.
27:47
Tällä hetkellä. Laitamme 25 senttiä per jokainen
27:52
palkka euro tän eläkejärjestelmään joka on huima
27:56
määrä 25%. Kontekstiksi, että tää ei ole
28:01
mitenkään poikkeuksellista, että esimerkiksi saksassa se on noin
28:05
1/5 eli 20 senttiä per per euro, että sinänsä me ei olla kauhean
28:09
kaukana siitä, mutta kuitenkin se on iso määrä.
28:12
Ja nyt kun katsomme syntyvyyttä niin se on laskemaan päin kun
28:16
katsomme maahanmuuttoa niin en minä näe ainakaan sellaista.
28:20
Merkkejä, että maahanmuuttokorjaisi tätä
28:22
epäsuhtaa, niin vaikuttaa siltä, että tää etuusperusteinen
28:26
järjestelmä niin se on vähintäänkin sellaisen niinku
28:30
paineen alla, että sille pitäisi tehdä jotain, mutta kukaan ei
28:34
uskalla sanoa ääneen, että meillä ei ole tulevaisuudessa
28:37
välttämättä varaa maksaa eläkkeitä.
28:40
Niin miten sä itse näet tätä ongelmaa että onko onko kyse
28:45
siitä, että me emme vain sano ääneen, että mikä se todellisuus
28:48
on, että että minun sukupolvi ei tue saa?
28:52
Joo, siinähän semmoinen kiinnostava asetelma, että se
28:55
nuori sukupolvi, jonka tulevaisuuden uskoa tässä
28:57
yritetään ylläpitää, niin se ei kuitenkaan usko saavansa niitä
29:01
eläkkeitä. Se aina ihan mitattu mitattu
29:03
kyselytutkimuksilla. Eli tavallaan se, että tätä
29:06
käsitellään vähän tabuna, niin ei se ole tuottanut sitä
29:08
toivottua tulosta, että että illuusio säilyisi.
29:11
Jos näin, jos näin sanoisi. Mä oon vähän sitä mieltä että
29:15
että tota aikoinaan kun tää eläkejärjestelmä luotiin niin ei
29:20
osattu. Arvioida tai ennustaa, että
29:24
tapahtuu paitsi näin jyrkkä syntyvyyden lasku, joka on näin
29:30
globaali ilmiö kuin se on, että sehän sitähän tapahtuu niinku
29:34
kaikkialla kehittyvissä maassa ja ja erityisen voimakkaasti
29:38
niin kuin aasian näissä kehittyneissä maissa erityisen
29:41
voimakkaasti kiinassa on siis aivan pysäyttävää kuinka hurja
29:45
väestön vanheneminen kiinassa on tapahtumassa.
29:49
Kiinassa on vuosisadan lopulla 300 miljoonaa työikäistä
29:52
jäljellä. Kyllä joka on aivan niinku
29:54
pysäyttävä luku eli kiinassa tulee olemaan silloin yksi monta
29:58
työikäistä kuin euroopassa ja yksi monta kuin
30:00
pohjois-amerikassa, kun siellä on tällä hetkellä se pitkälti
30:03
toista miljardia ihmistä ja ja ja tota eli tavallaan tää
30:07
syntyvyyden lasku on yksi asia. Toinen asia on on niin kuin
30:10
maailman globalisaatio eli se että.
30:13
Yhteisö joka lojaalisti päättää pitää huolta vanhuksistaan.
30:19
Jotka eivät ole esi-isiä, joilla siis ei ole lapsia.
30:23
Mutta ovat kuitenkin samaa kansakuntaa, niin sen yhteisön
30:26
koossa pitävä voima ei välttämättä tulevaisuudessa ole
30:29
samanlainen kuin mitä me kuviteltiin sen olevan 50 vuotta
30:32
sitten. Ja nyt tietysti se, että me ei
30:34
oikein uskalleta keskustella tästä eläkejärjestelmän
30:37
kestävyydestä niin kuin rehellisesti, niin se liittyy
30:40
vanhoihin muistoihin siitä, että eläkelupauksia on ennenkin
30:43
petetty ja siitä on jäänyt valtavia traumoja, että se on
30:47
herkkä asia. Se on selvä asia, mutta jos jos
30:50
tavallaan niinku kuvaa, että mikä se ongelma tällä hetken
30:53
näkökulmasta on. Niin niin se on se, että että ne
30:57
jotka nyt ovat eläkkeellä tai oikeastaan niinku näinä aikoina
31:02
vielä eläkkeelle menevät, ovat tavallaan niinku nauttineet
31:04
ajasta, jossa eläkemaksut olivat liian alhaiset suhteessa heille
31:09
luvattuun eläkkeeseen eli heidän kulutustasonsa.
31:12
Silloin työ työikäisinä oli liian korkea ja nyt tulevien
31:17
työikäisten pitäisi rajoittaa kulutustasoaan, jotta he
31:20
saisivat sen eläkkeen, mikä heille on luvattu.
31:24
Mutta heillä ei ole enää mahdollisuutta reagoida omalla
31:26
ansaitsemisellaan tai säästämisellään siihen
31:28
alhaisempaan eläketasoon, niin sen takia tää on hyvin vaikeasti
31:32
ratkaistava kysymys ja varmasti vaatii vaatii herkkyyttä.
31:36
Mä oon viehättynyt sellaiseen erään asianharrastajan
31:41
kuvaukseen, kun eläkejärjestelmän edustajat
31:43
sanoo, että ei meillä mitään ongelmaa ole.
31:45
Järjestelmä on ihan kestävä, se on tämä.
31:48
Muun julkisen talouden ongelma niin eräs henkilö kuvasi sitä
31:52
viehättävästi ja sanonut sanoi että harvoin jää nälkäiseksi.
31:56
Noutopöydästä pääsee ensimmäisenä valitsemaan.
32:01
Ja varsin hyvä analogia, mutta pitäisikö sun mielestä
32:04
suomalaisten vain hyväksyä se, että nykyisiä lupauksia ei voida
32:08
pitää on vaikea. Sanoa, että mitä pitää hyväksyä,
32:12
on asioita, jotka jotka tulevat sitten niinku vastaan
32:16
vääjäämättöminä. Mutta kyllä mä näkisin niin,
32:18
että meillä vielä on niinku mahdollisuus myös tehdä tehdä
32:22
niin kun harkittuja päätöksiä. Ja varmaan on olemassa niinku
32:27
nythän niinku aika monia taloustieteilijä sanoo että on
32:30
on niinku päivänselvää, että julkisen talouden alijäämä ei
32:35
sitä ei pystytä kuromaan umpeen ilman että otetaan pöytään
32:40
tulonsiirrot eli palaan siihen kysymykseen että mikä julkinen
32:44
mikä suomen julkinen sektori on siitä selvästi yli puolet on
32:48
sitä että me verotamme ihmisiä ja annamme ne rahat jollekulle
32:51
toiselle. Ja suurin saajaryhmä on tällä
32:54
hetkellä eläkeläiset ja sitten siellä on muita erilaisia
32:57
sosiaalietuuksia. Eli meidän niinku
32:59
sosiaalijärjestelmä on tulonjakojärjestelmä jossa
33:03
toisilta otetaan ja toisille annetaan annetaan toisinaan myös
33:07
ihan samoillekin ihmisille takaisin ne rahat toisessa
33:09
muodossa ja tää järjestelmä on se osa tätä julkista taloutta
33:13
joka nyt tällä hetkellä sakkaa meillä sakkaa myös
33:16
palvelujärjestelmä, mutta mutta ajatus siitä että että onko mun
33:21
eläkkeeni 100 € korkeampi tai. Alempi on vähän eri kysymys kuin
33:26
se, että jos mä saan sydänkohtauksen niin niin
33:28
pääsenkö sairaalaan? Kyllä.
33:30
Joo, väestötrendi on yksi isoja trendejä eli samanaikainen
33:36
syntyvyyden lasku ja kuolleisuuden lasku.
33:40
Näin ollen meille syntyy tällainen vähän vähintäänkin
33:44
vähän kieroutunut väestöpyramidi, mutta onko tämä
33:47
se megatrendi, joka huolestuttaa sinua eniten vai onko olemassa
33:50
vielä jotain isoja megatrendejä, joita nostaisit tämän aa
33:54
lisäksi? No se, että ihmiset elävät
33:57
hyväkuntoisena vanhemmiksi, niin niin se on hieno asia itsekin
34:01
mielelläni. Olisin hyväkuntoinen vanhuus
34:04
aikanaan ja ja tykkään. Tykkään elämästä että en
34:07
mielelläni kuole ennen aikojani aikojaan, että että sitä mä en
34:12
paheksu. Mä pikemminkin sitten niinku
34:13
näen siinä myös mahdollisuuksia, että hyväkuntoiset,
34:16
hyväkuntoiset eläkeläiset voisivat olla osa tätä ratkaisua
34:19
osallistumalla niin kun niinku yhteiskunnan toimintaan ja jopa
34:22
talouden toimintaan paljon nykyistä enemmän mutta mutta
34:26
syntyvyyden lasku oikeastaan niinku kaikkialla muualla kuin
34:29
afrikassa. On aika vakava kysymys, koska
34:32
viime kädessä siinä on kysymys siitä, että onko ihmiskuntaa
34:34
olemassa. Jossakin vaiheessa, että jos
34:38
meillä suomessa syntyvyyteen hedelmällisyysluku on 1,25, se
34:42
tarkoittaa suurin piirtein sitä, että jokainen syntyvä sukupolvi
34:45
on 40% pienempi kuin edellinen. Matematiikassa tätä kutsutaan
34:50
eksponentiaaliseksi supistumiseksi.
34:53
Aikoinaan me oltiin huolestuneita
34:54
väestöräjähdyksestä, joka oli eksponentiaalista kasvua.
34:58
Nyt me ollaan menossa eksponentiaalisen supistumiseen,
35:01
että pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku on koko
35:04
ihmiskunnan olemassaolon kysymys, että siinä mielessä iso
35:07
asia. No sitten meillä on tietysti
35:08
tota merkittäviä ilmasto ja luontokatoriskejä.
35:14
Tosin erittäin hankalasti ennustettavia joiltakin osin.
35:17
Ei ilmastonmuutoksen osalta niinkään, että esimerkiksi tää
35:20
pohjois-atlannin merivirran. Ja ilmaston lämpenemisen
35:25
yhteisvaikutus suomessa on aika vaikeasti ennustettava yhtälö,
35:29
että voi olla myöskin niin, että suomessa nää vaikutukset
35:32
joiltakin osin kumoaa toisiaan, mutta kuka tietää aika aika
35:35
vaativia malleja täytyy rakentaa, jotta voidaan
35:38
ennustaa, että lämpeneekö vai viileneekö Helsinki
35:40
avaisuudessa. Mutta tota, mutta että tää nää
35:45
on ehkä niitä niitä niin kun erittäin pitkän aikavälin
35:48
negatiivisia megatrendejä, jotka on ne kaikkein
35:51
huolestuttavimmat. Teknologiaa mä pidän hyvin
35:54
suurena mahdollisuutena, okei? Minkälaisena pidät tekoälyn
35:58
rooleja mä olen. Ollut jo hyvin pitkään aika
36:01
positiivisesti tekoälyyn suhtautuva ihminen.
36:04
En tarkoita sitä, ettenkö näkisi niitä uhkakuvia, mut mä en halua
36:08
ajatella niin, että koko tekoälykeskustelu on pelkästään
36:11
uhkakuvakeskustelua, koska tekoäly on suurin yleiskäyttö
36:16
teknologinen mahdollisuus. Kääntää hidastuvan
36:20
tuottavuuskasvun trendimaailmassa.
36:24
Koska se tuottavuuskasvu on sen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin
36:28
kannalta aivan olennainen tekijä.
36:30
Ilman sitä ei oikeastaan sitä voi olla ja varsinkin kun meidän
36:34
väestö näyttää nyt vääjäämättömästi supistuvan
36:37
kaikilla kehittyneillä alueilla, niin silloin sitä
36:39
tuottavuuskasvua tarvitaan vielä enemmän ja näin ollen niinku
36:43
teknologian tämmöinen niinku proaktiivinen
36:46
tulevaisuususkoinen tavoitteellinen käyttö on
36:49
oikeastaan se meidän. Ainoa reitti parempaan parempaan
36:54
tulevaisuuteen. Joo, mutta pitäisikö?
36:56
Suomen valtion johdon panostaa nimenomaan suoraan
36:59
eksplisiittisesti tekoälyn kehitykseen.
37:02
Vai pitäisikö vaan mahdollistaa tällaiset ylipäätään
37:06
teknologiset kehitykset suomessa eikä ja poistaa kasvun esteitä?
37:09
Vai onko se tällainen niinku erityisen fokuksen?
37:14
Piste sun mielestä. No yleensä.
37:16
Suomessa on otettu teknologisia loikkia silloin kun julkinen
37:19
valta on vetäytynyt ja vähentänyt sääntelyä
37:22
regulaatiota. Nokian menestyksen taustalla oli
37:26
oli telecommunikaatioregulaation niin kun vähentäminen ja se että
37:33
meille syntyi markkina suomeen, jossa jossa eri toimijat osti
37:36
teknologiaa ja päästiin päästiin tota vähän niinku etumatkalle
37:40
tässä näin meidän sähkömarkkinasäätely on itse
37:44
asiassa aika edistyksellistä ja perustuu pörssiin ja ja
37:48
markkinahinnoitteluun. Eli tavallaan niinku teknologian
37:52
kehityksen suhteen varmaan nyt niinku koko euroopankin ongelma
37:55
on se, että me ollaan pyritty tätä valtiojohtoisesti tai
37:58
julkisen vallan ohjauksessa tekemään ja ei ole ollut kauhean
38:01
onnistunutta, mutta sen sijaan julkisen vallan pitää ottaa
38:04
ennakkoluulottomasti käyttöön niitä teknologioita, joita
38:07
innovatiiviset yritykset kehittää.
38:11
Ehkä julkisen vallan rooli on enemmän sillä puolella, että se
38:14
samaan aikaan mahdollistaa asioita hyvin kevyellä
38:18
säätelyllä ja avoimella niinku tulevaisuus tulevaisuuteen
38:22
avoimesti suhtautuvalla säätelyllä.
38:24
Ja samaan aikaan me tuodaan näitä teknologioita tosi
38:28
ennakkoluulottomasti käyttöön, erityisesti sellaisissa
38:31
paikoissa missä sanotaan nyt niinku erityistä arvoa ei ole
38:35
sillä, että asioita tehdään vaikeasti.
38:37
Mä oon käyttänyt tästä esimerkkinä siitä, että mä en
38:39
niin kun ymmärrä minkä takia rakennusluvan käsittelyyn
38:41
pitäisi kestää enemmän kuin 30 sekuntia.
38:46
OK. Tää on hyvä esimerkki ja
38:48
varmasti löytyy lisää vastaavia. Mutta onko teknologia yksi kuin
38:52
geopolitiikka tänä päivänä? No niillä on aika vahva.
38:55
Yhteys ja sekään ei ole helppo kysymys, koska piuhojen
38:59
katkaiseminen yhdysvaltoihin ei ole niinku mahdollista eikä se
39:02
ole mahdollista myöskään niinku suhteessa Kiinaan että me ollaan
39:05
rakennettu tosi voimakkaita riippuvuuksia.
39:07
Onneksi niitä on myös vähän toiseenkin suuntaan, että kyllä
39:09
kiina tarvitsee euroopan markkinoita.
39:12
Kyllä yhdysvallatkin tarvitsee eurooppaa aika monissa asioissa,
39:15
vaikkei se pinnalta siltä näytä. Ja varmaan olisi niin, että jos
39:20
me nyt euroopassa päätettäisiin käyttää vaan eurooppalaista
39:22
teknologiaa, niin me otettaisiin niinku 20 vuotta niinku
39:25
aikamatka taaksepäin ja ruvettaisiin käyttämään
39:27
kaikennäköisiä kampivehkeitä täällä näin mutta, mutta samaan
39:31
aikaan meidän pitäisi niinku kyetä euroopassa meidän pitäisi
39:34
palata siihen tilanteeseen, missä me oltiin 25 30 vuotta
39:38
sitten, jossa meillä oli kuitenkin pari 30% korkean
39:41
teknologian alueista. Oli sellaisia jossa johtavat
39:44
yritykset oli eurooppalaisia. Ja siis siitä ei ole sen enempää
39:47
aikaa telekommunikaatiossa me oltiin selkeä ykkönen.
39:51
Meillä on tällä hetkellä muutamia hyviä, hyviä
39:54
kehityskulkuja euroopassa, mutta mutta tota enemmän pitäisi olla.
39:58
Meillä on kyllä osaamista, että me palataan tähän sun
40:00
kysymykseen. Eurooppahan on tutkimuksen suur
40:03
suurvalta ja ja ja se meidän ongelma on se, että miten me
40:07
saadaan siitä sitten yritystoimintaa.
40:09
Joo kyllä. No kaikki puhuvat kasvusta,
40:12
mutta harva tuntuu olevan valmis maksamaan siitä niin.
40:17
Onko olemassa sellaista tilannetta, että tää olisi
40:19
sellainen kompromissi, josta jokainen taho joutuisi maksamaan
40:24
vähän? Vai onko tässä joitain tahoja,
40:26
jotka joutuisivat luopumaan omista etuoikeuksista sun
40:30
mielestä suomessa? No isossa kuvassa on varmastikin
40:35
niin, että jos halutaan pärjätä tulevaisuudessa paremmin.
40:39
Niin pitää investoida enemmän tulevaisuuteen, joka tarkoittaa
40:44
tämän päivän kulutuksen vähentämistä.
40:46
Kyllä menee ihan talouden perussääntö eli meidän pitää
40:51
luopua jostakin tällä hetkellä kulutettavasta hyvinvoinnista,
40:56
jotta meillä on enemmän sitä resurssia panostaa siihen pitkän
41:00
aikavälin menestykseen ja tää koskee nyt kaikkia pääomalajeja.
41:04
Se koskee meidän taloudellista pääomaa eli ihmisen luovaa
41:07
tehtaita voimalaitoksia. Ja teitä se koskee aineetonta
41:13
pääomaa panostamista osaamiseen, brändeihin, erilaisiin niinku
41:18
liiketoimintamahdollisuuksiin. Nää on kaikki investointeja
41:21
mutta myös ihmisiin, että kun me kun me opiskellaan, niin me ei
41:25
ihan välitöntä hyötyä siitä saada, mutta se on panostus
41:28
tulevaisuuteen, koska meidän kyvyt kasvaa myös luontoa.
41:31
Me haluttiin tuossa Sitran kasvuotilaksessa käsitellä
41:34
myöskin luontopääomaa pääomalajina, eli että siihen
41:37
voidaan panostaa sen arvo kasvaa sen hyö.
41:40
Että tulevaisuudessa kasvaa, kun siitä pidetään huolta ja
41:43
meillähän on Suomessa ihan valtavia luonnonvaroja, ei ehkä
41:47
niinku ihan samalla lailla kuin norjassa, öljyä tai tai heidän
41:50
vesivoimavaransa ovat enemmän isommat kuin meidän, mutta tuuli
41:54
on meille merkittävä luonnonvara.
41:56
Meillä on ollut metsä ihan keskeinen tekijä koko suomen
42:00
niinku olemassaololle. Maatalous saattaa olla
42:03
tulevaisuudessa ihan kiinnostavaa kasvualue suomessa
42:06
kun. Ikävällä tavalla monia monia
42:09
aluemaailmassa muuttuu viljelyjen kelpaamattomaksi.
42:13
Meillä on esimerkiksi vettä ainakin tämän hetken ennusteiden
42:16
mukaan ihan kohtuullisesti myös siinä tulevassa maailmassa.
42:19
OK no kenen sitten pitäisi omistaa kasvusopimusta?
42:22
Eikö loogisesti tämän kasvusopimuksen omistajan
42:26
pitäisi olla juuri sen tahon, joka luopuu hommasta, joka
42:29
maksaa tästä? Kuka on se lopullinen omistaja?
42:33
Ja mä jotenkin ajattelen myös, niin mulla oli hyvin vanhat
42:37
vanhemmat jotka oli kouluttamattomia ja isä isää oli
42:40
6 vuotta sodassa ja ja tota menetti kotitilansa karjalan
42:44
kannaksella. Ei, mutta ja mä olen seitsemäs
42:48
lapsi ja meistä nuorin, mutta mun nuoruudessani on, oli oli.
42:53
Minulle syntyi niinku tosi voimakas semmoinen, niinku
42:55
mielikuva siitä, että silloin ajateltiin niin, että tulevilla
43:01
sukupolvilla pitää olla paremmin, eli oltiin valmiita
43:05
uhraamaan sen eteen, jotta tulevaisuus olisi parempi ja se
43:09
tulevaisuus ei pelkästään itselle, vaan myöskin tuleville
43:12
sukupolville. Ja mä jotenkin ajattelen sitä.
43:15
Se kasvusopimus on sukua yhteiskuntasopimus.
43:18
Joka Sitran megatrendeissä oli tavallaan sen tulkinnan
43:21
ytimessä, että me ollaan niin isoja kysymysten äärellä
43:24
suomessa, että että meidän täytyisi kyetä luomaan
43:27
kansakuntana. Yhteinen käsitys siitä, mihin me
43:30
ollaan menossa, mitä me halutaan ja silloin sen omistaa koko
43:34
kansakunta. Kaikki suomalaiset tai suomessa
43:37
suomessa asuvat, ei kaikki siitä voi tietenkään olla samaa
43:40
mieltä. Yhteiskuntasopimushan on siitä
43:42
hauska sopimus, että sitä ei koskaan allekirjoiteta eikä sitä
43:45
edes silloin kun se syntyy. Tajuta, että se syntyy.
43:48
Totta tajutaan vasta myöhemmin. Totta hyvä pointti.
43:52
OK no tänä päivänä meillä on kuitenkin varsin kärjistynyt ja
43:55
pollerisoitunut poliittinen keskustelu ennen kun me
43:58
korjataan tätä epäkohtaa, niin voidaanko me oikeasti saada
44:02
kasvusopimusta aikaiseksi? No ei varmaankaan.
44:05
Se meidän niinku tietynlainen paradoksi on se, että meidän
44:08
johtavat poliitikothan on hirveän fiksuja silloin kun ei
44:11
ole paikalla niinku julkisuutta. Eikä ole kysymys siitä, että
44:13
tästä nyt mihinkään someen postattaisiin, niin he on he on
44:16
itse asiassa aika rakentavia ihmisiä jotka kykenee.
44:19
Perinteisesti ihan kohtuullisen hyvin, hyvin myöskin niinku
44:22
sopimaan asioista, mutta tää meidän julkisuuden logiikka ja
44:26
kannatuksen hankkimisen logiikka on johtanut siihen, että tää
44:29
tavallaan tämmöinen teatraalinen esityskerros tässä politiikassa
44:33
on muuttunut aika rajuksi. Ja sitten kun se on tarpeeksi
44:36
pitkään tarpeeksi rajua, niin sitten se alkaa muuttua myöskin
44:39
niinku henkilökohtaisten suhteiden kannalta niinku aika
44:43
aika ikäväksi. Eli eli kyllä mä niinku
44:45
hankalalla polulla ollaan ja sitten politiikka myös kuluttaa
44:48
tällä hetkellä. Huhikkoja kohtuuttomasti.
44:52
Eli en mä usko, että kuka nyt erityisesti nauttii siitä että
44:56
on on jatkuvasti niin kun pilkan ja näykkimisen kohteena, että
45:02
että semmoinen tietynlainen niinku arvostavuus eri mieltä
45:06
oleminen arvostavasti oli. Itse asiassa meillä yksi ja
45:09
siinä mun ehdotuksessani yksi osana tätä kasvusopimusta, että
45:13
puola jos se on se on. Demokratiassa on hyvä asia, että
45:17
ollaan rakentavasti ja perustellusti.
45:20
Eri mieltä, mutta sen olisi syytä olla arvostavaa.
45:23
Mä oon itse ajatellut hyvin pitkään niin, että ihmisillä on
45:27
aina jotkut perusteet sille mitä he miten he käyttäytyvät ja mitä
45:32
he, mitä he sanovat ja olisi tärkeää yrittää ymmärtää mihin
45:36
se perustuu. Ja kun ymmärtää, niin sitten sen
45:38
jälkeen on mahdollisuus käydä paljon parempaa dialogia ja olla
45:41
ehkä sitten lopulta kykeneväinen kompromissiin, joka on niinku
45:45
politiikan peruselementti. Se mikä tässä on traagista?
45:49
On mun mielestä se että. Että me opetamme lapsia
45:52
käyttäytymään hyvin, mutta he näkevät somemaailmasta.
45:57
Sitä miten aikuiset ihmiset huutaa toisilleen ja kärjistää
46:00
asioita ja ja solvaa toisiaan ja käyttää rumia sanoja, niin se on
46:06
erittäin traagista mun mielestä. Siitä on varmaan noin
46:09
parikymmentä vuotta, kun meillä oli vallalla semmoinen käsitys,
46:12
että tämmöinen niin kun internet vapauttaa ihmisten ihmiset
46:16
sanomaan ja osallistumaan ja näin demokratia paranee ja
46:22
sitten kävikin ihan ihan päinvastoin siis paljon hyviä
46:25
asioita myös on tapahtunut. Mutta se, että me jotenkin ehkä
46:30
itse ajattelen niin, että me varsin naivisti niinku
46:33
kuviteltiin, että että vastuuta ei, ei, ei olisi siinä ensin
46:37
niinku verkkokäyttäytymisessä ja sosiaalisen median
46:39
käyttäytymisessä se se tietoisesti jätettiin pois siitä
46:43
järjestelmästä. Se ajatus siitä, että alustat
46:46
ovat vastuussa siitä mitä siellä tapahtuu ja myös toimijat ovat
46:50
vastuussa siitä, mitä he siellä itse tekevät.
46:54
Aika aika isoja asioita tapahtuisi, jos päättäisimme,
46:57
että alustat ovat vastuussa kaikesta siitä mitä.
47:00
Mitä sosiaalisessa mediassa sanotaan, se olisi aika monen
47:03
100 miljardin kustannus valvoa se asia kuntoon.
47:07
Tai että että ainoastaan rekisteröitymällä ja vahvalla
47:10
tunnistautumisella se saisi saisi osallistua keskusteluun,
47:13
jolloin jolloin tarvittaessa olisi selvitettävissä, että kuka
47:15
tämän, kuka tämän postauksen oikeasti tehnyt.
47:18
Kyllä ja. Erittäin mielenkiintoista
47:21
keskustelua atte ehkä viimeisenä sellainen kysymys, että jos
47:24
istumme alas vuonna 2030 uudestaan tänne sun kanssa.
47:28
Niin mikä todistaisi sen? Että Suomi on tehnyt hyvän
47:32
suunnanmuutoksen tehokkaan suunnan muutoksen.
47:36
Se että. Meillä olisi vähän niinku kaiken
47:39
ikäisillä ja kaikenlaisista elämäntilanteista tulevilla,
47:44
niin meillä olisi usko siitä, että tulevaisuus on parempi kuin
47:48
nykytila. Kyllä viisaita sanoja.
47:51
Sitran yliasiamies atte jääskeläinen.
47:54
Kiitoksia, että kävit signaalipodcastin
47:55
haastateltavana. Kiitos, oli mukava olla.
47:59
Kiitos, että kuuntelet jaksoa. Loppuun asti.
48:02
Muistan käydä tykkäämässä ja kommentoimassa näin autat meitä
48:04
vahvistamaan signaaleja. Mun nimi on geoge Lapin lampi ja
48:08
tämä oli signaali podcast ensi jaksoon moi moi.