Latest / Signaali / #53 | Pääekonomisti: "Suomen tulevaisuus makaa startup-yrityksissä". Youssef Zad.

Transcript

#53 | Pääekonomisti: "Suomen tulevaisuus makaa startup-yrityksissä". Youssef Zad. · Signaali

• 0:00
  Suomessa on myös tällaisia tietynlaisia lakipykäliä, jotka
• 0:06
  johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, mutta ne on
• 0:10
  todella harvinaisia ja niin musta tuntuu että niistä vaan ei
• 0:13
  ole kukaan tiennyt aikaisemmin vaan antaa yksi case-esimerkin
• 0:16
  ja tää on ollut mediassa myös julkisesti esillä.
• 0:19
  Eli en kerro kenenkään yksityisasioita.
• 0:23
  Eräs woltin työntekijä. Hän tuli perheelleen suomeen ja
• 0:28
  hänen seitsemäntoistavuotias lapsi.
• 0:31
  Kävi yhdysvalloissa vielä lukiota etänä.
• 0:34
  Halusin suorittaa sen loppuun. Tää poika täytti 18 ja lukija
• 0:40
  oli siis vielä kesken, niin migriltä tuli viesti että että
• 0:45
  sinä olet täysi-ikäinen. Sinulla ei ole työpaikkaa eikä
• 0:49
  sinulla ole opiskelupaikkaa suomessa tai tän oleskelun ehdot
• 0:53
  ei enää täyty ja meidän on meidän täytyy karkoittaa sinut
• 0:57
  pois suomesta, jota sä sitten. Taustalla käytiin tietenkin
• 1:00
  varmaan paljon viestittelyä. Juristien juristien välillä,
• 1:04
  mutta lopputulos oli se, että tää poika karkotettiin
• 1:07
  yhdysvaltoihin. Ja tavallaan vieraanvaraista.
• 1:09
  Niin. Morjesta kaikille ja tervetuloa
• 1:13
  uuteen signaali potkaissin jakson pariin tavanomaiseen
• 1:16
  tapaan pyytäisin teitä laittamaan kanavan tilaukseen.
• 1:19
  Näin autatte meitä vahvistamaan signaaleja.
• 1:23
  Ja nyt itse aiheeseen. Tällä kertaa signaalin vieraana
• 1:27
  on jusf chat, joka toimii suomen startup-yhteisön
• 1:31
  pääekonomistina. Tervetuloa signaaliin jousef
• 1:33
  kiitos kutsusta. Te julkaisette vastikään viime
• 1:38
  viikolla erittäin mielenkiintoisen raportin
• 1:40
  nimeltään start-up studi, joka käsittelee suomalaisia
• 1:44
  kasvuyrityksiä eli startuppeja ja eräs mielenkiintoinen luku
• 1:49
  siinä on. Suomalaisten startuppien
• 1:51
  liikevaihto, joka oli peräti 12 ja puoli miljardia euroa.
• 1:56
  Vuonna 2023 niin jos tartutaan vain tähän lukuun, niin mitä se
• 2:01
  sun mielestä kertoo? Ehkä heti pitää taustoittaa
• 2:04
  hieman sitä, että mistä se luku on laskettu.
• 2:08
  Siinä on siis mukana kaikki start-up lähtöiset yritykset.
• 2:11
  Moni voi kysyä, että onko esimerkiksi wolt supercell enää
• 2:16
  startup-yrityksiä, mutta tässä niinku isossa tilastossa, jota
• 2:20
  me jota me tehdään. Ja ja katsotaan niinku koko
• 2:22
  ekosysteemi siinä on kaikki tämmöiset myös ja vakiintuneet
• 2:25
  yritykset mukana. Ja sitten sen itse kysymykseen,
• 2:28
  että mitä 2 tästä puoli miljardia tarkoittaa, niin
• 2:33
  sitäkin ehkä kannattaa tarkastella silleen että mistä
• 2:35
  on tultu tähän lukuun ja kasvuvauhti on viimeisen 10
• 2:40
  vuoden aikana ollut tosi reipasta, eli se luku kasvaa
• 2:43
  koko ajan ja sitten mittasuhteisiin jos sitä haluaa
• 2:47
  laittaa. Elina lappalainen kirjoitti
• 2:49
  hauskasti helsingin sanomien visio.
• 2:53
  Lehteen että se vastaa keskon ja koneen koneen liikevaihtoa.
• 2:58
  Ja tota näin se on ja se saattaa kuulostaa että onpa siinä
• 3:03
  mitättömiä yrityksiä kun ne tekee yksi vaan niin paljon
• 3:06
  liikevaihtoa kun kun yks yritys mut jälleen kerran palaisin
• 3:10
  siihen kasvuun se on nopeata ja sitten se toinen asia että itse
• 3:14
  asiassa. Tää kaikki on tullut oikeastaan
• 3:18
  nolla hyvin lyhyessä ajassa tähän tota 12 puoleen miljardiin
• 3:24
  iso osa siitä on vientiä. Iso osa siitä on korkean
• 3:28
  teknologian tuotantoa, joka on hyvin tärkeätä suomelle ja
• 3:32
  suomalaisen elinkeinorakenteen rakenteen uudistumiselle.
• 3:36
  Kyllä pitkä vastaus, yksi kyllä, mutta hyvä vastaus ja ja itse
• 3:41
  asiassa voitaisiin vielä määritellä tarkemmin tosiaan
• 3:44
  sanoit että että onko wolt tai supercell enää startupeja, niin
• 3:49
  onko startup sama asia kuin kasvuyhtiö, että mihin te
• 3:52
  vedätte rajan, että missä vaiheessa yhtiö ei ole enää
• 3:55
  startup? Joo eli eli näissä yleensä
• 3:59
  näissä isoissa tilastoissa mitä me julkaistaan, niin me
• 4:02
  käytetään itse asiassa termiä start-up lähtöinen yritys.
• 4:05
  Ja ja se sitten kattaa hyvin laajasti, myös myös
• 4:09
  kasvuyritykset skeilapit eli tämmöistä nopeasti kasvavat jopa
• 4:14
  vähän vakiintuneemmassa startup-yritykset, mutta se
• 4:17
  niinku tavallaan. Jos me ajatellaan sitä termistöä
• 4:21
  niin se mitä me käytetään niinku vähän niinku subjektiivisena
• 4:24
  määritelmänä kun me arvioidaan yksittäisiä yrityksiä, että
• 4:27
  pitäisikö ne olla tilastossa mukana niin me katsotaan sitä
• 4:30
  liiketoimintaa. Onko se innovatiivinen?
• 4:33
  Onko siellä joku tutkimustulos taustalla?
• 4:35
  Jota kaupallistetaan, onko se skaalautuva ja onko yritys
• 4:40
  kerännyt pääomasijoituksia? Etenkin venture capital
• 4:43
  rahoitusta ja ja sitten näitä tavallaan.
• 4:50
  Niinku niinku ehtoja me käytetään siinä taustalla kun me
• 4:53
  arvioidaan yrityksiä ja sitten kun me tehtiin tätä selvitystä
• 4:56
  tesin kanssa, niin tota he sitten pääsee heidän omista
• 5:00
  tietokannoistaan. Näkee myös tämmöisiä tiettyjä
• 5:04
  indikaattoreita, että onko just vaikkapa jonkun venture capital
• 5:07
  rahaston portfoliossa kyseinen yritys ja näin ja sitten me sitä
• 5:11
  kautta me kerätään tällaista. Iso listaa yrityksistä.
• 5:15
  Joo ja jos vielä kansantäivystä tää on tätä määritelmää, niin
• 5:19
  tarkoittaako se sitä, että startupit pyrkivät oman alansa
• 5:24
  kategorianjohtajiksi tai jopa monopoliasemaan?
• 5:27
  Joo joo, startup-yrityksen itse asiassa se mitä me itse asiassa
• 5:32
  unohdin tästä, niin yksi kriteeri mitä me myös käytetään
• 5:35
  niin on globaaliin kasvuun tähtäävä yritys.
• 5:38
  Eli se ei riitä, että sä pärjäät suomessa tai euroopassa vaan sun
• 5:42
  pitää olla globaali. Toimia ja ja lähtökohtaisesti
• 5:47
  kyllä. Startupit pyrkii olemaan
• 5:49
  kategoriajohtajia. Suurin osa siinä ei onnistu,
• 5:52
  mutta ne jotka onnistuu niin niistä tulee todella isoja
• 5:54
  merkittäviä yrityksiä. Joo eli ei riitä yks sanomaan,
• 5:58
  että pyrkii saavuttamaan monopoliasemaa vaikkapa
• 6:01
  pelkästään suomessa tai pohjoismaissa, vaan ambition
• 6:04
  pitää olla aidosti niinku kunnianhimoisempia globaaleja.
• 6:07
  Kyllä ja yleensä se kategoriajohtajuus se ei
• 6:10
  välttämättä tarkoita monopoliasemaa.
• 6:13
  Kilpailu on itse asiassa ihan hyvästä.
• 6:15
  Mutta joillain toimialoilla on muodostunut tällaisia duopoleja
• 6:19
  tai monopoleja. Jos me nyt ajatellaan vaikka
• 6:23
  tietyille sektoreille googlen ja metan kaltaisia toimia niin niin
• 6:28
  toimijoita, niin siellä on aika vähän kilpailua.
• 6:30
  Sitten kuitenkin tietyillä tietyissä tuotekategorioissa.
• 6:36
  No siitä raportista niin pystytäänkö tähän liikevaihdon
• 6:40
  lisäksi vielä nostamaan jotain tällaisia avainlöytöjä, jotka on
• 6:46
  ehkä jos jossain määrin jopa yllättäviä?
• 6:49
  No mua yllätti henkilökohtaisesti työllisten
• 6:51
  määrä. Eli eli nämä yritykset joita me
• 6:55
  tutkittiin niin heillä on globaalisti 47 000 työntekijää.
• 7:01
  Ja tota meidän sitten muistat OK vähän taustaa.
• 7:05
  Me käytettiin useita eri tilastonlähteitä tässä
• 7:08
  selvityksessä. Yksi oli tilinpäätöstiedot ja
• 7:10
  toinen on sitten tällaiset tilastokeskuksen
• 7:13
  rekisteriaineistot niin globaalisti työntekijöitä on 47
• 7:16
  000 eli näillä tilastokeskuksen rekisteriaineistoilla me
• 7:20
  pystyttiin arvioimaan kuinka paljon niistä on Suomessa ja 36
• 7:24
  000 about on se luku vuodelle 2023 se yllätti mut.
• 7:32
  Isosti koska jos mä otan vain muutamia yrityksiä joita me
• 7:36
  tarkastellaan, niin sitten niissä ei kuitenkaan oo
• 7:38
  semmoisia. Esimerkiksi 5000 henkeä
• 7:42
  työllistäviä yrityksiä kotimaassa tai tai vastaavaa,
• 7:45
  että se on sitten niinku se on paljon yrityksiä, jotka
• 7:49
  työllistävät melko paljon ja ja ne sitten yksi luo ison
• 7:53
  työllisyysvaikutuksen. No, vaikka puhutaan
• 7:55
  yksittäisestä datapisteestä, niin onko teidän aineistosta
• 7:59
  nähtävissä jotain dynamiikkaa tai trendiä joka voisi niinku
• 8:03
  ennustaa että missä me ollaan vaikka 5 vuoden päästä?
• 8:07
  Jos aloitetaan vaikka työllisyydestä, niin näkyykö
• 8:09
  siinä jotain selkeätä trendiä, että se on.
• 8:12
  Vielä kasvamaan päin tästä tasosta.
• 8:15
  Joo kasvu on itse asiassa työllisten määrässä mitattuna
• 8:19
  vain kiihtynyt, eli se on niinku se on nopeampaa tällä hetkellä
• 8:23
  mitä se on aikaisemmin ollut ja ja tota ei ole ainakaan meidän
• 8:27
  datan mukaan ei ole vielä näkyvissä sellaista, että se
• 8:30
  tasaantuisi tai edes välttämättä hidastuisi.
• 8:35
  Niin eli tota ja se on nyt tässä kun tällaisia niinku kasvulukuja
• 8:38
  tarkastellaan niin etenkin startup-ekosysteemissä se on.
• 8:42
  Hyvin vaikea, jos me vaikka kelataan 10 vuotta taaksepäin
• 8:46
  niin silloinkin oli jo nähtävissä niin kuin ihan hyvää
• 8:49
  kasvua, mutta siinä kohtaa me oltaisiin tehty tämä selvitys,
• 8:53
  niin olisi ehkä ollut vaikea uskoa, että se itse asiassa
• 8:56
  vielä nopeutuu siitä, että tämmöinen eksponentiaalinen
• 8:58
  kasvu se on hyvin vaikeata ymmärtää ja ja tuota mallintaa.
• 9:05
  Entä palkkakehitys? Voidaanko tän aineiston
• 9:08
  perusteella sanoa, että palkkakehitys on ollut muita
• 9:13
  toimialojen nopeampaa start-upeissa?
• 9:15
  Vai onko se pariteetissa muiden toimialojen kanssa?
• 9:19
  No itse asiassa tota tarkastelua me ei olla vielä tehty.
• 9:22
  Siis tällaista vertailua, että miten palkaton kehittynyt
• 9:25
  startup-yrityksissä se mitä me nähdään niin sen yritysjoukon
• 9:30
  sisällä on melko isoja eroja. Että, että minkälaiset yritykset
• 9:35
  maksaa vaikkapa vähän korkeampia palkkoja?
• 9:38
  Mitkä yritykset sitten pienempiä varmaan ihan sanomattakin
• 9:43
  selvää, että pienemmät alkuvaiheen yritykset maksaa
• 9:46
  pienempää palkkaa ja sitten tämmöiset jo vauhtiin päässeet
• 9:50
  yritykset, niin he sitten maksaa korkeampia palkkoja ja se myös
• 9:55
  mikä me nähdään. Tämä ei ole myöskään varmaan
• 9:58
  kenellekään mikään yllätys, mutta siinä vaiheessa kun
• 10:00
  tapahtuu yritysjärjestelyjä, esimerkiksi yrityskauppoja,
• 10:04
  vaikkapa tämmöinen exit-tilanne niin.
• 10:07
  Siinä vuonna ne tulot. Pomppaa jotenkin pääomatuloissa
• 10:11
  mitattuna niin valtavasti, että silloin nähdään tämmöinen
• 10:14
  niinku. Sen yrityksen todellinen
• 10:18
  arvonluonti niille henkilölle, jotka ovat olleet siellä mukana
• 10:22
  ja ehkä niin kun mitä mä itse ajattelen.
• 10:26
  Näitä tilastoja on on niin että etenkin alkuvaiheen startupit he
• 10:31
  eivät pysty kilpailemaan palkoilla globaalien jättien
• 10:35
  kanssa, mutta sillä millä he pystyy kilpailemaan on se, että
• 10:38
  tässä on iso mahdollisuus sille, että tämä yritys kasvaa.
• 10:43
  Isoksi ja me voidaan tehdä exit jossain kohtaa ja sitten me
• 10:46
  pystytään maksamaan esimerkiksi. Optio-ohjelmien kautta isoja
• 10:53
  palkintoja työntekijöille ja yrittäjille ja tää on ehkä
• 10:56
  semmoinen dynamiikka, joka ei ole tyypillinen tavallisessa
• 11:00
  ei-startup-henkisessä yrityksessä.
• 11:04
  Eli kun vertailemme startup yrityksiä muihin niin sanotusti
• 11:10
  perinteisiin yrityksiin, niin onko tämä itseasiassa se mikä
• 11:15
  myös erottaa niitä tyypillisesti?
• 11:17
  Eli tällaiset optio-ohjelmat joilla?
• 11:20
  Joilla yritetään sitouttaa henkilöstöä.
• 11:24
  No sanoisin, että siinä mielessä.
• 11:27
  Erottaa, että kun sä lähdet mukaan startup-yritykseen, niin
• 11:31
  se yksi varmaan siis jos tavoittelet varallisuutta myös
• 11:35
  sillä, että lähde mukaan pelkästään siinä ajatuksessa,
• 11:38
  että parannan maailmaa, mutta niinku varmasti moni ihminen
• 11:41
  ajattelee, joka lähtee mukaan tällaisiin yrityksiin, niin
• 11:45
  ajattelee ehkä saavansa jonkun isomman myös rahallisen
• 11:47
  palkinnon, niin kyllä sanoisin, että startupeissa se ehkä.
• 11:53
  Pohjapalkka voi olla hieman tai ainakin näin tilastoissa
• 11:56
  tilastoissa voisi päätellä, että se pohjapalkka on ehkä vähän
• 11:59
  matalampi. Mutta sitten jossain kohtaa kun
• 12:02
  yritys kasvaa ja sen arvo kehittyy hyvin, niin
• 12:05
  optio-ohjelmien kautta ja erilaisilla osakeanneilla
• 12:08
  pystytään sitten palkitsemaan työntekijöitä ihan eri tavalla.
• 12:12
  Kyllä mitä pystytään näkemään demografian suhteen.
• 12:17
  Startup-yrityksessä. Onko se erilainen verrattuna
• 12:21
  tavallisiin perinteisiin yrityksiin?
• 12:23
  Joo. Tuota no sekin on itse asiassa
• 12:27
  aika yllättävää kuinka paljon diversiteettiä meidän tilastojen
• 12:31
  mukaan näissä yrityksissä on lähtökohtaisesti ihan.
• 12:35
  Ajatellaan niin että että teknologiayritykset ja ja tota
• 12:41
  etenkin startupit olisi hyvin miesvaltaisia ja ja tota se
• 12:44
  pysyisi se sellaisena, mutta se mitä me havaitaan, niin naisten
• 12:47
  osuus on kasvanut start-upeissa ja startup-lähtöisissä
• 12:52
  yrityksissä melko nopeasti. Nyt en muista suoraan
• 12:56
  prosenttiosuutta, mikä se oli meidän viimeisten lukujen
• 12:59
  mukaan, mutta se oli noin 30% ja se on niinku se kasvuvauhti on
• 13:03
  niinku myönteinen. Ja sama ulkomaalaistaustaisissä
• 13:08
  se ehkä mielenkiintoisin havainto mikä meillä oli niin
• 13:12
  ensinnäkin alkuvaiheessa startupeissa se on luokkaa 26%
• 13:19
  on ulkomaalaista taustaisia työntekijöitä, mutta siis scap
• 13:22
  eli tämmöisen nopeammin kasvavissa yrityksissä se on jo
• 13:25
  40 OK. Se on aika paljon jos miettii
• 13:28
  että Suomi on kuitenkin loppupeleissä vielä aika
• 13:31
  homogeeninen. Yhteiskunta.
• 13:34
  Niin 40% työvoimasta ja tässä vielä se, että suomessa
• 13:38
  työskentelevästä työvoimasta tähän ei lasketa mukaan
• 13:41
  globaaleja työntekijöitä 40% skeilapejen työntekijöistä
• 13:47
  ulkomaalaisista taustalla se on kova luku.
• 13:49
  Se on kova luku joo se yrittää kyllä merkittävästi muita
• 13:53
  yrityksiä siinä mielessä. No 40% okei, no 26 viiva 40%
• 14:00
  sanotaan näin, jos otetaan mukaan molemmat sekä startupit
• 14:03
  että skein-upit. Mutta mitkä funktiot on sitten
• 14:07
  startupeissa, jotka houkuttelevat ulkomaista
• 14:10
  työvoimaa? Siis onko ne jotenkin
• 14:11
  poikkeuksellisia muihin yrityksiin, että mikä saa aikaan
• 14:15
  tällaisen jakauman, että on paljon ulkomaalaistaustaisia?
• 14:19
  Tän meidän viimeisen selvityksen ja mun viimeisimpien
• 14:23
  tilastoharjoitusten mukaan me ei ehkä ihan me.
• 14:25
  Ei ihan tähän vielä pystytä vastaan.
• 14:29
  Tulevaisuudessa kyllä nimenomaan ehtinyt käymään läpi sitä
• 14:32
  dynamiikkaa, mutta se. Mikä tietämys mulla on
• 14:36
  esimerkiksi niinku ihan päivätyön puolesta suomessa
• 14:39
  startup-yhteisössä, niin silloin kun yritys lähtee kasvamaan ja
• 14:44
  sillä on kyky rekrytoida globaalisti, niin kun sä lähdet
• 14:50
  rakentamaan maailmanluokan kategoriajohtajayritystä, niin
• 14:54
  silloin sun pitää pystyä palkkaa maailman parhaat henkilöt sinne
• 14:58
  yrityksiin. Totta.
• 15:00
  Ja jos me ajatellaan, että Suomi on tosi yksinkertaista että
• 15:04
  Suomi on 5 ja puoli miljoonaa ihmistä.
• 15:07
  Jos sä katsot vaan suomen sisälle viedään puolen miljoonan
• 15:10
  ihmisen joukosta, sun on hyvin vaikea löytää maailman paras
• 15:13
  tyyppi sieltä, vaikka suomalaiset olisi merkittävästi
• 15:15
  parempia kansakuntana kun kaikki muut maat mitä me ei olla.
• 15:20
  Mutta jos vaikka olisi näin niin silti.
• 15:22
  Vaikka me ollaan onnellisempia, niin vaikka ollaan vastojen
• 15:24
  mukaan. Se on en tiedä mikä mikä on
• 15:26
  asian laita todellisuudessa. Olemmeko vähän sellaisia, jotka
• 15:30
  valehtelemme itsellemme parhaiten jäädään suhteen?
• 15:33
  Välillä mä mietin kun lähtee tonne pimeeseen ja kosteeseen
• 15:37
  tota kylmään ulos niin mietin että on se kiva olla täällä tosi
• 15:43
  onnellisena. Ei vaan se oli vitsi.
• 15:45
  SUOMI on hyvä maa. Sehän perustuu slushin brändiin
• 15:48
  tulee tänne loskaan. Jep jep, mutta joo vielä tästä.
• 15:53
  Rekrytoinnista eli eli eli se että sä katsot suomea 5 ja puoli
• 15:56
  miljoonaa ihmistä versio että sä katsot koko maailmaa 8 miljardia
• 15:59
  ihmistä. Niin jos ajatellaan vaan että
• 16:02
  mistä on todennäköisintä löytää paras, niin kyllä se kyllä se
• 16:05
  voi olla että se löytyy ulkomailta.
• 16:08
  Ja ja se tota mun mielestä kertoo sitten siitä että ne he
• 16:12
  palkkaa tämmöisiä niin kuin avainhenkilöitä.
• 16:16
  Eli oman alansa kategoriajohtajia mitä tulee työ
• 16:19
  työllisiksi tai ainakin pyrkivät tähän.
• 16:23
  Että sitä sitä siellä harjoitetaan paljon ja se sitten
• 16:26
  kertoo niinku siitä osaamistasosta.
• 16:29
  Millä tänne pyritään sitten houkuttelemaan ulkomaista
• 16:31
  työvoimaa? Se on niinku korkean tason
• 16:34
  korkean tason tekijöitä, mutta tosiaan valitettavasti meillä ei
• 16:38
  ole vielä analyysiä siitä, että mihin tehtäviin he sitten
• 16:40
  lopulta sijoittuu, että onko se niinku erityisasiantuntija
• 16:44
  tehtäviä? Mikä on meidän oletus vai onko
• 16:47
  he johtajia vai vai kenties molempia, että siitä ei
• 16:51
  valitettavasti vielä tietoa? Kyllä näkyykö se jotenkin
• 16:55
  palkoissa että ulkomaalaistaustaisilla on
• 16:58
  keskimäärin matalampi palkka kuin suomalaisilla?
• 17:02
  Hyvä, erittäin hyvä kysymys ja me ollaan katsottu tätä hieman
• 17:06
  vanhemmalla aineistolla missä ei ollut ihan koko tätä
• 17:10
  yritysjoukkoa mitä me nyt viimeiseksi tarkasteltiin, niin
• 17:13
  havaittiin, että sukupuolten välillä on palkkaeroja, mutta
• 17:16
  itse asiassa suomalaisestausta tästä ja ulkomaalaistaustaisten
• 17:20
  välillä ei näyttäisi olevan eroja, että ne on aika saman
• 17:22
  saman tasoisia. Itse asiassa kun katsotaan siis
• 17:25
  kaikkia yrityksiä se. Vähän yllätti.
• 17:27
  Mä olisin olettanut, että sieltä löytyisi johonkin suuntaan
• 17:30
  eroja. Mutta tää analyysi oli vähän
• 17:34
  yksinkertainen. Minkä mä tein tässä.
• 17:36
  Me ei otettu huomioon, että mihin tehtävään tai kuinka
• 17:39
  pitkällä työkokemuksella tai koulutustaustojen eroja, että
• 17:43
  sieltä voi löytyä. Sitten kun vakioidaan
• 17:44
  taustatekijät niin merkittäviäkin eroja.
• 17:47
  Mutta mutta isossa kuvassahan ei ollut juuri ne oli niinku aika
• 17:51
  samassa samassa. Mielenkiintoista, mutta sitten
• 17:55
  sukupuoliero edelleen on, että kuvittelisin että.
• 17:59
  Kasvuyhtiöt ja startupit ovat edelläkävijöitä.
• 18:01
  Ja siellä olisi ehkä niinku maailman parasta
• 18:05
  tasa-arvopolitiikkaa palkan suhteen, mutta se ei ole
• 18:08
  välttämättä sitä niin johtuuko se siitä, että naiset tekevät
• 18:12
  eri tehtäviä kuin miehet start-upeissa kuitenkin?
• 18:17
  Tätäkään me ei olla vielä tilastollisesti katsottu, mutta
• 18:19
  mä oon aikaisemmassa työpaikassa.
• 18:21
  Mä kirjoitin itse asiassa aika laajan selvityksen sukupuolten
• 18:24
  välistä palkkaeroista. Tutkin tilastokeskuksen
• 18:28
  tarjoamia rekisteriaineistoja kaikista suomessa
• 18:31
  työskentelevistä henkilöistä ja. Sen analyysin, kuten myös monet
• 18:35
  muut vastaavat ekonometriset harjoitelmat eli tilastolliset
• 18:39
  analyysit. Hieno hieno termi.
• 18:41
  Kyllä ekonometrinen harjoitelma niin osoittaa sen, että kyllä se
• 18:46
  sitä tilastollisesti palkkaerot selittyvät hyvin paljon, sillä
• 18:51
  tehdään eri tehtäviä ja ollaan on eri pituisia työuria niissä
• 18:55
  tehtävissä mitä tehdään. Oletan, että jotain samanlaista
• 18:59
  voisi löytyä startup-yrityksistä.
• 19:01
  En ole varma. OK no sitten vielä taustasta
• 19:07
  lisää niin jos analysoidaan ekana suomalaistaustaisia
• 19:11
  henkilöitä, niin minkälainen koulutustausta on yleensä ottaen
• 19:15
  ihmisillä, jotka ovat start-upeissa?
• 19:18
  Voiko siitä piirtää jotain tällaista yleismaailmallista
• 19:22
  profiilia? Ensinnäkin startup-yrityksissä
• 19:26
  työskentelevät henkilöt on. Korkeasti koulutettuja se on
• 19:30
  paljon maisteri tason tai niinku ylemmän korkeakoulututkinnon.
• 19:35
  Omaavia ja myös tohtoritason työntekijöitä yllättävän paljon
• 19:40
  yllättävän paljon. Joo, puhutaan siis.
• 19:44
  Luokkaa 5% työvoimasta. Se on mun mielestä aika paljon
• 19:48
  tohtorihattua pitäviä siis 5% ja se on paljon.
• 19:52
  Joo ja he on niinku siellä on paljon tutkijoita koska nää
• 19:56
  monet yritykset joita me seurataan niin niin hehän tekee
• 19:59
  teknologisesti todella haastavia ratkaisuja jos me katsotaan
• 20:05
  vaikka. Minkälaisia yrityksiä VTT, ltä
• 20:09
  eli teknologian tutkimuskeskuksesta tulee ulos
• 20:12
  tai yliopistoista niin ne on. Aika niin kuin todella
• 20:18
  teknisesti haastavia harjoitelmia, mitä siellä
• 20:21
  tehdään kvanttitietokoneita, satelliitteja.
• 20:25
  Tämmöisissä tota projekteissa on yleensä pitkä tutkimustausta
• 20:29
  takana, joten mun mielestä tää selittää sitä niinku
• 20:33
  koulutustason. Tota jakaumaa ja sitten sen.
• 20:39
  Jos me puhutaan sitten vielä niinku aloista että mitkä alat
• 20:42
  korostuu niin ei ole varmaan yllätys että ICTICT ala on on
• 20:47
  kärjessä ja sitten siellä on paljon kaupallisella taustalla
• 20:50
  työskenteleviä henkilöitä. Mutta niinku ne eli yllättävän
• 20:55
  korkea korkeakoulutustaso keskimäärin ja teknillisen
• 20:58
  puolen tyyppejä, mutta nää tulokset on aika ennalta
• 21:03
  arvattavissa. Kyllä se on kyllä totta ja ja
• 21:06
  palataan tuohon hetken päästä kun puhutaan t et k
• 21:09
  panostuksesta, mutta entäs sitten se rekrytointi?
• 21:15
  Näkyykö jotenkin osaajapula? Onko tätä tutkittu, että
• 21:18
  startupit suomessa kaipaisivat kuitenkin kaikesta huolimatta
• 21:22
  kipeästi uutta työvoimaa, jota ei helposti ole saatavilla.
• 21:27
  Isossa kuvassa kyllä. Mutta jos me katsotaan
• 21:31
  tilannetta 2 vuotta sitten, niin kun me tehdään tämmöistä
• 21:37
  startup-barometria eli meidän startup-yhteisön jäsenille
• 21:41
  suunnattua kyselyä ja tota yksi kysymys joka toistuu siis kerran
• 21:45
  kvarterissa on, että mitkä ovat yrityksesi kasvun esteitä niin
• 21:51
  pari vuotta sitten. Noin vähän yli 50%.
• 21:56
  Mun muistaakseni pitää tarkistaa luku vähän yli 50% muistaakseni
• 22:00
  yrityksistä vastasi, että. Työvoiman saatavuus on isojen
• 22:05
  kasvunesto tai yksi isommista ja sitten tällä hetkellä noin 20%
• 22:11
  enää vastaa ja tota tarkoittaa siis sitä, että silloin kun
• 22:16
  korot lähti nousemaan rahoitusmarkkinat niinku
• 22:19
  startupien osalta kuivu eli rahaa oli vähemmän saatavilla
• 22:22
  tehtiin. Irtisanomisia ja hidastettiin
• 22:26
  kasvuvauhtia pyrittiin kannattavuuteen.
• 22:28
  Niin selkeästi nähtiin, että tää osaavan työvoiman saatavuus sen
• 22:34
  tärkeys hieman putosi kasvun esteenä.
• 22:38
  Mut edelleenkin mä sanon, että kaikki ne parhaat yritykset jota
• 22:42
  jotka kasvaa edelleen tosi nopeata, niin heillä se
• 22:45
  työvoiman saatavuuden ongelma on jatkuva.
• 22:49
  Tai ne on hyvin vaikeaa, vaikeaa rekrytoida rekrytoida
• 22:54
  esimerkiksi ulkomailta tai sitten myös suomestakin on
• 22:56
  vaikea löytää joskus osaajia. Voin antaa pari konkreettista
• 23:00
  esimerkkiä, ettei tän mee liian korkealle ilmaiseksi tää
• 23:03
  keskustelu. Mä nyt sanon firmojen nimiä
• 23:07
  todennäköisesti, mutta mutta. Tämmöinen pari anekdootteja
• 23:11
  mitkä olen kuullut eli silloin kun.
• 23:15
  Tai joitain vuosia sitten, kun tapahtui yritysjärjestely ja ja
• 23:20
  sitten tämä kyseinen yritys avasi tutkimuskeskuksen kanadaan
• 23:25
  ja suomessa oli edelleen edelleen sitä olemassa oleva
• 23:28
  tutkimuskeskus. Rekryt jota tehtiin niin oli
• 23:32
  mahdollista sille henkilölle, joka rekryttiin niin mennä
• 23:36
  töihin joko kanadaan tai suomeen.
• 23:39
  Ja silloin kun tää kanadan keskus avattiin niin se kasvoi
• 23:43
  hyvin lyhyessä ajassa. Muistaakseni tuplaten siihen
• 23:46
  kokoon mitä suomalainen tutkimus.
• 23:48
  Center oho ja se oli se johtui vaan siitä että nää henkilöt
• 23:53
  ketä rekryttiin niin he halusi mennä mieluummin kanadaan ja
• 23:56
  suomeen. Ei ei niinku haluttu tietenkään
• 23:59
  mä mä en tiedä mitkä ne. Taustalla on ne syyt on, että
• 24:03
  oliko kanadassa jotenkin parempaa työvoimaa jo
• 24:06
  entisestään, että haluttiin tehdä parhaiden kanssa töitä.
• 24:09
  Vai oliko kanada jotenkin muuten houkuttelevampi maa?
• 24:12
  Mutta se fakta oli niin, että että tää RND center kanadassa
• 24:17
  sitten kasvoi nopeampaa. Toinen esimerkki on no tää on
• 24:22
  mun mielestä ihan julkista tieto woltin.
• 24:26
  Berliinin tota toimisto kasvoi pitkään nopeammin kuin suomen
• 24:30
  suomen tota pääkonttori ja sielläkin rekryjä tehtiin
• 24:35
  silleen että on mahdollista tulla mihinkä tahansa
• 24:38
  toimipisteeseen töihin. Kunhan saadaan sinut töihin ja
• 24:42
  tota näin näin siinä vaan vaan käy ja se ehkä kertoo sitten
• 24:46
  siitä että jos sulla on startup joka kasvaa nopeasti, sun
• 24:50
  kannattaa avata. Useampia toimipisteitä eri
• 24:53
  maihin, jotta sä pääset käsiksi siihen työvoimaan.
• 24:56
  Mitä sä tarvitset? Eli osaajapula on, se on aina
• 25:02
  parhailla firmoilla. Mä väitän ja ja sitten tän.
• 25:06
  Se on myös SUOMI spesifi kysymys osittain että miten me ollaan
• 25:10
  kilpailukykyinen paikka tulla töihin ja joissain
• 25:14
  konkreettisissa esimerkeissä näyttäisi niin että.
• 25:18
  SUOMI ei aina ole se kilpailukykyisin paikka.
• 25:21
  Joo joo kyllä, mutta koska pääoma on kuitenkin luonteeltaan
• 25:25
  kansainvälinen. Voisin kuvitella, että jos
• 25:28
  henkilölle tarjotaan samaan määrään palkkaa jossain toisessa
• 25:31
  maassa, niin hän päätyy ehkä valitsemaan toisen maan ihan
• 25:35
  vaan sen takia, että siellä on matalammat verot kuin suomessa.
• 25:40
  Ja sitten jos yrityksellä on useampia toimipisteitä niin
• 25:43
  sehän voi tarkoittaa myös jonkinlaista aivovuotoa täältä,
• 25:47
  koska se myös altistaa täällä olevia työntekijöitä sitten
• 25:50
  muuttamaan muualle toisiin toimipisteisiin.
• 25:53
  Niin onko tällä näkemyksellä mitään tukea datan perusteella?
• 25:58
  Että näin voi olla. Tästä on siis paljon ihan
• 26:03
  akateemista tutkimusta, missä on pyritty tutkimaan sitä, että
• 26:06
  miten työvoima reagoi siihen vero verotuksen tasoon ja jos
• 26:13
  vedetään niinku hyvin lyhyesti yksi niin mun ymmärrys
• 26:16
  akateemista tutkimuskirjallisuudesta on se,
• 26:18
  että verotuksella on väliä ja se miten näitä on tutkittu on tällä
• 26:25
  teidän lakimuutosten avulla, että jos jossain päin maailmaa
• 26:29
  tapahtuu joku muutos verotuksessa.
• 26:31
  Esimerkiksi muutetaan kannustavampaan suuntaan, niin
• 26:33
  sitten tutkitaan, että mihin mihin tota kansainväliset
• 26:37
  osaajat muuttaa. Ja on havaittu että että he
• 26:40
  hakeutuu tosiaan sinne missä on on matalemmat verot.
• 26:46
  Tanskassa tehtiin 90 luvulla. Hitsi mä en muista ihan kaikkia
• 26:51
  yksityiskohtia, mutta se niinku pääidea siinä oli, että jos
• 26:56
  tulet ulkomailta tanskaan töihin niin ja tienaat siinä.
• 27:00
  Nyt oli muistaakseni yli 100 000 € vuodessa.
• 27:04
  Niin pääset tämmöiseen kevyempään verotuksen regiimiin
• 27:08
  mukaan. Ja ja sitten jos me katsotaan.
• 27:12
  Kovatulosten, jotka ylitti just sen 100 t vuodessa, niin heidän
• 27:16
  määränsä juuri ennen sitä lakimuutosta ja sen jälkeen niin
• 27:22
  heidän määränsä lähti kovaan nousuun sen jälkeen kun tehtiin
• 27:25
  tämä lakimuutos ja sitten siinä vielä vertailtiin henkilöitä,
• 27:30
  jotka oli juuri sen tulotason alle, niin siellä ei tapahtunut
• 27:34
  mitään muuta. Ja ja ja tässä tutkimuksessa
• 27:37
  tämä muutosten ero tulkittiin. Kausaalin vaikutukseksi ja mun
• 27:42
  mielestä se oli ihan hyvin hyvin perusteltu.
• 27:44
  Tutkimuspaperi suomessa on vastaava.
• 27:50
  Verojärjestelmä eli jos tuet tänne ulkomaalaisena
• 27:52
  työntekijänä ja sun ja sun työtehtävä on
• 27:57
  erityisasiantuntija niinku luokituksen piirissä ja sitten
• 28:01
  sun tulot yrittää tietyn tason niin sulle tulee kiinteä 32%.
• 28:07
  Verokanta, joka tarkoittaa sitä, että jos saat vaikkapa nokian
• 28:10
  toimitusjohtaja, niin sulla on erittäin huokea.
• 28:14
  Huokea verokanta ja nyt sitä ollaan mahdollisesti alentamassa
• 28:17
  25% se kiinteä vero. Mikä sulle tulee joka on?
• 28:24
  Mä väittäisin, että sillä voisi olla apua tämmöisissä.
• 28:26
  Huippu huippu rekryissä, että kyllä nää henkilöt jotka
• 28:31
  globaalisti hakee kovia työpaikkoja niin kyllä hänet
• 28:35
  vertailee ihan varmasti. Mitä joudun maksamaan veroissa
• 28:38
  jälleen kerran ihan superpitkä vastaus.
• 28:40
  Mun oli pakko avata. Erittäin hyvä vastaus kuitenkin
• 28:43
  ja erittäin hyviä esimerkkejä. No.
• 28:47
  Puhutaanko vielä hieman lisää kasvun esteistä?
• 28:52
  Elikkä osaajapula. Onko kenties jotain muita
• 28:59
  tämmöisiä poliittisia esteitä, että miksi joku valitsee jonkun
• 29:04
  toisen maan jos otetaan vaikka sellainen tapaus, että
• 29:07
  henkilöllä on tosiaan luvataan samaa palkkaa niin esimerkiksi.
• 29:13
  Viisumi käytännöt ja tämmöiset että onko onko ne mahdollisesti
• 29:17
  esteenä? Joo no mä oon tästä asiasta
• 29:22
  aikaisemminkin valittanut ja ja tota ja media mediassakin jonkin
• 29:26
  verran puhunut, mutta. Se meidän ajatus suomen
• 29:31
  startup-yhteisössä on, että kaikki esteet pitäisi purkaa
• 29:34
  huippuosaajilta ja mahdollisimman huokoinen kohtelu
• 29:39
  näille henkilöille ihan vaan sen takia, että monen
• 29:42
  startup-yrityksen. Mahdollisuus kasvaa.
• 29:48
  Täyteen potentiaalinsa voi oikeasti riippua muutamasta
• 29:52
  henkilöstä, jotka tuo just sen tarvittavan innovaation tai
• 29:55
  osaamisen sen tuotteen rakentamiseen eli yksi
• 29:58
  henkilöllä voi olla iso merkitys ja yleensä ne henkilöt on sitten
• 30:01
  tämmöisiä tosi kovia jotka voi mennä vähän niinku kilpailuttaa
• 30:05
  maita. Verotus on siis tietenkin se
• 30:06
  yksi kysymys ja viisumi käytännöistä tai tämmöisistä
• 30:09
  oleskelulupa-asioista. Niin nyt viime aikoina.
• 30:13
  Mitä suomessa on tehty jonkin verran muutoksia, niin on
• 30:16
  vaikeutettu. Kansalaisuuden saamisen ehtoja
• 30:20
  ja sitten maassa pysymisen ehtoja sen jälkeen, jos tulee
• 30:25
  esimerkiksi irtisanomistilanne. Ja jos me nyt.
• 30:28
  Unohdetaan tästä kaikki muu ja keskitytään vaan näihin
• 30:31
  huippuosaajiin miten he tätä tilannetta todennäköisesti
• 30:34
  katsoo niin. Viime viimeisen parin vuoden
• 30:38
  aikana suomessa on ensinnäkin asetettu uusi lainsäädäntö, joka
• 30:43
  kulkee semmoisena nimellä, että annetaan 3 viiva 6 kuukauden
• 30:47
  suojaosa henkilölle, joka irtisanotaan yrityksestä on
• 30:53
  tullut ulkomaalaisina työntekijänä tänne.
• 30:55
  Aikaisemmin suomen laissa on ollut kirjaus, että se
• 31:01
  periaatteessa pitäisi tapahtua se maasta karkottaminen heti
• 31:04
  tällä laittaa se prosessi käyntiin heti irtisanomisen
• 31:07
  jälkeen, mutta de fakta se ei ole toiminut näin aikaisemmin.
• 31:13
  Esimerkiksi migrillä ei ollut selkeää tietoa siitä, että ketä
• 31:16
  on irtisanottu ja sitä lain lakia ei oikein mun ymmärryksen
• 31:20
  mukaan pystytty implementoimaan. Mutta nyt on sitten asetettu
• 31:25
  työnantajalle. Uhkasakon tai sakon uhalla
• 31:30
  velvollisuus ilmoittaa migrille välittömästi siitä
• 31:33
  irtisanomisesta ja sitten migrilla on velvollisuus
• 31:36
  puuttua. Tähän tota asiaan siten, että
• 31:41
  henkilö pyrittäisiin karkottamaan sen.
• 31:43
  No erityisasian tapauksessa jos 6 kuukauden päästä siitä
• 31:46
  irtisanomisesta. Silloin, kun tää nousi, nousi
• 31:50
  esille mediassa, niin suomen startup-yhteisön
• 31:54
  jäsenyrityksessä työskentelevät henkilöt oli yhteydessä ja myös
• 31:57
  yritysten perusta. Että miksi tällaista?
• 32:01
  Lainsäädäntöä yritetään nyt niin kun laittaa vireille tämmöisenä
• 32:06
  aikana kun on on on niinku kasvulle kriittisiä osaajia
• 32:10
  yritetään houkutella ja nää ulkomaalaiset työntekijät myös
• 32:14
  oli sitä mieltä että tää on. Huono asia, että tämmöistä
• 32:18
  lainsäädäntöä aletaan tekemään. No se on mun mielestä yksi mikä
• 32:23
  heikentää suomen suhteellista asemaa verrattuna muihin.
• 32:27
  Oikeastaan se mielikuva just näin just näin, koska lain lain
• 32:33
  aikaisempi. Lakihan on ollut niin, että
• 32:35
  periaatteessa karkoittaminen pitäisi alkaa niinku heti ja ei
• 32:40
  sitä on niinku sitä ei ole. En tietenkään implementoitu
• 32:42
  siinä määrin eikä sitä oikein kukaan huomioidu myöskään.
• 32:46
  Ei musta tuntuu että moni ei edes tiennyt tällaisesta.
• 32:49
  Nyt kun tää astunut voimaan, niin siitä on tullut iso.
• 32:53
  Ei iso tota mielikuvallinen haaste ja sitten ehkä tähän
• 32:56
  niinku muihin muihin näihin käytäntöihin, niin mitä me
• 33:00
  ollaan startup-yhteisössä pohdittu, niin on tämmöiset
• 33:04
  maahantuloon liittyvät prosessit ja niiden nopeuttamisen tarve.
• 33:09
  Meillä on case-esimerkkejä jossa.
• 33:12
  Ulkomaalainen siis huippuosaaja luokkaa 120 t vuositulot ja
• 33:17
  niinku korkean tason osaaja perheineen muuttaa suomeen on
• 33:21
  mennyt 6 9 kuukauteen että on saatu.
• 33:25
  Kotikunta rekisteröinti, pankkitilit auki ja ja niinku
• 33:29
  tämmöisiä tossa niinku perustavanlaatuisia asioita
• 33:32
  mitkä pitäisi vaan saada kuntoon näistä asioista me ollaan
• 33:36
  yritetty puhua päättäjille ja yksi viesti mikä sitten heiltä
• 33:39
  on tullut meidän suuntaan että mut meillähän on tää pikakaista
• 33:43
  tää, d viisumi-hanke joka toteutuu 2 viikossa.
• 33:47
  Kyllä se toteutuu 2 viikossa mut sitten se kaikki muu.
• 33:50
  On hidasta ahaa joo ja tää on niinku se haaste.
• 33:54
  Sitten vielä ehkä jos saan sanoa vielä yksi konkreettisempi
• 33:58
  annetaan palaa nyt kun tästä puhutaan.
• 34:00
  Tota suomessa on myös tällaisia tietynlaisia lakipykäliä, jotka
• 34:07
  johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, mutta ne on
• 34:11
  todella harvinaisia ja niin musta tuntuu että niistä vaan ei
• 34:14
  ole kukaan tiennyt. Aikaisemmin voin antaa yksi
• 34:17
  case-esimerkin ja tää on ollut mediassa myös julkisesti esillä.
• 34:20
  Eli en kerro kenenkään yksityisasioita.
• 34:24
  Eräs woltin työntekijä. Hän tuli perheelle ja suomeen ja
• 34:29
  hänen seitsemäntoistavuotias lapsi kävi yhdysvalloissa vielä
• 34:34
  lukiota etänä halusi suorittaa sen loppuun.
• 34:38
  Tää poika täytti 18 ja lukija oli siis vielä kesken niin
• 34:43
  migriltä tuli viesti että että sinä olet täysi-ikäinen.
• 34:48
  Sinulla ei ole työpaikkaa eikä sinulla ole opiskelupaikkaa
• 34:51
  suomessa täten oleskelun ehdot ei enää täyty ja meidän on
• 34:56
  meidän täytyy karkoittaa sinut pois suomesta, jota sä sitten
• 35:00
  taustalla käytiin. Tietenkin varmaan paljon
• 35:02
  viestittelyä. Juristien juristien välillä,
• 35:05
  mutta lopputulos oli se, että tää poika karkotettiin
• 35:08
  yhdysvaltoihin ja. Tavallaan viereen varaista niin.
• 35:11
  Ja hän on. Hän on sen jälkeen saanut, että
• 35:13
  hän ei enää ikinä tule suomeen, joka on mun mielestä niinku se
• 35:18
  on suoraan sanottuna dorca-käytäntö, että tälleen tai
• 35:21
  jos oli täysin ilmiselvää, että hän on edelleen lapsi ja on
• 35:25
  sidoksissa vanhempiinsa ja ja varmasti tarkoitus oli sitten
• 35:30
  niin kuin hakea suomalaiseen yliopistoon, että kun se lukio
• 35:34
  kannatti käydä loppuun, koska kesken vuotta oli täysin
• 35:37
  järjetöntä lopettaa lukio kesken, aloittaa sitten jossain
• 35:39
  kohtaa suomessa. Uudestaan tämmöiseen niinku ja.
• 35:43
  Ja mä siis mä en syytä migriä millään tavalla.
• 35:47
  Hehän toteuttaa lainsäädäntöä just niin, kun heidän pitää
• 35:51
  toteuttaa. He on tehnyt oikein
• 35:54
  periaatteessa, mutta kun tällaisissa asioissa tietenkin
• 35:58
  kun lakia kirjoitetaan säädetään, niin ei voida antaa
• 36:01
  tietenkään semmoista välttämättä harkinnanvaraa.
• 36:04
  Mutta ehkä tämmöisessä tilanteessa olisi pitänyt
• 36:07
  käyttää maalaisjärkeä jättänyt mitään järkeä ihan oikeasti.
• 36:12
  Totta. All right, joo mielenkiintoisia
• 36:15
  ja makeita annegdootti stooreja. Näitähän vois kyllä a analysoida
• 36:19
  pitkäänkin, mutta mitä jos palataan tohon TKIN
• 36:23
  innovaatiostooriin niin niin tota rupesit jo tykättämään
• 36:28
  jotain joitain lukuja. Työntekijöiden taustan suhteen
• 36:33
  elikkä esimerkiksi erittäin iso osa on korkea, korkeasti
• 36:38
  koulutettuja ja tohtorikoulutettuja
• 36:41
  työntekijöitä start-upeissa. Niin mikä viittaa just siihen,
• 36:45
  että että siellä tarvitaan juuri sitä?
• 36:48
  Tutkimus ja kehitys toimintaa. Niin mä nyt lunttaan tästä taas
• 36:54
  teidän raportista. Niin vuonna 2023
• 36:58
  startup-yritykset suomessa investoivat tutkimus ja
• 37:00
  kehitystoimintaan noin 785 miljoonaa euroa.
• 37:06
  Se on todella iso summa. Mikä on noin 14% koko
• 37:10
  yrityssektorin TK menoista? No kuinka merkittävä osuus se on
• 37:17
  sun mielestä ja mitä se niinku kertoo oikeastaan suomen
• 37:20
  innovaatioympäristöstä, että tapahtuuko innovaatiot tosiaan
• 37:25
  niinku epäsuhteessa enemmän tuolla startupien puolella.
• 37:32
  Joo, jos me katsotaan yritysten määrää.
• 37:36
  Niinku mitkä lasketaan start-upeiksi niin niitä on se
• 37:41
  4200 ja näistä yrityksistä joista meillä on dataa TETKN
• 37:47
  osalta niin niitä oli varmaan luokkaa 800 tuolloin kun kun tai
• 37:53
  viimeisenä vuonna eli vuonna 2023 josta noin noin viimeisin
• 37:58
  luku on on laskettu. Eli eli kyllä mä sanon että se
• 38:01
  on niinku hyvin. Pieni yritysjoukko, joka sitten
• 38:05
  loppujen lopuksi harjoittaa tutkimus ja kehitystoimintaa
• 38:09
  isosti ja ne sitten selittää ison osan siitä t et k
• 38:13
  toiminnasta. Eli kyllä epäsopusuhtaisesti
• 38:17
  sitä tapahtuu start-upeissa. Jos me katsotaan kaikkia
• 38:21
  start-upeja yhteensä, niin ne on todennäköisesti nokian jälkeen
• 38:25
  yksi. Seuraavaksi isoin t et k
• 38:28
  investoija suomessa. Joka on.
• 38:32
  Ehkä mun mielestä kertoo siitä niinku toimialan roolin
• 38:37
  kasvusta. Nokiahan on ylivoimaisesti
• 38:39
  suomen isoin tetko investoija ja tulee vielä sellaisena varmaan
• 38:44
  pysymään jonkin aikaa aikaa. Tota startupien osuus suomen
• 38:50
  kaikista TK investoinneista oli noin noin 14% vuonna 2023 ja
• 38:54
  jälleen kerran tässäkin. Ehkä se taso ei ole se tärkeä
• 38:59
  vaan se suunta mihin ollaan menossa ja se osuus on kasvanut.
• 39:03
  Jatkuvasti ja se kertoo. No se kertoo siitä, että paljon
• 39:09
  startup-yrityksiä tehdään tutkimus ja kehitystoimintaa,
• 39:12
  koska halutaan olla kategoriajohtajia, jotta sä voit
• 39:15
  olla kategoriajohtaja esimerkiksi tämmöisessä
• 39:17
  teknologisesti haastavissa hankkeissa, kuten vaikkapa
• 39:20
  kvanttitietokoneet. Mitä äsken mainitsin, niin sun
• 39:23
  on pakko investoida ihan massiivisesti siihen
• 39:26
  tuotekehitykseen ja tutkimukseen.
• 39:29
  Ja tota. Niin no niin niitä se meidän
• 39:34
  luvat kertoa. Eli osuus on kasvussa.
• 39:36
  Rooli on kasvussa ja ja teetkö investoinnit?
• 39:39
  On muistaakseni joka vuosi ton mittaushistorian aikana mitä
• 39:43
  meillä on tietoja niin on kasvanut.
• 39:48
  Joo se on kyllä ihan totta, että se on tietysti iso luku jos jos
• 39:53
  tuijottaa pelkkää lukua niin se kuulostaa isolta.
• 39:56
  Mutta sitten kun ottaa huomioon just tämmöiset erityisesti
• 39:59
  deitek firmat jotka pyrkii. Kategorian johtajiksi niin hehän
• 40:04
  tavallaan luovat uusia täysin uudenlaisia tuotteita ja
• 40:08
  standardeja, mitä ei oo aikaisemmin tehty, joten se ei
• 40:10
  oo sinänsä yllättävää. Mutta sitten mihin nämä rahat
• 40:15
  konkreettisesti sitten kuluvat firmoissa?
• 40:19
  Yli 50% on palkkakuluja eli se kertoo siitä, että innovaatiot
• 40:26
  ja tutkimuksen tekevät hyvin. Pitkälti ihmiset eivät koneet.
• 40:31
  Ja sitten sitten tota kun me mietitään sitä, että mitä ne
• 40:34
  palkkakustannukset on niin ne ne ne sitten menee hyvin paljon
• 40:37
  juuri näille tohtorikoulutetuille ja ja
• 40:41
  teknisesti meritoituneille meritoituneille henkilöille,
• 40:45
  jotka sitten harjoittaa tätä tuotekehitystä.
• 40:49
  Se että 50 pinnaa on palkkakuluja niin me voidaan.
• 40:53
  Voidaan ajatella sitä, että parhaat yritykset yleensä pyrkii
• 40:58
  keräämään parhaat ihmiset tietenkin tekemään tätä
• 41:00
  tuotekehitystä, mutta he he sitten myös löytää oikeat
• 41:04
  paikat, jossa nää ihmiset pystyy hyödyntämään sitä osaamista
• 41:08
  parhaiten. Esimerkiksi no se mikä on
• 41:10
  Suomessa mun mielestä ollut nyt viime vuosina todella hienoa,
• 41:15
  niin on rohkeasti investoitu tämmöisiin.
• 41:18
  Niinku laboratoriotiloihin joita.
• 41:22
  Myöskin on julkinen sektori, jopa hallinnoija ja tukee
• 41:27
  yritysten niin kuin käy tai että yritykset pystyy käyttämään ne,
• 41:30
  saa accessin tämmöisiin tota paikkoihin.
• 41:34
  Esimerkiksi toi kvantinova VTT, llä otaniemessä ja ja sitten
• 41:41
  yliopiston tämmöiset satelliittitutkimus laboratoriot
• 41:46
  mitä mitä aalto-yliopistolla on käytössä?
• 41:49
  Niin. Nää on tämmöisiä niinku
• 41:52
  kansainvälisesti merkittäviä investointeja, joita sitten nää
• 41:56
  yritykset pääsee käyttämään ja josta he sitten pystyy pystyy
• 42:00
  rakentamaan parhaiden osaajien avulla uusia innovaatioita, jota
• 42:04
  niinku näiden 2 elementin yhdistäminen, parhaat tilat
• 42:09
  parhaat. Mä en tiedä mikä olisi hyvä
• 42:11
  termi. Tutkimusinfrastruktuuri on
• 42:14
  varmaan varmaan oikea termi, niin tutkimusinframiyhdistäminen
• 42:17
  parhaisiin osaajiin. Niin sitä kautta saadaan parhaat
• 42:21
  tulokset myös aikaiseksi. Joo, jos mietimme julkisen
• 42:25
  investointeja niin mikä on niiden osuus?
• 42:29
  Tet k mä nostan suomen startupeissa tällä hetkellä ja
• 42:33
  pitäisikö sitä osuutta kasvattaa sun mielestä?
• 42:37
  Moni startup-yritys kyllä saa. Business finlandilta esimerkiksi
• 42:43
  niinku tämmöisiä t et k tukia. Ja sitten sen lisäksi myös
• 42:47
  tämmöisiä innovaatiotukia. Eli tässä niinku tää nytten
• 42:51
  menee ehkä. Ehkä liian detalileja
• 42:54
  tavalliselle kuulijalle, mutta t et k toiminta ja
• 42:58
  innovaatiotoiminta on määritelmällisesti eri asioita
• 43:02
  ja sitä voi ajatella niin, että t et k toiminta tapahtuu
• 43:05
  alkuvaiheessa ja sitten innovaatiotoiminta on enemmän
• 43:08
  sitä kaupallistamispuolta niin suomessa julkinen sektori tukee
• 43:13
  vahvasti näitä molempia. Se tukee tutkimus ja kehitystä
• 43:17
  on verotukia ja on suoria tukia ja sitten on myös
• 43:20
  innovaatiotukia jotka sitten auttaa viimeistelemään sen.
• 43:25
  T et k toiminnan kaupallistamisen.
• 43:29
  On vähän harmikseni jouduin tässä sanomaan myös, että nyt
• 43:32
  näitä innovaatiotukia ollaan leikattu.
• 43:37
  Valitettavasti joka no me ei vielä tiedetä mikä se vaikutus
• 43:40
  tulee olemaan, mutta mutta tavallaan vastatakseni siihen,
• 43:44
  mitä aikaisemmin kysytä, pitäisikö niitä lisätä, niin
• 43:48
  sanoisin, että innovaatiotukien leikkaukset pitäisi perua.
• 43:54
  Se että pitääkö lisätä niin joo ehkä jonkin verran, mutta mutta
• 43:58
  niinku että jos nyt ensimmäisenä peruttaisi ne leikkaukset, koska
• 44:02
  ne on todella harmillisia. Business finland joutui nyt
• 44:06
  sulkemaan nuoret innovatiiviset yritykset rahoitus haun tältä
• 44:12
  vuodelta ja on epäselvää voidaanko sitä jatkaa ensi
• 44:15
  vuonna ja sen tota. Rahoitusinstrumentin läpi on
• 44:19
  käynyt tällaisia yrityksiä kun wolt supercellswappien.
• 44:24
  OK isoimpina nyt ehkä ja toki me ei voida tietää olisiko näitä
• 44:29
  yrityksiä syntynyt ilman en nuoret innovatiiviset
• 44:32
  yritystukea vai olisiko ne syntynyt vähän pienempänä vai
• 44:36
  vähän myöhemmin siihen me ei osata vastata, mutta se mikä me
• 44:39
  tiedetään on se, että hyvin. Onnistuneelta se hanke näyttää
• 44:46
  tilastojen valossa, koska sieltä mennyt niin kovia kovia
• 44:49
  yrityksiä läpi pelkästään supercell on maksanut veroja
• 44:52
  suomeen moninkertaisesti mitä mitä tota.
• 44:56
  Vaikkapa 5 vuoden aikana on käytetty tähän niin tai niin
• 45:01
  rahoittamiseen. Että siinä mielessä.
• 45:05
  No niin no supercell on on tietysti sellainen äärimmäinen
• 45:08
  esimerkki se on. Hyperskaalautunut yhtiö.
• 45:14
  Kaikkihan eivät ole kasvaneet yksi lailla, mutta tietysti
• 45:19
  näissä julkisissa investoinneissa niin niin pitää
• 45:21
  olla aina hyvät perustelut, että jos me investoimme sellaiseen
• 45:26
  toimintaan ja. Ja yrityksiä, jotka lopulta
• 45:29
  sitten siirtävät vaikkapa konttorinsa pois täältä, niin
• 45:33
  onko se kannattavaa investointi vai ei, että meidän pitäisi
• 45:36
  jotenkin linkittää niihin odotuksiin?
• 45:39
  Että säilyykö tämä kyseinen yritys täällä ja tuottaako se
• 45:44
  verotuloja tulevaisuudessa? Se on varmaan aika haastavaa
• 45:47
  arvioida yleensä ottaen. Kyllä toi on itse asiassa
• 45:50
  erittäin erittäin hyvä pointti, koska se se on myös kysymys
• 45:54
  siitä, että luodaanko me vain innovaatioita tähän maailmaan,
• 45:57
  jotta me parannetaan. Globaalia hyvinvointia vai
• 46:01
  saadaanko me niillä sitten niinku verotuloja tai ne mun
• 46:03
  mielestä on todella relevantti politiikka mielessä ja
• 46:08
  palatakseni vielä tuohon aiempaan tutkimuskirjallisuus
• 46:12
  puoltaa yllätys yllätys TK tukia, mutta näistä on tehty.
• 46:17
  Siis näistäkin on on valtava määrä tutkimuskirjallisuutta,
• 46:21
  jossa on arvioitu että tota. Mitä hyötyä tälläisistä tuista
• 46:26
  on? Ja se jos yrittää vetää hyvin
• 46:29
  yksinkertaisesti tätä kokonaisuutta.
• 46:31
  Yksi niin moni tutkimus ja kehitystoimintaan liittyvä hanke
• 46:36
  yrityksissä jäisi toteutumatta, jos siihen ei saada julkista
• 46:41
  tukea. Ja se syy on se, että monesti
• 46:44
  tutkimus ja kehitystoiminnan seurauksena syntyy jotain
• 46:47
  sellaista uutta, jota myös muut yritykset.
• 46:52
  Ja muu yhteiskunta voi käyttää, eli siitä syntyy tämmöisiä
• 46:54
  ulkoisvaikutuksia. Ja ulkoisvaikutukset on yleensä
• 46:59
  sellaisia, jotka hyödyttää yhteiskuntaa, mutta ne ei
• 47:02
  hyödytä sitä yritystä ja yrityksen tehtävä on tehdä
• 47:05
  voittoa osakkeenomistajillensa. Osakeyhtiölain mukaan niin miksi
• 47:11
  ne tekisi jotain sellaista, joka hyödyttäisi koko yhteiskuntaa,
• 47:16
  koska se ei välttämättä kuulu heidän niinku toimintaansa.
• 47:20
  Ja tää on mun mielestä se argumentti miksi?
• 47:23
  T et k tuet on on niitä niitä on hyvä puolustaa.
• 47:30
  Sillä on vankka perustelu siellä taustalla.
• 47:34
  Se, että mihin julkisen sektorin kannattaa käyttää rahaansa, niin
• 47:39
  sitä pitäisi mun mielestä ajatella niin, että meillä on
• 47:42
  tuhansia. Meillä on loputon määrä asioita
• 47:45
  mitä pitäisi tai mitä voisi tukea julkisella rahalla, mutta
• 47:48
  meillä on vaan rajallisesti rahaa käytettävissä julkisella
• 47:52
  sektorilla, niin silloin pitää lähteä karsimaan sellaisista
• 47:56
  asioista ja jättää semmoiset asiat mitkä on kaikista
• 47:59
  kannattavampia. Ja t et k toiminta nousee hyvin
• 48:03
  korkealle siellä listalla. No kannattavuuslaskenta on
• 48:09
  erittäin haastavaa tehdä tapauksessa, koska itseasiassa
• 48:13
  monesti lopputulos on täysin eri kuin mitä kuvitellaan, että se
• 48:17
  on sekä hyvä että huono puoli että se lopputulos voi olla
• 48:21
  tosiaan sellainen, että se hyödyttää kaikkea niinku
• 48:24
  esimerkiksi tällaiset tyypilliset esimerkit jenkeistä
• 48:28
  kun puolustussektoriin tehtiin sellaisia investointeja, jotka
• 48:32
  sitten. Kasvoivat kaupallisiksi projekti
• 48:35
  projekteiksi. Ehkä tällainen emplemaattinen
• 48:38
  esimerkki on internet ja tämmöiset.
• 48:42
  Mutta toisaalta niin näähän monesti epäonnistuu.
• 48:44
  Jep kaikki hankkeet. Saa viittaat varmaan näihin
• 48:47
  darpan tutkimushankkeisiin. Joo, niin on tullut luettua
• 48:52
  myöskin niiden taustojen aivan mielettömiä niinku juttuja mitä
• 48:55
  he on tehnyt. Toinen esimerkki on lääkkeet.
• 48:59
  Jos sä teet ratkaiset vaikka syöpähoidon.
• 49:04
  Tai kehität lääkkeen tiettyä syöpähoitoa, niin kyllä mä
• 49:07
  väitän, että sen lisäksi että se tuottaa yrityksen voittoa, niin
• 49:11
  varmasti monelle muulle niinku ihmiselle se on aivan.
• 49:15
  Käänteentekevä asia, että saa sen lääkkeen käyttöön, niin
• 49:19
  siitä muodostuu paljon yhteiskunnallisesti ja.
• 49:22
  Hyvää. No tämä kaikki ei kuitenkaan ole
• 49:24
  mahdollista ilman yksityistä rahaa.
• 49:27
  Tämä toiminta niin. Mitäs te näette tästä uudesta
• 49:32
  raportista WC rahan suhteen eli ventur capital rahan suhteen
• 49:36
  että. Kuinka hyvin sitä on nykyisin
• 49:40
  saatavilla suomen start-upeissa? Niinku WC rahoitus
• 49:45
  markkinoinnissa se se on semmoinen mitä mä en
• 49:47
  henkilökohtaisesti hirveästi tutki.
• 49:49
  Eli saatan nyt puhua asioista sitten vähän heikoilla heikoilla
• 49:53
  tiedoilla, mutta mut mun käsitys on se, että Suomessa on aika
• 49:59
  hyvin rahaa saatavilla alkuvaiheen yrityksillä eli
• 50:03
  semmoiset hyvät yritykset ja varmaan niinku alun alkaen se
• 50:07
  kohtalaiselta näyttää et yritykset kaiketi saa ihan hyvin
• 50:11
  hyvin WC rahoitusta, mutta sitten kun me aletaan puhumaan.
• 50:15
  Massiivisista teollisista investoinneista, niin sitten
• 50:18
  meillä loppuu myös kyky rahoittaa niitä ja ja tämmöisiä
• 50:24
  esimerkkejä nyt voi olla vaikkapa solar foods nimisen
• 50:28
  yrityksen ruokatuotantolaitokset tai tai vaikkapa tulevaisuudessa
• 50:35
  sitten ne tuotantolaitokset missä tehdään
• 50:37
  kvanttitietokoneita. Tai sitten ouran kaltaisten tosi
• 50:42
  isoksi kasvavien yritysten niin kun.
• 50:46
  T et k rahat tai tai skaalaaminen markkinoille, niin
• 50:50
  ne vaatii niin paljon pääomia ja suomessa ei oikein ole ainakaan
• 50:55
  aikaisemmin ei ole ollut semmoisia rahoja, jotka kykee
• 50:59
  kykenee tukemaan näitä yrityksiä, jolloin sitten katse
• 51:02
  kääntyy ulkomaille luonnollisesti ja tota.
• 51:05
  Nythän tietenkin muutama viikko takaperin niin lifeline ventures
• 51:10
  julkisti 400 miljoonan WC rahaston, joka onkin sitten jo
• 51:14
  euroopan mittakaavassa. Aika iso.
• 51:17
  Kyllä. Että siinä mielessä asiat on
• 51:19
  ehkä menossa parempaan suuntaan, mutta ainakin näin tai näin.
• 51:25
  Ymmärrän asian olleen, että alkuvaiheessa on rahaa
• 51:28
  myöhäisemmässä vaiheessa on vähän vähemmän ja se on vaikea
• 51:32
  vaikea löytää pääomia. Kyllä.
• 51:36
  No SUOMI on maantieteellisesti periferia.
• 51:40
  Ja myös väestöllisesti. Meillä on aika vähän väestöä
• 51:44
  täällä ja ympärillä olevissa maissa, niin se tarkoittaa sitä,
• 51:47
  että me ollaan kaukana. Tällaisista tällaisista isoista
• 51:52
  pääomista fyysisesti. Siis voisin kuvitella, että kun
• 51:56
  pääoma on on aidosti kansainvälistä, niin se liikkuu
• 52:01
  digitaalisesti paikasta toiseen helposti niin.
• 52:06
  Onko se kuitenkin sellainen harha harhaluulo, että pitääkö
• 52:09
  olla oikeasti lähellä sijoittajia, että saa sitä
• 52:11
  rahaa? Joo mun tulkinta asiasta on
• 52:15
  näin, että se paikallisuus ratkaisee.
• 52:19
  Teoriassahan kyllä pääomat pitäisi allokoitua tehokkaasti
• 52:23
  sinne. Missä se on kannattavimmassa
• 52:25
  käytössä ja näin varmasti on, jos puhutaan esimerkiksi
• 52:29
  pörssilistatuista yrityksistä, mutta startup-kentällä ja itse
• 52:34
  asiassa tähänkin on jonkin verran ihan tieteellistä
• 52:37
  tutkimusevideä, niin startup-kentässä näyttäisi
• 52:42
  olevan niin, että pääomasijoittajat suosii lähellä
• 52:47
  olevia yrityksiä ja se saattaa kuulostaa oudolta, mutta sille
• 52:51
  on itse asiassa ihan järkevä syy.
• 52:53
  Ja se syy on se, että jos sä teet.
• 52:56
  Sijoituksia startup-yrityksiin niin.
• 52:59
  Siinä on iso. Sitä sanotaan epäsymmetriseksi
• 53:03
  informaatioksi. Eli sä tiedät paljon vähemmän
• 53:06
  pääomasijoittajana kaukana olevasta yrityksestä kuin mitä
• 53:09
  se yritys tietää itsestään, niin se on vaikea tehdä sijoituksia
• 53:13
  tämmöisiin yrityksiin, joita sä et kuitenkaan sitten kovin hyvin
• 53:16
  tunne. Pörssilistatusta yrityksestä.
• 53:19
  Sulla on paljon enemmän globaalisti helposti saatavilla
• 53:22
  olevaa informaatiota. Analyytikot seuraa, tekee
• 53:25
  suosituksia. Ja ja ja siinä mun mielestä
• 53:29
  tapahtuu nyt tää. Muutos ja se muutos on tosiaan
• 53:32
  se, että että kun sä sä toimit jossain ekosysteemissä, sanotaan
• 53:36
  vaikka piilaakso tai Helsinki. Sä sä tunnet kaikki yrittäjät
• 53:41
  sieltä lähtökohtasi. Sä tunnet muut sijoittajat.
• 53:44
  Sulla on korkeampi luottamus paikallisiin paikallisiin tota
• 53:48
  yrityksiin, yrittäjiin ja muihin toimijoihin ja sitten se on
• 53:51
  niinku se on paljon helpompaa. Se on paljon helpompi valvoa.
• 53:56
  Yrityksen toimintaa, joka sijaitsee vaikkapa 100 km päässä
• 54:00
  sun. Konttorista kun toista yritystä,
• 54:03
  joka sijaitsee. 5000 km päässä ja ja tästä muodostuu sitten
• 54:09
  semmoinen haaste ja lopputulos on se, että suositaan
• 54:13
  paikallisia sijoituskohteita. OK no startup-maailmassa
• 54:18
  puhutaan monesti rahoituskierroksesta, eli niitä
• 54:20
  on presete ja ABCD ja niin edelleen niin monta kuin niin
• 54:26
  monta kuin on aakkosia niin niin tota.
• 54:30
  Näkyykö tämä ilmiö siis kaikessa vaiheessa?
• 54:34
  Jälleen kerran. En tunne kaikkia yksityiskohtia,
• 54:38
  mutta se ymmärrys mikä mulla on startup-skenestä on, on se, että
• 54:43
  ensinnäkin parhaat yritykset yrittäjät saa rahaa.
• 54:47
  Ihan sama missä ne on. Ihan sama mikä on yrityksen
• 54:50
  vaihe ja jos se on todella kova yritys, se on todella kova
• 54:53
  tiimi. Sä oot pizzata sen hyvin ja
• 54:56
  sulla on sä et joudu jonkin verran verrattuna.
• 54:58
  Ne mun käsitys on se että ne saa aina rahaa.
• 55:01
  Sitten se niinku että alkuvaihe versus myöhäisempi vaihe niin
• 55:05
  myöhäisemmän vaiheen yritysten on vähän helpompi.
• 55:08
  Saada. Kansainvälistä pääomaa, koska ne
• 55:12
  on jo osoittaneet, että heillä on kyky kasvaa.
• 55:16
  He he pystyy näyttämään vaikkapa 5 vuoden track record siitä
• 55:21
  miten vaikkapa liikevaihto on kasvanut ja heillä dataa siitä,
• 55:24
  että tää heidän innovaatio oikeasti toimii, niin silloin se
• 55:28
  on paljon helpompi. Paljon helpompi käydä
• 55:31
  juttelemassa kansainväliselle pääomasijoittajalle ja ja
• 55:35
  pitchata sitä sitä ajatusta. Tää on nyt mun ymmärrys joku
• 55:38
  startup-yrittäjä voi sitten ehkä korjata jos olen.
• 55:41
  Olen väärässä, mutta näin niinku mulla on yleiskuva asiasta ja
• 55:45
  tota. Sitten jos me palataan vielä
• 55:46
  siihen pääoman paikallisuuteen niin siitä on jonkin verran
• 55:50
  siis. Tutkimustuloksia, että isossa
• 55:54
  kuvassa WC rahastot. Jos katsotaan niinku heidän
• 55:59
  sijoitusten maantieteellistä jakaumaa ja sitten sitä että
• 56:03
  miten startup niinku startupien määrä ja niiden kasvu eri
• 56:06
  puolilla tapahtuu niin jos ajatellaan, että he he eivät
• 56:11
  välittäisi siitä että minne he sijoittaa niin heidän pitäisi
• 56:14
  niinku tilastollisesti paljon enemmän sijoittaa niinku
• 56:18
  laajemmasti. Alueellisesti.
• 56:20
  Mitä he oikeasti sitten? Että se se käsittääkseni
• 56:24
  kuitenkin pätee riippumatta siitä vaiheesta missä yritys on,
• 56:28
  mutta mutta se on niinku silti erota.
• 56:30
  Vaikka sä olisit ajatella että sä olet jo myöhemmän vaiheen
• 56:33
  yritys suomessa ja myöhemmän vaiheen yritys piilaaksossa,
• 56:37
  niin lähtökohtaisesti käy niin, että se myöhemmän vaiheen
• 56:40
  yritys. Jos mä nyt täysin samanlaisia
• 56:42
  yrityksiä muuten, niin se piilaaksossa oleva vaan pystyy
• 56:45
  keräämään enemmän enemmän rahoitusta.
• 56:48
  Kyllä, mutta tää tää ei sinänsä ole yllättävää, koska on sanottu
• 56:52
  monesti ja se myös on linjassa sen kanssa mitä mitä kerroit
• 56:56
  että alussa ei tiedetä. Kauheasti ei ole mitään lukuja
• 57:00
  ei ole, ei ole oikeastaan minkäänlaista liikevaihtoa eikä
• 57:03
  muuta niin niin PC rahastot ja henkilösijoittajat sijoittavat
• 57:09
  tiimeihin ihmisiin ennen kaikkea.
• 57:12
  He haluavat nähdä, että juuri nämä ihmiset voivat tuottaa sitä
• 57:16
  kasvua, ei niinkään siihen tuotteeseen.
• 57:18
  Totta kai. Sen idean pitää olla loistava,
• 57:21
  mutta ennen kaikkea niihin ihmisiin ja tavallaan se on.
• 57:23
  Se on sellaista dataa mitä ei voi mitata.
• 57:26
  Sun pitää tavata ihmisiä just näin niin niin tota tää tää
• 57:31
  jotenkin sit. Sitten aiheuttaa sellaisen
• 57:35
  tilanteen, että kansainvälistä pääomaa ei ole alkuvaiheessa
• 57:39
  kauheasti tarjolla suomessa, mutta sitten myöhemmin olisi.
• 57:42
  Sehän puoltaisi oikeastaan sitä politiikkaa, että meidän pitäisi
• 57:45
  nimenomaan investoida omilla rahoillaan enemmän suomalaisiin
• 57:50
  startuppeihin. Mutta sitten jos meillä ei ole
• 57:53
  julkista rahaa nyt ja sitä supistetaan, eikä ole
• 57:56
  yksityistäkään rahaa kauheasti. Niin sehän johtaa oikeastaan
• 58:00
  aivovuotoa ja ne on niinku. Alkuvaiheessa, että kuka on se
• 58:05
  ihminen, joka pystyy perustamaan jotain sellaista
• 58:08
  pääomaintensiivistä projektia tänne se on todella todella
• 58:11
  haastavaa. Jos me vielä vähän pureudutaan
• 58:14
  tähän kysymykseen tota, jos me nyt otetaan oletettuna se että
• 58:19
  WC rahastot suosii lähellä olevia yrityksiä ja se syy
• 58:23
  siihen on se, että he yrittävät saada paremman.
• 58:27
  Valvonta-aseman suhteessa tähän tiimiin tai yritykseen, niin
• 58:32
  eikö looginen lopputulos ole se, että sun kannattaisi WC
• 58:36
  rahastona pyrkiä siirtämään sun portfolio-yritys lähelle?
• 58:43
  Ja ja tästä itse asiassa on jonkin verran anekdootteja kun
• 58:47
  olikohan se zendeskin bendes-nimisen yrityksen
• 58:51
  perustaja antoi haastattelu. Mä kai kaivelin.
• 58:55
  Mä oon siis kaivellut hyvin paljon niinku yrittänyt etsiä
• 58:57
  anekdootteja jos mua kiinnostaa ja tää tää aihe niin hän oli
• 59:01
  antanut haastattelun lehdelle missä hän sanoi että jokaisen
• 59:05
  jenkkiläisen WC rahaston kanssa. Jonka he, jonka kanssa he kävi
• 59:09
  keskusteluja niin muuttoi yhdysvaltoihin ja rahoituksen
• 59:12
  saaminen kulki käsi kädessä. Mä en tiedä käykö näin usein,
• 59:17
  mutta mutta mun mun ymmärrys asiasta on, että silloin kun
• 59:22
  vaikkapa iso jenkkiläinen WC sijoittaa suomalaiseen tai
• 59:26
  eurooppalaiseen yritykseen niin viesti on se, että tää firma
• 59:29
  kannattaisi ehkä siirtää siirtää yhdysvaltoihin ja otetaan nyt
• 59:35
  suomalainen nimeltämainitsematon.
• 59:38
  Yritys, joka keräsi hyvin ison rahoituskierroksen tänä vuonna
• 59:41
  ja siellä on. Hallituksessa enää yks
• 59:46
  eurooppalainen tota henkilö ja toimitusjohtajan
• 59:51
  yhdysvaltalainen ja sitten mietitään, että mihinkä sitten
• 59:55
  sitä johtoryhmää palkataan tulevaisuudessa on hyvin
• 59:58
  todennäköistä, että se palkataan jenkkeihin ja sitten sen firman
• 1:00:00
  fokus siirtyy sinne. Josta sitten päästään siihen,
• 1:00:05
  jos me jätetään pari kysymystä taaksepäin oli se, että mikä
• 1:00:08
  tuotto me saadaan julkisille. T et k investoinneille jos
• 1:00:11
  firmat lähtee. Pois suomesta tai euroopasta.
• 1:00:16
  Missä arvonlisä luodaan? Missä uudet työpaikat muodostuu?
• 1:00:20
  Mä en tiedä, tavallaan vain tulevaisuus sitten näyttää miten
• 1:00:24
  miten näissä keisseissä käy, mutta mutta voi olla niin, että
• 1:00:28
  isompi osa yrityksistä sitten myöhäisemmän vaiheen yrityksistä
• 1:00:31
  siirtyy siirtyy pois suomesta pikkuhiljaa.
• 1:00:34
  Joo, itseasiassa suomella on negatiivisessa mielessä
• 1:00:38
  sellainen uniikkiasema maailmalla ja mä en keksi monta
• 1:00:41
  vastaavaa maata, jotka olisivat väestöllisesti yksi pieniä ja
• 1:00:45
  kaukana. Muista markkinoista tulee
• 1:00:48
  mieleen esimerkiksi uusi-seelanti ja australia,
• 1:00:51
  jotka ovat väestöllisesti pieniä ja kaukana niin.
• 1:00:55
  Vaikuttaa siltä, että meillä on tää maantieteen takia niin niin
• 1:00:59
  sellainen vaikea tilanne. Niin oikeastaan meidän pitää
• 1:01:05
  ehkä käyttää jotain muita keinoja rahoituksen suhteen, kun
• 1:01:09
  mitä muualla käytetään, että nää tämmöiset kansainväliset WCT ei
• 1:01:13
  välttämättä ole se toimivin resepti suomessa.
• 1:01:16
  Niin pitäisikö meidän keksiä jotain omanlaisia uusia
• 1:01:19
  rahoitusinstrumentteja? Tuleeko sulla mieleen, että mikä
• 1:01:21
  on sellainen rahoitusinstrumentti voisi
• 1:01:23
  toimia teoriassa. Jos me katsotaan tilastollisesti
• 1:01:27
  minkälaiset yritykset yhdysvalloissa on esimerkiksi
• 1:01:30
  pärjännyt todella hyvin, niin ne on lähtökohtaisesti kaikki WC
• 1:01:35
  rahastojen tukemia yrityksiä ja näyttäisi siltä, että että tota
• 1:01:40
  WC rahastot ei pelkästään tuo rahaa siihen yritykseen, vaan
• 1:01:46
  myös kontakteja osaamista. Jonkinlainen playbook mitä sä
• 1:01:50
  kansainvälistyt tän yrityksen tän kasvatatkin semmoinen isoksi
• 1:01:53
  totta. Että mä mä näkisin että se WC
• 1:01:56
  malli on edelleen ihan hyvä, mutta se kysymys on, että mistä
• 1:02:02
  me saadaan tarpeeksi pääomia ja sitten ehkä myös
• 1:02:05
  kanssasijoittajia WC kierroksiin.
• 1:02:09
  Mä näkisin että että se on se ydinkysymys suomessa, että miten
• 1:02:12
  me saadaan lisättyä isojen www.rahastojen määrää.
• 1:02:15
  Vähän sama mitä lifeline nyt teki. 400 miljoonan rahasto
• 1:02:20
  voisi olla varm ehkä vielä isompi voisi olla
• 1:02:22
  tulevaisuudessa ehkä miljardin kokoinen w.
• 1:02:24
  Rahasto seuraavan 10 vuoden sisällä niinku miksi ei varmaan
• 1:02:30
  tapahtuukin näin, mutta ja jälleen kerran ehkä
• 1:02:34
  disglaymerena nyt edelleen, että mä en ole asiantuntija niinku
• 1:02:36
  WCWC markkinassa että puhun ehkä enemmän sitten niinku
• 1:02:40
  maallikkona, mutta se mitä mä mä katson asiaa niin meidän pitäisi
• 1:02:44
  jotenkin saada pumpattua WC markkinaan lisää rahaa
• 1:02:49
  tulevaisuudessa tai ainakin. Sellaista rahaa joka kykenee
• 1:02:53
  pitämään kiinni myös myöhäisemmän vaiheen
• 1:02:55
  yrityksistä. Joo kyllä en tiedä siis no
• 1:03:01
  rahoituskierrokset rahoituskierrokset yleensä
• 1:03:04
  toimii sillä tavalla, että niissä on aina joku liidaava
• 1:03:07
  taho eli yksi johtava sijoittaja WC.
• 1:03:11
  Joskus joku enkeli niin tuota muut seuraavat perässä, niin
• 1:03:16
  toivoisiko toimisto sellainen, että että suomessa nimenomaan
• 1:03:19
  julkinen toimija olisi se liidaava.
• 1:03:23
  Sijoittaja esimerkiksi no meillähän on rahaa.
• 1:03:25
  Meillä on eläkerahastot. Niin voisiko tämä olla sellainen
• 1:03:29
  resepti, joka toimisi suomen tapauksessa, että me saadaan
• 1:03:32
  sitä kautta kansainvälistä WC rahoitusta sitten erityisesti
• 1:03:37
  myöhemmässä vaiheessa? No se voisi olla voisi olla
• 1:03:40
  yksi. Mä tiedän, että moni ihminen ja
• 1:03:44
  päättäjä ja etenkin eläkevakuutusyhtiössä
• 1:03:47
  työskentelevä henkilö suhtautuu näihin ajatuksiin tosi
• 1:03:51
  varovaisesti, koska esimerkiksi just eläke varojen pääasiallinen
• 1:03:58
  tehtävä kai on kuitenkin varmistaa, että meillä on kyky
• 1:04:01
  maksaa tulevaisuudessa eläkkeitä, mutta mä ajattelisin.
• 1:04:05
  Ja sitten niinku, että se tavallaan, että heidän tehtävä
• 1:04:07
  ei ole sitten pyrkiä. Kasvattamaan suomen
• 1:04:10
  startup-sektoria tai pitämään niitä yrityksiä suomessa.
• 1:04:13
  Mutta mä mietin asiaa myös silleen, että jotta me pystytään
• 1:04:16
  maksamaan tulevaisuudessa meidän.
• 1:04:19
  Eläkevastuut täyttämään ne eläkevastuut, niin suomessa
• 1:04:22
  pitäisi olla myös talouskasvua. Tää olisi hyvä, että olisi
• 1:04:25
  talouskasvua ja työllisiä ja ja tota muutenkin julkinen sektori
• 1:04:31
  hyvässä jamassa ja ja sitten kun mä katson meidän olemassa olevaa
• 1:04:35
  elinkeinorakennetta mä en. Näe sellaista tulevaisuutta me,
• 1:04:41
  että me pystyttäisi niinku pitää tää maa pystyssä ilman että me
• 1:04:46
  saadaan myös elinkeinorakenteen uudistamiseen uudistumista ja
• 1:04:51
  siinä startupit on hyvin tärkeässä roolissa ja siinä
• 1:04:54
  heidän heidän rahoitus on hyvin tärkeässä roolissa.
• 1:04:57
  Ja sitten vielä siitä, että että pitäisikö olla niinku liidaava
• 1:05:01
  sijoittaja joka toimii julkisella rahalla.
• 1:05:06
  Mä en osaa vastata. Mä en ehkä uskallakaan sanoa,
• 1:05:10
  että mikä on mikä on tätä. Ehkä pitäisi kysyä sitten niinku
• 1:05:13
  ihmisiltä jotka oikeasti tekee WC sijoituksia näitten en.
• 1:05:18
  En tiedä miten se, miten se toimii, mutta suomessa on
• 1:05:21
  kuitenkin niinku esimerkiksi tesi.
• 1:05:26
  Tukee hyvin tai tesinhän tarkoitus on olla mukana
• 1:05:28
  semmoisissa, etenkin semmoisissa vaiheissa, joissa on vaikea
• 1:05:31
  saada. Esimerkiksi WC markkinoilta
• 1:05:35
  rahaa tai ulkomailta, ettei se sitten hyppää hyppää tämmöisissä
• 1:05:38
  keissiissä mukaan. He sijoittaa yrityksiin jotka
• 1:05:43
  pärjää ja. Mitä mä ajattelin yksi esiläisen
• 1:05:48
  kanssa. Hän sanoi sen jotenkin tosi
• 1:05:49
  hytemäkkäästi, että he sijoittaa yrityksiin, jotka ei jotka
• 1:05:53
  pärjää, mutta eivät pärjää ilman heidän rahaa ja he pysyy poissa
• 1:05:58
  semmoisissa semmoisissa semmoisissa keisseistä jotka
• 1:06:02
  pärjäisi ja muutenkin ja he pysyy etenkin poissa semmoisista
• 1:06:07
  keisseistä jotka ei pärjää vaikka ne saisi mistä rahaa.
• 1:06:11
  OK eli tota he pyrkii niinku paikkaamaan markkinoita, mutta
• 1:06:15
  pysyy nerossa sitten. Mutta eikö se ole nimenomaan
• 1:06:18
  julkisten investointien tarkoitus?
• 1:06:21
  Kyllä se on nimenomaan se, että kuinka paljon sitä tehdään ja
• 1:06:24
  tehdäänkö sitä myös sitten myöhemmän vaiheen yrityksiin
• 1:06:27
  esimerkiksi sillä perusteella, että ne pysyisi vaikka täällä
• 1:06:30
  pidempään ja ja tota. Rakentaisin sitä
• 1:06:34
  tulevaisuuttansa suomessa. Se on ehkä se kysymys, mutta se
• 1:06:39
  on se on siis todella. Ne on todella vaikeita kysymys
• 1:06:41
  kun mä olen jutellut myös ihmisten kanssa, jotka on
• 1:06:43
  esimerkiksi eläke töissä eläkevakuutus skenessä ja tota.
• 1:06:48
  Siellä. Siellä se viesti on yleensä se,
• 1:06:51
  että nyt tän asian kanssa olisin todella varovainen, että
• 1:06:55
  eläkerahoilla on kaikenlaista mahdollista käyttöä ja ja tota
• 1:07:00
  suhtautuu tähän varauksella, mutta se ehkä vielä niinku jos
• 1:07:04
  katsotaan yhdysvaltoihin ja mitä siellä miten siellä on itse
• 1:07:07
  asiassa WC markkinoilla lähtenyt kasvaa, niin se yksi laukaiseva
• 1:07:11
  tekijä siellä on ollut nimenomaan eläkevakuutus ja
• 1:07:14
  vakuutusyhtiöt. 70 60 70 luvulla en muista nyt vuosilukua
• 1:07:21
  harmillisesti ulkoa, mutta siellä tehtiin lakiuudistus,
• 1:07:27
  joka siis tämä laki. Kyseinen laki ohjasi sitä, miten
• 1:07:30
  eläkevakuutusyhtiöt voi sijoittaa varaajansa ja se oli
• 1:07:34
  pieni tekstimuutos. Sitä kutsutaan nimellä freudment
• 1:07:37
  man rool sen voi googlata ja katsoa mitä se on mennyt.
• 1:07:40
  Se oli pieni tekstimuutos jossa. Muutettiin hieman sitä, että
• 1:07:45
  että sä saat. Eläkevakuutusyhtiönä vapaammin
• 1:07:48
  sija tai tämmöisiä vähän riskisempiin kohteisiin ja se
• 1:07:52
  oli pieni ja prosentuaalinen muutos.
• 1:07:55
  Niistä eläkevakuutus tai eläke eläkevaroista ihan muutamia
• 1:08:00
  prosentteja, mutta se laukesi se oli niin iso osa.
• 1:08:03
  Silloin kuitenkin kun sitä katsoi, että mikä WC markkinan
• 1:08:06
  koko silloin oli, niin siinä virtasi niin paljon uutta rahaa,
• 1:08:10
  että jälleen kerran jos me kaataa WC markkinaa ennen sitä
• 1:08:12
  muutosta ja sen jälkeen, niin me nähdään selkeä trendimuutos.
• 1:08:17
  Ja tää on mun mielestä mielenkiintoinen.
• 1:08:20
  Mun mielestä kohta jota kannattaisi ehkä miettiä.
• 1:08:24
  Miettiä myös suomessa, että pitäisikö täällä yksi sopien
• 1:08:27
  päättää, että enemmän eläkevaroja allokoitaisiin
• 1:08:32
  tavalla tai toisella listaamattomiin osakeyhtiöihin
• 1:08:36
  ja etenkin sinne kasvuyrityskenttään edelleen
• 1:08:40
  listaamattomat on on parhaiten tuottava tota osa siitä, mihin
• 1:08:47
  eläkevakuutusyhtiöt sijoittaa rahoja ja näin ei siis julkisia.
• 1:08:51
  Tilastoja pystyy kaivamaan muistaakseni telan telan RYN
• 1:08:55
  tota. Verkkosivuilta.
• 1:08:57
  OKOK no mikäs siinä miksi me ei tehdä vitsi tehdään vaan joo
• 1:09:03
  tehdään vaan joo no OK tää on hyvä esimerkki.
• 1:09:07
  Me voitaisiin peräti niinku osittain kopioida se suomeen,
• 1:09:11
  kunhan vaan löydetään sitä poliittista tahtoa mutta.
• 1:09:16
  Onko muita sellaisia politiikkamalleja mitä
• 1:09:19
  voitaisiin sun mielestä kopioida ulkomailta suoraan ei ja mä en
• 1:09:23
  puhu nyt pelkästään rahoituksesta vaan startupeista.
• 1:09:27
  Yleensä ottaen vaikkapa niinku työllisyyden suhteen.
• 1:09:31
  Meillähän on mun täytyy niinku oikein miettiä, että mitä me
• 1:09:34
  ollaan kirjoitettu meidän erilaisiin.
• 1:09:37
  Erilaisiin papereihin, mutta se no ehkä se yksi mitä tässä tässä
• 1:09:41
  jo niinku sivuttiinkin lyhyesti niin on se mä sanoin sitten
• 1:09:46
  ulkomaisen työvoiman ja paluumuuttajien tota vero
• 1:09:50
  verokohtelu, että se on niinku suomessa on verrattain korkea
• 1:09:54
  verotus. Ja sitten jos me targetoidaan
• 1:09:58
  verouudistuksia sen sijasta että tehtäisi vaikka yhteisöveron
• 1:10:03
  alennus, mikä on siis mun mielestä virhe?
• 1:10:05
  Sen 2 prosenttiyksikön alennus suomen yhteisöverokantaan, joka
• 1:10:09
  nyt olen tulossa niin jos me sitten vastavirhe, koska se.
• 1:10:14
  On liian laaja ja kallis uudistus eikä kohdennut
• 1:10:19
  välttämättä oikein mun mielestä eli eli se, että me alennetaan
• 1:10:22
  kaikkien yritysten maksamaan verokantaa.
• 1:10:26
  Siellä on varmasti paljon yrityksiä, joiden jonka
• 1:10:30
  investointeihinsa vaikuttaa, mutta sen sijasta meidän
• 1:10:33
  käyttäisi kannattaisi käyttää sen.
• 1:10:36
  Oliko se nyt 800 miljoonaa viiva miljardi niin mieluummin.
• 1:10:40
  Että targetoidaan veroalennuksia semmoisiin paikkoihin, jossa.
• 1:10:45
  Jossa me saataisiin enemmän hyötyä tietyltä sektoreilta.
• 1:10:49
  Meidän ei tän tarvitse välttämättä olla just
• 1:10:51
  startupeihin, mutta se voi olla vaikkapa laajemmin yrityksiin,
• 1:10:55
  jotka tekee innovatiivisia hankkeita tai tutkimus tai
• 1:10:58
  kehitystä, josta saadaan enemmän talouskasvua tai sitten.
• 1:11:04
  Tietyn. En mä tiedä vaikkapa henkilöiden
• 1:11:06
  verokannan alentamiseen, jotka tekee tutkimus ja kehitystyötä.
• 1:11:10
  Sekin voisi olla. Tossa on tossa on just se
• 1:11:12
  haastava puoli, että tavallaan julkisen toimijan pitäisi valita
• 1:11:15
  voittajat ennakkoon että se on sama kuin sijoituksessa.
• 1:11:18
  Eikä tässä ole se ongelma. Just.
• 1:11:21
  No tässä ei koska siis tai mun mielestä se että valitaan
• 1:11:24
  voittajat niin se tarkoittaa, että me valitaan tietyt
• 1:11:27
  yritykset. Mutta että me valittaisi vaikka
• 1:11:30
  semmoiset. Että niinku kannustettaisiin
• 1:11:33
  innovoimaan, niin mun mielestä se on eri asia kun että me
• 1:11:36
  valitaan yksittäisiä yrityksiä ja voittajaksi että se on
• 1:11:39
  niinku. Nää on hyvin.
• 1:11:41
  Nää on lähellä toisiaan. Se on sun argumentti on on ihan
• 1:11:43
  validi, mutta se mitä mä ajattelen niin on se että ei
• 1:11:48
  mahdollisimman vähän pyrittäisi. Edes suositaan tiettyjä
• 1:11:50
  yrityksiä, mutta enemmän että suositaan sellaista toimintaa.
• 1:11:54
  Mun mielestä investointeja ja ja ehkä sitten vielä se, että vähän
• 1:11:58
  vähän minkälaisia investointeja että niinku tutkimus ja kehitys
• 1:12:03
  on edelleen. Mä sanon että se on yksi paras.
• 1:12:05
  Paras tapa saavuttaa pitkän aikavälin talouskasvua.
• 1:12:10
  Voitaisiin vielä hieman tarkentaa noita startuppien
• 1:12:14
  toimialoja, että. Näkyykö teidän datassa jotenkin,
• 1:12:19
  että oikeastaan mitä suomalaiset startupit yleensä ottaen yrittää
• 1:12:23
  kehittää? Minkälaisia ratkaisuja tuotteita
• 1:12:26
  ne on? Onko siellä jotain deep techiä?
• 1:12:28
  Onko siellä jotain? Ohjelmista tai miten se näkyy
• 1:12:33
  datassa? Joo, mä sanoisin että
• 1:12:35
  lähtölaukaus. Mun mielestä suomalaisen
• 1:12:39
  startup-ekosysteemillä on osittain ollut peliteollisuus.
• 1:12:42
  Se on ensimmäinen mun nähdäkseni semmoinen tarpeeksi katea kapea
• 1:12:47
  sektori, joka on pärjännyt todella hyvin, ei pelkästään
• 1:12:51
  suomessa vaan globaalisti on ihan niinku ykkös ykkösluokan
• 1:12:55
  firmoja muun muassa supercell rovio remedi on on mun mielestä
• 1:13:01
  huikea esimerkki. Tai huikeita esimerkkejä siitä,
• 1:13:05
  miten peliteollisuus on päällä. Se on niinku yksi selkeä.
• 1:13:07
  Se on edelleen iso merkittävä merkittävä sektori.
• 1:13:11
  Sitten nyt vähän niinku jos mennään vähän tuoreempiin
• 1:13:14
  yrityksiin, niin sektoreina kvanttiteknologia se on
• 1:13:18
  debtegia. Se on pitkä vuosikymmenten
• 1:13:21
  tutkimus toimintatapana takana. Meillä on iguom, joka tekee
• 1:13:26
  kvanttitietokoneita. Meillä on blue force, joka on
• 1:13:29
  absoluuttinen markkina ykkönen, kvanttitietokoneiden
• 1:13:32
  jäähdytysjärjestelmässä. Meillä on kvanttisoftaa myös.
• 1:13:38
  Ja meillä on yrityksiä, jotka tekee kvanttisirroja.
• 1:13:39
  Mä sanon, että meillä on niinku suomessa on hyvin
• 1:13:42
  poikkeuksellinen. Tämmöinen voi mä en tiedä.
• 1:13:45
  Tää on vaan tyhmä sana full stack.
• 1:13:47
  Jotenkin mä ajattelin silleen että meillä on se
• 1:13:49
  jäähdytysjärjestelmä joka tukee tätä toiminta.
• 1:13:52
  Meillä on varsinaisesti tietokoneita ja sitten on softaa
• 1:13:55
  että tavallaan nää kaikki yhdistetään.
• 1:13:56
  Se on tosi vahva, tosi vahva kombinaatio.
• 1:14:00
  Sitten on avaruusteknologia, se on myös deattecia ECIR orbit.
• 1:14:06
  Mun mielestä aisa ei on on todella nopeasti kasvava yritys,
• 1:14:11
  joka on osoittanut sen, että he pystyy myös tarjoamaan näitä
• 1:14:15
  globaalisti kilpailukykyisesti. Näitä heidän satelliitteja
• 1:14:18
  reorbit myöskin huikea rahoituskierros.
• 1:14:22
  Mun mielestä 50 miljoonaa tänä vuonna osoittaa sen, että tää on
• 1:14:26
  hyvin, hyvin tota pärjäävä yritys, mutta ehkä tuossa niinku
• 1:14:30
  3 peliteollisuuskvanttia satelliitit.
• 1:14:35
  No. Kuitenkin start-upeista on on
• 1:14:38
  sellainen mielikuva monella ihmisellä.
• 1:14:40
  Uskoisin, että nää on tämmöisiä. Kerro nuorille kuunnelle, jotka
• 1:14:47
  haluavat pitää hauskaa, niin ajatellaan että ne on vaan
• 1:14:51
  tällaisia pieniä tekijöitä. Ei niillä ole mitään merkitystä.
• 1:14:54
  Niin miten vastaisit tuhonvaihteeseen?
• 1:14:57
  No datan perusteella. Ensinnäkään ei ole kovin nuoria.
• 1:15:02
  Itse asiassa menestyneet startup-yritykset niin siellä
• 1:15:05
  takana itse asiassa aika en nyt sano iäkkäitä, mutta siis ei
• 1:15:09
  nuoria henkilöitä. Eli se on mun mielestä.
• 1:15:13
  Se on harhakuva. Se ei myöskään ole sitä, että
• 1:15:17
  että tehdään niinku kirjoitetaan koodia tietokoneelle.
• 1:15:20
  Ja sitten meillä on joku hieno softa.
• 1:15:21
  Siis se on myös sitä, mutta mutta se ei ole pelkästään sitä
• 1:15:25
  ja ja tota ja isossa kuvassa se ei siis todellakaan ole
• 1:15:29
  pelkästään sitä ja se se niinku pystytään osoittamaan
• 1:15:32
  osoittamaan datalla, että ne on niinku niinku ne on harhakuvia,
• 1:15:36
  mutta se mitä se on niin on tosiaan.
• 1:15:39
  On tosiaan sitä, että henkilöt jotka on erittäin ahkeria ja
• 1:15:42
  yleensä korkeasti koulutettuja. Ja tota muutenkin pärjäävät
• 1:15:49
  elämässä silleen hyvin. Niin he on sitten ihmisiä jotka
• 1:15:52
  on mukana mukana ja yleensä näissä yrityksissä.
• 1:15:57
  Mulla on yksi kysymys. Minkä mä haluaisin esittää sulle
• 1:16:00
  ja sitten ennen sitä voitaisiin ottaa tällaiset jompikumpi
• 1:16:04
  tyyliset. Kysymykset.
• 1:16:06
  Joo tää on hauska joo. Kotimainen vai kansainvälinen
• 1:16:10
  pääoma? Kotimainen suuri rahasto vai
• 1:16:16
  monta pientä suuri nopea exit vai pitkä peli pitkä peli,
• 1:16:21
  eläkerahastot vai yksityiset sijoittajat?
• 1:16:26
  No yksityiset sijoittajat. RND vai go to market?
• 1:16:30
  RND. Pohjoismainen yhteistyö vai oma
• 1:16:33
  kansallinen strategia? Oma kansallinen strategia,
• 1:16:38
  regulaation purku vai verokannustimet?
• 1:16:44
  Regulaation purku. Talentti vai raha.
• 1:16:49
  Palattiin. Kyllä ja nyt se viimeinen
• 1:16:52
  kysymys. Mitä haluat?
• 1:16:55
  Minkälaisen viestin haluaisit lähettää päättäjille tämän
• 1:16:59
  keskustelun perusteella ja tämän teidän raportin perusteella?
• 1:17:04
  Päättele viesti. Ottakaa aikaisempaa enemmän
• 1:17:07
  startup-yritykset huomioon ja ja niiden tarpeet, koska suomen
• 1:17:11
  tulevaisuus makaa näissä yrityksissä.
• 1:17:15
  Kyllä oliko se tarpeeksi lyhyt? Se on hyvin kiteytetty.
• 1:17:20
  Startup suomen startup-yhteisön pääekonomisti jusaf chat.
• 1:17:23
  Kiitoksia, että kävit signaali podcastin haastateltavana, että
• 1:17:26
  tämä oli erittäin valaiseva keskustelua.
• 1:17:29
  Kiitos. Haluaisin lopuksi lainata
• 1:17:33
  tekstin pätkää timo ahopellon ja juuri engelmin
• 1:17:38
  startup-käsikirjasta, joka ilmestyi viime kuussa.
• 1:17:43
  Startup-yrityksellä on suomalaisessa rahoitusmaailmassa
• 1:17:46
  totuttu pitämään lasten temmellyskenttänä.
• 1:17:50
  Kerran eräs talousvaikuttaja vähättelee niiden merkitystä
• 1:17:53
  kansantaloudelle todetaan sen jäävän siihen, että jostain
• 1:17:57
  nuorista kundeista tulee silloin tällöin miljonäärejä.
• 1:18:02
  Vuonna 2018 timo esitti helsingin sanomien talouden
• 1:18:07
  puolustuskurssilla, että 100 uutta 100 miljoonan arvosta
• 1:18:11
  startupia uudistaisi suomen talouden.
• 1:18:16
  Ajalle ominaista olisi se, että esityksen jälkeen eräs tunnettu
• 1:18:20
  taloustieteilijä. Ponnahti seisomaan ja tuomitsi.
• 1:18:24
  Tuon silkkaa unelmahättöä. Vetäkäämme johtopäätöksiä tästä.
• 1:18:30
  Itse kukin mun nimi on george lapinlampi ja tämä oli signaali
• 1:18:35
  podcast ensi jaksoon moi moi.