Latest / Signaali / #60 | Olemmeko tuomittuja ikuiseen nollakasvuun nykyisellä väestöllä Suomessa? Roger Wessman.

Transcript

#60 | Olemmeko tuomittuja ikuiseen nollakasvuun nykyisellä väestöllä Suomessa? Roger Wessman. · Signaali

0:00
Vaikka SUOMI on velkaantunut, niin kyllä tässä suomalaiset
0:03
poliitikot. On osoittautuneet osoittaneet
0:09
aika paljon suurempaa kuitenkin huolta tulevaisuudesta ja ennen
0:12
kaikkea suomessa ei ole, koska oltu sellaisessa tilanteessa,
0:17
jossa yksi yhtenäinen puolue olisi voinut ihan mielenmäärin
0:23
voinut. Holtittomasti jakaa rahaa
0:28
kannattajille, että meillä kuitenkin kaikki hallitukset on
0:32
on enemmistö hallituksia, jotka täytyy jotenkin.
0:37
Lakia. Ja sääntöjä noudattaa.
0:43
Morjesta kaikille ja tervetuloa uuden signaalipodcastin jakson
0:46
pariin. Ennen kun mennään itse
0:49
aiheeseen, niin pyytäisin teitä tavanomaiseen tapaan laittamaan
0:52
kanavan tilaukseen. Näen autatte meitä vahvistamaan
0:56
signaalia. Ja tällä kertaa signaalin
0:59
vieraana on ekonomisti roger westmann.
1:03
Tervetuloa signaaliin rogeroon. En kiitos, hauskaa olla täällä.
1:08
Haluaisin keskustella sun kanssa tänään suomen talouden kasvun
1:12
ongelmista ja perin juurista. Nämähän on sinulle varmasti
1:18
tuttuja aiheita, joita olet nyt vuosia käsitellyt.
1:21
Kyllähän tätä on tullut pohdittua vuosien aikana.
1:25
Kyllä. Lähdetäänkö sellaisella
1:28
yksinkertaisella kysymyksellä kun että miksi sun mielestä
1:31
suomen talous ei kasva? Niin ensinnäkin niinku voi
1:37
pohtia mitä tarkalleen tarkoitetaan sillä että suomen
1:39
talous ei kasva, koska tässä voi löytää niinku monta syytä jos
1:43
niinku esimerkiksi lähtee poimimaan, että miksi suomen
1:48
talous ei ole kasvanut viimeiset 3 vuotta niin sitten on monia
1:51
tekijöitä. Talouden suhdanteisiin liittyen,
1:54
mutta jos sä ehkä oleellisin kysymys, että miksi?
1:59
Suomen talous on tällä hetkellä kasvu-uralla, joka on selkeästi
2:05
heikompi kuin mitä se on ollut aikaisempina vuosikymmeninä.
2:08
Miksi? Viimeisen 10 vuoden aikana niin
2:12
suomen talouden kasvu on jäänyt alle prosentin vuodessa.
2:19
Että mikä on muuttunut, niin sitä voidaan siitä voi löytää 2
2:24
selkeätä syystä syytä. Toinen on se, että suomen
2:29
työikäisen väestön kasvu on tyrehtynyt, että työvoimaa ei
2:33
enää kasva. Työikäinen väestö ei enää kasva.
2:38
Ja sitten se toinen on on se, että tuottavuuden kasvu on
2:43
jäänyt selkeästi hitaammaksi kuin aikaisempina
2:48
vuosikymmeninä. Ja se mikä sitten on sen tuo
2:54
heikomman tuottavuuden kasvun taustalla, niin siinä nyt löytyi
3:00
useita tekijöitä. Yksi tekijänä selittävänä
3:05
tekijänä tällekin voi löytää tää.
3:08
Väestökehitys oli väestön ikääntyminen.
3:11
Muun muassa siitä, että tuottavuuden kasvu tulee siitä,
3:16
että tehdään asioita uudella paremmalla tavalla ja nuoremmat
3:23
ihmiset on kertakaikkiaan parempia omaksumaan uusia
3:26
tapoja. Ryhtyä uuteen kun mitä mun
3:31
ikäiset. On.
3:35
Mut sitten toinen tekijä on se että.
3:39
Tuottavuutta on helpompi kasvattaa silloin kun lähdetään
3:43
liikkeelle siitä, että. Tuottavuus on alhaisella
3:47
tasolla. Jos mietitään missä SUOMI oli
3:50
toisen maailmansodan jälkeen, niin me.
3:54
Oltiin niinku verrattuna etenkin yhdysvaltoihin, mutta muihin
3:58
länsimaihin niin selkeästi alemmalla kehityksen tasossa ja
4:03
sitten vuosikymmenien varrella me kehityttiin.
4:08
Kuruttiin sitä etumatkaa umpeen. Nyt me ollaan aika lähellä
4:15
tuottavuudessa toimintatavoissa. Niitä on niitä parhaimpia
4:19
toimintatapoja mitä maailmalta löytyy, niin nyt ei enää
4:22
tuottavuutta voida parantaa sillä, että me vaan kopioidaan
4:25
ja mitä muualla tehdään. Eli tätä voi tulkita sillä
4:29
tavalla, että kymmeniä vuosia sitten meidän piti keksiä paljon
4:33
yksinkertaisempia asioita taloudessa.
4:35
Meidän piti keksiä miten polkupyörä toimii.
4:37
Nyt meidän pitää keksiä miten fuusioenergiasta saadaan ulos
4:41
energiaa. Joo näin näin voi sanoa, mutta
4:44
meidän ei edes tarvinnut keksiä miten polkupyörä toimii, koska
4:49
kyllä kun sitä polkupyörää oli keksitty muualla niin piti vaan
4:53
oppia että että miten ne muut. Ja ottaa se käyttöön.
5:01
Nyt tietysti edelleen. Me voidaan hyötyä siitä, että
5:04
muualla maailmassa. Keksitään uusia asioita ja niitä
5:10
voidaan kopioida tai esimerkiksi.
5:12
Tekoälyn kehitys on mahdollisuus tuottavuuskasvuun suomeenkin,
5:17
vaikka me ei olla sitä täällä keksitty.
5:21
Mutta. Mutta silloin me edetään vaan
5:25
siinä tahdissa mitä maailmalla syntyy uusia ideoita ja se, että
5:30
jos katsotaan maailmanlaajuisesti kiinni, niin
5:33
trendi on pikemminkin ollut siihen suuntaan, että että tää
5:36
tuottavuus kasvu hidastuu eli silloin tullaan siihen että.
5:42
Että, että jos todellakin siihen, että pitää keksiä sitä
5:46
fuusioenergiaa eikä pelkästään sitä polkupyörää.
5:49
OK eli jos tulkitsen oikein sun hypoteesin niin ongelmat
5:53
juurtuvat siitä, että Suomessa on iso demografinen muutos.
5:57
Meillä on vähemmän nuorta osaavaa työvoimaa, mutta eikö
6:03
tilanne ole sama myös muissa pohjoismaissa, missä on myös
6:06
vähemmän nuorta työvoimaa, niin miksi siellä taloudet pärjää
6:10
paremmin? Jos me verrataan tilannetta
6:13
esimerkiksi ruotsiin ja jo joka nyt on lähi vertailukohde.
6:18
Niin ensinkin. Väestörakenne on parempi.
6:21
Ruotsissa. Ruotsissa on enemmän nuoria
6:27
ihmisiä että se, että se osittain selittää sitä, että
6:31
väestö kasvu on parempaa ruotsissa, että se osittain
6:35
selittää sitä. Mutta kyllä ruotsalaiset ovat
6:42
myös onnistuneet paremmin ylläpitämään tuottavuuden
6:46
kasvua. Ja.
6:51
Jos tulee siihen mistä se parempi tuottavuuden kasvu.
6:55
Tulee ruotsissa niin se tulee ennen kaikkea siitä, että
7:00
ruotsissa on kehitetty. Ollut paljon parempi kehittämään
7:06
sellaisia uusia palveluideoita. Jotka nostaa talouden
7:13
tuottavuutta niin kun. Monella 100 no tietysti niin kun
7:20
tunnetaan sellaisia yhtiöitä kuin esimerkiksi spotify.
7:25
Klarnan niin kun rahoitusalalla. Jotka on.
7:31
Mutta nää on vaan niinku keihäänkärkiä.
7:33
Ruotsissa on todella paljon sellaisia.
7:37
Korkean tuottavuuden palveluyrityksiä, jotka on on on
7:41
nostanut. Heidän tuottavuuttaan ja sitä
7:45
kautta talouden kasvuun. Juurikin näin.
7:49
No 3 viimeisen vuoden aikana suomen talouskasvu on ollut
7:53
aivan umpisurkeata, mutta ei se ollut mitään briljanttia sitä
7:57
ennenkään. Ja jos astutaan historiassa
8:00
hieman taaksepäin niin niin mikä on sellainen kaikkein tärkein?
8:07
Piste suomen taloushistoriassa, että jolloin kasvumalli on
8:11
mennyt niin sanotusti rikki. Onko se vuoden finanssikriisi
8:17
vuonna 2008 vai nokian romahdus vai?
8:22
No eurokriisejähän meillä on riittänyt tässä, että onko joku
8:26
tietty sellainen ajankohta, jolloin nyt jälkikäteen voidaan
8:29
olla viisaita ja sanoa, että juuri silloin ongelmat
8:33
pahenivat. No kyllähän selkeästi jos
8:39
katsotaan niinku talousdatasta niin selkeästi se se käännepiste
8:45
suomen talouskasvulle oli globaali finanssikriisi ja sen
8:51
jälkeinen ja ja sen jälkeen nokian romahdus ja nää oli kovia
8:56
iskuja nää selittää sen, että niinku vuodesta 2008 vuoteen
9:01
vuoteen 2015 niin Suomen talouteen tuli.
9:05
Suuri kuoppa, josta hitaasti ollaan kasvettu ylöspäin.
9:14
Mut mä en niinkään sano että nää oli ja etenkin tää nokian
9:18
romahdus nokiahan nokian matkapuhelin toiminta
9:23
parhaimmillaan vastasi melkein 5% suomen koko talouden
9:28
tuotannosta ja se käytännössä käytännössä putosi muutamassa
9:32
vuodessa nolla. Kyllä niin niin.
9:38
Siinä se oli tietysti kova kova isku taloudelle eikä sitä ole.
9:46
Sitä on saatu niinku palautettua, mutta mä en
9:50
kuitenkaan sanoisi, että vaikka nää tää oli se käännekode.
9:53
Mä en kuitenkaan sanois että nää oli nää.
9:58
Oli oikeastaan niinku syytä tähän näihin ongelmaan, että nää
10:03
ongelmat. Niinku väestön ikääntyminen,
10:07
niin se. Se nyt on ollut tapahtumassa
10:10
pitkään aikaan. Nokian suuri menestys tuota.
10:17
Vuosituhannen alkuvuosina niin tavallaan.
10:22
Peitti niitä ongelmia mitkä oli rakentumassa sen siellä alla ja
10:29
ja ylläpiti. Tuottavuuskasvua, mutta sitten.
10:35
Samaan aikaan tuo tuota 2010 niin suuret sodan jälkeen
10:41
syntyneet suuret ikäluokat tuli eläkeikään.
10:46
Ja. Z.
10:51
Set kunnan shokit oli ohi eikä enää niinku voida sanoa että
10:56
että että että suomen tämän hetken ongelmat riippuu nokiasta
10:59
niin nyt on nää taustalla olevat niinku rakenteelliset tekijät
11:04
mitkä niinku oli vanhan rakentuneet siihen niin.
11:08
Ne näkyy nyt talouden kasvussa. Juuri näin kun kuuntelee
11:13
nykyhallitusta niin se on sitä mieltä, että kaikki edelliset
11:17
hallitukset tekevät vain ja ainoastaan virheitä.
11:20
Ja kaikki nykyiset ongelmat johtuvat vääristä poliittisista
11:23
päätöksistä. Niin.
11:25
Onko tämä totta? Tehtiinkö suomessa kuitenkin
11:29
jotakin oikein 2010 luvulla sun mielestä.
11:34
Jos mä poimisin yksi asian, joka meni hyvin 2010 luvulla, niin
11:41
oli se, että me onnistuttiin vuosikymmen sen vuosikymmenen
11:46
aikaan nostamaan työllisyysastetta, että osittain
11:49
kompensoimaan tätä ikääntyvää väestöä sillä, että suurempi osa
11:54
työikäisestä väestössä todellakin on töissä.
11:59
Että sitä saavutettiin sekä. Sekä rakenteellisissa
12:04
rakenteellisilla uudistuksilla eläkejärjestelmään.
12:09
Se se työ työttömyysturva eläkeputkeen purettiin.
12:16
Se kilpailukykysopimus mitä tehtiin sipilän hallituksen
12:19
aikana niin auttoi parantamaan työllisyyttä, että sillä
12:23
puolella onnistuttiin kohtuullisen hyvin, mutta.
12:29
Työllisyysasteen nousu on vaan niinku talouden kasvuun
12:33
aikaansaamiseksi. Aika rajattu keino koska no ei
12:38
työllisyysastetta ei ainakaan voida nostaa yli 100% ja ja
12:43
käytännössä ei. Ei päästä edes läheskään siihen
12:45
että se on vaan rajattu määrä, että kyllähän se pitkällä
12:49
aikavälillä talouden ja vaurauden kasvu riippuu
12:53
tuottavuuden kasvussa eli siitä että tehdään saadaan enemmän
12:56
tuotantoa työ tuntia kohden. Kyllä eli tarvitaan
13:02
laadukkaampaa työvoimaa. No laadukkaampi työvoima on
13:08
yksi. Tuota tapa saada tuottavuutta.
13:15
Enemmän, mutta ylipäätänsä niinku että että taloudessa
13:19
talouden täytyy toimia fiksummin, että jos miettii,
13:22
että millä tavalla niinku voidaan nostaa työntekijän
13:26
tuottavuutta, niin toki yksi asia on se, että.
13:30
Että että se on osaavankempi työ työntekijä.
13:33
Toinen on on se, että hänellä on.
13:36
Tarvittavat työkalut että investoidaan koneisiin, mitä hän
13:40
niinku juuri siihen työhön tarvitsee, mutta hyvin paljon
13:46
tuottavuuskasvusta tulee siitä, että yritykset kehittää
13:49
liiketoimintaansa ja. Kehittää toimintaansa, että jos
13:55
miettii esimerkiksi, että jos valmistellaan sakseja.
13:59
Me se on rajattu määrä, että miten niinku voidaan kasvattaa
14:04
sitä tuotantoa siitä, että koneessa koneistetaan sitä
14:08
saksin tuotantolinjaa, mutta yksi tapa kasvattaa tuottavuutta
14:11
että parannetaan. Tuota niitä saksien muotoilua,
14:17
että tehdään niin kuin komeat niin kuin oranssi, kahvaiset tai
14:22
muuten niin kuin käteen sopii hyvin sopivat sakset, josta
14:26
asiakkaat on valmiita maksamaan enemmän, niin se nostaa
14:29
tuottavuutta. Kyllä, mut monesti taloudessa
14:34
käy sillä tavalla, että kuitenkin joku tietty
14:37
organisaatio tai yritys nousee muiden yläpuolelle, että se
14:41
menestyy huomattavasti paremmin kuin muut.
14:45
Ja tämä asia muuten korostuu tosi paljon.
14:48
Esimerkiksi startup-maailmassa, missä sijoittajat yleensä
14:52
menettää rahansa suurimmassa osassa tapauksista, mutta sitten
14:56
yksittäiset tapaukset maksaa itsensä takaisin.
14:58
Myös ne tappiot kyllä. Ja mun oma näkemys on se, että
15:02
Suomessa on kyllä koulutettua työvoimaa.
15:05
Meillä olisi osaamista ja on myös sellaisia yksilöitä, jotka
15:08
tahtovat tehdä saavuttaa asioita.
15:13
Siitä se ei ole kiinni, vaikka heitä on yhä vähemmän.
15:16
Mä allekirjoitan sen väitteen. Tietenkin se on ihan
15:18
tilastollinen fakta. Meillä on yhä vähemmän sellaisia
15:22
ihmisiä, jotka ovat nuoria, jotka ovat nälkäisiä
15:25
toteuttamaan näitä innovaatioita ja uudistuksia.
15:29
Eli jotenkin tää haiskahtaa siltä, että meillä on kuitenkin
15:32
joitain bloggereita nimenomaan sääntelyä ja politiikan
15:36
puolella, että meidän pitäisi ottaa pois tieltä.
15:38
Meidän pitäisi raivata pois tieltä nämä esteet, että mun
15:41
oman kokemuksen mukaan innovaattorit innovaattorit
15:45
monesti eivät kaipaa sitä, että valtio tulisi tukemaan heitä.
15:50
Että eivät he kaipaa mitään suoraa fiskaalipolitiikkaa.
15:53
He haluavat vain toteuttaa omia unelmia, mutta suomessa sääntely
15:59
ja politiikka on sellainen, että erityisesti alkuvaiheen
16:03
yrityksiä kohdellaan todella rankasti suhteessa siihen, missä
16:06
asemassa ne ovat. Heillä on vähemmän liikevaihtoa,
16:11
vähän voittoa, mutta heitä kohdellaan ikään kuin ne
16:15
olisivat sellaisia matuureja yrityksiä pitkälle kehittyneitä
16:19
yrityksiä ja tämä verottaa mun mielestä sitä pohjaa niinku sitä
16:25
orastavaa kasvua monesti. Niin näetkö että tää on
16:28
eräänlainen ongelma suomessa suomen talouspolitiikassa?
16:33
Varmasti niinku parannettavaa löytyy, mutta kyllä mulla on
16:40
ainakin vaikea identifioida, että mitä olisi sellaisia.
16:46
Startup-yrityksen kasvun esteitä, mitä meillä on Suomessa
16:51
mitkä ei, ei ole olemassa esimerkiksi ruotsissa.
16:57
Jossa kuitenkin tällaisiin menestyviin startup-yrityksiä
17:01
enemmän. Ja kyllähän meillä täällä
17:03
suomessakin. On menestyneitä ja aika
17:09
paljonkin lupaavia startup-yrityksiä.
17:15
Mielenkiintoista on niinku jos katsoo niinku tätä
17:17
startup-kenttää, niin paljon puhutaan siitä esimerkiksi, että
17:24
miten paljon parempi yhdysvallat.
17:27
HN että, että suurin osa maailman suurista startupeista
17:33
tulee yhdysvalloista. Ja siinä tietysti yksi etu ilman
17:38
muuta on se, että Yhdysvallat on suuri yhtenäinen markkina.
17:43
Totta. Sekä jos on sekä niin kun.
17:51
Sääntely ja lakien suhteen, mutta myös käytetyn kielen
17:55
suhteen kulttuurin suhteen niinku helpompi.
17:58
Helpompi ponnahtaa mutta tuota. Mut myös jos katsoo Yhdysvaltoja
18:05
niin se startup-toiminta itse asiassa on keskittynyt hyvin
18:09
pitkälle. Ainoastaan yksi jo osavaltioon.
18:11
Totta. Ja ja ja tuossa yksi
18:13
osavaltiossa niin se on itse asiassa keskittynyt
18:16
puolikkaaseen siihen osavaltion pohjoisosaan eli piilaaksoon
18:22
tuota. Kaliforniassa.
18:27
Ja tää niin kun. Mistä tää kertoo siitä että.
18:33
Että nää startup-yritykset kehittyy usein sitä kautta, että
18:38
kun on menestyviä startup-yrittäjiä, joilla on
18:42
kokemusta. Niin ja ja ovat keränneet
18:46
vaurautta, niin ne sitten ovat mukana auttamassa uusia.
18:55
Startup-yrittäjiä kehittämään ja tätä prosessiahan me ruvetaan
18:57
näkemään myös nyt suomessa, että nää kun tää ensimmäisen
19:00
sukupolven suomalaiset startup-yrittäjät ovat
19:04
menestyneet, niin nää ne on myös nyt niinku bisnesenkeleinä
19:08
auttamassa niinku seuraavaa sukupolvea sitä kautta niinku se
19:12
kehitys lähtee liikkeelle. Mut tää on niinku asteittainen
19:16
prosessi, että minusta. On on paljon lupaavaa merkkejä,
19:20
että tää on lähtemässä liikkeelle.
19:25
Että ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta se vie aikaa.
19:30
Ja niinku vielä sanoit niin täähän on niinku.
19:35
Sellainen että tota suurin osa. Startup-yrityksistä epäonnistuu.
19:42
Mut sitten jotkut menestyy ja jotkut menestyy ihan valtavasti.
19:46
Ja ja nyt näitä. Ihan.
19:50
Valtavia niinku nimiä jotka kaikki tuntee maailmalla tyyppiä
19:54
spotify. Niin niitä nyt ei ole ole
19:57
toistaiseksi sattunut, mutta ehkä sattuu enemmän.
20:00
Toki toki tuota vihaisia lintuja niin maailmalla tunne tunne
20:05
tunnetaan kohtuullisen hyvin. Että sen puoleen mä mä oon
20:11
niinku toiveikas että että ei me välttämättä niinku.
20:17
Ruotsin jälkeen niinku ikuisesti jäädä mut.
20:23
Mut se sitten vie aikaa. Kyllä kyllä.
20:26
No jos tämä olisi sellainen. Täysin lese feed-markkina, että
20:33
täällä annettaisiin vaan yritysten teille vapaasti
20:37
toteuttaa omaa kehitystyötä verottamatta.
20:41
Heitä kuvitellaan nyt sellainen hypoteettinen skenaario, niin mä
20:44
sanoisin että. Se on ihan riittävä.
20:49
Ehto tai tai pohja silleen, että yritykset voisivat menestyä,
20:54
mutta kun valtio sekaantuu yritysten toimintaan tai
20:59
sekaantuu, on ehkä väärä termi, mutta tavallaan se kohdistaa
21:03
sellaisia toimia, jotka. Hidastavat yritysten kasvua.
21:08
Mä en sano, että se on hyvä tai huono asia, koska.
21:11
Se no joo joku voi olla eri mieltä että onko onko oikein
21:15
verottaa liiketoimintaa siihen mä en ota kantaa mutta.
21:20
Nyt kun sitä kuitenkin verotetaan eli valtion omilla
21:23
toimillaan kuitenkin hidastaa niiden kehitystä, niin pitäisikö
21:27
meidän kuitenkin tehdä jotain rakenteellisia uudistuksia,
21:30
jotka auttaisivat firmaa kasvamaan täällä kun vaikuttaa
21:34
siltä, että jos mä vain verotamme, mutta emme mitenkään
21:38
poista kasvunneestäni ei oikein tapahdu minkäänlaista kasvua tai
21:42
sellaista kunnollista. Jos nyt puhutaan siitä, että
21:46
verotetaan yritystoimintaa, niin yksi asiahan on.
21:49
Keskeinen asia. Yritykselle on tietysti.
21:54
Se se. Yhteisöveron taso ja ja ja siinä
22:00
täytyy sanoa että SUOMI SUOMI on aika kilpailukykyinen kun me
22:03
ollaan tän hetkeisellä yhteisöverolla.
22:06
Esimerkiksi esimerkiksi yhdysvalloissa, niinku on
22:08
ainakin se yhteisön verokanta on korkeampi.
22:13
Vielä kun kun otetaan ne osavaltio verot mukaan ja ja
22:19
suurimmassa euroopassa niin. Tai jos me ollaan suurin
22:23
piirtein samassa taistelussa kuin ruotsissa.
22:25
Että että joo ehkä jotain kannustinta voisi voisi voi
22:30
vielä saada. Saada niinku yhteisöverosta tai
22:35
siitä että on jotain niinku vahvistetaan.
22:40
T at k vuojennusta ja tää on ehkä se se vahvin perustelu
22:45
startup-yritystoiminnan tukemiseen ansaat t at k toimi
22:52
investoinnit tuotantoon ja kehitykseen, niin ne ei
22:55
ainoastaan Hyödynnä sitten niitä sitä yhtiötä joka.
22:59
Tekee ne investoinnit vaan kun sillä kehitetään tuota tietotaso
23:08
niin tietämystä ja osaamista, niin se osaaminen valuu myös
23:14
muihin suomalaisiin yrityksiin. Ja vaikka vaikka me eletään
23:19
niinku tällaisessa globaalissa maailmassa, jossa netin kautta
23:23
kaikki tieto välittyy, niin kuitenkin todellisuudessa niin
23:26
se tieto välittyy helpoiten. Kun niinku.
23:30
Kun ihmiset tapaa, että siitä syystä piilaaksoon on olemassa.
23:35
Ja ja tää on niinku perustelu sille miksi?
23:39
Miksi tällaista? Startup-toimintaa ja etenkin
23:44
niiden TFK toimintaa kannattaa tukea, mutta sitähän suomessa
23:50
tehdään. Tehdään tuota Business Finlandin
23:55
kautta. Siitä voi pohtia, että kuinka
23:59
tehokasta tää julkinen tuki on. Olisiko se parempi jos se se
24:05
tuki sen sen tuen saaminen ei vaatisi.
24:10
Yksi paljon niinku byrokratiaa että nyt.
24:15
Yksi niinku tai tai tai sehän on suoranaisesti elinkeino tai
24:22
jollekin konsultteja. Konsulttejalle on erikoistuneet
24:25
siitä, että miten kirjoitetaan hakemuksia.
24:30
Ja. Se raha ei välttämättä aina
24:35
tule. Tule sitten kanavoitua oikealle
24:38
tasolle, niin voidaan kysyä, että olisiko parempi niinku
24:41
neutraalimpi järjestelmä, jossa se tuki kanavoituisi
24:45
verohuojennuksina. Enemmän, että siitä voi
24:49
keskustella, mutta joka tapauksessa kyllähän niinku sitä
24:54
TFK toimintaa suomessa tuetaan ja se se on niinku perusteltu.
24:59
Osuu asian ytimeen kun sanot, että tieto kulkee kuitenkin
25:03
kasvokkain kaikkein parhaiten, koska ehkä olet tutustunut.
25:09
Näihin tutkimuksiin, jotka tutkii just sitä, että onko WCN
25:13
näkökulmasta riskillisen rahan näkökulmasta mitään merkitystä
25:16
missä päin startup on niin yllättäen sillä on väliä, että
25:21
vaikka pääoma liikkuu helposti paikasta toiseen teoriassa, mut
25:27
se ei aivan pidä paikkaansa, että että kuitenkin sijoittajat
25:30
perforoivat sitä että. Firmat ovat fyysisesti heitä
25:34
lähellä. No suomen tilanne
25:37
maantieteellisesti ei ollut mikään ihanteellinen.
25:39
Siinä mielessä me ollaan käytännössä periferiä niin mitä
25:44
me voidaan ratkaista tämä pulma mistä me saadaan pääomaa tänne
25:47
jos sitä ei ulkomailta. Kovin helposti valuu tänne.
25:52
Me ollaan liian kaukana. Mitä me voidaan tehdä?
25:57
Onko tässä taas ratkaisemassa, että valtion sekaantuu tähän
26:00
peliin? Mä en usko, että se loppujen
26:02
lopuksi se ongelma on välttämättä pääoman saanti.
26:08
Ensinnäkin siitä syystä, että että kyllähän suomeen jo on
26:12
kertynyt vaurautta, että meillä on pääomaa suomessa mihin
26:16
voidaan sijoittaa ja toisaalta siitä syystä.
26:19
Sellaiset suomalaiset yritykset. Jotka ovat.
26:26
Osoittaneet kyvykkyytensä, niin kyllähän kyllähän näitä pääomia
26:31
suomalaiset startup-yritykset on keränneet pääomia ulkomailta.
26:36
Että kyllä mä näen että se keskeinen pullonkaula on on jo
26:41
näiden startup-yritysten kehittämisessä, että että
26:45
saadaan ne startup-yritykset sellaiseen vaiheeseen, että ne
26:49
pystyy. Vakuuttamaan.
26:55
Niin kun passiivisiin sijoittajiin eli sellaisia
26:59
joilla on rahaa vaan etsii sijoituskohdit ja on valmiita
27:03
sijoittamaan. Että miten saadaan ne siihen
27:07
malliin, koska siinä niinku alkuvaiheessa niin
27:10
startup-yritykset ei tarvitse ainoastaan sitä rahaa.
27:16
Vaan ne tarvitsee neuvoa osaamista ja ja siinä niinku
27:22
tää. Tää vanhojen konkareiden niinku
27:26
kokenut verkosta, että että on sellaisia niinku niinku WC
27:30
maailmassa tyypillisesti on että että että kokeneita.
27:34
Kokeneita ihmisiä, jotka ei ainoastaan pysty ole valmiita
27:39
sijoittamaan, vaan vaan haluaa osallistua sen yrityksen ja on
27:45
osaamista niinku osallistua sen yrityksen kehittämisessä.
27:50
Ja nää tietysti siinä on kynnys. Tässä jos tässä vaiheessa a
27:58
vakuuttaa joku san franciscolainen WC, sijoittaja a
28:02
sijoittaa suomeen ja vielä uskoo sen siihen, että hän pystyy
28:08
valvomaan sitä yhtiö ja ja osallistumaan sen kehittämiseen
28:12
kun se yhtiön toiminta. Tapahtuu täällä suomessa ehkä
28:16
suomen kielellä, mutta ainakin niinku toisella puolella
28:21
maapalloa, niin kyllä kyllä se enemmän.
28:26
On se, että me kehitetään se oma.
28:30
Oma tavallaan verkosto, joka sitä rahoittaa.
28:34
No me ei saada kauheasti vastakkainasettelua.
28:37
Täällä on meidän keskustelulla, koska jälleen kerran mä oon
28:39
samaa mieltä sun kanssa. Elikkä tää on just se
28:44
informaation epäsymmetria ja jos joku haluaa sijoittaa vaikkapa
28:49
johonkin pörssifirmaan, niin sillähän on jo olemassa se
28:53
julkinen informaatio kuinka tuottava se firma on kuinka
28:56
paljon pääomaa sillä on ja niin edelleen.
28:58
Nämä kaikki indikaattorit on julkisia.
29:01
Niin niitä ihmisiä, jotka omistavat sen firman tai
29:05
ohjaavat sitä, niin ei minun tarvitse ainakaan tavata heidän
29:08
henkilökohtaisesti. Mutta sitten jos puhutaan
29:10
startupeista aivan alkuvaiheen startupeista, niin heillä ei ole
29:15
markkinaa, ei tuotetta. Ei mitään dataa niin ja sen
29:20
vuoksi monesti puhutaan siitä, että sijoittajat sijoittavat
29:24
nimenomaan tiimiin ja ihmisiin. Eli tää on tällaista niinku
29:28
uskon asiaa niin sanotusti he luottavat siihen et nämä ihmiset
29:31
pystyy rakentamaan. Ja jos tulkitsen oikein, niin
29:35
tarkoitat sitä, että meidän pitäisi jotenkin saada
29:38
startup-vaiheesta SK niin sanottuun sca-pvaiheeseen tuotua
29:43
firmoja siinä vaiheessa kun skelap-firmat.
29:47
Tuottavat. Heillä on liikevaihtoa, niin
29:49
syntyy dataa, niin sitä dataa voi hyödyntää
29:53
sijoituspäätöksessä eikä tarvitse välttämättä enää tavata
29:56
ihmisiä, jolla. Samassa paikassa sen johto
30:00
tiimin kanssa, eikö niin? Joo, kyllähän se se se on aika
30:05
paljon helpompaa. Kyllä kyllä just näin.
30:08
No kun tutkitaan tällä hetkellä suomen vientiä, niin onko se
30:12
kuitenkin sellaista teollisuuspainotteista ja meidän
30:15
talouspolitiikka perustuu just siihen, että me tuemme vanhaa
30:19
teollisuutta. Me mietimme, että miten me
30:20
saataisiin vietyä täältä lisää metallia, lisää sellua lisää
30:26
puuta lisää kemikaaleja ynnä muuta.
30:29
Jotenkin tää tää on tärkeä, tietysti tää muodostaa valtavan
30:33
tulopohjan taloudelle, mutta onko meillä talouspolitiikka
30:36
jotenkin? Jähmettynyttä ja ja
30:38
vanhanaikaista sun mielestä. Teollisuuspolitiikka aina tuppaa
30:43
menemään hivenen siihen suuntaan.
30:47
Että vääjäämättä tuetaan sitä, mitä on olemassa.
30:51
Koska ne ne on ne yhtiöt joilla jotka tällä hetkellä työllistää,
30:57
jotka ovat kehittäneet kontakteja, mutta kyllähän sekä
31:01
poliittisessa sekä politiikassa selkeästi ollaan menty parempaan
31:06
suuntaan, että kyllähän suomessa tiedostetaan osittain tietysti
31:09
tällaisten. Niin niin niinku supercellin
31:14
kaltaisten niinku menestyjien kautta että oho.
31:18
Tästä voi yhtäkkiä tulla, ei ainoastaan niinku suomen
31:22
taloudelle, mutta mutta. Mutta suomen valtiolle ei
31:25
ystävän paljon. Tuloja jostain ihmeellisestä
31:29
peliteollisuudesta. Että se ei ole pelkkää leikkiä
31:35
tällä hetkellä. Jos jos jos mietitään suomen
31:37
vienti viennin tuomista tuloista, niin tällä hetkellä se
31:43
SUOMI suomeen tuotettu lisäarvo viennistä niin noin kolmasosaa
31:49
on palveluja. OK tavaroiden osuus.
31:55
Suomen viennistä on on on tätä suurempi.
31:58
Mutta niistä tavaroista mitä me viedään suomessa, niin.
32:04
Merkittävä osa niiden arvosta koostuu raaka-aineista ja
32:08
komponenteista, jota ollaan tuotu ulkomailta, että se suomen
32:11
suomessa tuotettu osuus on pienempi.
32:14
Tässä ääriesimerkkejä tietysti jos miettii jotain nesteen
32:18
vientiä, niin se kyllä vientitilastoissa näy näkyy, mut
32:22
kun suurin osa siitä. Tuotteesta on kuitenkin suomeen
32:28
tuotua raakaöljyä, niin se nettoarvo mikä jää suomeen niin
32:31
ne on paljon pienempi. Kyllä, eli palveluviennissä on
32:35
just se etu, että me voimme omilla aivoillaan omilla
32:38
kaloreillamme. Tavallaan tuottaa sitä lisäarvoa
32:41
tuomatta ulkomailta mitään muuta.
32:44
Näin on joo. Monesti ja jos katsotaan siitä,
32:49
että mihin suomen palveluvienti painottuu, että se on se on
32:53
tietotekniikkaa, se on yritysten liiketoimintaan liittyviä
32:59
konsulttipalveluita. Liikejohtopalveluita.
33:04
Se niiden niin tuota nää on on todellakin aivan tuotot ja ja
33:11
niihin liittyy tyypillisesti se, että siinä työvoiman tuottavuus
33:17
voi olla. Voi olla todella korkea että
33:19
niinku jos miettii työvoiman tuottavuudella niin super soella
33:23
on varmasti niinku suomen tuottavimpia yrityksiä.
33:27
Joo no että mitä mieltä sä oot? Megahankkeista, että mitä jos
33:33
suomen valtio lähtisi? Megalomaanisesti rakentamaan
33:38
jotain uutta ja syöttämään johonkin, että täällä olisi
33:41
tällainen new deal meininki niinku jenkeissä aikoinaan, niin
33:46
voisiko sillä tavalla kasvattaa suomen taloutta?
33:51
No pitäisi keksiä että. Mitä olisi tää asia mihin ne
33:58
sijoittaisi, niin en mä ainakaan keksi minkäänlaista mitään
34:02
sellaista megahanketta joka dramaattisesti niinku
34:09
kasvattaisi suomen taloutta. Ja jos jos jos suomen
34:13
hallituksen tällä hetkellä paras idea on se, että ja rakennetaan
34:17
junarata Turkuun, niin valitettavasti.
34:21
Niin niin en mä ole kovinkaan paljon kovinkaan suuresti
34:24
luottavainen siitä, että että että saadaan suomen.
34:27
Suomen talouskasvu liikkeelle siitä, että todennetaan.
34:32
Hallituksen parhaimmat suunnitelmat.
34:34
Mutta siis mä en tässä niinku siinä mielessä kritisoi
34:37
hallituksella ei mullakaan. Ole parempaa ideaa.
34:43
Mutta pointtihan on se, että että jos sulla on idea niin
34:48
sitten sun kannattaa ryhtyä yrittäjäksi ja kehittää sitä
34:53
ideaa ja ja luoda sitä lisäarvoa, mutta kun se
34:58
onnistuneen yritystoiminnan ensimmäinen edellytys että sä
35:03
keksit jotain mitä kukaan ei ole aikaisemmin keksinyt.
35:09
Siis joko jonkun tuotteen tai jonkun tapaan tuottaa sitä.
35:15
Joka on muita parempi. Jos sulla ei ole sitä ideaa niin
35:21
ei ei se ei se parane sillä että sä sitten vaan investoit.
35:28
Ut tuo on puhuttu tätä suomen ja ruotsin välisestä kasvuerosta,
35:33
niin sitä on muun muassa viitattu siihen, että
35:36
ruotsalaiset yritykset investoi paljon enemmän tietokoneisiin
35:41
kuin suomalaiset. Yritykset.
35:46
Tai niinku yhteys. Niin että peräti tuplasti
35:49
suomeen nähdään että. Jopa hiukan sitä enemmän
35:52
muistaakseni niin niinku mutta kun se.
35:56
Mutta ratkaisu tähän ei ole se, että mitä ei ole suomalaiset
35:59
yritykset. Investoisi 2 kertaa enemmän
36:03
tietokoneisiin niin ratkaisiko se ongelma?
36:05
Mutta kun se pointti ei ole se, että ruotsalaisilla yrityksillä
36:08
ole on enemmän tietokoneita vaan se että spotify tarvitsee
36:12
enemmän tuota tietokone kapasiteettia että sulla pitää
36:16
ensin olla se liiketoimintaidea. Ja sitten sä investoinneilla
36:21
niin tuotat sitä toteutat sitä ideaa mut jos sä niinku vaan
36:27
investoit sitä tuotantokoneistoa.
36:28
Mutta sulla ei ole liiketoimintaideaa niin ei siitä
36:31
mitään tule. No isot julkiset hankkeet
36:35
kiihdyttää kysyntää ainakin väliaikaisesti.
36:42
Monesti aika vahvallakin kertoimella, mutta niissä on
36:45
just se ongelma, että ne voivat jos jos siihen osallistuu
36:50
yksinomaan julkinen taho, niin sehän hyödyntää jo olemassa
36:53
olevaa teknologiaa eli se voi rakentaa vaikka tunnin junan tai
36:57
ison sillan siltä projektin, niin niin ne ei ole tavallaan
37:03
innovatiivisia ja siinä siinä on monesti ongelmana se, että
37:06
toivotaan. Jotain vaikutusta.
37:09
Toivotaan, että se kiihdyttää jotain, mutta mutta
37:12
todellisuudessa kukaan ei tiedä että millä tavalla se vaikuttaa
37:16
sitten loppujen lopuksi kaikkiin talouden agentteihin siinä jos
37:20
se ongelma. Siis.
37:21
Kyllähän se ilman muuta on niin, että että että on järkevää että.
37:26
Tai julkisen sektorin vastuullahan esimerkiksi on
37:29
infrastruktuurin ylläpitäminen, että että että kyllähän siihen
37:33
on ihan järkevää, että investoidaan teihin ja ja
37:37
rautateihin. Ja ennen kaikkea niinku tällä
37:41
hetkellä on, on ihan järkevää, että investoidaan
37:43
sähköverkkoihin, jota tarvitaan, jotta hyödynnetään sitä niitä
37:49
investointeja mitä tehdään uusiutuva sähkön tuottamiseen
37:53
suomessa. Että nämä on ihan sinällään ihan
37:56
järkeviä investointeja tai on ihan järkevää, että näihin
38:00
investoidaan sitten toinen kysymys, että kuinka paljon
38:03
niihin kannattaa investoida? Ja vielä kolmas kysymys, että
38:06
kuinka paljon sitten loppujen lopuksi kasvuun niillä saadaan
38:10
aikaan? Ja mistä me joudutaan luopumaan?
38:15
Näin tietysti, että kyllähän näillä investoinneilla aina on
38:19
kustannus ja ja siitä syystä, että jos investoidaan johonkin
38:24
niin niin niin niin jostain jostain muusta täytyy tinkiä.
38:28
Kyllä suomessa on esimerkiksi rapistuva tieverkosto, mutta
38:32
siitä huolimatta mä päätämme sijoittaa tunnin junaan.
38:37
Jokainen voi arvioida onko se järkevää vai ei.
38:40
Joo. Kyllä.
38:42
No se, minkä vuoksi mä alunperin kutsuin sua keskustelemaan tänne
38:47
että. En ole ihan varma tästä, että
38:52
miten suomen talouden käy tulevaisuudessa, mutta en voi
38:56
myöskään kumota täysin sitä. Omaa hypoteesia, että suomen
39:01
talous ei tule kasvamaan enää ikinä.
39:04
Me ollaan saavutettu se maksimitalouden koko.
39:09
Ja tästä eteenpäin, että meidän on tyydyttävä lähestulkoon
39:12
nollakasvua tulevina vuosina. Kuinka todennäköisenä pidät sitä
39:16
skenaariota? Öö jos katsoo niinku niitä 2
39:21
tekijää niinku missä talouskasvu riippuu että toinen on työvoiman
39:25
kasvu niin se niin sen suhteen niin on syytä olla.
39:32
Tai sen perusteella ei ole syytä olettaa mitään talouskasvua
39:36
pidellä, että se nyt riippuu siitä, että miten maahanmuutto
39:39
kehittyy, niin voidaan ehkä. Jonkun verran kasvattaa sitä
39:44
sitä työvoimaa, mutta aika nihkeätä.
39:49
Sitten se toinen toinen vaikea ennustettava on tuottavuuden
39:55
kasvu ja kyllä mä. Uskon, että tuottavuus tulee,
40:00
että me on edelleen edellytyksiä kasvattaa talouden tuottavuutta.
40:05
Edelleen keksitään uusia asioita ja me suomessa keksitään miten
40:11
hyödynnetään esimerkiksi tekoälyn.
40:14
Älyn luovat mahdolliset sitä kautta niinku parannetaan ja
40:18
tehostetaan toimintaa ja sitä kautta.
40:21
Talous kasvaa, mutta jos realistisesti yrittää summata
40:27
niitä yksi, niin niin että jos talouskasvu tuottavuuskasvu.
40:34
Parhaiten. Kehittyneissä niinku
40:37
eurooppalaisissakin niinku kehittyneissä talouksissa
40:41
parhaimmillaan ollut viime vuosina hiukan alle
40:45
prosenttiyksikön vuodessa. Niin niin jos.
40:50
Työvoima ei kasva. Tuottavuus kasvaa alle prosentin
40:54
vuodessa, niin koko talouden kasvu jää alle prosenttiin
40:58
vuodessa niinku pitkän tähtäimen trendikasvu.
41:02
Kyllä mitä tämä sitten tarkoittaa, jos meillä on yhä
41:05
kasvavat korkokustannukset meidän julkisella velalla.
41:11
Selkeää on että ei tätä julkisen talouden ongelmaa suomessa
41:17
pystytä ratkaisemaan ainoastaan sillä, että saadaan valtavaa
41:21
talouskasvua aikaan, että kyllä julkisen talouden täytyy
41:27
mitoittaa tulot ja menot tasapainottaa tulot ja menot.
41:34
Ennen pitkää koska loputtomiin ei voida jatkaa.
41:39
Velkaantumista. Kyllä, mutta jos teemme
41:44
sellaisen helpon esimerkkilaskelman kuvitellaan
41:48
vaikkapa että. Suomen valtion velka on 100
41:52
miljardia ja se aiheuttaa vuodessa.
41:58
No minä nyt heidän tällöin tuku luvun hatusta niin 2 miljardia
42:03
jos vaikka korkotason 2% niin 2 miljardia menee ja korkoihin
42:07
niin vuoden päästä korkomenot ovatkin vaikka 3 tai 4
42:13
miljardia. Eli se tarkoittaa yksi tai 2
42:17
prosenttiyksikön lisäystä ja samanaikaisesti meidän talous ei
42:21
kasva yhtään. Niin sehän tarkoittaa sitä, että
42:25
meidän pitää joko rahoittaa tätä uudella velalla.
42:28
Tai sitten meidän täytyy leikata jostain, niin sehän tarkoittaa
42:32
jatkuvaa kurjistumista. Jossain vaiheessa.
42:38
Meidän täytyy niinku. Lopettaa.
42:44
Sitä velkaantumista niin että ne korkomendot ei ikuisesti kasva,
42:49
koska koska kyllähän se matematiikka menee niinku siihen
42:53
suuntaan että että että jos vaan hoidetaan.
42:57
Hoidetaan velkaa ja kasvavia korkomenoja sillä, että otetaan
43:00
uutta velkaa niin siinä kierteessä niin jossain jossain
43:06
vaiheessa se taakka. Nousee niin korkeaksi, että että
43:11
sitten sitä tilannetta ei pystytä hallitsemaan.
43:14
Kyllä 1900 luvun alussa argentiina oli maailman
43:18
vauraimpia maita. Ja sen jälkeen se on kokenut
43:24
monia eri kriisejä ja se on ollut oikeastaan yksi alamäkeä
43:28
koko yhteiskunnalle. Tänä päivänä siellä on
43:33
inflaatioluokkaa satoja prosentteja vuodessa.
43:37
Valtion velkaantunut. Ja siitä huolimatta ei saada
43:43
taloutta tasapainoon. Ei vaikuta hyvältä Argentiinan
43:48
kannalta, mutta olemmeko me Argentiinan tiellä sun mielestä?
43:52
Argentiinan niinku tuntuu aika kaukaiselta vertauksesta suomen
43:56
suomen taloudelle. On niin moni asia joka on.
44:02
Ovat eri tolalla argentiinassa alkaen siitä, että se on maa,
44:07
joka ei ole koskaan kehittänyt vienti teollisuutta, että ne oli
44:11
maailman vauraampia maita siihen aikaan kun maailma vauraampiin
44:14
maihin pystyi olemaan sillä, että oli vaan.
44:18
Suurta viljelysmaata ja paljon paljon karjaa.
44:24
Tuota. Niittymaita millä karja pystyy
44:28
kasvattamaan että nehän oli maataloustuottajana ne ne nousi
44:31
ja sehän ei enää nykymaailmassa ole ole mahdollista olla
44:37
vauraampien joukossa siinä, mutta argentiina ei koskaan
44:42
koskaan tullut tällaisen kehittyneen vientiteollisuuden
44:47
tielle, niin siinä jo suihkuttiin raiteilta, mutta
44:50
ehkä se. Suurin ero.
44:53
Jos miettii niinku. Miten argentiina tuohon jamaan
44:59
joutui, niin on se poliittinen tilanne mitä argentiinassa on.
45:05
Miten holtittomasti Argentiinan hallitukset alkaen tietysti
45:10
peronin. Hallituksen niinku räikeästi
45:18
jakoi. Rahaa.
45:22
Omalle kannattajakunnalleen. Miettimättä ollenkaan sitä, että
45:28
mitä tää tuleva maksu on. Ja kyllähän tässä.
45:31
Vaikka SUOMI on velkaantunut, niin kyllä tässä suomalaiset
45:35
poliitikot. On osoittautuneet osoittaneet
45:40
aika paljon suurempaa kuitenkin huolta tulevaisuudesta ja ennen
45:44
kaikkea suomessa ei ole, koska oltu sellaisessa tilanteessa,
45:48
jossa yksi yhtenäinen puolue olisi voinut ihan mielenmäärin
45:55
voinut. Holtittomasti jakaa rahaa
45:59
kannattajille, että meillä kuitenkin kaikki hallitukset on
46:03
on enemmistö hallituksia, jotka täytyy jotenkin.
46:08
Lakia. Ja sääntöjä noudattaa.
46:14
No vaikka et ole poliitikko vaan ekonomisti, niin kuitenkin
46:18
näetkö suomen päätöksenteossa populismin piirteitä tällä
46:22
hetkellä? Kyllä hän tietysti niinku aina
46:25
populistisia piirteitä. On olemassa, mutta jos miettii
46:32
niinku sitä päätöksentekoa loppujen lopuksi suomessa.
46:37
Niin aika vähän, että kyllähän se suomalainen poliittinen
46:42
päätöksenteko kuitenkin aika aika pitkälle on.
46:46
On on tosiasioissa kiinni. Suomen valtion valuutta on kuten
46:52
tiedetään euro ja se suojaa suomessa tietyltä
46:57
valuuttakriisiltä. Niin argentiinalainen
47:01
inflaatioskenriointi ei ole suomelle mahdollista siitä
47:04
syystä, että poliitikoilla ei ole mahdollista painaa rahaa.
47:07
Just näin. Just näin, mutta toisaalta
47:11
meillä ei ole myöskään sitä devalvaation optiota.
47:15
Pystytkö ottamaan kantaa tähän, että auttaisiko suomeen
47:19
mahdollisesti devalvaatio? Vai onko kyse kuitenkin siitä,
47:24
että meillä ei ole varsinaisesti niinku vientikriisiä jo, jolla
47:29
devalvaatiota voisi hoitaa? Joo ootko sä niinku devalvaatio?
47:36
Juuri tällä hetkellä. Niin devalvaatio voisi
47:41
vauhdittaa suomen talouskasvua, että.
47:46
Suomen. Tän hallituksen niinku haasteet
47:51
saada talouskasvua liikkeelle, niin niitä olisi voitu helpottaa
47:56
helpottaa devalvaatiota, mutta jos katsoo näitä suuria
47:59
ongelmia, devalvaatio ei ratkaise tuota väestörakennetta.
48:06
Devalvaatio ei ratkaise tuottavuutta, että se voi
48:10
ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa meidän
48:13
ongelma. On se, että meillä on.
48:19
On. Me ollaan suhdannekuopassa, että
48:22
meillä on työttömyyttä. Niin niiden työttömien.
48:27
Työllistäminen vientisektorin kilpailukykyä parantamalla sitä
48:32
voidaan tehdä devalvaatio ja se on se ainoa mitä devalvaatiolla
48:36
voidaan tehdä. Että että meillähän oli haaste.
48:41
Tuota edellisen taantuman aikana tuota viime vuosikymmenellä.
48:51
Jol, jolloin perinteisesti oltaisiin suomessa tartuttu
48:54
devalvaatioon, niin meillä oli sitten se kilpailukyky sopimus,
48:59
jonka kautta sitten saatiin kilpailukyky parannettua
49:03
työllisyyttä parannettua ja se oli hitaampia kivojampi prosessi
49:09
kuin mitä devalvaatio olisi ollut.
49:13
Että, että siinä mielessä tällaisten niinku
49:15
suhdanneluonteisten ongelmien hoitamiseen.
49:19
Sellaisessa tilanteessa kun suomen talous käy eri tahtiin.
49:23
Kuin muu eurooppa. Niin silloin omasta valuutasta
49:28
voi olla hyötyä, mutta eihän ei sillä niinku sehän.
49:34
Pitkään trendiin siitä miten SUOMI vaurastuu niin sitä
49:37
ongelmaa ei, ei devalvaatiolla voi voida ratkaista ja joka
49:42
tapauksessa tää kysymys on niinku siinä mielessä täysin
49:45
akateeminen, koska me ollaan nyt.
49:48
Euron jäsen ja euron liittyminen on on sellainen niinku.
49:57
Yksi suuntaan menevä prosessi. Ja joku on joku on sanonut.
50:03
Muista nyt kuka se oli sanonut sen että että että tuota euro.
50:10
Europrosessi on hiukan niin kun tehdään monista munakas että se
50:14
on aika helppoa. Mutta jos sä haluat tehdä
50:17
munakkaasta munia? Niin eli palata takaisin, niin
50:22
se se ei onnistu. Ja semmoista niinku aika hyvin
50:28
kuvaa sitä, että me ollaan nyt siinä munakkaassa.
50:32
Ja sen suomen munan tekeminen sitä munakkaasta niin se on aika
50:36
kivulias prosessi. Se on aika hyvä analogia kyllä.
50:41
Joo. No viime viikkoina niin
50:46
valtiovarainministeriö on käyttänyt mielenkiintoista
50:49
fraasia, että Suomessa on jonkinlainen näkymätön jarru
50:54
tällä hetkellä. Niin voisitko ottaa kantaa
50:58
tähän, että mun mielestä se, että valtiovarainministeriö.
51:03
Suomen tärkein instituutionaalinen toimija,
51:08
joka hoitaa suomen julkista taloutta.
51:11
Niin sanoo tällä tavalla, että Suomessa on näkymätön jarru,
51:14
niin se on jotenkin huolestuttavaa mun mielestä,
51:17
että että joko he peittävät sitä tosiasiaa, että he ovat eri
51:21
mieltä nykyhallituksen kanssa tai sitten he ovat ihan aidosti
51:25
hukassa, mutta kumpikaan ei ole hyvä skenaario mun mielestä.
51:28
Ei tietenkään. Niinku ole o ole.
51:32
Jyväsken siis jos miettii niinku niinku konkreettisesti mikä mikä
51:37
on taustalla on se että. Valtiovarainministeriön
51:44
talousennuste on pettänyt tänä vuonnakin.
51:49
Sähän nyt pettänyt useamman vuoden aikana, mutta sitten joku
51:54
kun ruvetaan perkaamaan sitä, että mistä syystä tämä
51:58
talouskasvu on tänään vuonna pettänyt niin.
52:03
Niin se on. Todellakin niinku hiukan
52:08
haasteellinen kysymys. Siinä mielessä, että.
52:15
Että, että selkeästi yksi pettymyksen kohteen on se, että
52:20
kulutuskasvu on ollut. Odota ennakoitua heikompaa toki.
52:31
Ja ja ja siinä kun puhutaan sitten kuluttajan
52:34
käyttäytymisestä ei ole mikä viime kädessä niinku ohjaa sitä
52:38
kuluttajien käyttäytymistä niin sitä ei ole.
52:44
Ei ole niin helppoa ymmärtää, että että että voidaan.
52:50
Ymmärtää sitä että. Tai pitkälti niinku se mitä
52:56
ohjaa kulutuskäyttäytymistä tyypillisesti on se, että miten
53:01
kuluttajan tulot kehittyy. Ja se toinen asia, joka siihen
53:07
vaikuttaa, on kuluttajien epävarmuus tulevaisuudesta eli
53:13
tyypillisesti silloin kun. Ihmiset on huolissaan
53:16
työpaikastaan, niin ne rupeaa säästämään enemmän.
53:20
Ja ja kuluttaa vähemmän. Ja.
53:25
Molempien näiden suhteen niin niin tai tai kummatkaan.
53:30
Nyt ei tällä tänä vuonna niin kun niin selvästi.
53:35
Selitä sitä, että miksi kulutus on ollut niin heikkoa, koska
53:39
kotitalouksien. Tulot on ollut kasvussa ja
53:45
toisaalta oli kun tultiin tähän vuoteen niin oli lupaavia
53:49
merkkejä siitä, että että että työllisyys alkoi vakiintumaan.
53:55
Niin niin näiden tekijöiden perusteella niin sitten
54:00
valtiovarainministeriö ennusti että että kulutuskin tulee
54:04
kasvamaan, mutta mutta sitten näin ei ole tapahtunut, että ja
54:07
tää on niinku se se se kysymysmerkki niin kuin.
54:13
Mikä tuossa mun ymmärtääkseni heijastui?
54:17
Toinen asia on sitten. Kuinka suurta merkitystä siitä,
54:21
että sillä sitten loppujen lopuksi on niinku pitkän suomen
54:26
niinku näiden suomen talouden suurten ongelmien kannalta, että
54:31
miten nyt juuri tällä hetkellä? Suomen talous käy, että että
54:38
kyllähän talouden kehityksessä usein tapahtuu.
54:43
Yllätyksiä. Että tapahtuu odottamattomia
54:47
seikkoja, jota ei pystytä ennustamaan.
54:50
Lyhyt keskeytys. Signaalilla ei ole kaupallisia
54:54
intressejä tai ulkopuolista rahoitusta.
54:57
Voit kuitenkin auttaa meidän projekteja tilaamalla kanavan
55:00
sinulle mieluisalla alustalla. Kiitoksia ja nyt takaisin jakson
55:05
pariin. Olet aivan oikeassa, että
55:08
tulotavat ilmeisesti kasvaneet summana mun piti tarkistaa
55:12
palkkasummien tilastoja just ennen äänitystä ja itse asiassa
55:17
käyrät osoittaa ylöspäin, että suomessa pakkasummat on kasvanut
55:21
koko ajan. Matalasta suhdanteista
55:23
huolimatta ja samanaikaisesti meillä on työttömyyttä viittaa
55:28
vähän siihen, että palkat kasautuu samalle porukalle, että
55:32
tulee tietynlaisia tuloeroja, koska.
55:36
Osa ihmisistä on täysin työttömänä.
55:38
En voi kuvitellakaan, että heidän palkkasummat lisääntyisi
55:41
näinä aikoina ja sitten taas sellaiset ihmiset joilla
55:45
palkkasummat kasvaa koko ajan, niin eihän ne nyt kuluta
55:49
välttämättä sen enempää, että he ovat tyytyväisiä jo siihen
55:52
kulutukseen mikä heillä oli jo ennestään, että he voivat ihan
55:55
vaan laittaa säästötilille ylimääräiset palkat, että siltä
55:59
minusta vähän kuulostaa, että todellisuudessa niin.
56:03
Ongelma ei välttämättä ole se, että ihmiset oikeasti
56:07
säästäisivät niin hirveästi vaan.
56:10
Sitä, että toisella ei yksinkertaisesti ole rahaa ja
56:12
toiset eivät vaan halua enää kuluttaa lisää niin lautasella
56:16
vaan toisen enempää. Niin, mutta määritellään sä
56:18
tarvitset jos sä et kuluta. Sun sun tuota kaikkia sun tuloja
56:26
niin sä se sä säästät että sulla jää rahaa rahaa säästöön sun sun
56:33
kuukausipalkasta. Kyllä kyllä, no SUOMI ei ole
56:38
Argentiinan tiellä välttämättä. Aika näyttää, mutta siis meillä
56:43
on kuitenkin vakammat instituutiot ja ja ehkä vähemmän
56:47
populistinen päätöksenteko suomessa.
56:49
Mikä puoltaisi sitä, että SUOMI ei ole aivan Argentiinan tiellä.
56:53
Mutta olemmeko esimerkiksi japanin tiellä sun mielestä?
56:57
No kyllähän suomen tilanne niinku mä enemmän muistuttaa
57:00
japania japanihan oli se ensimmäinen.
57:06
Kehittynyt valtio, jossa jossa nähtiin tää väestön ikääntymisen
57:11
luoma talouskasvun hyötyminen niinku niinku SUOMI niin niin
57:18
japani on. Toimi hyvin toimiva yhteiskunta.
57:22
Edelleen asiat pyörii elintaso. Pysyy kohtuullisena, mutta
57:29
talous ei vaan kovinkaan paljon kasva, ettei ei mennä kovinkaan
57:32
paljon eteenpäin. No ovatko suomen työmarkkinat
57:36
sitten liian jäykkiä, että nyt vaikeina aikoina kaipaisi ehkä
57:41
vähän enemmän joustoa, että pitäisikö nyt poliitikoiden ehkä
57:45
miettiä sitä puolta vai onko ongelmana ammattiliitot
57:49
esimerkiksi jotka jarruttavat prosesseja?
57:52
Työmarkkinoiden jäykkyys niin siinä on.
57:54
Siinä on monta aspektia. Yksi keskeinen aspekti, jos
58:00
miettii tätä nimenomaan tästä uusien yritysideoiden kehitystä.
58:08
Hän on se. On se.
58:14
Yksi asia, mitä on nähty euroopan.
58:18
Heikkoutena tässä toiminnassa, että kun yritys lähtee
58:23
kehittämään jotain uutta liiketoimintaa ideaa.
58:27
Niinku todettiin useimmat uudet ideat epäonnistuu.
58:33
Kun pohtii siitä, että miten rohkeasti.
58:37
Uskalletaan kokeilla uutta. Niin niin se kysymys.
58:44
Pitää pohtia, että jos tää menee mönkään niin pitää sitten
58:47
irtisanoa sitä väkeä. Ja jos se irtisanominen on
58:53
erittäin vaikeata ja erittäin kallista.
58:59
Niinku se suurella suuressa osa eurooppaa on, niin sitten ei
59:04
kerta kaikkiaan. Uskalleta.
59:09
Edes yrittää, että tän suhteen SUOMI on.
59:16
Kuitenkin paremmassa asemassa ainakin kun muu eurooppa.
59:19
Koska kyllä suomessa jos. Haluaa irtisanoa henkilökuntaa
59:26
siitä syystä. Kerta kaikkiaan liike.
59:31
Niitä ei tarvita liiketoiminnalle, niin se on
59:33
melko suoraviivainen prosessi, että että se vaatii tietyn
59:38
byrokratian täyttämisen, mutta siinä verrat tai nopeasti ja ja
59:44
kitkatta saadaan sitä tehtyä. Se missä meillä on?
59:52
Jonka aika paljon jäykkyyttä on palkkojen muodostus eli.
59:58
Palkkojen minimitaso ja ja ja palkankorotusten minimitaso
1:00:01
määritellään pitkälti. Keskitetysti ja ja myös sillä
1:00:09
tavalla, että pitkälti palkankorotukset kaikilla
1:00:13
toimialoilla on yksi korkeita. Ja tää jossain määrin voi johtaa
1:00:21
niinku rakenteelliseen työttömyyden säilyttämiseen.
1:00:25
Eli se se. Toimialoilla, jossa työvoiman
1:00:33
kysyntä. Heikkenee.
1:00:37
Niin. Jos ei sopea sop.
1:00:43
Eutus tapahdu sitä kautta, että palkat joustaa, niin sitten
1:00:46
näkyy sitten, että sitten se on työttömyys työllisyys joka
1:00:49
joustaa. Kyllä vain.
1:00:53
No. Suomessa on monia rakenteellisia
1:00:56
ongelmia ja sote-uudistus on yksi niistä niin.
1:01:01
Meikä kerätä varmaan menemään aivan kaikkiin yksityiskohtiin
1:01:05
soteen liittyen, mutta mä haluaisin kuitenkin käsitellä
1:01:09
sitä päällisin puolin siltä kantilta, että.
1:01:13
Näkyykö siinä enemmän niinku julkisen talouden ongelmia vai
1:01:19
vai kilpailukykyongelmia sun mielestä?
1:01:21
Että mikä sotessa? Kumpi puoli on korostuu enemmän
1:01:25
sun mielestä? Niin siis kyllähän.
1:01:29
Sosiaali ja terveysmenojen kasvu on ensi sijassa julkisen
1:01:33
talouden ongelma. Tietysti niin kuin julkisen
1:01:38
talouden kustannukset välittyy sitten muuhun.
1:01:45
Liiketoimintaankin siitä, että se vaikuttaa vero verotasoon ja
1:01:51
sitä kautta kannustimeen tehdä liiketoimintaa suomessa ja ennen
1:01:58
kaikkea se että. Siitä vähenemästä työvoimasta
1:02:04
mitä meillä on niin yhä suurempi osa siitä on tän ikääntyvän
1:02:09
väestön myötä sitoutuu. Sosiaali ja terveys.
1:02:15
Toimintaan vanhustenhuoltoon ja ja ja ja terveysalalle.
1:02:20
Niin sehän tarkoittaa sitä, että vääjäämättä niinku muu muulle
1:02:24
taloudelle jää vähemmän sitten työvoimaa käytettäväksi.
1:02:29
No onko tää jotenkin ratkaistavissa rahalla tää
1:02:32
ongelma? Sinällään siinä mielessä, että
1:02:35
tää ongelma on jollain tavalla poistuisi niin.
1:02:40
En mä niinku mitään mitään selkeätä ratkaisua keksi, että
1:02:46
kyllä se on tosiasia että vaan että että kun että todellakin
1:02:50
sitä. Henkilökuntaa tarvitaan
1:02:53
terveydenhuollossa. Heti jos jotain ratkaisua
1:02:57
miettii, on tietysti, että voidaanko sitä toimintaa jollain
1:03:01
tavalla tehostaa. Käyttämällä.
1:03:09
Uutta teknologiaa parantamalla hoitokeinoja.
1:03:12
Kyllä sitä. Vaikka se ei tilastoissa näy,
1:03:17
niin kyllähän on on vahvoja merkkejä siitä, että että
1:03:20
toiminta on tehostunut. Esimerkiksi leikkaus leikkaukset
1:03:26
kun ovat kehittyneet niin, että potilaat toipuu, toipuu
1:03:31
ripeämmin että ne ei ole, eivät tai että ne on kevyen kevy
1:03:36
kevyemmälle kevyemmällä keinolla.
1:03:38
Saadaan. Saadaan ongelmat hoituu
1:03:43
hoidettua niin. Se niinku.
1:03:47
Auttaa, no voisiko vihattu ja ahne yksityinen sektori auttaa
1:03:53
jotenkin sote-a sun mielestä. No kyl kyllä hän ilman muuta.
1:03:59
Ja jos katsotaan niinku suomen sosiaali ja terveyssektoria tänä
1:04:03
päivänä, niin hyvin suuri osahan siitä sektoria sektorilla niinku
1:04:08
tuotanto. Ostetaan.
1:04:11
Yksityisiltä toimijoilta. Että, että sote-sektori ostaa
1:04:16
hyvin paljon palveluita alihankkijoilta.
1:04:22
Ja ja ja kyllä se ilman muuta siinä on mahdollisuus tehostaa
1:04:26
sitä toimintaa. Siinä on tietysti omat
1:04:28
haasteensa siitä, että että jos. Että yksityinen sektori että ja
1:04:36
jos jos jos kilpailuttamalla. Saadaan.
1:04:43
Yksityiselle yritykselle, kannustimet.
1:04:46
Niin niin on kaikki syy uskoa sitä, että saadaan parempi
1:04:52
tuotettua se. Mitä mihin kannustimet ohjaa?
1:04:58
Ja siinä se keskeinen ongelma on usein.
1:05:03
Että pystyykö se ostaja mittaamaan sen tuotannon laadun?
1:05:10
Eli se kilpailutuksen ongelma usein on se, että että jos vaan
1:05:15
kilpailutetaan hinnalla, niin kyllä sillä niinku tehokkaasti
1:05:19
voidaan saada kustannuksia ainakin juuri siinä
1:05:23
liiketoiminnassa alas. Mutta jos sitä laatua ei pysty
1:05:30
mittaamaan, niin sitten on riskinä sitä, että niitä
1:05:32
kustannuksia pidetään kurissa sillä sillä, että laadulla
1:05:36
laadusta tinkitään että. Että edellytyksenä on nimenomaan
1:05:42
tai kriittinen kysymys, että mitä sitten se ostoprosessi?
1:05:46
Miten se kilpailutus tehdään? Joo sotessa on myös se ongelma,
1:05:53
että ostoprosessit ovat myös volyymiltaan.
1:05:57
Varsin isoja ei puhuta muutamista tuhansista vaan
1:06:01
puhutaan kerrallaan sadoista, tuhansista tai miljoonaa
1:06:04
hankinnoista. Yksityiset ostohankkeet on on on
1:06:08
tosi suureita. Niitä on vaikea saada sitä
1:06:11
kilpailijaa kilpailua aikaan siitä syystä, että ei ole
1:06:14
kovinkaan moni. Joka pystyy tarjoamaan sitä.
1:06:21
Tekemään niinku tarjouksen sen mukaan ja etenkin jos se tilanne
1:06:27
johtaa siihen, että jollain alueella jonkun jollain alueella
1:06:31
jotain toimintaa on täysin ulkoistettu yksi yritykselle,
1:06:36
niin sitten se seuraavan kerran kun se kilpailutus tehdään niin.
1:06:42
Sitten on ainoastaan yksi yritys, joka on mukana.
1:06:48
Siinä kilpailussa ja silloin tietysti on.
1:06:53
Vaikea kilpailutuksella saavuttaa yhtäkään mitään, jos
1:06:56
jos vastapuolella on puolella on monopoli.
1:07:00
Kyllä puhutaanko seuraavaksi hieman työttömyyden
1:07:04
kohtaanto-ongelmasta? Miksi sun mielestä suomessa on
1:07:07
samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa?
1:07:11
Työvoimapulaa nyt ei ole ole akuutti ongelma, paitsi jollain.
1:07:17
Tietyillä. Tietyillä.
1:07:21
Erikoisosaamisalueella että tyyliin.
1:07:27
Tietysti se, että lääkäreistä on pulaa niin sillä, että on monta
1:07:33
monta muuta työtöntä, niin niin se ei paljon auta jos niin
1:07:39
heillä ei ole lääkärin koulutus. Mut jos mennään niinku?
1:07:45
Takaisin siihen tilanteeseen, missä oltiin oltiin 3 vuotta
1:07:49
sitten ja toivottavasti kunhan tää tästä suhdannekuopasta
1:07:53
päästään niin muutaman vuoden kuluttua ollaan niin todellakin
1:07:56
oltiin sellaisessa tilanteessa, jossa meillä on.
1:07:58
Samaan aikaan oli laajasti työvoimapulaa ja kuitenkin
1:08:03
työttömyys oli noin 6% tasolla. Niin ne niin sitten voidaan
1:08:10
kysyä, että mistä tää niinku rakenteellinen työttömyys, joka
1:08:14
ei niinku edes korkeasuhdanteessa niinku avaa
1:08:16
nähdä, johtuu niin osittain. Se johtuu siitä, että että.
1:08:25
Että osaaminen. Että näillä työttömillä ei ole
1:08:29
sitten sitä tarvittavaa osaamista, mutta kun tuota.
1:08:35
Se korkeasuhdanteen huipulla niin niin puutetta oli myös
1:08:40
sellaista työ sellaista työvoimasta, joka ei vaadi
1:08:44
kovinkaan paljoa. Osaamista niin sitten.
1:08:52
Selitys täytyy olla joku muu ja siinä on nyt on on on on useita.
1:09:02
Tekijöitä. Että osittain on kysymys siitä,
1:09:08
että osalla osa näistä työttömistä on todellisuudessa
1:09:14
syrjäytyneitä tavalla tai toisella.
1:09:17
Että heillä on muita ongelmia. Joiden vuoksi.
1:09:24
He eivät pysty työllistämään tai ne ovat täysin menettäneet
1:09:28
toivoonsa siitä, että. Että ne saisi työpaikan, että ne
1:09:33
ei ole tosiallisesti työllisiä. Ja toinen.
1:09:40
Mahdollisuus on on se, että se kerta kaikkiaan.
1:09:49
Ne työt mitä heille on tarjolla. Ei ole sellaisia jota.
1:09:55
Jota he he ovat valmiita ottamaan.
1:09:59
Koska kuitenkin. Se sosiaalinen turvaverkko, mitä
1:10:04
meillä on, niin niin mahdollistaa sen, että.
1:10:09
Että käytännössä niinku. Jää odottamaan niinku parempia.
1:10:20
Työtarjouksen. No jos unohdetaan hetkeksi
1:10:23
humaanitaspektit ja työttömyyden inhimillinen puoli ja kärsimys,
1:10:29
mikä liittyy ihmisellä näihin, niin voidaanko me hyväksyä
1:10:33
suomessa korkea rakenteellinen työttömyys?
1:10:36
Sanotaan vaikka että 10 15%. Ja siitä huolimatta kasvaa.
1:10:43
No no kyllä talous tietysti voi voi kasvaa vaikka on korkea
1:10:50
työttömyys. Mutta mutta tietysti se, että
1:10:53
että jos meillä on korkea rakenteellinen työttömyys ja
1:10:59
todellakin mun käsittääkseni se rakenteellinen työttömyys niin
1:11:02
kuin tämä meillä on Suomessa on pikemminkin jotain 6 6% tasoa
1:11:07
eikä onneksi 10 15%. Mutta.
1:11:14
Mutta tietysti. Se ihmiset on työttömiä niin se
1:11:21
on yhteiskunnan voimavarojen tuhlausta jos.
1:11:27
Nää työntekijät pystyisi tekemään tuottavaa työtä ja
1:11:32
ennen kaikkea siinä tilanteessa kun nää ihmiset itse haluaisi
1:11:38
mieluummin tehdä sitä työtä. Me voitaisiin ehkä hieman
1:11:43
tarkentaa. Me ollaan molemmat ekonomisteja
1:11:44
niin me unohdamme välillä sitä kuuntelijan näkökulmaa, että kun
1:11:48
puhutaan rakenteellisesta työttömyydestä, niin mitä sillä
1:11:51
oikeastaan tarkoitetaan? Rakenteellinen työttömyys on.
1:11:58
Sellainen työttömyys, joka ei riipu siitä, että työpaikkoja ei
1:12:03
olisi tarjolla. Että että työvoimasta.
1:12:12
Että. Meillä on.
1:12:15
Toiseksi meillä on suhdannetyöttömyys.
1:12:21
Joka riippuu siitä talouden matalasuhdasta
1:12:24
laskusuhdanteessa, niin työvoimasta ei ole kysyntää,
1:12:29
että työpaikkoja ei tarvita kaikkia riitä kaikille.
1:12:33
Mut sitten kun puhutaan sellaista juuri sellaisessa
1:12:36
tilanteessa että. Että meillä on työvoimasta
1:12:40
pulaa, että että tilanne ei ole se, että.
1:12:46
Että ongelma olisi työvoiman kysyntä, mutta meillä edelleen
1:12:50
on työttömyyttä, niin se on se mitä.
1:12:54
Kutsutaan rakenteelliseksi, eli se työttömyys, joka säilyy myös
1:12:59
korkeasuhdanteessa. Kyllä joo.
1:13:04
Eli mä tavallaan hyväksymme sen, että meillä on tiettyjä
1:13:07
rakenteellisen työttömyyden taso suhdanteista huolimatta, mutta
1:13:12
mun mielestä se on vähän tällaista, että heitetään.
1:13:17
Pyyhkeet kehään että annetaan vaan olla.
1:13:19
Eikö tällä rakenteellisella työttömyydellä ole sitten
1:13:22
pitäisi tehdä jotain osa siitä on myös pitkäaikaistyöttömyyttä,
1:13:26
joka on käytännössä sitä, että ihminen ei enää kykene
1:13:31
minkäänlaiseen työhön nykykoulutuksella, niin se on
1:13:35
varsin iso haaste, että meillä menee todella paljon resursseja
1:13:39
hukkaan. Miksi esimerkiksi?
1:13:42
Jenkeissä rakenteellinen työttömyys on matalampi kuin
1:13:44
suomessa ja myös monessa euroopan maassa.
1:13:48
Ja voiko muuten rakenteellinen työttömyys?
1:13:52
Olla. Ajoittain jopa matalampi, että
1:13:57
se voi mennä siitä matalammalle tasolle.
1:14:00
Jos on joku huippusuhdanne. Vai onko se sellainen, että
1:14:02
siinä sillä on tietty lattiataso, jonka alle ei päästä
1:14:07
ikinä ilman rakenteellisia uudistuksia taloudessa?
1:14:12
Jos miettii, että millä keinoilla sitä rakenteellista
1:14:15
työttömyyttä saadaan alemmaksi niin.
1:14:21
Kyllä meillä on esimerkkejä maailmassa.
1:14:24
Tuota yhdysvallat on yksi esimerkki, ehkä lähempänä meitä.
1:14:28
Saksa on esimerkki siitä, että miten rakenteellista
1:14:32
työttömyyttä on pystytty painamaan alaspäin ja siihen
1:14:37
saksan tuota vuosituhannen alussa tehty tehdyssä
1:14:42
uudistukset on on toisaalta sitä.
1:14:48
Ja tuo on luotu enemmän palkkajoustoa on luotu tällaisia
1:14:54
matalapalkkatyöpaikkoja. Mikä on helpottanut
1:15:01
työnantajille työllistää sellaisia työntekijöitä, jonne
1:15:06
osaaminen ja tuottavuus ei ole kovinkaan korkealla tasolla?
1:15:10
Ja tällä tavalla saatiin luotua niin kutsuttua kaupunki
1:15:13
köyhälistöä saksassa monessa paikassa.
1:15:16
Joo no se on se on sen sen toi sen toinen puoli niinku tästä
1:15:22
yhtälöstä on on on se samaan aikaan vielä.
1:15:26
Tiukennettiin sosiaaliturva. Eli.
1:15:31
Saatiin kannustettua työttömiä ottamaan näitä matalapalkkatöitä
1:15:37
vastaan. Mut joo lopputuleman näiden 2
1:15:42
yhdistelmästähän on se, että että kyllähän työllisyys saatiin
1:15:45
parannettua, mutta ei se ei. Ei se välttämättä tätä.
1:15:49
Näitä työttömiä auttanut. Se syy miksi rakenteellisella on
1:15:55
on vaikea tehdä, että ne helpot keinot.
1:15:58
Korjata tai suhteellisen helpot keinot korjata rakenteellisia
1:16:03
työttömyyttä on sellaisia, jossa.
1:16:07
Ne jotka on. Työttömiä niin.
1:16:12
Voi tai siitä kärsii. Että todella jos se kasvattaa
1:16:16
tuloeroja ja se tekee sen tietysti.
1:16:21
Nää keinot, että sitten toiset keinot on sitten.
1:16:27
Puuttua. Niihin.
1:16:32
Niin ja syihin miksi näiden? Nämä nämä työttömät on
1:16:37
syrjäytyneet että nostaa. Parantaa heidän koulutustasoa
1:16:43
puuttua muihin mahdollisiin sosiaalisiin ongelmiin.
1:16:47
Mitä heillä on. Sun rehellinen ja subjektiivinen
1:16:52
näkökanta. Hidastaako ammattiliitot
1:16:55
talouskasvua suomessa? No en näin niitä ainakaan
1:17:03
kovinkaan suurena syynä niinku tästä heikkoon talouskasvuun.
1:17:10
Että muualla maailmassa niin ollaan kyllä nähty sitä, että
1:17:13
ammattiliitot on selkeästi ollut tekijä joka on.
1:17:18
Hidastanut talouskasvua siitä, että että pidetään kiinni niinku
1:17:22
vanhoista. Toimintatavoista että.
1:17:28
Työllisyyden parantamiseksi niin vaaditaan, että asioita tehdään
1:17:31
liian monimutkaisella tavalla, mutta tässä niinku suomalainen
1:17:35
ammattiyhdistysliike ei kuitenkaan ole ole harrastanut
1:17:40
niinku kovinkaan merkittävässä määrin, että että kyllähän
1:17:43
täällä se pääpainopiste. Ammattiyhdistysliikkeen
1:17:47
toiminnassa on ollut siinä, että yritetty nimenomaan parantaa
1:17:52
työolosuhteita ja nostaa palkkatasoa.
1:17:58
Sitten toinen niinku mahdollinen niinku vaikutus.
1:18:02
Itse asiassa joissain tilanteissa.
1:18:06
Ammattiyhdistysliike voi jopa olla talouskasvua kiihdyttävä
1:18:09
tekijä. Siitä syystä, että jos ne nostaa
1:18:13
palkkatasoja niin se tappaa etenkin heikon tuottavuuden
1:18:19
yrityksiä. Jotka olisi voinut pärjätä
1:18:22
sillä, että ne maksaa. Työntekijöille vähemmän palkkaa.
1:18:28
Ja ja ja sitä kautta niinku se että.
1:18:33
Että. Liitot nostaa palkkatasojaan
1:18:39
niin niin voi se voi jopa nopeuttaa talouden kehitystä
1:18:43
pakottaa. Tuotannon siirtymistä.
1:18:52
Tuottavan korkeamman tuottavuuden yrityksiin.
1:18:57
Kyllä, entä mitä voidaan tehdä mahdollisesti
1:19:00
nuorisotyöttömyydelle ja ikääntyvien.
1:19:04
Työllisyydellä mulla ei ole valitettavasti ole
1:19:06
kansainvälisiä tilastoja vertaamaan suomen
1:19:10
nuorisotyöttömyyttä esimerkiksi muihin maihin, mutta me ollaan
1:19:15
jonkinlainen muisto muuten muutaman vuoden takaa, että ei
1:19:20
se mitenkään merkittävästi poikennut eurooppalaisesta
1:19:23
tasosta. Tämä on valtava.
1:19:29
Ongelma tulevaisuuden kannalta, että nämä nuoret ihmiset ovat
1:19:33
luultavasti sellaiset, jotka pystyisivät innovoimaan ja
1:19:36
hyödyntämään uutta teknologiaa. Niin voiko suomen julkinen
1:19:41
sektori jotenkin sekaantua tähän peliin ja ja mahdollistaa näiden
1:19:48
ihmisten? Työllistymisen ja ja
1:19:51
tulevaisuuden. Nuorten työttömyysongelma.
1:19:56
Suomessa on on selkeästi niinku vahvasti suhdanneluonteinen
1:20:01
ilmiö, että silloin kun taloudessa menee heikosti niin
1:20:05
ne joiden työllisyys eniten kärää kärsii on on nuorten ja
1:20:11
siinä mielessä se kaikkein kaikkein tärkeintä on se, että
1:20:15
mahdollisimman ripeästi saadaan suomen talous ulos tästä
1:20:20
suhdannekuopasta. Sitten on toinen asia, että mikä
1:20:26
liittyy etenkin. Heikosti koulutettuihin nuoriin
1:20:31
tai nuoriin, jolla on jotain ongelmia.
1:20:36
Päästä työelämään kiinni. Muista syistä niin se on
1:20:44
hankalampi ongelma jossa työn välityksellä ilman muuta voi
1:20:50
olla aktiivisella työnvälityksellä voi olla rooli
1:20:55
siinä, että jos. Jos tuota nuoret ei itse löydy
1:21:02
työpaikkaa eikä. Muilla keinoin niin, sillä
1:21:09
silloin on tärkeätä että että kun tällaisia nuoria työttömiä,
1:21:13
että ne ei vaan jää. Jää makaamaan tai jää kortistoon
1:21:21
vaan, että aktiivisesti työn välityksestä ollaan.
1:21:25
Ollaan niihin yhteydessä ja ja saadaan niitä eteenpäin töihin
1:21:31
niin sillä on tai ohjattu koulutukseen niin niin niin
1:21:35
sillä on. Voi varmasti olla merkitystä
1:21:40
myös. Suoraan yksi keino, joka
1:21:46
osoittanut tehokkaasti on suora palkkatuki yrityksille jotka
1:21:51
työllistää. Pidemmän aikana työttömiä
1:21:56
olleita ja sillä tavalla saa heitä heidät työelämään.
1:22:00
Kyllä entä ikääntyvien työllisyys.
1:22:04
No ikääntyvien työllisyydessä niin sillä puolella niin
1:22:07
suomessa nyt on. On on tapahtunut merkittävää
1:22:11
paranemista että. Ikääntyvien työllisyys on.
1:22:17
Koko tai ollut reippaasti noussut yli
1:22:21
viisikymmentäviisivuotiaiden työllisyys ja ja siinä se
1:22:25
keskeinen keskeinen asia nyt on ennen kuin mikä sen ne ennen
1:22:31
kaikkea sitä määrää on eläkeikä. Että se toinen haastavampi
1:22:40
ongelma on ne jotka joutuu. Ne ikääntyneet, jotka syystä
1:22:45
täytyy tai toisesta joutuu työttömäksi, niin niiden
1:22:51
työllistäminen niin se on on haasteellista, mutta sitäkin
1:22:57
kyllä tulevaisuudessa ehkä auttaa sitä että.
1:23:04
Että todennäköisesti ja toivottavasti suomen talouden
1:23:10
suurempi ongelma tulee olemaan työvoimapula.
1:23:15
Että hiljalleen työnantajan pitää herätä sitä, että nämä
1:23:19
ikääntyvät työntekijät on voimavara, jota täytyy
1:23:22
hyödyntää. Kyllä kun mä oon aikaisemmin
1:23:26
kysynyt sulta että voiko talous kasvaa työttömyydestä
1:23:30
huolimatta. Niin nyt kysyn kyllä toisen pään
1:23:34
että voiko työllisyys parantua ilman talouskasvua?
1:23:39
Ja heti perään samaan hengenvetoon.
1:23:42
Voit jatkaa vastausta niin jos oletetaan että näiden välillä on
1:23:48
syy seuraus sulle eli kausaliteetti.
1:23:51
Niin kumpaan lähtisit panostamaan näitä parantaako
1:23:55
työllisyys kasvua vai parantaako kasvu työllisyyttä?
1:23:59
Pitkällä tähtäimellä niin kysymys on se se, että.
1:24:05
Talouden kasvattamiseksi me tarvitaan työvoimaa.
1:24:10
Että että siltä osin kun kun pystytään kasvattamaan tuotantoa
1:24:16
tuottavuutta eli tuotantoa työ työtuntia kohden, niin voidaan
1:24:24
jonkun verran talous voi kasvaa ilman että työllisyys kasvaa.
1:24:31
Mutta, mutta ilman muuta niin niin se, että kuinka paljon
1:24:36
työvoimaa on käytettävissä, on rajoite talouden kasvulle.
1:24:41
Olettaen. Tietyn työllisyyden tason sitten
1:24:47
jos miettii. Sitten talouden suhdannekiertoon
1:24:53
niin se asia menee tyypillisesti toisinpäin.
1:24:57
Eli se työllisyys. Seuraa.
1:25:02
Talouskasvua, että ensin talouskasvu kiihtyy yritykset
1:25:05
toteaa, että ne tarvitsee enemmän työvoimaa.
1:25:07
Jonkun verran voidaan aina puristaa.
1:25:10
Irti nykyisistä työntekijöistä teettää enemmän yliteitä jonkun
1:25:15
aikaa, mutta sitten täytyy palkata enemmän niin silloin.
1:25:21
Jos jos jos miettii sitä aikajanaa siinä niin niin
1:25:23
talouskasvu vetää työllisyyttä. Mut katotaanko me kuitenkin
1:25:29
jonkinlaista työmarkkinareformia sun mielestä?
1:25:33
En mä näe niinku työmarkkinareformi.
1:25:36
Nyt olisi se keskeinen tekijä millä suomen talouskasvua saisi
1:25:39
liikkeelle muut. Jonkun verran.
1:25:45
Voisi työllisyystilannetta parantaa ja tätä rakenteellista
1:25:49
työttömyyttä alentaa sillä, että saataisiin enemmän joustoa
1:25:55
tuota. Palkkoihin, että palkat enemmän.
1:26:02
Heijastaisi eri ammattien kysyntää ja tarjontaa.
1:26:07
Kyllä tämä on ikuinen muna ja kana ongelma kai työllisyys ja
1:26:13
kasvu. Jos puhutaan sellaisista
1:26:18
tyypillisistä. Pienistä avoimista talouksista
1:26:25
kuten SUOMI, niin näetkö tärkeänä sen, että täällä on
1:26:30
joku yksittäinen yritysveturi veturi tai yksittäinen ala, joka
1:26:36
vetää koko taloutta eteenpäin? Elikkä esimerkkinä niin tšekissä
1:26:41
on skålettehtaat. Ja tanskassa on novo nordisk ja
1:26:45
meillä on aikaisemmin oli nokia. Niin näetkö että että me
1:26:50
pystytään ilman tällaista vahvaa veturia nostamaan suomea
1:26:56
kasvu-uralle? En mä näe, että ole mitään
1:27:00
erityistä syytä, miksi sen veturin pitäisi olla yksi yhtiö,
1:27:04
että yksi hyvin ne voisi olla. Ne voi olla tuota monta
1:27:11
menestyvää yritystä ja. Kyllähän se itse asiassa
1:27:15
talouden kannalta on olisi parempi jos meillä on.
1:27:18
Meillä on 10 menestyvää yritystä kuin yksi nokia koska.
1:27:23
Niinku tanskakin tai novonhordskin kohdalla niin niin
1:27:27
niin hivenen pohtii että että. Miten haavuttuvaisiksi talous
1:27:36
muodostuu, jos ollaan ainoastaan yksi kortin varassa?
1:27:39
Eli muun muassa hollannin tauti. No se nyt on on yksi tällainen
1:27:47
ele elementti. Eli siis hollannin tauti
1:27:50
tarkoittaa sitä, että jos sulla on yksi menestyvä sektori yksi
1:27:56
taloudessa niinku hollannissa aikoinaan oli oli kaasu
1:28:01
maakaasu. Esiintymät niin.
1:28:06
Ne nostaa yleistä palkkatasoa. Tää tää menestyvä sektori, mikä
1:28:12
sitten heikentää kaikkien muiden sektoreiden kilpailukykyä ja
1:28:17
sitten ollaan ainoastaan yksi varassa, mutta esimerkiksi eihän
1:28:22
ruotsin talous esimerkiksi joka nyt on menestynyt kohtuullisesti
1:28:26
niin ole mitenkään minkään yksittäisen yrityksen varassa.
1:28:34
No mitä mieltä olisi pitänyt tehdä toisin silloin kun
1:28:37
menetettiin nokian vahva asema? Ollaan nyt jälkiviisaita niin
1:28:43
mitä minä olisin pitänyt tehdä sillä lailla?
1:28:48
No. En mä silloin enkä mä nytkään
1:28:51
niinku löydä mitään helppoa ratkaisua.
1:28:57
Siis se nokia romahti. Niin se.
1:29:04
Oli vastoinkäyminen. Joka tuotti ongelmia eikä niiden
1:29:08
niihin ongelmiin niinku mitään helppoa ratkaisua oo, että
1:29:16
mitään helppoa korvaavaa tekijää.
1:29:20
Että. Esimerkiksi tuota tuo
1:29:25
perinteinen devalvaatiolääke lääke.
1:29:28
Jos nyt jos nyt palataan siihen, niin juuri tähän ongelmaan se ei
1:29:34
auttanut koska. Tyypillisesti, että koska nokia
1:29:42
nokian osuus suomen tuotannosta oli.
1:29:45
Erittäin korkea tai hyvin korkea mut työllisyydestä.
1:29:50
Se oli. Tai elektroniikkasekto.
1:29:55
Korkeimmillaan oli noin 5% suomen taloudesta, mut vaan
1:29:58
prosenttityöllisyydestä, mikä tarkoitti sitä että.
1:30:03
Nokian romahdus poisti paljon tuloja mut se ei vapauttanut
1:30:07
kovinkaan paljon työvoimaa mitä olisi voinut työllistää johonkin
1:30:11
muuhun devalvaatio joka olisi parantanut niinku muun talouden
1:30:17
kilpailukykyä sitten kasvattanut työvoiman kysyntää, niin se ei
1:30:22
kovinkaan paljon auttanut, että se parasta mitä siinä
1:30:26
tilanteessa voi tehdä on se että.
1:30:29
Että miettiä että OK nyt nokiasta vapautuu.
1:30:32
Osaamista. Korkeasti koulutettuja
1:30:39
henkilöitä ja. Nyt pitää niitä valjastaa
1:30:43
johonkin. Muuhun toimintaan ja kehittää
1:30:47
uusia liiketoimintoja ja sitten pitää vaan keksiä mitä ne on ja
1:30:51
hiilijalanjälkeä liitä että onko ne sitten joku jotain sormuksia
1:30:55
jotka seuraa ihmisten terveyttä tai jotain?
1:30:58
En mä tiedä. Kyllä.
1:31:02
No ruotsi on hyvä esimerkki pienestä avoimesta taloudessa,
1:31:06
jossa on sellainen laaja yrityspohja.
1:31:10
Toinen hyvä esimerkki on sveitsi, joka on väestöllisesti
1:31:13
vielä pienempi kuin ruotsi. Niin miksi siellä on
1:31:16
kansainvälisiä menestyjiä ja tällaisia globaaleja
1:31:19
jättiyhtiöitä, mutta suomessa ei ole.
1:31:22
Ensinnäkin kyllähän suomessakin on kansainvälisesti
1:31:26
menestyneitä. Suuryrityksiä niinku kone ja
1:31:30
edelleen nokia vaikka vaikka matkapuhelintoiminnot on
1:31:34
romahtanut niin edelleen. Meillä on wärtsilä.
1:31:39
Et et et ei sen suhteen. Kyllähän me me ollaan
1:31:44
kohtuullisen kilpailutuksessa, mutta tietysti niinku jos
1:31:47
puhutaan ylipäätänsä niinku. Miten sveitsi on rakentanut
1:31:54
vaurauttaan, niin siinä on tietysti pitkä historia.
1:31:59
Jossa sekä. Talouttaan hoidettu hyvin.
1:32:07
On vuosikausien. Aikana.
1:32:12
Tai vuosisatojen aikana pysytty sotien ulkopuolella ei saatu
1:32:17
siitä kustannusta. Ja rakennettu pääoma ja.
1:32:23
Tehty siitä maasta niinku finanssikeskus.
1:32:26
Joko tää yhdistelmä hän on on tuonut sen, että että sveitsi on
1:32:31
on sitten koko euroopan vaurain maa että on ollaan saatu kaikki
1:32:37
palikat kohdalleen. Näin on ja samoin ruotsi on
1:32:42
onnistunut välttämään toisen maailmansodan.
1:32:45
Tai no ei kokonaan, mutta se on ottanut iskuja huomattavasti
1:32:50
vähemmän kuin. SUOMI niin kyllähän niinku
1:32:52
taloudellisesti niinku selkeästi.
1:32:56
Sota oli paljon pienempi rasitus.
1:32:59
Ruotsille kun kun suomelle. Kyllä.
1:33:02
Eli oikeastaan kansakuntien pitäisi välttää sotia hinnalla
1:33:05
millä tahansa. Se ei vielä takaa sitä, että
1:33:08
talous kasvaisi sen ansiosta, mutta se ei ole ainakaan
1:33:11
hyödyksi. No ei e sodat ei kyllä ole ole
1:33:15
taloudellisesti kannattavia, etenkin jos käydään omalla
1:33:18
maaperillä. Just näin omalla maaperällä.
1:33:20
Hyvä tarkennus. Kyllähän ne muutenkin, niinku
1:33:23
eihän muutenkaan sodat yleensä niinku ole kovinkaan
1:33:27
taloudellisesti järkevä. Jos miettii niinku.
1:33:30
Venäjän talouden kehitystä niin vaikka siis jos sotaa käydään
1:33:33
ukrainan maaperällä niin eihän se maan taloudelle mitenkään
1:33:37
hyvä. Asia eli ei kannata olla
1:33:38
osallisena, mutta jos jätetään eettiset kysymykset sivuun niin
1:33:43
kyllähän maa voi viedä esimerkiksi.
1:33:47
Sotateollisuutta ulkomaille ja hyötyä siitä jokuhan aina hyötyy
1:33:50
siitä. Ei ei lähde keskustelemaan
1:33:53
ruotsin. Ruotsin malminviennistä niinku
1:33:57
toisen maailmansodan aikana ja sen merkityksestä kyllä.
1:34:02
Se on hyvin tiedossa ja toinen tärkeä seikka on pääoman
1:34:06
kerryttäminen ja tää on mielenkiintoinen kysymys, koska
1:34:10
suomessa on valitettu sitä, että täällä myydään liian helposti
1:34:15
yrityksiä ulkomaisiin käsiin, että se on.
1:34:20
Mitä mieltä sä oot siitä siis talouden kannalta?
1:34:23
Niin onko tämä ongelma, että suomessa myydään liikaa
1:34:26
omistusta ulkomailla? Joo mä en ole.
1:34:32
Ihan vakuuttunut se on. Se on kaksipiippuinen juttu,
1:34:36
että jos miettii jotain. Otetaan joku hypotiittinen
1:34:43
ruokalähettiyritys. Onko?
1:34:47
Parempi että niinku se sitä yritystä kehitetään niinku
1:34:51
suomalaisena yrityksenä eteenpäin.
1:34:55
Että mitä mahdollisuuksia sillä on kasvattaa sitä yrityksen
1:35:00
asuoa ja liiketoimintaa suomessa?
1:35:06
Verrattuna siihen, että että myydään se.
1:35:11
Nää omistajat saa tuloja ja näitä saa myyntivoiton siitä.
1:35:18
Tulon ja osakkeiden miehistä ja voi sitten sijoittaa näitä rahaa
1:35:22
uuteen liiketoimintaan suomessa. Niin kumpi on parempi niin
1:35:28
riippuu osittain siitä, että mitä uskoo, että mihin
1:35:32
vaiheessa, mitä mahdollisuuksia tällä liiketoiminnalla olisi
1:35:36
ollut kehittyä eteenpäin suomalaisena.
1:35:43
Ja esimerkiksi tässä tapauksessa.
1:35:46
Joka ei tietysti ole täysin hypoteettinen, niin kyllä mä oon
1:35:49
taipuvainen uskomaan, että tää voi olla jopa suomen kannalta.
1:35:54
Oli ihan hyvä kauppa, mut se ehkä riippuu osittain siitä,
1:35:59
että mä en ole ihan vakuuttunut siitä, että kuinka kuinka
1:36:02
kannattavaksi sitä liiketoimintaa saadaan
1:36:04
kehitettyä, että kuinka suuri. Suurta menestyspotentiaalia
1:36:09
tällä toiminnalla on. Kyllä.
1:36:13
Nyt mä aion asettaa sua selkä seinää vasten ja pakottaa
1:36:17
valitsemaan 2 välillä se voi olla vaikea kysymys, mutta kumpi
1:36:21
on sinulle? Ihannerakenne on että suomessa
1:36:24
tai siis ylipäätään taloudessa on muutama iso jätti vai
1:36:28
laaja-alainen yritysjoukko joka on sanotaan näin, että
1:36:32
liikevaihdoltaan summana sama kuin nää muutamat jätit
1:36:36
teoriassa. No kyllä mä nukun rauhallisemmin
1:36:40
jos on laaja-alainen, ettei ole kaikki munat samassa samassa
1:36:44
korissa. Jees loistavaa.
1:36:48
Ekonomisti roger vesman, tämä oli erittäin mielenkiintoinen
1:36:52
keskustelu suomen taloudesta ja Suomen talouden ongelmista.
1:36:56
Toivotaan sormet ristissä, että me saadaan ratkaistua.
1:36:58
Tämä rakenteelliset ongelmat suomessa ja saadaan hyvinvointia
1:37:02
lisättyä tänne maahan, mutta ongelmat on suuria.
1:37:06
Haluaisitko muuten viimeisenä kenties lähettää jonkun viestin
1:37:11
suomen päättäjille? Keskeinen viesti on se, että.
1:37:18
Yrittää pitää vakaan linjan, että hötkyily harvoin tuottaa.
1:37:27
Ratkaisee talouden ongelmia että helppoja ratkaisuja ei löydy.
1:37:34
Vaan pitää vaan luottaa siitä, että tehdä pidetään järkevästi
1:37:40
ja järkevää linjaa ja tehdään pitkäaikaista politiikkaa.
1:37:46
Niin. Kyllä SUOMI tästäkin nousee,
1:37:50
joskin ei välttämättä mihinkään rakettimaiseen lentoon.
1:37:55
Kyllä jees ekonomisti roger väestön.
1:37:58
Kiitoksia, että kävit signaalipodcastin
1:37:59
haastateltavana. Kiitos.