Latest / Signaali / #66 | Mitä seuraa Yhdysvaltojen imperiumin rappeutumisesta? Syksy Räsänen.

Transcript

#66 | Mitä seuraa Yhdysvaltojen imperiumin rappeutumisesta? Syksy Räsänen. · Signaali

• 0:01
  Jos katsoo. Ihmiskunnan historian
• 0:05
  ensimmäistä romaania ainakin ensimmäiset tota
• 0:07
  säilöntäromaania petronius arbiterin saturikonia, joka siis
• 0:12
  on tota porno parodia odysseijasta itse asiassa ja
• 0:16
  myös tämmöistä tota. Ilkamointia tota
• 0:20
  vastarikastuneille yläluokalle roomassa.
• 0:24
  Niin tota siinä on. Tämmöinen kohtaus missä
• 0:28
  päähenkilö jolle sattuu erilaisia kommelluksia.
• 0:30
  Se joutuu sitten pakenemaan ja naamioitumaan ja sitten yksi
• 0:34
  vaiheessa sitten sitten se sille ehdotetaan, että mitä jos sä
• 0:36
  laittaisit päällesi kalkkia, että sä vaan että naamioitu
• 0:38
  kalliiksi kun ne on valkoihoisia ja sitten toinen että mitä jos
• 0:42
  sä vedät niinku mustetta päällesi, että sitten sä voit
• 0:44
  naamioitua nobialaiseksi. Ne on tummanihoisia ja siinä on
• 0:48
  kiinnostavaa, koska historiallisestihan niinku.
• 0:51
  Tai, että roomalaisethan on tietysti tumia niinku.
• 0:55
  He eivät olleet yksi valkoisia kuin minä.
• 0:57
  OK, joo vaan vaan niinku ruskeaihoisia kyllä mikä näkyy
• 1:01
  myös niissä siinä maalauksista mitä esimerkiksi on.
• 1:03
  Niissähän on tumma ja. Mun historiallisesta mielestä
• 1:07
  täysin valkoisiksi, mikä on tämmöinen jälleen myöhempi,
• 1:09
  rasistinen rekonstruktio, mutta siinä näkee, että roomalaisten
• 1:11
  aikaa mitään tämmöistä rotu tällaista rotuideologiaa,
• 1:14
  tehovan liittyvää ideologiaa ei ollut myöskään sitten eli 1000
• 1:18
  vuotta myöhemmin. Sitten kun eurooppalainen tää
• 1:21
  löytyi, retkien aika alkoi ja sitä, että ja sitten kun on nää
• 1:24
  eurooppalaisten kohtaamiset afrikkalaisten kanssa, jolloinka
• 1:28
  se ero esimerkiksi teknologisessa tasossa ei
• 1:30
  myöskään ollut niin valtavan iso silloin.
• 1:32
  Niin tota niin siinä näkyy, että rotuideologiaa niinku ei ollut.
• 1:36
  Että niistä ei kirjoitettu tämmöiseen rasistisen linssin
• 1:39
  läpi, mut sitten sen kolonialismin myötä rasismi
• 1:42
  kehittyi ja täähän olisi sitten iso kysymys, mikä tuli siinä
• 1:46
  kolonialismissa löytöretkissä, niin onko?
• 1:48
  Onko esimerkiksi nää uuden maailman asukkaat?
• 1:50
  Onko ne ihmisiä ollenkaan, että onko niillä sielu vai ei?
• 1:55
  Esimerkiksi ja sitten tää idea sitten on tietysti
• 1:57
  taloudellinen. Kehitys, joka liittyi sitten
• 2:03
  näiden löydettyjen maiden ryöstämiseen näiden ihmisten
• 2:06
  orjuuttamiseen, jolle sitten kehitettiin tämmöisiä
• 2:08
  ideologisia oikeuksia. Mikä oli sitten tän rasismin ja
• 2:13
  tämmöisen rasistisen ideologian rasistisen rakenteen synty ja
• 2:19
  nää rasistiset ideat mitä meillä on ja tämmöinen idea niinku
• 2:22
  eurooppalaisten valkoisten eurooppalaisten.
• 2:25
  Ylemmyydestä ja ainoastaan teknologisesta ylemmyydestä.
• 2:28
  Mikä olisi tietysti fakta? Vaan tämmöisestä niinku
• 2:32
  moraalisesta ja älyllisestä ylemmyydestä.
• 2:37
  Mikä olisi tämmöinen ideologinen kehitelmä?
• 2:40
  Niin tulee niiltä ajoilta ja tää ideologia tää kolonialismin
• 2:44
  perintö sitten elää. Vieläkin.
• 2:49
  Ja mutta kun sä mainitsit tuosta köyhyydestä niin on tietysti
• 2:51
  totta, että tällaiset selitykset missä syytetään sitten tällaisia
• 2:56
  henkilöitä jotka on rodullistettu niihin liitetään
• 2:58
  sitten nää tämmöisiä rasistisen mielikuvia, että heitä syytetään
• 3:01
  sitten näistä talouden ongelmista, mikä on tietysti
• 3:04
  sinänsä huvittavaa, koska jos ajattelee suomen taloutta niin
• 3:07
  SUOMI tarvitsee merkittävästi maahanmuuttoa väestön
• 3:10
  ikääntymisen takia. Paljon enemmän kuin mitä meillä
• 3:13
  on nyt. Haluamme ylläpitää niistä
• 3:16
  elintasojen, sillä en. Ollaan tota ja.
• 3:22
  Mutta se rasismi ei synny pelkästään köyhyydestä, että jos
• 3:27
  me ajatellaan se se näkyy jo siinä, että.
• 3:32
  Ihmisten varallisuus ja rasismi ei korreloi mitenkään.
• 3:36
  Yks yksi. Ei ole niin, että köyhemmät
• 3:40
  ihmiset olisi keskimäärin enemmän rasistisempia tai että
• 3:44
  keskiluokka olisi vähemmän rasistista kuin työväenluokka.
• 3:47
  Mun mielestä keskiluokka osaa ehkä piilottaa rasisminsa
• 3:49
  paremmin, mut mä en usko että ne on vähemmän rasistisia.
• 3:51
  Toisekseen, jos ajattelee suomalaista nationalismia, johon
• 3:56
  jossa tietysti kamppailee niinku erilaiset virtaukset, mutta
• 3:59
  tällä hetkellä on aika paljon noussut tämä etnonationalistinen
• 4:02
  virtaus, jossa sitten katsotaan, että kansakunta.
• 4:06
  On. Valmiiksi olemassa oleva yksikkö
• 4:10
  ja tää kansallisvaltio on vaan tän kansakunnan tapa toteuttaa
• 4:13
  itsemääräämisoikeuttaan, mikä tarkoittaa sitten sitä, että se
• 4:18
  ne joille se valtio kuuluu, määräytyy tällaiseen valmiin
• 4:25
  valmiina kansallisten määreiden mukaan.
• 4:28
  Niin mihin sitten liittyy tämmöinen rodullinen ajattelu ja
• 4:30
  hyvin voimakkaasti ja ainoastaan suomessa aivan muualla
• 4:32
  euroopassa tietysti se vaihto vastakohtana tai
• 4:35
  etnonationalistinen vastakohtana on sitten.
• 4:37
  Liberaalinationalismi, jossa on ajatuksena, että se valtio on
• 4:41
  tämmöinen yksikkö, joka yhdistää kaikkia riippumatta etnisyydestä
• 4:44
  riippumatta uskonnosta tai muista, että kaikki on
• 4:46
  tasavertaisia kansalaisia niinku valtion alla joka on tää ranskan
• 4:49
  vallankumouksesta tuleva idea. Mutta tää etnonationalismi on
• 4:52
  tietysti nousussa. Suomessa ollut. 2000 luvun
• 4:59
  alkuvuosista asti. Mutta jos katsoo mitä, miten
• 5:05
  suomalainen nationalismi rakenne rakennettiin 1000
• 5:09
  kahdeksansataaluvulla? Miten se rakentuu, jolloinka
• 5:11
  SUOMI oli paljon köyhempi kuin nyt ja olot oli paljon
• 5:15
  vaikeammat 1800 luvulla meni nälänhätä, jossa melkein 10%
• 5:19
  ihmistä kuoli ja vielä 1900 luvun alussa.
• 5:22
  Köyhyy oli aivan toisenlaisissa lukemissa.
• 5:27
  Aivan. Aivan kunnes viime vuos 150
• 5:30
  luvulla niin köyhyys oli. Erittäin laaja-alaista.
• 5:34
  Mutta sen nationalismi mikä silloin kehittyy
• 5:36
  tuhatkahdeksansataaluvulla, niin kun me kehitettiin, oli
• 5:39
  tämmöistä sorrettujen nationalismia, missä koottiin,
• 5:42
  että meidän tilanteen on kurja ja sitten tietysti se rakentui.
• 5:47
  Osittain. Tämmöiseksi
• 5:51
  vastakkainasetteluksi sitten tän venäjän, venäjän vallan välillä.
• 5:56
  Niinku venäjän vallan ja sitten suomalaisten itsenäisyyden
• 6:00
  välillä suomalaisuuden ja venäläisyyden välillä ja
• 6:02
  venäläisyyttä, mikä rakennettiin sitten osittain toiseksi siihen.
• 6:06
  Mutta että siinä oli kuitenkin semmoinen sorrettu ja
• 6:08
  nationalismi joka pohjana ei ollut, vaikka siinä oli
• 6:10
  tämmöinen venäläisvastaisuus yksi juontajana.
• 6:16
  Niin jos kuuntelee niitä jos katsoo sitä nationalista
• 6:20
  diskurssia lukee niin teksti jos kuuntelee niitä lauluja vaikka
• 6:23
  silloin vaikka tuota eri maakuntalauluja ja muita
• 6:27
  tämmöisiä lauluja, joista sitten tuli osa päälle suomalaista
• 6:29
  nationalismia rakennettiin, niin se ei ole semmoista
• 6:34
  poissulkevaa. Eksklusiivista nationalismaa on
• 6:37
  semmoista, että me olemme sorrettu ja meidän tilanteemme
• 6:39
  on kurja. Me haluammepa ja tota.
• 6:41
  Me haluamme parempaan, että meilläkin on arvaamme.
• 6:45
  Ja sitten jos ajattelee sitä sitä etnonationalismia mikä on
• 6:48
  nykyään kehittynyt, niin se on itse asiassa vauraa menestyvän
• 6:52
  nationalismi, joka on se, että meillä on nämä hyvät asiat.
• 6:55
  Me ei me ei haluta menettää niitä näille muille jotka tulee
• 6:58
  tänne hyväksikäyttämään meitä ja ottamaan meiltä tuota nämä
• 7:03
  vauraudet ja tämän rikkauden pois.
• 7:06
  Että mä näkisin, että siihen liittyy enemmän tämmöinen
• 7:08
  vauraus ja se pelko siitä miten nyt tapahtuu kun koetaan aivan
• 7:13
  oikein, että maailma on muutostilassa.
• 7:16
  Yhteiskunta on muutostilassa, että 25 vuoden kuluttua maailma
• 7:20
  näyttää aivan erilaiselta. Kun mitä se oli 25 vuotta sitten
• 7:25
  tai mitä se on nyt? Tarkoitat, että maailma on
• 7:29
  erilaisempi 25 vuoden päästä kun kuin mitä se oli 25 vuotta
• 7:34
  sitten ero on suurempi. Tähän joo kyllä tietysti sen
• 7:38
  kiihtyvän kiihtyvän ilmastonmuutoksen takia.
• 7:42
  Myös yhteiskunnalliset muutokset tulee olemaan nopeampia.
• 7:48
  Seuraavien vuosikymmenien aikana.
• 7:52
  Sadat miljoonat ihmiset. Joutuu ilmastopakolaisiksi sen
• 7:58
  takia, että niillä alueilla missä ne alueet missä he elävät,
• 8:01
  muuttuu elinkelvottomiksi. Etelässä.
• 8:07
  Tai sen takia, että ilmastonmuutokseen.
• 8:11
  Liittyvien sotien ja muiden konfliktien takia ihmiset
• 8:15
  pakenee. Ja.
• 8:19
  On. Selvää, että tää
• 8:23
  ilmastopakolaisuus ja sitten toisaalta myös muut
• 8:25
  talouskriisit, jotka liittyy ilmastonmuutokseen etenemiseen
• 8:29
  ne ongelmat mitä tulee eteen maataloudelle ne ongelmat mitä
• 8:33
  tulee eteen. Niiden.
• 8:37
  Hyvin monimutkaisten ja herkkien.
• 8:42
  Taloudellisten ketjujen ylläpitämisessä niin nää tulee
• 8:45
  kaikki vaikuttaa yhteiskuntaan todella merkittävällä tavalla.
• 8:49
  Mikä rooli sun mielestä tää on teknologialla tässä muutoksessa
• 8:52
  mikä on tällä hetkellä menossa maailmalle.
• 8:56
  No historiallisesti. Viimeisen. 400 vuoden aikana.
• 9:08
  Teknologia. On ollut merkittävin
• 9:12
  yhteiskunnallisten muutosten ajuri.
• 9:14
  Voisitko sä sanoa vahvemminkin ihmiskunnan koko historian
• 9:18
  aikana? Tulen tulen kesyttämisestä
• 9:21
  alkaen. Teknologia on ollut kaikkein
• 9:23
  merkittävin yhteiskunnallisten muutosten aurin.
• 9:25
  Tietysti tulen käsittäminen kirjoitustaito.
• 9:28
  Kaupungistuminen ja siihen siihen liittyvä teknologian
• 9:31
  kehitys. Mutta jos me ajatellaan niinku
• 9:33
  lähempänä nykyaikaa. Fysiikan kehittämistä 1000
• 9:37
  kuusisataaluvulla höyrykoneiden kehittämistä ja teollista
• 9:41
  teollistumista 1700 luvulla sähkön kehittämistä 1800
• 9:45
  luvulla. Kvanttimekaniikan ja
• 9:49
  digitalisaation elektroniikan kehittämistä 1900 luvulla.
• 9:55
  Niin nää on ollut aivan valtavia yhteiskunnallisia ajureita.
• 9:57
  Jos me ajatellaan vaikka teollistumista joka on niinku
• 9:59
  näistä 1800 luvulla, joka on semmoinen aika lähi, joka on se
• 10:02
  joka on muovannut. Sen modernin maailman missä me
• 10:07
  eletään, niin siihen tietysti. Liittyi se maataloustyön.
• 10:15
  Väheneminen maatalousväestön siirtyminen kaupunkeihin
• 10:20
  tehtaisiin teollistuminen, mutta siihen liittyy myös perinteisten
• 10:23
  perhemallien muutos. Perinteisten sukupuolimallien
• 10:26
  muutos perinteisten yhteiskunnan luokkamallien muutos
• 10:30
  perinteisten. Perinteisten taloudellisten
• 10:34
  rakenteiden muutos ja kaikki tällaiset.
• 10:36
  Jos me ajatellaan mistä tuli, mistä meillä on tullut.
• 10:42
  Nykyaikaiset. Puolueet mistä meille on tullut
• 10:45
  nykyaikainen lehdistönä? Näin niin ne on kaikki
• 10:47
  kehittynyt osana tätä teollistumista ja sitä
• 10:50
  urbanisoitumista mikä silloin oli ja sitä ajoi teknologia.
• 10:57
  Ja tätä kautta myös voi sanoa teknologia, että ne on fysiikan
• 11:01
  sovelluksia, että fysiikka on ja fysiikan kehitys on kaikkein
• 11:06
  suurin yhteiskunnallisten muutosten ajuri.
• 11:09
  Jos me ajatellaan ilmastonmuutosta, niin
• 11:11
  ilmastonmuutoshan on tämmöinen teknologisen kehityksen
• 11:14
  sivutuote. Tällainen, jota jota kukaan,
• 11:17
  jota ei olisi haluttu, mutta joka on syntynyt tän
• 11:21
  ihmiskunnan. Valtavan teknologisen
• 11:25
  menestyksen myötä, että se on osoitus siitä, miten miten
• 11:28
  paljon ihmiskunta pystyy muokkaamaan.
• 11:31
  Sitä elinympäristöä, omaa elinympäristöään ja myös siitä
• 11:35
  miten paljon sä muokkautuu sen ihmiskunnan teknologisen
• 11:39
  kehityksen myötä. Sellaisellakin tavoilla mitä ei
• 11:41
  haluta ja merkit ihmiskunnan. Meidän teknologista
• 11:46
  sivilisaatiota. Kohtaava merkittävin uhka tai 2
• 11:50
  merkittävintä uhkaa ilmastonmuutos ja ja joukkotuho
• 11:53
  on se, että ja nää molemmat on teknologisia uhkia, että sen
• 11:57
  jälkeen kun ihmiskunta. Levisi.
• 12:02
  Afrikasta muualle tai kun se levisi edes laajalle afrikkaan,
• 12:06
  niin siitä pitäen. Ei oikeastaan voinut olla mitään
• 12:12
  semmoista paikallista kriisiä, joka olisi lopettanut
• 12:14
  ihmiskunnan saanut ihmiskunnan kuolemaan sukupuuttoon, koska
• 12:17
  ihmiset ihmiskunta pystyy sopeutumaan niin hyvin
• 12:19
  paikallisiin tapahtumiin. Ihmiskuntahan melkein kuoli
• 12:21
  sukupuuttoon hyvin alkuvaiheessa, että melkein
• 12:23
  kaikki yksilöt kuoli, että se se geenipuuli mistä me tullaan, on
• 12:28
  hyvin hyvin pieni. Mutta sen jälkeen.
• 12:34
  Ihmiskunta on ollut hyvin. Näin lajina on hyvin turvassa
• 12:39
  sinänsä, että vaikuttaa paikallinen katastrofi.
• 12:43
  Tappaisi suuren määrän ihmisiä niin niin sillä ei olisi
• 12:45
  merkitystä tai vaikka ilmasto muuttuu, niin ihmiset on
• 12:48
  pystynyt varautumaan siihen. Mutta ilmastonmuutoksen myötä
• 12:51
  tilanne on muuttunut, että nyt ne muutokset ilmastonmuutos
• 12:54
  saadaan aina ennennäkemättömiä. Ne on niin isoja, että ne uhkaa
• 12:56
  paitsi teknologisen sivilisaation tuhoa niin myös
• 12:59
  hieman etäisemmin, mutta ei mahdottomana niinku myös.
• 13:03
  Ihmislajin selviytymistä samaten tietysti joukkotuhoasema että
• 13:08
  millä että tällä hetkellä ihmiskunnan teknologisen
• 13:11
  sivilisaation selviytyminen on. Donald Trumpin ja vladimir
• 13:16
  putinin harkintakyvyn rationaalisuuden varassa.
• 13:23
  Jos trump niin päättää niin puolen tunnin kuluttua
• 13:25
  inhimillistä sivilisaatiota ei enää ole.
• 13:29
  No ei nyt ehkä ihan sentään. Kyllä siellä on jotain
• 13:32
  rajoituksia sen punaisen napin suhteen.
• 13:36
  Ei tai nyt ihan noin herkästi. Paikkaa yhdysvalloissa
• 13:39
  yhdysvalloissa se on presidentin päätös.
• 13:43
  Eikö sitä varten tarvita vahvistukseen myös joltain
• 13:46
  muulta jos. Presidentti antaa sen käskyn
• 13:48
  niin sitten se menee kommentoi että jos saa alaspäin 4
• 13:50
  henkilölle on tehtävänä on painaa nappia.
• 13:52
  OK eli teoriassa he voivat kuitenkin panna sitä vastaan ja
• 13:58
  ja olla noudattamatta sitä käskyä, mutta.
• 14:03
  Siis komentoketjussa eri vaiheissa ihmiset saattaa olla
• 14:05
  noudattamatta. Itse asiassa richard nixon anto
• 14:08
  käskyn aloittaa ydinsotaa. Aikoinaan kun hän oli
• 14:10
  presidentti, mutta hän oli siis hänhän oli siis alkoholisti,
• 14:13
  että hän oli umpitunnelissa ja tota antoi tämmöisen käskyn.
• 14:16
  Ja sitten hänhän oli ihan faktapohjaista tietoa on on joo.
• 14:19
  Että hän oli alkoholisti? Joo joo joo tota ja sitten tota,
• 14:23
  mutta hän ne henkilöt sitten olijat.
• 14:26
  Joo joo että että dicon humalassa että ei tästä mitään
• 14:30
  että tuota hei hei he eivät ottaneet tätä käskyä niinku
• 14:32
  vakavissaan OK. Mutta että siis tietysti on
• 14:36
  ihmisiä, jotka saattaa kieltäytyä.
• 14:39
  Suorittamasta tehtäviä. Ja riippuen siitä mikä tilanne
• 14:43
  on luultavasti tämmöisessä tilanteessa jotkut ihmiset
• 14:45
  kieltäytyisi. Yhdysvalloissahan on itse
• 14:47
  asiassa tehnyt tämmöisiä testejä, että kun siellä on
• 14:50
  siellähän on ihmisiä. Koko ajan valmiina loukaisemaan
• 14:54
  ydinaseet, niin on tehty tällaisia, että että niille
• 14:57
  ihmisille jotka istuu siellä nappiaden ja niille välitetään
• 14:59
  käsky että nyt täytyy laukaista ja niille ei ole kerrottu että
• 15:02
  tää on harjoitus ja itse asiassa mitään ei tapahdu vaikka ne
• 15:04
  tekee sen laukaisun ja ja siinä on.
• 15:09
  Sitten. Mutta varmaan ne ihmisiä, jotka
• 15:12
  kieltäytyvät noudattamasta tätä käskyä.
• 15:14
  Vaikka ainoa syy miksi ne on siellä on se, että he
• 15:16
  noudattaisivat näitä käskyjä ja heillä ei ole niinku mitään
• 15:18
  muuta tehtävää kuin tehdä tätä. Ja mutta tästähän on käytännön
• 15:22
  esimerkkejä mitä me tiedetään. Neuvostoliitosta tällaisia
• 15:26
  tapauksia, että ihmiset, jotka on kieltäytynyt tekemästä
• 15:30
  velvollisuuttaan. Meillä on vasili arkipov
• 15:33
  esimerkiksi joka kuuban ohjuskriisin aikaan oli
• 15:37
  venäläisessä ydinsukellusveneessä.
• 15:40
  Ja silloin. Yhdysvallat.
• 15:45
  Laittoi tämmöisen merisarron kuuban ympärille.
• 15:48
  Ja sitten rupesi pudottaa syvyyspommeja.
• 15:52
  Tota sukellusveneitä vastaan. Ja sitten ne oli siellä
• 15:57
  sukellusveneessä ja kun ne on meren alla, niillähän ei ole
• 15:59
  radioyhteyttä ja käskyt oli sitten, että jos vaikuttaa
• 16:03
  siltä, että sota on syttynyt, niin pitää laukaista ydinaseet,
• 16:09
  koska jos odotetaan siihen että saadaan varmuus siitä, niin
• 16:13
  silloinhan nää ydinaseet on, että jos pitäisi nousta pinnalle
• 16:17
  ja tota varmistaa tää siinä vaiheessa ne sukellusveneethän
• 16:19
  tulee kohteeksi jos sun pitää ottaa siinä nouksen varmuus niin
• 16:21
  sitten se. Ase on hyödytöntä tai ainakin
• 16:25
  vähemmän hyödyllinen. Ja niin että se ei ollut
• 16:27
  syvispommien. Tarkoitus oli tuhota näitä
• 16:29
  sukellusveneitä, mutta tota kuitenkin syvispommia tuli ja
• 16:33
  sitten tota täällä sukellusveneissä arvioitiin,
• 16:35
  että sota on syttynyt, että meitä vastaan hyökätään.
• 16:38
  Yksi sota on syttynyt, että meidän tehtävänä on laukaista.
• 16:42
  Ja sitten se. Protokolla oli se, että 3
• 16:46
  ylimmän upseerin piti olla samaa mieltä.
• 16:50
  Ja 2 heistä on kyllä. Kolmas sanoi, ei.
• 16:54
  Ja hänellä oli myös semmoinen moraalinen auktoriteetti.
• 16:58
  Aiemman palveluksensa takia, että hän saattoi pysyä siinä
• 17:01
  linjassa. Että he eivät toteuta tätä ja he
• 17:05
  eivät laukaisseet, jos he olisivat loukseet ydinaseet ja
• 17:08
  ne olisi toiminut. Niin.
• 17:16
  Satoja miljoonia tai miljardeja ihmisiä olisi kuollut ja
• 17:19
  mahdollisesti meidän koko teknologinen sivilisaatio olisi
• 17:22
  tuhoutunut tähän ja tästä on muita vastaavia tapauksia mitä
• 17:25
  me tiedetään. Mut siis se komentoketju mikä
• 17:29
  yhdysvalloissa on muissa maissa voi olla eri lailla.
• 17:33
  On se, että presidentti on tekee yksin päätöksen ja sen jälkeen
• 17:37
  muiden tehtävänä on ainoastaan toteuttaa tää päätös.
• 17:42
  Tällä kertaa signaalin vieraana on kosmologi helsingin
• 17:45
  yliopistolta. Syksy räsänen.
• 17:47
  Tervetuloa signaaliin syksy. Kiitos kutsusta.
• 17:50
  Me ruvettiin puhumaan tässä erittäin isoista
• 17:53
  yhteiskunnallisista asioista myös vähän teknologiasta ja ja
• 17:57
  myös. Jonkin verran filosofiastakin.
• 18:02
  Mä oon ajatellut, että tänään me voitaisiin jutella sun kanssa
• 18:04
  kosmologiasta, mutta mä en ole ihan varma, että mihin me
• 18:07
  päästään kosmologian kanssa tällä kertaa.
• 18:10
  Mutta mä mä mietin tässä koko ajan, että että jos mä
• 18:14
  käyttäisin jonkinlaista aasinsiltaa tohon kosmologian
• 18:17
  aiheeseen, niin. Miten sä itse suhtaudut siihen,
• 18:21
  että me ihmiset täällä pienellä planeetalla kaukaisella
• 18:25
  planeetalla kaukana kaikesta niin.
• 18:30
  Tappelemme keskenään. Meillä ei ole konsensusta siitä,
• 18:32
  että mihin maailmaan mä oikein viemässä meidän yhteiskuntaa ja
• 18:36
  planeettaa, niin eikö se ole vähän?
• 18:39
  Jotenkin. Mikä tää voisi olla oikea
• 18:43
  adjektiivi tää? Naurettavaa jotenkin niinku
• 18:47
  lapsellista tää meidän touhu tässä kosmisessa mittakaavassa.
• 18:51
  Meillä ei ole ketään, joka tulisi pelastamaan meitä, että
• 18:54
  me vaan tappelemme täällä keskenäni.
• 18:56
  Pohdit sä koskaan tätä että kuinka pieniä me ollaan
• 18:59
  kosmologisessa mittakaavassa. Kosmologian tutkiminen.
• 19:08
  Antaa. Semmoisen lohdullisen kokemuksen
• 19:13
  ihmisen mitättömyydestä. Fyysikko, step winberg.
• 19:21
  Totesi aikoinaan, että. Fysiikan tutkimusta
• 19:25
  maailmankaikkeuden ymmärtäminen. On.
• 19:30
  Yks niitä asioita. Joka saa.
• 19:36
  Ihmiskunnan historia näyttämään vähemmän farssilta ja antaa
• 19:39
  sille jotain tragedian arvokkuudesta.
• 19:43
  Voisitko vielä avata tuota tragedian arvokkuutta?
• 19:47
  Mitä arvokasta siinä voi olla? James joyce kirjoitti, tai
• 19:52
  laittoi yksi tota yksi hahmonsa suuhun.
• 19:58
  Tällaisen lausahduksen kun että historia on painajainen, josta.
• 20:03
  Yritämme herätä. Ja.
• 20:10
  Ihmiskunnan historia. On.
• 20:20
  Sarja kauheita asioita mitä ihmiset tekee toisilleen ja mitä
• 20:23
  ihmiselle tapahtuu mutta. Se on myös tarina edistyksestä.
• 20:29
  Nykyään tai jossain vaiheessa 9 tuli tota muodikkaaksi niinku
• 20:34
  jotenkin pilkata tämmöistä edistysuskoa tai muuta, mutta
• 20:37
  ilman muuta ihmiskunta on edistynyt koko ajan.
• 20:41
  Ja. Yksi semmoinen tapa tiedät sä
• 20:44
  monia tapoja ajatella tätä yksinkertaisesti teknologinen
• 20:46
  edistys, joka on ilmiselvää, mutta voidaan ajatella myös.
• 20:51
  Moraaliselta kannalta sitä. Miten paljon solidaarisuuden
• 20:56
  piiri on laajentunut? Se käsitys siitä.
• 21:03
  Että ketkä on niitä ihmisiä? Jotka on samanlaisia niin kuin
• 21:08
  me. Sanoit että ihmiset.
• 21:12
  Että ihmiset kamppailee keskenään, mutta kysymys siitä
• 21:14
  että ketkä kamppailee keskenään ja millä tavalla.
• 21:21
  Että ne. Heimot.
• 21:26
  Kaupunkivaltiot tämmöiset pienemmät yksiköt, jotka on
• 21:30
  taistellut keskenään. On muuttunut isommiksi, että
• 21:34
  nykyään kukaan ei ajattele, että hämäläiset ja savolaiset
• 21:39
  ratkaisee ongelmia hakkaamalla toisiaan nuijilla.
• 21:43
  Vaan vaan meillä on semmoinen ajatus, että että me me olemme
• 21:47
  suomalaisia. Meillä on tämmöinen tota valtio
• 21:49
  ja tän valtion piirissä. Meillä on tiettyjä tapoja, millä
• 21:54
  me ratkaisemme tämmöisiä ongelmia, erimielisyyksiä.
• 21:56
  Eikä ole myöskään semmoista samanlaista ajatusta, että onko
• 21:58
  henkilö savolainen tai hämäläinen, että hän on niinku
• 22:00
  perustavanlaatuisesti erilainen, vaikka tämmöiset
• 22:03
  heimoidentiteetit on ollut aikoinaan erittäin tärkeitä.
• 22:08
  Vaan se solidaarisuuden piiri tässä laajentunut.
• 22:10
  Ehkä silleen, että me ollaan kaikki kaikki suomalaiset ja
• 22:13
  siinä on tietysti tämmöisiä erilaisia jakolinjoja ja
• 22:16
  erityisesti rasistisia jakolinjoja, luokka jakolinjoja
• 22:20
  ja muita tämmöisiä tämmöisiä ristiriitoja on.
• 22:23
  Mut ne ihmiset jotka ajattelee että näitä ristiriitoja pitäisi
• 22:25
  ratkaista väkivallan suomessa on vähemmistö.
• 22:30
  Ja samaan tapaan me ajatellaan, että euroopassa.
• 22:34
  Euroopassahan käydään nyt sotaa ukrainassa yhdeksänkymmentäluvun
• 22:39
  entisessä jugoslaviassa käytiin euroopassa sotaa.
• 22:44
  Ja tietysti aiempi 1900 luku 1800 luku ja vuosisadat on
• 22:49
  tämmöistä valtavien. Sotien jatkumoa.
• 22:54
  Mutta että nyt euroopassa ei ajatella, että saksa ja ranska
• 22:58
  tai ranska ja englanti, jotka vuosisatoja soti toisiaan
• 23:01
  vastaan jopa niinku ranskan ja englannin niinku suhteen
• 23:05
  määrittävä asia oli se oli ne vuosi.
• 23:07
  Olin vuosisataaiset sodat ja vihanpito, mutta nykyään ei
• 23:11
  ajatella, että hei että niinku että heidän armeijansa on
• 23:14
  suunnattu toisiaan vastaan vaan että on tämmöinen rakenne missä
• 23:17
  missä näitä voidaan selvittää rauhanomaisesti ja tää rakenne
• 23:21
  on laajentunut, se on kehittynyt.
• 23:24
  Vuosikymmenten aikana. Ja nyt se vaikka yhä tapahtuu
• 23:30
  sotia. Sota ukrainassa.
• 23:35
  Kansanmurhia kansanmurha gazassa.
• 23:39
  Ja monia muita ja tota monia muita sotia tota ja tämmöistä
• 23:46
  väkivaltaista sortoa, mutta että se data millä niihin
• 23:49
  suhtaudutaan on muuttunut. Tietysti on helppo nähdä se.
• 23:55
  Ja meidän pitääkin nähdä se. Se inhimillinen kärsimys mikä on
• 24:01
  ja se ristiriita, mikä on niiden ihanteiden, mitä sanotaan
• 24:04
  olevan, mikä on ne kansainvälisen lain pykälien ja
• 24:07
  niiden ihmisoikeuksien. Paperilla olevien
• 24:10
  ihmisoikeuksien, joita toivottaisiin noudatettavan,
• 24:13
  mikä on sen ja todellisen toiminnan välinen räikeä
• 24:16
  ristiriita, mutta meidän täytyy myös nähdä se edistys, mikä
• 24:19
  tässä on tapahtunut. Kymmenien vuosien aikana.
• 24:23
  Ja. Yksi traaginen asia on se, että
• 24:28
  juuri kun me nähdään, me ollaan päästy siihen, että teknologian
• 24:32
  avulla. Ihmiskunta voi päästä sellaiseen
• 24:35
  tilanteeseen ensimmäistä kertaa koko ihmiskunnan olemassaolon
• 24:38
  aikana. Mistä kaikki ihmiset voisi elää
• 24:40
  ihmisarvoista elämää? Sinänsä, että niiden
• 24:43
  perustarpeet. Mitä tulee ravintoon mitä
• 24:48
  ravintoon hygieniaan vaatetukseen?
• 24:52
  Tota majoitukseen. Niiden inhimilliseen
• 24:58
  elinympäristöön ja tällaiseen on mahdollista toteuttaa.
• 25:02
  Meillä on resurssi tähän. Esimerkiksi maailmassa on paljon
• 25:05
  nälänhätää, mutta ongelmana on se, että eikö ruoka olisi
• 25:07
  tarpeeksi vaan se, että millä perusteella se tää tää ruoka
• 25:10
  jakautuu juuri kun meillä olisi mahdollisuus päästä sellaiseen
• 25:13
  poliittiseen järjestelyyn maailmassa.
• 25:16
  Se ihmiset täällä ihmisarvoista elävää ja ihmiskunnan ja
• 25:18
  ihmiskunnan toimintaa on on on stabiilia.
• 25:23
  Niin samaan aikaan tää teknologinen kehitys uhkaa
• 25:26
  hävittää koko teknologisen sivilisaation.
• 25:28
  Ehkä koko ihmiskunnan ilmastonmuutoksen ja
• 25:31
  joukkotuhoaseiden myötä, että. Aikainen kirjoitti, semmoisen
• 25:37
  esseen kun pyydettiin tuota tästä aiheesta hybrislehteen
• 25:39
  nimeltä unelmia itsemurhan partaalla.
• 25:42
  Jos mä totesin, että ihmiskunta on on pullonkaulassa.
• 25:46
  Ja jos tästä pullonkaulasta selvitään.
• 25:50
  Niin ihmiskunta voi jatkaa ja kehittyä.
• 25:56
  Hyvin pitkään ennen kuin sitten lopulta kuolee sukupuuttoon
• 25:59
  niinku kaikilla lajeilla tapahtuu.
• 26:04
  Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat solidaarisuuden käsityksen
• 26:07
  laajenemisella. Se tosin antaa tilaa.
• 26:12
  Paljon. Väkivaltaisemmille.
• 26:18
  Siis niinku ajatuksella ja ja energiaa sellaisella
• 26:23
  väkivaltakoneistoilla mitkä ei ole mahdollisia paikallisesti.
• 26:25
  Eli nyt kun meillä on. Kansallisvaltioita niin
• 26:29
  kansallisvaltioilla on. Myös taipumusta sellaiseen
• 26:34
  asiaan kuin turvallistaminen luodaan puhki ja sitä kautta
• 26:38
  paljastetaan resursseja väkivaltakoneistolle.
• 26:41
  Niin niin se on se haittapuoli tässä tässä, että meillä on
• 26:47
  sellaisia isoja kansallisia toimijoita, mutta me ei olla
• 26:51
  vielä sillä planetaarisella tasolla, jossa me oltaisiin yksi
• 26:55
  yhtenäinen kansakunta, niin onko se tavoiteltavaa?
• 26:59
  Olotila meille ihmisille. Että meillä olisi planetaarinen
• 27:03
  konsensus asioista. Vai onko kuitenkin se, että
• 27:07
  meillä on kansallisvaltioita eduksi sillä kehityksellä, mikä
• 27:10
  mikä nykyisin on siis kilpailu ja teknologinen kehitys?
• 27:14
  Niin ovatko ne edes mahdollisia planetaarisella tasolla?
• 27:18
  No ensinnäkin täytyy sanoa, että kansallisvaltiothan on ollut
• 27:23
  yksi pahimpia uhkia kansallisvaltioiden
• 27:26
  kansalaisille. Historiallisesti ja nimenomaan
• 27:29
  tän tän mobilisaation. Takia se, että kansallisvaltion
• 27:32
  takia voidaan mobilisoida ihmisiä ja teknologian avulla
• 27:35
  voidaan myös tätä tuhota ihmisiä paljon tehokkaammin.
• 27:41
  Mut kansallisvaltiot on hyvin lyhytvaihe ja koko inhimillisen
• 27:44
  koko inhimillisessä historiassa ja koko idea tämmöisistä
• 27:49
  kansakunnista ja kansallisvaltioista, joka syntyi
• 27:51
  1700 luvulla, kun tuli suomeen 1800 luvulla, joka sitten
• 27:56
  toteutui 1000 yhdeksänsataa-luvun alussa.
• 27:59
  On tämmöinen hyvin lyhyt. Euroopassa kehittynyt ajatus
• 28:06
  siitä, että millä tavalla ihmisten väliset suhteet
• 28:09
  järjestetään ja sitä edelleen sitä varisimmat valtiot ei ollut
• 28:13
  kansallisvaltioita eikä myöskään ollut semmoista ajatusta, että
• 28:17
  se hallitseva luokka vaikka kuninkaat ja aateliset.
• 28:21
  Olisi jollain perustavanlaatuisella tavalla
• 28:22
  niinku samaa väkeä kun tota. Ne maanviljelijät jotka on jotka
• 28:31
  oli suurin osa väestöstä. Ja paras asia monissa näissä
• 28:36
  valtioissa se mitä? Tämä valtion johto saattoi tehdä
• 28:40
  tällä väestöllä oli jättää ne rauhaan.
• 28:42
  Nykyäänhän tilanne on tietysti aivan toisenlainen, koska me
• 28:44
  eletään teknologisessa yhteiskunnassa, missä on
• 28:47
  tarpeellista organisoida paljon isommissa yksiköissä ja hoitaa
• 28:51
  tämmöisiä asioita niinku sähköjä ja teitä ja ja vesihuoltoa ja ja
• 28:54
  energiahuoltoa. Kaikkea tällaista.
• 28:58
  Mutta. Että että on tarpeen kysyä, mikä
• 29:02
  on tämä kansakunnan käsite kun se olisiko niin kuin koko.
• 29:07
  Maapallon laajuinen kansakunta, että ihmiskunta olisi
• 29:09
  kansakunta. Mutta tietysti on niinku
• 29:12
  tämmöisiä paikallisia identiteettejä.
• 29:15
  Jonka varaan sitten nationalismi rakentunut, että Suomessa on
• 29:18
  ollut erilaisia alueellisia identiteettejä.
• 29:21
  Erilaisia heimoidentiteettejä. Sitten on tietysti yhteinen
• 29:24
  kieli. Tai yhteisiä kieliä, koska se
• 29:27
  mikä on kielen ja murron suhdehan on vieralainen.
• 29:30
  Tässähän on esimerkiksi suomalaisilla on sitten hyvin.
• 29:32
  Sanotaan kauniisti jännitteiden suhde esimerkiksi Karjalaan
• 29:35
  karjalan alueeseen, joka on mielletty suomeksi, kun taas
• 29:38
  olet Karjalassa voi puhua. Toisaalta kun ajatellaan, että
• 29:40
  meillä on karjalaiset, on oma kansakuntansa ja näin tota,
• 29:44
  mutta että on ollut niinku erilaisia tämmöisiä
• 29:46
  identiteettejä. Ja sitten on ajateltu, että
• 29:48
  meillä on kansakunta ja sitten tää kansallinen identiteetti on
• 29:50
  tämmöinen yksi identiteetti. Ihan nämä kaikki sulaute
• 29:53
  otetaan, mutta että meillä voi olla erilaisia paikallis.
• 29:56
  Meillä on kuitenkin käytännössä erilaisia paikallisentiteettejä.
• 29:59
  Jotka toimii erilaisilla tasoilla.
• 30:01
  Meillä ei ole vaan yksi suomalaista identiteettiä vaan
• 30:03
  ihmiset. Ihmiset kokee myös monenlaista
• 30:04
  yhteenkuulumista, jos osa on maantieteellistä
• 30:07
  yhteenkuulumista siihen haluaisi ja missä ne on syntynyt tai
• 30:09
  siihen halusin missä ne elää, joka voi olla kaupunginosa tai
• 30:12
  tai kaupunki tai joku muu tai joku.
• 30:15
  Maantieteellinen isompi maantieteellinen alue ja
• 30:18
  tietysti alueilla on myös erilaiset.
• 30:20
  On erilaisia identiteettejä, että se millaista on helsingissä
• 30:23
  on erilaista kuin se millaista on Rovaniemellä.
• 30:28
  Ja sitten toisaalta on. Ihmisillä on tietysti erilaisia
• 30:31
  identiteettiä jotka ei liity pelkästään siihen
• 30:33
  maantieteelliseen paikkaan missä ne on vaan ihmisillä on
• 30:35
  luokkaidentiteettejä. Ammatti-identiteetti ja
• 30:38
  harrastusiidentiteettejä ja jonka takia hän sitten kokee
• 30:40
  yhteenkuuluvuutta ihmisten kanssa, jotka voi elää ihan eri
• 30:45
  paikassa. Ja oleellista on se että.
• 30:54
  Että se. Järjestely, millä ihmiset
• 30:57
  päättää asioistaan? Eli sanoisin demokratia.
• 31:03
  On tällainen, joka toimii maailmanlaajuinen, joka toimisi
• 31:06
  maailmanlaajuisesti siten, että asioista, että nää eri ihmisten.
• 31:13
  Välisten yhteenkuulumisten tasot otetaan siinä huomioon
• 31:16
  erilaisista asioista päätetään eri eri tavalla, koska meillä on
• 31:20
  asioita, joista pitää päättää paikallisesti asioita mitä pitää
• 31:22
  päättää globaalisti ja tällä tavalla ja sinne voi olla
• 31:25
  erilaisia edustuksellisuuden asteita, että se, että meillä on
• 31:28
  tämmöinen. Maailma on ollut tai
• 31:30
  maailmanlaajuisesti demokraattinen päätöksenteon
• 31:32
  tapa, mikä on ilman, mikä on välttämätön ihmiskunnan niinku
• 31:37
  keskipitkän aikavälin selviytymiselle, niin ei ole
• 31:40
  ristiriidassa sen kanssa, että meillä on hyvin monia erilaisia
• 31:43
  identiteettejä, monia erilaisia päätöksentekotapoja.
• 31:47
  Ajattelutapoja. No mihin me ollaan menossa sun
• 31:53
  mielestä sillä kaikkein korkeammalla planetaarisella
• 31:56
  tasolla tällä hetkellä ei näytä kauhean lupaavalta se mitä
• 32:00
  nähdään tällä hetkellä. Ilmeisesti länsimaiden tällainen
• 32:05
  yhteishegemonia on jotenkin rikkoutumassa.
• 32:09
  Siltä vahvasti vaikuttaa ja. Moni väittaa, että se on vain.
• 32:17
  Murros moni taas sanoo että se on airvalluutia tai vallankumous
• 32:21
  niin miten sä itse suhtautat että että pitääkö meidän ottaa
• 32:25
  lunkisti tämä nykyinen tilanne vai miten me voidaan oikein
• 32:30
  pienenä kansakuntana suhtautua siihen?
• 32:32
  Se on jotenkin. Mä oon saanut yksi hyvän
• 32:34
  kommentin erääseen jaksoon, että siellä on yksi katsoja.
• 32:39
  Sanoi että hän pelkää sitä, että että suomessa.
• 32:44
  Oli se menossa sellainen trendi, että että mä pikkuhiljaa
• 32:48
  tavallaan hyväksymme sen. Sen negatiivisen kehityksen ja
• 32:53
  luovutamme. Ja katoamme sitten lopulta
• 33:00
  tuhkana tuuleen kansakuntana lähivuosina, koska meillä ei ole
• 33:04
  visiota eikä mitään optimismiakaan, niin mua ennen
• 33:08
  kaikkea tosiaan kiinnostaa se, että niinku suomalaisena miten
• 33:12
  tähän pitäisi suhtautua että että pitäisikö?
• 33:16
  Ajaa sitä asiaa, että me säilytämme oman identiteettimme
• 33:21
  suomalaisina. Mutta samanaikaisesti.
• 33:26
  Se on jotenkin. Ristiriidassa sen kanssa, että
• 33:30
  meidän pitäisi antaa myös muille tilaa tässä täällä suomessa.
• 33:33
  Onko tää tällainen jatkuva jatkuva konfliktioolotila
• 33:38
  tavallaan sen kansakunnan itsesuojeluvaiston ja sitten
• 33:42
  tällaisten niinku planetaaristen tavoitteiden kanssa.
• 33:45
  Miten sä itse näet? Ehkä tää oli tavallaan rönsyllä
• 33:47
  kysymys, mutta mutta, että haluaisin nähdä yleensä ottaen,
• 33:51
  että haluaisin kuulla mikä sun kanta on nykyiseen kehitykseen.
• 33:55
  No tässähän on 2 hyvin eri asiaa.
• 33:56
  No se mikä on tää. Mikä tapahtuu
• 33:59
  maailmanlaajuisesti ja sitten että mitä täällä mitä tapahtuu
• 34:02
  Suomessa mutta maailmanlaajuisesti.
• 34:09
  On menossa. Iso murros ja ilmastonmuutoksen
• 34:12
  takia, joka muuttaa kaiken. Että ilmastonmuutoksen takia
• 34:18
  lähivuosikymmeninä sadat miljoonat ihmiset joutuu
• 34:21
  pakolaisiksi alueelta jo pakenemaan alueelta, missä nyt
• 34:25
  elää ja monet niistä. Olisiko tulossa eurooppaan?
• 34:31
  Ja. Tää tulee aiheuttamaan.
• 34:37
  Kun entistä merkittävämpiä järjestelyongelmia on
• 34:40
  Euroopalle. Ei sen takia etteikö olisi
• 34:42
  mahdollista ottaa satoja miljoonia ihmisiä eurooppaan
• 34:45
  vaan sen takia. Että.
• 34:51
  Tätä ongelmaa ei haluta kohdata. Ja se on ongelma tietysti niille
• 34:57
  pääasiassa niille ihmisille jotka joutuu pakenemaan, mut se
• 34:59
  on ongelma myös sikäli että tää vaatii valtavaa
• 35:02
  yhteiskunnallista muutosta. Valtavaa panostusta ja myös sen
• 35:06
  ja myös sen ilmastonmuutoksen yhä.
• 35:08
  Pahempien vaikutusten takia. Niin tarvitaan huomattava
• 35:13
  teknologista sopeutumista. Tietysti ilmastonmuutoksen
• 35:15
  hillitsemistä, mikä on vaatii myös valtavia teknologisia
• 35:18
  muutoksia, mutta myös sitä ilmastonmuutoksen sopeutumista.
• 35:23
  Onko sulla hypoteesi siis se, että ilmastonmuutos on
• 35:26
  nimenomaan siellä ajurina juurisynä tälle muutokselle?
• 35:30
  Mitä me nähdään euroopassa? Se ei se ei ole ainoa syy, mutta
• 35:36
  jos me ajatellaan mikä on, mikä on merkittävin asia.
• 35:40
  Joka ajaa poliittisia muutoksia maailmassa.
• 35:44
  Nyt ja lähivuosikymmeninä. Niin se on kyllä ilmastonmuutos.
• 35:48
  Mutta tietysti siihen liittyy asioita, jotka on erillisiä
• 35:50
  siitä tai joidenka kytkös ei ole vahva.
• 35:55
  Joista yksi on Yhdysvaltojen ja euroopan.
• 36:00
  Tämmöisen valta-aseman heikkeneminen.
• 36:05
  Ja. Euroopassa tuntuu aiheuttavan
• 36:09
  niinku paljon huolta. Se ajatus se, että eurooppa ja
• 36:17
  Yhdysvallat. Ei enää pystyisi sanelemaan.
• 36:25
  Muulle maailmalle. Mitä tehdään?
• 36:31
  Vaan, että ne joutuisi kohtaamaan.
• 36:37
  Muun maailman. Tasavertaisina.
• 36:46
  Sen sijaan, että ne olisi turvassa omassa
• 36:48
  valta-asemassaan. Ja tähän liittyy vahvasti se,
• 36:52
  että että euroopassa on kytketty erittäin voimakkaasti.
• 36:59
  Niinku oma. Sotilaallinen toiminta ja tässä
• 37:04
  mielessä turvallisuus tai joskus voi sanoa turvattomuus.
• 37:06
  Tässä mielessä ymmärrettynä yhdysvaltoihin, mutta myös
• 37:08
  erittäin vahvasti monissa jos monissa maissa.
• 37:12
  Erityisesti suomessa, mukaan lukien suomessa, niin se
• 37:16
  identiteetti ja se käsitys siitä, että mikä meidän asemamme
• 37:20
  maailmassa on. Yhdysvaltoihin ja Yhdysvaltojen
• 37:23
  politiikkaan. Jos ajattelee suomessa niin tän
• 37:26
  kansallisen kerroksen jälkeen Yhdysvaltojen.
• 37:30
  Kulttuurillisen vaikutusvallan takia niin Yhdysvaltojen
• 37:33
  kulttuuri on kaikkein tärkein, että tämä on kohtuu varma, että
• 37:35
  ihmiset tuntee esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentit
• 37:38
  paremmin kuin ruotsin pääministerit.
• 37:41
  Ehdottomasti. Ja sitten on tietysti
• 37:45
  jonkinlainen eurooppalainen taso, mutta tota usein ihmiset
• 37:48
  tietää enemmän siitä, mitä tapahtuu jossa yhdysvaltain
• 37:50
  kongressissa ja mitä siellä keskustellaan kun siitä mitä eu
• 37:52
  parlamentissa puhutaan. Se taitaa olla, että näin se on.
• 37:57
  Joo nyt nyt kun sanot sen ääneen niin tää on uskomatonta että
• 38:00
  näin sen täytyy olla ainakin suomessa.
• 38:03
  Joo. Ja tota.
• 38:06
  Ja tää on tietysti tällainen. Mikä on tullut vuosittain
• 38:11
  englannin kielen vahvan aseman takia, mutta osittain se on myös
• 38:13
  tarkoituksellista yhdysvaltalaista.
• 38:17
  Yhdysvaltojen tämmöisen Yhdysvaltojen politiikkaa
• 38:21
  tukevan narratiivin rakentamista.
• 38:23
  Esimerkiksi hollywood työskentelee erittäin paljon
• 38:25
  pentagonin kanssa yhdysvaltain armeijan kanssa yhteistyössä,
• 38:27
  että monet niistä käsikirjoituksista menee
• 38:29
  yhdysvaltain tuota armeijaan tarkastukseen, niin sitten tulee
• 38:33
  sieltä takaisin. Esimerkiksi monet marvelokuvat
• 38:35
  supersankarielokuvat, jos niinku rakennetaan tietynlaista
• 38:37
  narratiivia yhdysvalloista, niin ne on.
• 38:39
  Yhdysvaltain armeijan sensuurin läpikäynneitä.
• 38:42
  Siis onko kyseessä sensuuri vai tällainen?
• 38:46
  Synkronointi OK. Sä olet oikeassa.
• 38:48
  Sensuuri on sinänsä ehkä harhaanjohtava sana, että hehän,
• 38:51
  että heidän ei ole pakko noudattaa tätä ei ole siis
• 38:53
  valtio sensuuria siinä mielessä, että armeija kieltää heitä
• 38:55
  tekemästä jotain, vaan se tapahtuu sellaisella tavalla,
• 38:57
  että kun he haluavat Yhdysvaltojen kalustoa, armeijan
• 39:00
  kalustoa ja yhdysvaltain armeijan sotilaita kohtauksiin.
• 39:06
  Ilmaiseksi heidän kanssa tän elokuvan tekijöiden kannalta,
• 39:09
  niin sitten he lähettävät tämän tota.
• 39:13
  Käsikirjoituksen saa yhdysvaltain armeijalle ja
• 39:15
  sitten se tulee takaisin sieltä, että esimerkiksi jos mä annan
• 39:19
  nyt tai tässä on semmoinen hyvä elokuva.
• 39:21
  Kun fatrrassa war, joka käsittelee tätä yhteistyötä, mä
• 39:24
  annan yksi hyvin konkreettisen esimerkin, marwelin iron man
• 39:28
  supersankarielokuva, niin aluksi sen oli tarkoitus olla sodan
• 39:31
  vastainen elokuva. OK mikä liittyykin itse siihen
• 39:36
  irananin tarinaan, koska hän on aluksi tämmöinen asekaappeja se
• 39:39
  asekehittäjä. Sitten hän huomaa, että tää
• 39:40
  tässähän tulee ongelmia ja sitten tota ajatus oli että
• 39:44
  hänestä tulee tässä niinku asiakauppa estetään
• 39:46
  negatiivisesti. Mut sitten kun se se sitten
• 39:47
  tällä lähdettiin suoltaan armeijalle ja tota.
• 39:50
  Joka auttoi tän elokuvan tekemisessä niinku monissa
• 39:53
  näistä niin että kun se elokuva nyt katsoo niin siinä on sitten
• 39:55
  tämmöinen. Sitten se on siinä.
• 39:57
  On niinku tämmöinen että Yhdysvaltain armeija on hyvä ja
• 39:58
  hieno. Ongelmana on se, että jos näitä
• 40:00
  tehokkaita aseita mitä kannattaa, kehitetään
• 40:02
  yhdysvaltain armeija, että jos ne joutuu johonkin muihin
• 40:03
  käsiin, niin sitten tää voi olla ongelma, koska ne muu käyttäjät
• 40:06
  ei ole niin hyviä että ne voi käyttää niitä väärin ja tällä
• 40:08
  tavalla ja mutta tää on niinku yksi esimerkki siitä, mutta
• 40:12
  mutta ylipäänsä se miten niinku tietokonepelit populaarikulttuu.
• 40:17
  Ri on rakentanut tämmöistä, että meidän käsi siitä, että että.
• 40:21
  Me ja yhdysvaltalaiset olemme niinku tavallaan samaa porukkaa.
• 40:25
  Ja kun sanomme yhdysvaltalaiset, niin siinä on semmoinen kuva
• 40:27
  siitä Yhdysvaltojen. Hallituksessa tai sen
• 40:30
  politiikasta, että me emme eikä se välttämättä niinku liity
• 40:33
  siihen Yhdysvaltojen kansalaisten.
• 40:36
  Elettyyn todellisuuteen vaan se liittyy siihen kuvaan.
• 40:39
  Mikä siinä on? Tietysti musta on hämmentävä.
• 40:41
  Esimerkiksi kun käy yhdysvalloissa, niin se aina
• 40:43
  hämmentävää etenkin kun menee ensimmäisen kerran, koska kaikki
• 40:44
  näyttää samalta kuin elokuvissa, niin semmoinen olo että mä
• 40:46
  niinku tiedän kaiken. Tää minä tunnen kaiken täällä
• 40:49
  vai faktisesti olen paikassa missä mä en ole koskaan käynyt,
• 40:52
  enkä niinku tiedä miten mikä se ihmisten todellinen eletty
• 40:55
  kokemus siellä tietysti nyt tää on muuttunut paljon.
• 40:58
  Yksi on sosiaalisen median myötä, jolloinka tavalliset
• 41:00
  ihmiset kirjoittaa, että mitä täällä on ja mikä heidän
• 41:02
  kokemuksensa on ja mitä täällä tapahtuu ja tulee niinku se
• 41:05
  ristiriita siitä, että mikä on tää valtiollinen narratiivi ja
• 41:07
  sitten että mikä on se mitä ihmiset kirjoittaa ja sitten
• 41:10
  myös tietysti sen myötä. Että yhdysvalloissa.
• 41:16
  Sisäisesti on kriisi sen takia, että se poliittinen järjestelmä
• 41:21
  mikä me mikä heillä on. On kestämätön ja nyt ne
• 41:26
  ristiriita ja jännitteet mitkä siellä on tulee näkyviin ja että
• 41:29
  Yhdysvaltain imperiumi on siirtynyt tällaiseen
• 41:32
  rappiovaiheeseen, joka sitä imperiumi jää tämmöinen
• 41:36
  imperiumin romahtaminen on usein ne on usein hyvin vaikeaa, hyvin
• 41:39
  väkivaltaisia prosesseja. Mutta usein se on hidas prosessi
• 41:43
  ja aikalaisten näkökulmasta voi olla vähän vaikea ennustaa
• 41:48
  oikeasti, että olenko menossa tuho vai ei.
• 41:50
  Mutta onko sun mielestä sellaisia selkeitä merkkejä
• 41:53
  ilmassa, että se olisi? No, kyllä se on näkynyt
• 41:55
  tuhoutumassa. Kyllähän se on näkynyt 1008 1000
• 41:58
  anteeksi kaksituhattaluvun alkuvuosista alkaen.
• 42:01
  En viimeistään 2010 luvun alkupuolelta, mutta on totta,
• 42:03
  että monet ei halunnut nähdä sitä, mutta jos me katsotaan
• 42:06
  vaikka tällaisia asioita yhdysvalloissa niinku.
• 42:09
  Lapsikuolleisuus. Niin näkee, että
• 42:11
  lapsikuolleisuus on noussut tota tietyissä osavaltioissa.
• 42:16
  Tota köyhyys. Ja tota tai tai
• 42:19
  yhteiskunnallinen eriarvoista. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus
• 42:22
  on kasvanut yhteiskunnallinen luottamus yhteiskunnan luottamus
• 42:26
  on romahtanut yhteiskunnallisen instituutioihin ja niin edelleen
• 42:29
  ja tota ja sitten myös se, että jos me katsotaan yhdysvaltain
• 42:32
  niinku. Ulkopolitiikkaa, propagandaa ja
• 42:37
  tota tällaista niin näkee että siinä on semmoinen tietty
• 42:39
  hybris, joka on ohittanut sen että että tota mitä että silloin
• 42:44
  kun Yhdysvallat silloin kun oli niin sanottu kylmä sota, niin
• 42:47
  yhdysvallat ole asettautunut neuvostoliittoa, mutta myös
• 42:50
  yleisesti maailmanlaajuisesti kaikkein niinku kommunistista ja
• 42:53
  sosiaalidemokraattista toimintaa ja vastaan.
• 42:57
  Ja ja yleisemminkin tällaista. Tota, joka asettaisi jo
• 43:04
  yleisemmin tämmöistä niinku paikallista itse paikallista
• 43:07
  itsemääräämisoikeutta vastaan demokratiaa vastaan.
• 43:13
  Ja sitä että. Ihmiset saisi päättää omista
• 43:15
  asioistaan, että yhdysvallathan oli maailmanlaajuisesti niinku
• 43:18
  demokratian suuri vastustaja tän kylmän sodan aikana, mutta
• 43:21
  silloin oli tämmöinen ajatus, että vastustamme neuvostoliittoa
• 43:24
  ja todella oli 2 suurvaltaa ja todella käytiin paitsi tätä
• 43:28
  paikallista kamppailua demokratiaa vastaan, niin myös
• 43:30
  tämmöistä suurvaltojen välistä kamppailua ja ensivalla on
• 43:33
  tietysti tämmöinen, että olemme vapaan maailman edustaja niinku
• 43:37
  ja lipunkantaja. Mikä ei siis pitänyt paikkaansa.
• 43:40
  Mutta joka tapauksessa siinä oli tämmöinen suurvaltojen tota
• 43:44
  suurvaltojen kamppailu ja nyt yhdysvallat.
• 43:47
  Niinku hyökkää venezuelaan ja kidna pasan presidentin ja
• 43:51
  esittää, että tämä on niinku merkittävä voitto.
• 43:55
  No eikö se ole tietyllä taholla merkittävää voittoa?
• 43:59
  Voi koska ei koska tää on tota ensinnäkin sen takia.
• 44:04
  Että tää voima epätasapaino on valtava.
• 44:08
  Että ei ole mitään kysettä kyse, että tää ei ole mikään niinku
• 44:13
  voiman ponnistus. Yhdysvalloille.
• 44:16
  Toisekseen sen merkitys Yhdysvalloille tän kidnappauksen
• 44:20
  lopulta aika vähäinen ja saattaa itse asiassa kääntyä, jos
• 44:22
  saattaa itse asiassa kääntyä niitä vastaan ja myös se se
• 44:26
  propagandan, niinku karkeus on uudella tasolla, että asiat on
• 44:30
  paljon läpinäkyvämpiä, että aiemmin ihmiset että vielä vähän
• 44:34
  aikaa sitten niin se Yhdysvaltojen.
• 44:37
  Tarina siitä, että mitä he tekevät?
• 44:41
  Oli paljon kehittyneempi ja paljon parempi.
• 44:44
  Ja siihen oli paljon helpompi uskoa.
• 44:47
  Mutta tota, mutta se yhdysvaltain rappiovaihe
• 44:50
  tietysti vaikuttaa sitten tota myös siihen tota mitä sekä se
• 44:54
  hybris mikä siinä oli. Tota vaikuttaa, että sitten myös
• 44:58
  se rappiovaihe vaikuttaa siihen tota mitä mitä euroopassa
• 45:02
  tapahtuu, mutta toinen mikä siihen vaikuttaa on sellaista.
• 45:05
  Tota on on myös yksinkertaisesti se.
• 45:09
  On muiden maailman osien kuin euroopan Yhdysvaltojen kehitys.
• 45:16
  Tota teknologinen kehitys, taloudellinen kehitys.
• 45:24
  Ja joka sitten. Suhteellisesti asettaa euroopan
• 45:31
  erilaiseen tilanteeseen suhteessa vaikkapa Kiinaan.
• 45:35
  Ja. Se kuten sanottua, se mikä
• 45:42
  eurooppalaisia ainakin päättäjiä tuntuu taas huolestuttavan, on
• 45:45
  se valta-aseman menettäminen. Ja se on tietysti se, mikä
• 45:51
  yhdysvaltalaisia päätti hyvä avoimesti huolestuttaa, että jos
• 45:54
  lukee heidän niinku. Puheitaan tai sitten
• 45:57
  yhdysvaltain näitä suunnitteludokumentteja, niin se
• 45:59
  valta-aseman säilyttäminen on se, mikä heillä on hyvin
• 46:03
  avoimesti tässä pyrkimyksenä. Ja siirtymä.
• 46:11
  Sellaiseen maailmaan. Jossa toiset kohdattaisi
• 46:15
  tasa-arvoisina, on tietysti toivottavaa, mutta tällä
• 46:18
  hetkellä me ollaan. Tällä hetkellä se vaihe mikä on
• 46:22
  on se, että että meillä on enemmän konflikteja.
• 46:27
  Ja kasvavia jännitteitä ja että ne mekanismit millä näitä
• 46:33
  jännitteitä pyrittäisiin purkamaan?
• 46:36
  On sellaisia jotka on ruostunut tai jota ei enää haluta käyttää
• 46:40
  tai hybriksessä ajatellaan, että että niitä ei tarvitse käyttää,
• 46:44
  että ajatellaan, että me voimme vain sanella kaiken.
• 46:48
  Meidän ei tarvitse neuvotella mistään.
• 46:51
  Ja se osittain näkyy myös siinä ukrainan sodassa siinä miten
• 46:55
  venäjä on nytten. 4 vuotta tuhonnut Ukrainaa tappanut
• 47:03
  ukrainalaisia valloittanut ukrainan alueita.
• 47:08
  Ja se. Ajatus.
• 47:14
  Mikä euroopassa on ollut? On ollut se että että ainoa tapa
• 47:19
  millä tätä voidaan ratkaista. On se, että jatketaan sotoa.
• 47:26
  Lisää lisää aseita. Tota.
• 47:33
  Parempia aseita. Että semmoinen ajatus, että
• 47:39
  pyritään lopettaa tää sota mahdollisimman pian.
• 47:41
  Tää sota. Jossa ukrainalaisia tietysti
• 47:44
  myös venäläisiä, mutta tota ukrainalaiset on sitten eniten
• 47:46
  kärsii kuolee ukrainaan, tuhoutuu kokonaisuus ja ja
• 47:51
  kokonainen sukupolvi ukrainassa. Kokolainen kokonainen aikakausi.
• 47:56
  Hävitetään. Että pyrittäisiin lopettamaan
• 47:59
  tää mahdollisimman pian. Ja sitten ratkaisee nää.
• 48:03
  Ongelmat mitä on ja ja ja poistaa nää kansainvälisen
• 48:07
  oikeuden loukkaudet, loukkaukset semmoisella tavalla.
• 48:10
  Jossa ei sodeta, niin tällainen ajatus on kokonaan hylätty.
• 48:15
  Ja se mikä siinä on silmiinpistävää on se että se on
• 48:17
  hylätty ja sitä pidetään ja sitä on pidetty hylättynä vielä
• 48:21
  siinäkin vaiheessa kun rationaalinen sotilaallinen
• 48:25
  analyysi osoittaa, että toivo siitä, että tämä sota voitaisiin
• 48:30
  lopulta voittaa sotilaallisesti et venäjällä saataisiin lopulta
• 48:33
  lyötyä niin et se vetäytyisi kaikilta miehittämiltään
• 48:35
  alueeltaan, että tämmöinen mahdollisuus on erittäin
• 48:38
  vähäinen. Et siis on täysin epärealistista
• 48:41
  ajatella, et sotilaallisesti päästään tähän puhumattakaan
• 48:44
  sitten siitä mikä sen hinta on. Ja kylmän sodan aikaan,
• 48:49
  jolloinka oli neuvostoliitto ja Yhdysvallat, kuuban ohjuskriisi
• 48:53
  kohtasi ja todella. Inhimillinen ihmisen
• 48:56
  inhimillisen cviilisaation selviytyminen oli vaakalaudalla.
• 49:00
  Ja oli sekä yhdysvallat että neuvostoliitto, niinku näki
• 49:05
  toisensa perustavan niillä on perustavat ideologinen ero ja
• 49:08
  kumpikin näki, että toinen on niinku perustavanlaatuisesti
• 49:10
  jotenkin paha. Mutta siitä huolimatta ja että
• 49:16
  niinku perustavassa ideologisia kompromisseja ei voi tehdä, että
• 49:19
  niinku he eivät voi löytää yhteistä säveltä siitä.
• 49:22
  Niinku millä lailla millä tavalla pitäisi olla, että
• 49:26
  Yhdysvallat ei voinut hyväksyä neuvostoliiton totalitaristista
• 49:28
  hallintoa ja kaikkea tätä ja neuvostoliittoa ei voinut
• 49:31
  hyväksyä sote-imperialismia tietysti monia muita syitä.
• 49:34
  Mutta siitä huolimatta oli semmoinen ajatus, että.
• 49:39
  Sodan laajeneminen. Tai esimerkiksi sen kuuban
• 49:44
  kriisi laajeneminen. Olisi huonoksi heille molemmille
• 49:47
  ja sen takia täytyy tehdä kompromisseja.
• 49:51
  Molempien täytyy tehdä kompromisseja.
• 49:53
  Neuvostoliiton täytyy vetää ydinasiansa pois kuubasta ja
• 49:55
  jättää kuuba alttiiksi Yhdysvaltoja jatkuvalle
• 49:58
  hyökkäyksille. Tää päätös oli muuten kuubassa
• 49:59
  erittäin epäsuosittu. Näin ydinaseiden vetämisestä.
• 50:04
  Koska kuuba oli Yhdysvaltojen jatkuvia hyökkäysten kohteina
• 50:06
  sarron kohteiden hyökkäykset alkoi sitten heti taas, kun
• 50:08
  neuvostoliittolaiset lähtivät pois ja toisaalta neuvosto ja
• 50:12
  toisaalta yhdysvallat tekee sen kompromissin, että he vetävät
• 50:15
  omat ohjuksensa pois turkista. Joka oli tavallaan
• 50:20
  myönnytysneuvostoliiton neuvostoliitto saavutti jotain
• 50:22
  viemällä nää nää ohjukset tänne ja toisaalta yhdysvallat
• 50:26
  saavutti jotain sitten tällä uhkailulla sillä, että se
• 50:29
  uhkailu aloittaa ydinsodan ja lopulta.
• 50:33
  Tilanne oli parempi molemmille ennen kaikkea parempi
• 50:35
  ihmiskunnalle, mutta nyt tällainen ajatus.
• 50:39
  Sekä euroopassa. Että venäjällä.
• 50:46
  Että nyt me voitaisiin neuvotella tästä, koska molemmat
• 50:48
  hyötyy siitä. Jos tää sota loppuu aika.
• 50:52
  Se on ehkä sitä ollut. Tällaista joo tota.
• 50:56
  Mä sanon sen verran joo että että siis.
• 51:00
  Kun venäjällä on tällä hetkellä vallassa sellainen henkilö,
• 51:02
  jonka ainoa. Syy olemassaoloon on sota.
• 51:07
  Hänellä ei ole mitään muita kannustimia.
• 51:12
  Elämää hän on saavuttanut kaiken.
• 51:15
  Hän on the boss. Hän on saavuttanut siis
• 51:18
  taloudellisesti kaiken, mitä voi saavuttaa poliittisesti kaiken.
• 51:23
  Niin se ainoa asia, mikä häntä motivoi on sotiminen.
• 51:27
  Että mun mielestä on ensinnäkin harhaanjohtavaa redusoida tätä
• 51:31
  putinin psykologiaa, vaikka tietysti venäjä järjestelmä on
• 51:33
  erittäin keskusjohtoinen, mutta siellä valtapiireissä on
• 51:36
  muitakin ja siellä on muitakin jotka kannattaa tätä sotaa
• 51:38
  vallanpitäjissä, vaikkakin niin epäluotettavaksi ne onkin
• 51:42
  mielipidemuutta mukaan. Se on kyllä totta, mutta heillä
• 51:45
  kaikilla on pomminvyöt. Asennettuna ja he tietävät.
• 51:50
  Että heillä on vain hävittävää. Heidän täytyy olla tässä
• 51:53
  pelissä. Mutta toiseksi se on myös siinä
• 51:54
  mielessä harraan johtavaa, että jos katsotaan vladimir putinin
• 51:57
  historiaa hallitsijana, niin tota heti kun hän tuli valtaan.
• 52:02
  90 luvulla, niin hän aloitti sodan tšetšeniassa sodan
• 52:06
  tšetšeniassa, jonka alku tietysti se oli lyhyempi kuin
• 52:09
  tää ukrainan sota, mutta että se tai sitten intensiivinen vaihe
• 52:12
  oli lyhyempi, mutta että jonka alku oli vielä julmempi vielä
• 52:16
  raahempi, vielä väkivaltaisempi kuin ukrainan sodan alku.
• 52:19
  Onko näin tosiaan jos. Me katsotaan sitä kolmannen
• 52:22
  määrää, mikä niin kuin olisi siinä ensimmäisen lyhyen
• 52:24
  aikakautena, niin niin kyllähän se oli ja tuota.
• 52:28
  Se ei välttämättä ollut itse asiassa tarkoitus, että se voi
• 52:29
  olla ihan vaan sattumaa. No OK menee kanoreita tota.
• 52:36
  Ja, että tää äärimmäisen julman väkivallan käyttö ja sotiminen
• 52:44
  on ollut osa putinin politiikkaa aivan alusta alkaen.
• 52:48
  Se ei ole millään tavalla uutta ja putinhan silloin markkinoi.
• 52:52
  Tän. Sodan tsetseniassa osana niin
• 52:58
  kutsuttua terrorisminvastaista sotaa ja iso-britannia hyväksyi
• 53:02
  sen. Tony blair oli putinin suuri
• 53:04
  tukija. Hän tota.
• 53:08
  Ja sanoi, että tota silloin kun syyskuussa 2001 oli nää
• 53:12
  hyökkäykset 900 wall trade center ja pentagon, niin niin
• 53:15
  tony blair sitten vähän tän jälkeen sanoi että monet eivät
• 53:18
  muista, että että Venäjä on kärsinyt tällaisesta
• 53:22
  hyökkäyksestä jo pitkään. Viitaten tähän tota.
• 53:28
  Viitaten tämmöisiin hyökkäyksiin, mitä venäjällä on
• 53:30
  ollut, jota tietysti käytettiin za niin on sodan oikeuttamiseen.
• 53:34
  Ja. Yhdysvaltojen george w bush
• 53:39
  presidentti tota sanoi, että hän katsoi putinia silmistä silmiin
• 53:42
  näki hänen sielunsa ja näki, että hän niinku hän on niinku
• 53:45
  hyvä kumppani ja tällä tavalla ja tää oli koko se tuki mikä oli
• 53:48
  silloin kun ajateltiin että venäjältä saadaan vielä
• 53:51
  integroitua tähän järjestelmään ja että venäjä ei niinku uhkaa
• 53:54
  euroopan ja Yhdysvaltojen etuja, että se väkivalta mikä putinilla
• 53:59
  on ollut, paitsi niin tietysti niinku.
• 54:03
  Joka silloin näkyi sisäisesti tavallaan sisäisesti tässä
• 54:06
  tsetseniassa venäjän sisällä tässä hirvittävässä sodassa.
• 54:11
  Ja samaten se se ajatus tästä venäjän.
• 54:16
  Toisaalta valtapiirin laajentamisesta, mutta sitten
• 54:19
  toisaalta myös tämmöinen ajatus niin kuin venäjän turvaamisesta,
• 54:22
  että me turvaamme itsemme osittain tää retoriikka on niin
• 54:24
  kuin absurdia, koska aivan selvää, että Venäjä on
• 54:27
  turvattomampi nyt ukrainan sodan seurauksena, että tämä on niin
• 54:29
  kuin aivan irrationaalista tässä mielessä.
• 54:32
  Mutta toisaalta siinä on myös semmoinen todellinen niin kuin
• 54:34
  psykologinen ajatus, että me olemme uhottuna ja joskus tämä
• 54:37
  on hyvin. Outoa, että yhdysvalloissakin
• 54:38
  monet niin kuin. Monet esimerkiksi kokivat
• 54:40
  olevansa uhattuna terrorisminvastaisen sodan
• 54:43
  aikana, että sen takia esimerkiksi meidän pitää sotia
• 54:44
  irakissa ja tää ajatushan on siis aivan absurdi.
• 54:48
  Mutta että se tuntemus ja se ajatus on se, että todellinen
• 54:51
  olkoonkin, että siihen liittyy aina muitakin motiiveja.
• 54:53
  Lyhyt keskeytys. Signaali on podcast, jolla ei
• 54:57
  ole kaupallisia intressejä tai ulkopuolista rahoitusta.
• 55:01
  Voit kuitenkin auttaa meidän projekteja tilaamalla kanavan
• 55:04
  sinulle mieluisalla alustalla. Kiitoksia ja nyt takaisin jakson
• 55:09
  pariin. OK joo no tietysti tää on aika
• 55:14
  symblististä, että rotusoidaan jonkun olemassaolon ehtoja
• 55:17
  yksittäiseen asiaan, mutta. Kun ei ole kerta kaikkiaan muita
• 55:22
  vaihtoehtoja selittämään tätä. Että siis tottakai voi
• 55:28
  perustella sillä tavalla, että siellä on tukijoita.
• 55:30
  Totta kai hän ei ole. Varmaan täysin yksin sen asian
• 55:34
  kanssa, mutta mä näen muita insentiivejä.
• 55:37
  Tää on se ongelma, että vaikka mä kuinka yritän analysoida että
• 55:41
  mikä on tämän miehen tarkoitus. Tässä kun kaikki neuvottelut on
• 55:45
  käyty läpi niin hän aina palaa tekemään niitä samoja asioita.
• 55:50
  Että jos jos ajatellaan niin. Muuten esittää sinulle
• 55:53
  henkilökohtaisella kysymys. Joo, jos sä et tavata putinia,
• 55:56
  mitä sä sanoisit hänelle? Se on aivan yhdentekevää mitä mä
• 56:01
  sanoisin, koska ei putin olisi kiinnostunut siitä mitä mulla on
• 56:04
  sanottavana. Että se sä.
• 56:06
  Olisit sitten siinä asemassa, että hän kuuntelisi sua.
• 56:08
  Mitä sä sanoisit? Tota.
• 56:14
  Tämmöiset fantasiat niinku mitä sanoisit bussille tai trumpille
• 56:18
  tai putinille tai tota tai netanjahulle tai tämmöiset on
• 56:21
  mun mielestä sinänsä harhaanjohtavia, että siinä
• 56:24
  halutaan niinku siihen että ihminen samaistuu tähän
• 56:28
  vallanpitäjään että mitä tekisit jos sanoo olisit hänen
• 56:30
  asemassaan, mutta suurin osa meistä ei ole tällaisessa
• 56:33
  asemassa ja sen takia meidän pitäisi ennemmin ajatella, että
• 56:36
  mikä on se mitä me voimme kansalaisina tehdä.
• 56:39
  No siis hetkinen. Meidänhän pitäisi keksiä, mitä
• 56:41
  me sanomme hänelle, jos me haluamme neuvotella.
• 56:46
  A se tarkoittamassa neuvotteluasemassa.
• 56:47
  Niin neuvotteluasemassa, että jos mietitämme ukrainan sotaa
• 56:50
  nimenomaan, että millä tavalla häntä voi lähestyä.
• 56:53
  No jos ajattelee sitä taustaa tässä.
• 56:58
  Josta yksi tausta on se 2014. Vallanvaihto ukrainassa.
• 57:06
  Jossa yhdysvallat tota oli mukana?
• 57:12
  Tän. Presidentti syrjäyttämisessä ja
• 57:15
  tämä vähemmän venäläismielisen presidentin laittamisvaltaa.
• 57:18
  Tilannehan oli sinänsä monimutkainen, että tota, että
• 57:20
  tavallaan siinä suurin osa mielenosoittajista Ukrainasta
• 57:23
  halusi sitä, että olegar oligarkkien valta loppuu.
• 57:27
  Korruptio loppuu. Ja sitten siihen liittyy myös
• 57:30
  tämmöinen niinku EU myönteisyys ja ja tällainen asia se yksi.
• 57:34
  Ja sitten lopulta se vallanvaihto mikä tapahtui oli
• 57:36
  vaan se, että siirrettiin. Vaihdettiin yksi oligarkki
• 57:38
  toiseen, että tota tämä nainen mielenosoittajien toiveet ei
• 57:41
  toteutunut, mutta se mikä sitten minkä venäjä siinä näki oli se
• 57:45
  Yhdysvaltojen osallistumisen tähän niinku yhdysvallat
• 57:48
  osallistui näiden mielenosoittajien tukemiseen.
• 57:50
  Se on ihan totta. Ja sitten rupesi olemaan
• 57:53
  huolissaan. Krimin asemasta, jonka niin
• 57:56
  päättäjät laajasti. Venäjällä siis putinista
• 58:03
  navalnyiin näki koki osaksi venäjää.
• 58:06
  Mikä siis ei ole totta veneillä ja mitä oikeutta krimiin ja myös
• 58:08
  kansalaiset näki hyvin vahvasti, että jolloinka sitten venäjä
• 58:12
  aloitti tän hyökkäyksen ukrainaan silloin 2014
• 58:15
  miehittämällä krimin liittämällä krimin itsensä, mikä oli
• 58:18
  venäjällä erittäin suosittua kansan keskuudessa.
• 58:23
  Ja. Ja sen jälkeen.
• 58:29
  Venäjä on ollut venäjän johto on ollut huolissaan siitä, että
• 58:36
  ensinnäkin siitä, että. Tuleeko Ukrainasta osa tämmöistä
• 58:41
  Yhdysvaltojen johtamaa liittoumaa, joka on venäjää
• 58:44
  vastaan? Kun sanot johtaa niin tää
• 58:49
  jotenkin särähtää korvaan, koska mä tiedän että.
• 58:55
  Sen verran venäläisestä johdosta, että se on hyvin
• 58:59
  pragmaattista, että se on itse asiassa hyvin epäideologinen
• 59:03
  loppujen lopuksi, että se kun sä sanot että johto pelkäsisi sitä,
• 59:08
  että Ukrainasta tulisi tällainen aa usean vasalli niin määrähdys
• 59:14
  olisin sen putiniin taas ei ole merkkejä siitä, että siellä
• 59:17
  olisi tällainen valtava konsensus johdossa tota
• 59:21
  oikeasti. Uskoisivat.
• 59:22
  No tästähän on tota. Monet.
• 59:26
  Venäläiset poliitikot ja neuvostoliiton loppuaikoina.
• 59:30
  Niin tästä Yhdysvaltojen valtapiirin etenemisestä oltiin
• 59:33
  hyvin huolissaan, että gorbatšev annettiin tämmöinen
• 59:36
  epämuodollinen lupaus, että nato ei leviä tuota itään ja monet
• 59:41
  tuota venäläiset poliitikot nekin jotka ei ole putinin
• 59:46
  lehdissä on on vastustanut tätä ja myös yhdysvaltalaiset tota
• 59:50
  tutkijat ja myös yhdysvaltalaiset kylmän sodan
• 59:53
  ideologit. Varoitti siitä, että sen jälkeen
• 59:57
  kun neuvostoliitto oli voitettu niin olisi vaarallista.
• 1:00:01
  Tota sodan syttyminen tota tän sodan syttymisen vaaran kannalta
• 1:00:07
  laajentaa tätä valtapiiriä itään ottamatta huomioon sitä, että
• 1:00:12
  miten venäjä tähän reagoi ja usein suurvallat reagoi
• 1:00:16
  väkivaltaisesti. Eduskunta myös
• 1:00:18
  irrotionaalisesti, että tietysti ukrainalaisethan ne jotka tota
• 1:00:23
  tästä kärsii. Mutta on myös totta että että on
• 1:00:25
  niinku erittäin vaikeata nähdä että miten venäjä nyt.
• 1:00:29
  Hyötyy tai miten sen turvallisuus tai asema nyt
• 1:00:30
  millään tavalla on parantunut siitä, että Venäjä on tuhonnut
• 1:00:33
  ukrainaan 4 vuotta ja tehnyt itsestään tämmöisen.
• 1:00:35
  Ja valtion johon muut haluaa katkaista suhteensa ja ja että
• 1:00:40
  eurooppa on katkaissut suhteensa sinne.
• 1:00:44
  Mutta että. Voi, mutta voi myös kysyä, että
• 1:00:48
  auttaako yksinhuoltaja hyökkäys venezuela on nyt todella tota
• 1:00:51
  Yhdysvaltoja saamaan suurvalta-asemansa
• 1:00:53
  latinalaisessa amerikassa takaisin.
• 1:00:54
  Mä en usko, että että näin on. Se antaa voimia ylemmällä
• 1:01:00
  päälliköllä itseluottamusta tekemiseen ja se, että jenkit
• 1:01:06
  onnistuivat vaan ne suomessa, niin se voi tarkoittaa huonoja
• 1:01:10
  aikoja grönlannin sen osalta. Se riippuu tietysti siitä, mitä
• 1:01:13
  katsotaan onnistumiseksi, että jos ajatellaan, että heidän
• 1:01:15
  tarkoituksensa oli kuten tota trump sanoi, että he saavat maan
• 1:01:18
  kontrolliinsa, niin se jää nähtäväksi, että totta kai se
• 1:01:21
  on. Se oli erittäin onnistunut
• 1:01:23
  hyökkäys siinä mielessä, että siinä oli.
• 1:01:26
  Se oli lyhytkestoinen. Se oli kohdistettu ja siinä oli
• 1:01:30
  erittäin vähän. Suoria uhreja.
• 1:01:33
  Mutta tämmöisten no mä en tiedä erittäin vähän että tota jos
• 1:01:36
  venäjä nyt tekisit kun he no. Yksin on liikaa, mut jos
• 1:01:39
  puhutaan niinku tuhansista mitä ukrainassa satoista.
• 1:01:42
  Tietysti tää on ihan eri mittakaavassa, mutta jos me
• 1:01:45
  ajatellaan tota. Tällaisia.
• 1:01:53
  Sotilaallisia toimia. Niin niiden menestys mun
• 1:01:58
  mielestä arvioidaan siinä, että miten hyvin ne niillä
• 1:02:01
  onnistutaan saavuttamaan ne poliittiset tavoitteet.
• 1:02:04
  No siltä kantilta on epävarmuutta.
• 1:02:06
  Ja ja miten paljon kärsitään sitten tota muita tappioita
• 1:02:10
  siinä? Että tässä mielessä jos me
• 1:02:12
  ajatellaan vaikka. Israelin suorittamaa hyökkäystä
• 1:02:18
  gasaan ja kansanmurhaa gazassa nisra Leppä onnistui siinä.
• 1:02:23
  Koska se ei pystynyt saavuttamaan sitä tavoitetta,
• 1:02:25
  joka oli hamasin tuhoaminen ja oman asemansa varmistaminen.
• 1:02:28
  Nyt heidän asemansa on heikompi kuin aikaisemmin, eikä eikä
• 1:02:31
  hammashin ole tuhottu, että se tai yhdysvallat hyögessään
• 1:02:35
  vietnamiin. Yhdysvallat pystyi tuhoamaan
• 1:02:36
  valtavasti vietnamia tappamaan tässä näissä sodissa.
• 1:02:41
  Kuoli miljoonia ihmisiä. Mutta silti se ei saavuttanut
• 1:02:44
  näitä tavoitteitaan. Ja.
• 1:02:51
  Jos mut jos me palataan tähän tota ukrainaan, että siinä oli
• 1:02:54
  tämmöinen ajatus siitä, että pelko että Yhdysvaltain
• 1:02:56
  valtapiiri laajenee sinne, nato laajenee ukrainaan.
• 1:03:02
  Nyt tietysti on varmaan harvoja asioita mitä venäjä olisi
• 1:03:05
  saattanut tehdä saadakseen ukrainalaiset vähemmän
• 1:03:08
  myötämielisiksi venäjälle ja enemmän myötämielisiksi
• 1:03:11
  Yhdysvalloille kuin tämmöisen tuhoamis tota tuhoavan sodan
• 1:03:15
  aloittaminen. Se on tietysti ihan totta.
• 1:03:18
  On sanottu, että itse asiassa putin taitaa olla ukrainan
• 1:03:22
  kansallisvaltion luoja tänä päivänä, että hän
• 1:03:25
  todellisuudessa sitten loi sitä kansallistunnetta ja ja myös
• 1:03:31
  auttoi ukrainan kielen uudelleen syntymistä maassa, mikä on vahva
• 1:03:37
  kansallinen identiteetti, että näin nurinkurisesti on käännetä,
• 1:03:41
  niin itse asiassa venäläinen ylipalkka onkin huomassa
• 1:03:45
  uudenlaista kansakuntaa parhaillaan.
• 1:03:47
  Niin tota mä en ehkä puhuisi niin kevyt mielestä tämmöisestä
• 1:03:50
  tilanteesta, johon liittyy niin hirvittävän paljon kuolemaa ja
• 1:03:52
  tuhoamista ja ja tällaista mä ymmärrän kyllä tän tän idean
• 1:03:55
  tässä, mutta toinen asia on tietysti se, että tää.
• 1:04:00
  Sota on johtanut jo ennen merkittävän äärioikeiston ja
• 1:04:04
  suoranaisten uusnatsien nousuun. Ukrainassa tietysti on
• 1:04:08
  ymmärrettävää, että tämmöisen aina sodan aikana kannatus.
• 1:04:15
  Ääriliikkeelle ja ääriajattelulle lisääntyy.
• 1:04:21
  Ja ja sen jälkeen kun tää sote loppuu.
• 1:04:26
  Niin tällä voi olla. Erittäin huonot seuraukset
• 1:04:29
  ukrainalaiselle yhteiskunnalle. Ukrainassa yhteiskunnalle.
• 1:04:33
  Joka monet yhteiskunnalle. Se on se on se on aivan totta.
• 1:04:37
  Joo me. Ollaan molemmat ovat ääriä
• 1:04:39
  myöten aseistautuneita ja siellä on.
• 1:04:42
  Sotaveteraaneja, jotka ovat psyykkisesti täysin
• 1:04:45
  poistovaltaan, niin se on erittäin huono yhdistelmä.
• 1:04:48
  Erittäin paljon aseita ja erittäin paljon huonosti voivia
• 1:04:53
  ihmisiä henkilöllisesti muodostamaan.
• 1:04:55
  Ja myös se se ja myös se. Ideologinen aatteellinen asia
• 1:05:01
  siinä tietysti tota ei venäjän leireissä on äärioikeistoa.
• 1:05:05
  On natseja on tällaista, mutta että tietysti vielä suurempi
• 1:05:08
  ongelma on koko se. Autoritäärinen ideologia ja se
• 1:05:13
  kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen toisiamme
• 1:05:16
  vangitseminen ja tällainen, mikä venäjällä on, joka tekee paljon
• 1:05:21
  hankalammaksi. Demokraattisen kansalaisten
• 1:05:25
  oikeuksia toteuttava yhteiskunnan rakentamisen, mikä
• 1:05:27
  on nyt paljon kauempana kuin mitä se oli ennen tän sodan
• 1:05:30
  alkamista. Mutta tietysti Ukrainalle myös
• 1:05:32
  se että ukrainalla oli. Tota ukrainan.
• 1:05:37
  Sotaa ja sitä. Jos ajattelee jos ajattelee näin
• 1:05:43
  sodan alkaneen 2014 silloin kun venäjä miehitti krimin ja sitten
• 1:05:47
  siinä oli tämmöinen sisällissota.
• 1:05:50
  Aspekti itä-ukrainassa, jossa oli ukrainan sisäinen konflikti.
• 1:05:54
  Että sulla on ukrainan sisäinen konflikti.
• 1:05:56
  Sitten on ukrainan ja Venäjän välinen konflikti ja sitten on
• 1:05:59
  toisaalta venäjän ja naton Yhdysvaltojen ja euroopan
• 1:06:02
  välinen konflikti ja nää kytkeytyy toisiinsa nää asiat
• 1:06:05
  että meidän niinku redusoitavissa siihen, että
• 1:06:07
  meillä on vain yksi näistä. Vaan nää asiat kytkeytyy
• 1:06:11
  toisiinsa ja se vaikka senkin jälkeen kun tää ukraina ja
• 1:06:14
  Venäjän välinen sota loppuu niin ongelmana on se että.
• 1:06:19
  Sitten se. Tähän vastakkainasettelu
• 1:06:23
  venäjän. Euroopan välillä ja epäluottamus
• 1:06:26
  ja asevarmistautuminen molemmin puolin.
• 1:06:30
  Se katoa mihinkään eikä venäjään ja Yhdysvaltojen lisääntyvä
• 1:06:35
  epävakaus katoa mihinkään eikä sitten toisaalta että sota ei
• 1:06:38
  niinku ratkaise mitään ukrainan sisäisiä ongelmia.
• 1:06:42
  Ja ei ratkaisekaan. Ei, ei todellakaan.
• 1:06:45
  Mutta ennen kun me lähdettiin käsittelemään rahan sotaa, niin
• 1:06:49
  puhuttiin siitä, että on olemassa vahvoja merkkejä siitä,
• 1:06:54
  että. Länsimainen hegemonia ja ja
• 1:06:57
  jenkkejä valtakunta olisivat. Tuhoutumassa se on varsin
• 1:07:04
  pitkäaikainen prosessi, eikä me välttämättä näetä sen päätöstä
• 1:07:07
  juuri meidän sukupolven aikana, mutta se mitä mä ihmettelen,
• 1:07:11
  että samanaikaisesti me nähdään, että on olemassa sellaisia
• 1:07:14
  trendejä, jotka vahvistaisivat. Yhdysvaltoja esimerkiksi
• 1:07:19
  väestönkasvu väestöhän on kaikkein objektiivisten
• 1:07:24
  projektioiden mukaan niin tulee kasvamaan jenkeissä vielä
• 1:07:28
  kymmeniä vuosia eteenpäin, toisin kuin euroopassa.
• 1:07:32
  Samoin taloudellisesti jenkeissä on edelleen vahvaa talouskasvua,
• 1:07:37
  vaikka vaikkakin se on erittäin epätasaista.
• 1:07:39
  Se on erittäin keskittynyttä esimerkiksi tiettyihin
• 1:07:42
  osavaltioihin kalifornia etupäässä.
• 1:07:46
  USA, ssa on myös paljon pääomaa ja ulkomaista pääomaa mitä sinne
• 1:07:52
  virtaa. Ja edelleen kaikesta huolimatta
• 1:07:58
  todella vahvat ja tasapainoiset instituutiot maassa.
• 1:08:03
  Niin tämä kieli ei kaikesta. Tämä kaikki kielii siitä, että
• 1:08:09
  mä en olisi ainakaan valmis vielä hautaamaan jenkkien
• 1:08:12
  yhteiskuntaan, että että onko kyse siitä, että kumpi trendi
• 1:08:16
  tässä nyt? Kehittyy vahvemmin demokratia
• 1:08:20
  demokraattisessa instituutioiden tuhoutuminen vai vai
• 1:08:24
  taloudelliset? Trendit ja väestönkasvot kumpi?
• 1:08:28
  Kumpi tässä nyt tota tulee voittamaan?
• 1:08:30
  Pitkässä juoksussa. Tietysti se on Yhdysvaltojen
• 1:08:35
  imperiumin rappien pitkä prosessi ja aina epäselvää myös,
• 1:08:39
  että mitä se tulee merkitsemään. Yhdysvaltojen yhdysvalloilla oli
• 1:08:42
  sisäisesti, mutta sä oot. Vakuuttunut että että se on
• 1:08:45
  todellinen rappio mitä me nähdään nyt se ei ole.
• 1:08:48
  Se on siis pitkäaikainen trendi eikä tällainen kausivaihtelu
• 1:08:51
  niin sanotusti mitä me nyt nähdään.
• 1:08:53
  Mielestäni asia on aivan selvä. Se se.
• 1:09:00
  Ja yks. Ja sen pääasiallinen ajuri
• 1:09:06
  mielestäni. On se, että yhdysvalloissa
• 1:09:11
  yhdistyy toisaalta. Yhteiskunta.
• 1:09:16
  Joka on. Monilla tavoin.
• 1:09:21
  Hyvin vapaa. Ei kaikilla tavoin
• 1:09:24
  yhdysvallathan on maailman isoin vankilayhteiskunta ja siellä on
• 1:09:28
  tota ja ja näin, mutta että siellä on, mutta että siellä on
• 1:09:32
  kuitenkin järjestäytymisen vapaus, ilmastovapaus ja
• 1:09:35
  tällainen on. Aivan eri luokkaakin nyt
• 1:09:39
  vaikkapa venäjällä, esimerkiksi tai monissa muissa maailman
• 1:09:42
  maissa ja siellä on niinku paljon tämmöisiä mahdollisuuksia
• 1:09:44
  poliittisesti järjestäytyä poliittisesti viestiä, viestiä
• 1:09:47
  ja tällä tavalla ja vaikka viranomaiset puuttuu puuttuu
• 1:09:50
  siihen ne yrittää kaventaa sitä niissä tila mikä on olemassa on
• 1:09:53
  kuitenkin hyvin laaja siellä. Tällä hetkellä eli eli
• 1:09:56
  perustuslaki formosta madment nämä asiat takaa vai ja.
• 1:10:00
  Ennen kaikkea myös ne käytännöt, ne käytännöt, ne käytännöt.
• 1:10:03
  Mitkä siellä on, että tuota että millaisesta poliittisesta
• 1:10:06
  puheesta tai millaisesta poliittisesta toiminnasta joutuu
• 1:10:09
  minkäkinlaisia ongelmiin? Että esimerkiksi jos puolustat
• 1:10:14
  palestiinasta oikeuksia, niin voi olla, että sä joudut
• 1:10:16
  oikeuteen. Tai voi olla että tota
• 1:10:18
  pidätetään tai tai voi olla että jotain tällaista.
• 1:10:21
  Mutta että jos sä ylipäätänsä vaan poliittisesti järjestäydyt
• 1:10:23
  jollain jollain jollain muulla tavalla, niin tota luultavasti
• 1:10:26
  niin ei tapahdu, mutta että se on kyse itse pelkästään siinä
• 1:10:30
  mitä on paperilla vaan myös siitä mitä toteutetaan
• 1:10:32
  käytännössä. Ja esimerkiksi kun trump on
• 1:10:34
  yrittänyt kahmia enemmän valtaa itselleen ja esimerkiksi.
• 1:10:38
  Leikannut mielivaltaisesti rahaa tutkimukselta ja kiristänyt
• 1:10:42
  yliopistoja leikkaamalla rahoitusta niin.
• 1:10:44
  Ne yhdysvaltain tuomioistuimet on perunut jotain näitä
• 1:10:47
  päätöksiä tai jäädyttänyt niitä, että hän ei niinku pysty täysin.
• 1:10:50
  Ei se keskusjohto ei pysty pyörittämään tätä asiaa samalla.
• 1:10:53
  Tavalla yksi asia mitä mun piti mainita eli eli eli tää maailman
• 1:10:57
  maailman parhaimmat yliopistot on edelleen jenkeissä, niin onko
• 1:11:01
  sulla mitään merkitystä sun mielestä?
• 1:11:05
  Tota. Sehän yhdysvaltain yksi vahvuus
• 1:11:08
  on ollut erityisesti toisesta maailmansodasta alkaen.
• 1:11:13
  On ollut se avoimuus, että ne on kerännyt ihmisiä ympäri
• 1:11:17
  maailmaa. On ollut hyvin avoimia ympäri
• 1:11:19
  maailmaa. Niillä on semmoinen maine ympäri
• 1:11:20
  maailmaa, että ihmiset tulee sinne ja siinä on yksi hyvä
• 1:11:23
  puoli. Sitten ensinnäkin heidän oma
• 1:11:24
  koulutusjärjestelmänsä ei ole tarvinnut olla niin vahva, eikä
• 1:11:26
  heidän ole myöskään tarvinnut maksaa sitä hintaa ihmisten
• 1:11:28
  kouluttamisesta, koska sinne tulee ihmisiä ympäri maailmaa.
• 1:11:31
  Ja sitten toisaalta ne yliopistot on myös toiminut
• 1:11:33
  semmoisella tavalla, että ne on ollut erittäin tehokkaita ja
• 1:11:36
  sitten ne on kytkeytynyt. Tietysti tämmöiset teknologiseen
• 1:11:38
  kehitykseen ja taloudelliseen kehitykseen erittäin vahvasti.
• 1:11:41
  Nythän tilanne on muuttunut merkittävästi, että nyt tota
• 1:11:43
  niihin on paljon, että nyt on paljon enemmän rajoituksia
• 1:11:46
  yhdysvaltain menemiseen ja myös se asenne on aivan toisenlainen
• 1:11:49
  jopa euroopassa. Että haluaako edes mennä
• 1:11:51
  yhdysvaltoihin? Se, että miten tää sitten
• 1:11:53
  kehittyy nyt viime vuosina? Mihin suuntaan se menee?
• 1:11:56
  Niin tota että onko tää? Kehittyykö se pikkasen
• 1:12:00
  parhaimpaan suuntaan ensin kun taas menee pahempaan niin se on
• 1:12:02
  niinku sitä ei nähtävissä. Mutta totta kai ne on vielä
• 1:12:04
  vahvoja, mutta hetkinen mä palaan tähän mikä oli niinku mun
• 1:12:07
  mielestä se keskeinen ongelma joka on se että että yhteiskunta
• 1:12:09
  on on toisaalta niinku hyvin avoin ja siellä on mahdollista
• 1:12:12
  tota. Järjestäytyä.
• 1:12:15
  Mutta sitten taloudellinen valta ja poliittinen valta on
• 1:12:19
  kehittynyt erittäin pienelle ryhmälle, jota ei kutsuta
• 1:12:22
  oligarkeiksi vaiheita. He voisi kutsua oligarkeiksi,
• 1:12:25
  koska koska tota poliittista merkittävää poliittista valtaa
• 1:12:28
  käyttää. Pieni osa.
• 1:12:33
  Ihmisistä. Ja yritysten jo yritysten
• 1:12:36
  johdolla on aivan valtava poliittinen valta
• 1:12:38
  yhdysvalloissa. Onko se vaan somatiikka, että mä
• 1:12:41
  kutsuisimme heitä jollain toisella nimikkeellä?
• 1:12:44
  No siinä on se, että oligarkki on tämmöinen negatiivinen nimi.
• 1:12:46
  Ajatellaan oligarkki on pahoissa valtioissa, mutta
• 1:12:48
  demokraattisessa valtioissa ei voi olla oligarkkeja.
• 1:12:50
  Mutta sama että sulla on pieni pieni porukka ihmisiä joilla
• 1:12:52
  joilla on iso vaikutus, että sitähän sä vaan tark politiikka,
• 1:12:55
  että sitähän se vaan tarkoittaa niinku tarkoittaa ja.
• 1:13:00
  Ja että he ovat ja että ja että on ajettu semmoista politiikkaa
• 1:13:03
  joka keskittää tätä valtaa ja joka keskittää myös tätä
• 1:13:06
  taloudellista hyötyä aivan valtavasti siten, että paitsi
• 1:13:11
  että köyhät köyhtyy myös keskiluokka kehystyy ja tää
• 1:13:14
  keskiluokan köyhtyminen on on iso ongelma.
• 1:13:18
  Niinku yhteiskunn. An.
• 1:13:22
  Vakaudelle. Ja sitten tätä.
• 1:13:29
  Että toisaalta sulla on hyvin keskeytetty valta.
• 1:13:32
  Suurin osa ihmisistä ei hyödy hyvin suurin osa ihmisistä,
• 1:13:35
  paitsi että he eivät hyödy tästä järjestelmästä ja nämä he myös
• 1:13:38
  kokevat, että he eivät hyödy. Mikä on se merkittävä asia.
• 1:13:40
  Ja sitten toisaalta he ovat myös erittäin vapaata järjestäytymään
• 1:13:44
  ja tää on tietysti erittäin epästabiili tilanne ja me ollaan
• 1:13:47
  nähty tuota ja yksi hyvä osoitus tästä oli barack obama barak
• 1:13:52
  obama, joka kampanjoi muutoksella.
• 1:13:54
  Tämän ajallinen teemansa, että hän muuttaa Washingtoniin.
• 1:13:58
  Hän muuttaa politiikan, että hänen ruiskloosansissa on tämä
• 1:14:01
  toivo. Että me toivomme että asiat
• 1:14:04
  muuttuvat. Täähän oli markkinointia, että
• 1:14:06
  hän niinku jatkoi tätä samaa systeemiä.
• 1:14:10
  Mutta hän oli hyvä markkinamies. Hän oli hyvä puhuja ja näin,
• 1:14:14
  että toisaalta hän niinku vähän lievitti sitä, mutta toisaalta
• 1:14:16
  hän myös poisti illuusion. Toisaalta väestöstä, kun he
• 1:14:19
  näkivät, että hetkinen, että nyt kun valitsemme tämän henkilön,
• 1:14:22
  niin mikään ei muuttunutkaan. Ja pohjimmiltaan trump myi samaa
• 1:14:26
  asiaa kuin obama. Hän myi sitä, että hän tuo
• 1:14:31
  muutoksen tähän järjestelmään. Hän sanoi, että tämä
• 1:14:34
  järjestettiin. Te tiedätte, että järjestelmä ja
• 1:14:36
  palvele teitä tarvitaan. Muutos ja trump sanoi, minä olen
• 1:14:39
  ulkopuolinen, minä olen rehti. Sen takia te voitte luottaa
• 1:14:44
  minuun ja minä painan tämän järjestelmän niin että se
• 1:14:48
  palvelee teitä eikä tätä valtaeliittiä.
• 1:14:51
  Siis tää tarina oli tietysti kun oot tuohon mitä trump, kuka
• 1:14:53
  trump on ja mistä hän tuli ja mitä hän teki aivan absurdi,
• 1:14:56
  mutta tämä oli se, millä hän myi sen.
• 1:15:00
  Tietysti myös muilla asioilla, mutta tää oli yksi keskeinen osa
• 1:15:03
  sitä viestintää ja semmoisessa valtiossa, missä suurin osa
• 1:15:07
  ihmisistä on tyytyväisiä. Niin voittavien
• 1:15:10
  presidenttiehdokkaiden, jotka saa niinku valtavasti innostusta
• 1:15:15
  taakseen, niin kobama ja trump sai niin heidän keskeinen
• 1:15:18
  viestinsä ei ole se, että minä muutan minä muutan kaikkea
• 1:15:21
  parannan kaiken. Se on tota.
• 1:15:30
  Eli siis kansakunnan 2 jakautuminen on sellainen.
• 1:15:33
  Se on sekä oire että että juurisyy.
• 1:15:40
  Että yhdysvalloissahan jo 1900, että silloin kun 1800 luvulla
• 1:15:45
  työväenliike kehittyi. Ennen kaikkea iso-britanniassa
• 1:15:48
  ja sitten me ollaan myös yhdysvalloissa ja sitten
• 1:15:50
  tuhatyhdeksänsataa tuhatyhdeksänsataaluvun alussa
• 1:15:52
  voimistui. Niin sitten eri maissa monissa
• 1:15:56
  maissa pyrittiin sitten. Tukahduttamaan työväenliikettä
• 1:16:02
  ja nää jännitteet johti sitten tota.
• 1:16:07
  No suomessa ehkä työväenliikkeen tota muutospyrkimykset ja sitten
• 1:16:13
  tän vallitsevan ja tän vallitsevan tilanteen tota.
• 1:16:18
  Vakiinnuttaminen oli yksi niistä tekijöistä, mitkä tietysti
• 1:16:21
  johtui suomessa sisällissotaan ja yhdysvalloissa sitten oli
• 1:16:24
  valtava kampanja työväenliikkeen tukahduttamiseksi sen
• 1:16:27
  assosioimiseksi nimenomaan ja ainoastaan kommunismin.
• 1:16:29
  Tietysti kommunistinen liike oli todellisuutta ja se oli vahva
• 1:16:32
  yhdysvalloissa. Monet suomalaiset esimerkiksi
• 1:16:34
  oli kommunisteja yhdysvalloissa. Se on luovittavaa, että
• 1:16:36
  yhdysvalloissahan esimerkiksi nauhoitettiin kommunistista
• 1:16:40
  suomenkielisiä kommunistisia lauluja siinä sotien välisenä
• 1:16:42
  aikana. Kun sä olit suomessa vaikeata ja
• 1:16:44
  sitten niitä salakuljeteltiin suomeen.
• 1:16:45
  Tota niinku kommunisten laulujen et sä nauhoitukset pikkasen
• 1:16:50
  huvittavaa. Neuvostoliitosta ei kun siis
• 1:16:55
  mitä mä sanoin aivan oikein. Yhdysvalloissa salakuljetetaan
• 1:16:57
  kommunistista materiaalia suomeen pikkusen mutta tota,
• 1:17:00
  mutta yhdysvalloissa tässä onnistuttiin erittäin hyvin
• 1:17:02
  tässä työväenliikkeen tukahduttamisessa paremmin kuin
• 1:17:05
  monissa euroopan maissa, että vaikka suomessa oli
• 1:17:06
  sisällissota. Jonka punaiset hävisi, niin
• 1:17:10
  sitten kuitenkin tehtiin paljon myönnytyksiä ja sitten
• 1:17:14
  työväenliikkeelle ja sosiaalidemokraateilla oli
• 1:17:16
  valtava edustus sitten eduskunnassa, että he voitti
• 1:17:18
  vaalit ja sitten tietysti toisen maailmansodan jälkeen lokalla
• 1:17:20
  rakennettiin hyvinvointivaltio. Tietysti oli vielä paljon näitä
• 1:17:23
  muutoksia, samaten ranskassa samaten osittain vähän
• 1:17:26
  heikommin, mutta kuitenkin iso-britanniassa missä oli
• 1:17:29
  työväenpuolue ja missä rakennettiin kansallinen
• 1:17:31
  terveydenhuolto ja kaikki tällaiset ja yhdysvalloissa se
• 1:17:33
  työväenliike saatiin merkittävästi tukahdutettua
• 1:17:36
  niin, että siellä ei koskaan syntynyt.
• 1:17:38
  Ainoastaan vastaavaa ja sen takia semmoista samanlaista
• 1:17:42
  tasapainoa. Mä en tiedä onko tää järjestelmä
• 1:17:45
  ihanteellinen, mutta kuitenkin ollut tasapaino.
• 1:17:46
  Tavallaan työväenliikkeen ammattiliittojen tällaisten ja
• 1:17:49
  sitten toisaalta. Yritysten välillä, mikä on ollut
• 1:17:53
  suomalaisessa yhteiskunnassa yksi tämmöinen kulmakivi, että
• 1:17:55
  meillä on tämmöinen kolmikanta, että on työnantajat, työntekijät
• 1:17:59
  ja sitten on sitten on valtio niin yhdysvalloissa tää
• 1:18:02
  työntekijöiden voima on ollut paljon heikompi ja se on sitten
• 1:18:05
  johtanut tämmöiseen. Siihen, että ei ole sitten
• 1:18:10
  katsottu mielekkääksi. Käyttää valtion resursseja
• 1:18:14
  siihen, että tuodaan tehokkaasti.
• 1:18:17
  Palveluita suurimmalla osalla kansalaisista vanhan valtion
• 1:18:19
  resurssit käytetään johonkin muuhun ja sitten kun seurauksena
• 1:18:24
  suuren osan kansalaisista tilanne huononee ja sitten kun
• 1:18:27
  myös heidän käsityksensä siitä, että mistä tää johtuu, laajenee
• 1:18:30
  heidän kokemuksensa siitä tilanne huone muuttuu, niin
• 1:18:33
  kyllä se johtaa niinku suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
• 1:18:39
  Ja se, että mihin se kanavoidaan, että esimerkiksi
• 1:18:41
  puhutaan, että että rasismi niinku johtuu tota tai että
• 1:18:44
  tällaisesta että kun sanoo niinku köyhyydestä tai tai
• 1:18:49
  taloudellisista ongelmista niin se on yks semmoinen asia mitä
• 1:18:53
  käytetään rasismissa ja siinä on kytket vaikka se kokonaan joudu
• 1:18:56
  siitä ja se on yksi asia mitä trump esimerkiksi käyttää, että
• 1:18:58
  se haluaa liittää nää, mutta se ei oo.
• 1:19:00
  Se ei oo niinku ainoa asia mitä trump käyttää eikä se oo ainoa
• 1:19:03
  asia mistä hänen kannatuksensa nousee.
• 1:19:08
  Jäit osittain. Siinä on tosiaan tosiaan samaa.
• 1:19:11
  Niinku samoja perusteita hänen tukemiselleen kuin mitä oli
• 1:19:13
  obamalla tukemiselle. No onko tämä sun mielestä eduksi
• 1:19:19
  suomalaiselle tämä nykyinen kehitys vaikka moni sanoisi että
• 1:19:23
  ei ole, koska mehän olemme menettämässä iso veljen tukea
• 1:19:28
  niin ja mutta toisaalta niin tää on meille mahdollisuus myös
• 1:19:34
  miettiä tarkemmin meidän arvojen ja olla osa eurooppalaisten
• 1:19:39
  identiteettiä, mutta. Sekin tuntuu nätisvan
• 1:19:42
  liitoksissaan, mutta jos. Laskeutuisit nyt planeetan
• 1:19:49
  pinnalle jos tää. Niin mitä sä?
• 1:19:52
  Miten sä näkisit tän tilanteen? No ensinnäkin yhdysvallathan ei
• 1:19:56
  ole koskaan turvannut suomea. Kylmän sodan aikaanhan SUOMI oli
• 1:20:02
  puolueeton. Niin siis joo sotilaallisesti
• 1:20:07
  kyllä joo näin. Meillä oli vahva ideologinen
• 1:20:10
  tota assosiato yhdysvaltoihin ja SUOMI tietysti myös halusi
• 1:20:14
  ideologisesti ja taloudellisesti integroitua tähän länsimaihin,
• 1:20:20
  joiden kai johtajana yhdysvallat sitten enemmän tai vähemmän
• 1:20:22
  nähtiin. No sehän on meille henkinen
• 1:20:24
  johtaja. Niin.
• 1:20:25
  Tässä siitä on kyse. Joo ja tota.
• 1:20:29
  Ja nyt sitten on. Mä en tiedä pitäisikö sanoa
• 1:20:34
  huvittavaa vai surullista se että juuri sinä aikana kun
• 1:20:37
  Yhdysvaltojen imperiumin rappeutumassa Yhdysvaltojen
• 1:20:41
  valta-asema heikkenee, niin suomessa voimakkaammin myös
• 1:20:45
  sotilaallinen turvallisuus ei ainoastaan kytketty
• 1:20:48
  voimakkaammin yhdysvaltoihin, vaan suorastaan jossain mielessä
• 1:20:51
  annettu Yhdysvaltojen käsiin. Sinänsä, että jos yhdysvallat
• 1:20:53
  päättää nyt aloittaa sodan suomen maaperältä, niin suomelle
• 1:20:56
  ei oo siihen mitään sanottavaa. Tän DCA sopimuksen myötä.
• 1:21:00
  OK. Ja.
• 1:21:06
  Se. Suomen.
• 1:21:12
  Että jos ajattelee mitä suomessa pitäisi toimia.
• 1:21:16
  Niin yksi on se tää, että suomen turvallisuuden antaminen
• 1:21:21
  suurvallan käsiin suurvallan, joka jonka johto ei siis kyllä
• 1:21:25
  todella välitä suomalaisten. Turvallisuudesta yhtään mitään.
• 1:21:31
  Niin tota se on erittäin musta lyhytnäköistä ja tuhoisaa
• 1:21:36
  politiikkaa. Ja se ajatus on tietysti ollut
• 1:21:40
  se, että kun yhdysvalloilla on tukikohtia suomessa, niin
• 1:21:43
  silloin venäjä ei uskalla hyökätä suomeen, koska se
• 1:21:45
  tarkoittaa sotaa Yhdysvaltojen kanssa, mikä on mun mielestä
• 1:21:47
  sinänsä huvittavaa, että tää ajatu että tää millä nato
• 1:21:51
  myytiin. Ajateltiin, että hyvät SUOMI kun
• 1:21:53
  SUOMI liittyi natoon niin venäjä ei uskalla hyökätä nato-maahan.
• 1:21:56
  Mutta jos tää pitää paikkansa niin mihin me tarvitaan enää ne
• 1:21:58
  Yhdysvaltojen tukikohtia. Varsinkin kun Yhdysvallat on asa
• 1:22:01
  natoa joka tapauksessa että tota tämä mutta joka tapauksessa että
• 1:22:06
  se, että että se suomen turvallisuuspolitiikan.
• 1:22:12
  Pitäisi olla suomalaisten käsissä.
• 1:22:16
  Ei käy Yhdysvaltojen johdon käsissä ja tää liittyy nyt se,
• 1:22:19
  että että alexander stubb kun hän jossain vaiheessa sanoi,
• 1:22:22
  että minä en puhuisi putinille ellen niinku saisi sieltä niinku
• 1:22:26
  yhdysvalloista. Tähän OK ta ja tää on niinku
• 1:22:30
  uskomaton tällainen. Onkohan tosiaan?
• 1:22:33
  Hän on sanonut näin jo, että että hän ei, ei puhu, ei puhuisi
• 1:22:38
  putinille omakohtaisesti, että pitää hoitaa yhdysvaltain
• 1:22:40
  kautta, mutta tää on sun, mutta tää osoittaa laajemmin tota.
• 1:22:45
  Sitä suhtautumista mikä euroopassa on ollut?
• 1:22:49
  Että euroopassa. On haluttu de facto katkaista
• 1:22:55
  diplomaattisia suhteita venäjään, vaikka siis ei ole
• 1:22:58
  karkotettu diplomaatteja eikä suljettu suurlähetystö eikä
• 1:23:00
  tällä tavalla. Samalla kun Yhdysvallat
• 1:23:04
  neuvottelee venäjän kanssa. Eli tässä niin kuin ikään kuin
• 1:23:08
  se venäjän suhteita, meidän puolestamme hoitaa yhdysvallat,
• 1:23:11
  mutta SUOMI niin suomalaisten intressit eurooppalaisten
• 1:23:14
  intressit on erilaiset kuin yhdysvaltain johdon intressit ja
• 1:23:19
  sen takia nurinku ja. Sen takia on hyvin outoa, että
• 1:23:22
  me niin kuin delegoimme. Tota tämän sinne.
• 1:23:27
  Ja tää on niinku yksi esimerkki tää on, mutta tää on.
• 1:23:30
  Tää on yksi esimerkki sellaisesta, että EU, ssa.
• 1:23:34
  Euroopassa laajemmin, mutta myös EU, ssa on niinku hyvin laajalti
• 1:23:37
  seurattu Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa ja ajateltu että
• 1:23:40
  että se mitä yhdysvallat tekee ulkopolitiikassaan, niin
• 1:23:43
  eurooppa on niin epäyhtälöinen, että me emme pääse
• 1:23:45
  yksimielisyyteen, että me vaan me vaan niinku seuraamme sitä.
• 1:23:47
  Me olemme Yhdysvaltojen tukijana ja sitten samaan aikaan EU, ssa.
• 1:23:54
  Ihmetellään ja valitellaan sitä, että miksei EU, lla on
• 1:23:59
  maailmanlaajuisesti semmoista painoarvoa.
• 1:24:03
  Kun mikä voisi olettaa niinku sen taloudellisen merkityksen
• 1:24:07
  kannalta. Mutta miksi?
• 1:24:08
  Miksi kukaan kuuntelisi EU, ssa jos ne joka tapauksessa
• 1:24:12
  noudattaa seurausta mitä yhdysvallat tekee?
• 1:24:13
  Eikö niiden kannattaisi silloin puhua Yhdysvaltojen kanssa?
• 1:24:18
  Tästä on. Tästä on esimerkiksi palestiinan
• 1:24:19
  tapauksessa te ootte huvittavia esimerkkejä, että silloin.
• 1:24:23
  Mun hamas tota se aloitti. Tulitauon israelin kanssa 2005.
• 1:24:28
  Sitten se osallistui 2006 vaaleihin ja Yhdysvallat ja EU
• 1:24:31
  hyväksyi sen että hammas osallistuu vaaleihin, koska he
• 1:24:34
  arvelivat että että hammas varmasti häviää nämä.
• 1:24:37
  Sit hammas voitti. Nämä vaalit.
• 1:24:42
  Ja sitten. Mä oon alkanut kuvauksen siitä
• 1:24:45
  mitä tapahtui tota EU, ssa, että sitten EU, ssa oli tämmöinen
• 1:24:48
  kokous ulkopoliittinen kokous, missä miettii että mitä me nyt
• 1:24:51
  tehdään, että mitä me niinku toimitaan tässä todellisuudessa?
• 1:24:54
  Ja sitten condolies rais tän Yhdysvaltojen ulkoministeri tuli
• 1:24:57
  paikalle ja sanoi, että nyt me boikotoidaan hamasia ja tota ei
• 1:25:00
  voida olla tekemisissä että kaikki oli siellä.
• 1:25:02
  Ahaa ja sitten me boikotoidaan hamasia.
• 1:25:05
  Ja palestiinassa näkyy hyvin vahvasti se, että EU on niinku
• 1:25:08
  jättänyt tän tota siinä kun erityisvoimakkaasti, että se on
• 1:25:12
  jättänyt tän ulkopolitiikan yhdysvaltoihin huoleksi.
• 1:25:15
  Enimmäkseen seurannut sitä ja sitten samaan aikaan valittaa,
• 1:25:19
  että miksei meitä oteta vakavasti tässä kysymyksessä.
• 1:25:24
  Että yksi asia kun puhutaan siitä, että mitä surin pitäisi
• 1:25:28
  toimia ja miten hyötyä tässä niin on se että palauttaa se
• 1:25:31
  että se päätöksen että tietysti me ollaan osa EU, ta ja EU, sta
• 1:25:35
  tehdään näitä päätöksiä. Ja se mitä EU tekee vaikuttaa
• 1:25:39
  myös suomen ulkopolitiikkaan, että suomen ulkopolitiikkaan ei
• 1:25:43
  tehdä pelkästään helsingissä. Mutta mä sanon, että se pitäisi
• 1:25:46
  tehdä sitä pitää tehdä aika vahvasti myös helsingissä eikä
• 1:25:49
  pelkästään Brysselissä eikä missään tapauksessa
• 1:25:51
  washingtonissa. Olisitko ilmaissut tämän asian
• 1:25:59
  samalla tavalla 10 vuotta sitten?
• 1:26:06
  Kyllä. Kyllä mä itse asiassa nyt mä
• 1:26:09
  mietin. Mä mä mietin hetken, koska
• 1:26:10
  mietin olenko itse asiassa ilmaissut koska.
• 1:26:15
  Tuosta EUN ja Yhdysvaltojen suhteesta.
• 1:26:17
  Mä mietin sitä, että mä mä olin tut.
• 1:26:19
  Toi on palestiinan yhteydessä ja sitten mä kirjoitin siitä, että
• 1:26:22
  mä kirjassani joka israelin abortaatio, joka on ilmesty
• 1:26:24
  vuonna 2017, että ainakin silloin mä oon kirjoittanut
• 1:26:27
  siitä. Mutta että tää ongelma se että
• 1:26:31
  eurooppa. On.
• 1:26:36
  Niin vahvasti Yhdysvaltojen vaikutuspiirissä.
• 1:26:38
  Mitä tulee tähän ulkopolitiikkaan, niin se oli
• 1:26:40
  kyllä ilmeinen jo silloin. Se, että se ei ole mitenkään.
• 1:26:44
  Se ei ole mitenkään uus asia. Se on tullut nyt enemmän
• 1:26:46
  keskustelun aiheeksi. Koska yhdysvallat vaikuttaa
• 1:26:51
  epävakaammalta kuin ennen ja asiat on niinku läpinäkyvimpiä
• 1:26:55
  kuin ennen, jos jossain mielessä.
• 1:26:59
  Jos puhutaan israelin ja palestiinan konfliktista niin.
• 1:27:04
  Ei vaikuta siltä että. Silloin löytyisi joku ratkaisu
• 1:27:08
  meidän sukupolven aikana. Vaikka kuinka yrittää olla
• 1:27:12
  optimistinen. Mutta jos lähtisi spekuloimaan,
• 1:27:16
  niin onko historiassa kuitenkin sellaista hetkeä, jolloin tämä
• 1:27:20
  olisi ollut sun mielestä korjattavissa jollain tavalla
• 1:27:24
  vai? Onko onko ongelma oikeastaan
• 1:27:29
  niin syvällä, että jo? Siinä vaiheessa, kun israelin
• 1:27:34
  valtio perustettiin, niin se ei ollut enää missään vaiheessa
• 1:27:38
  korjattavissa sen takia. No.
• 1:27:40
  Jos mietitään, että mikä mitä ongelma korjataan niin ehkä on
• 1:27:43
  ensin syytä käydä läpi 2 asiaa että mikä se ongelma on ja että
• 1:27:48
  mistä se on syntynyt. Ongelma on se, että
• 1:27:49
  palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota.
• 1:27:52
  Muotoillaan näitä. Tuota mä en muotoilisi ongelmaa
• 1:27:55
  toltava. Tavallaan mä muotoilisin siten,
• 1:27:57
  että. Palestiinalaisten oikeudet ei
• 1:27:59
  toteudu ja yksi niistä oikeuksista on
• 1:28:02
  itsemääräämisoikeus. Mut itsemääräämisoikeus ei
• 1:28:04
  välttämättä tarkoita sitä, että on.
• 1:28:06
  Oma eksklusiivinen kansallisvaltio.
• 1:28:08
  Vaan se voidaan toteuttaa myös muilla tavoin.
• 1:28:10
  Mutta toimiiko se palestiinalaisten tapauksessa
• 1:28:12
  eikä palestiinalaisilla ole kuitenkin tavoitteena se, että
• 1:28:15
  he lauloi oma valtio. Jos katsotaan.
• 1:28:22
  Palestiinalaisten kansalais. Eri eri palestiinalais on
• 1:28:27
  tietysti erilaisia näkemyksiä. Ja tota poliittisten kantojen
• 1:28:31
  muodostamista myös tässä keskustelua haittaa myös se,
• 1:28:33
  ettei ole mitään semmoista. Poliittista tahoa tällä
• 1:28:37
  hetkellä, joka todella edustaisi palestiinalaisia.
• 1:28:39
  Meillä on palestiinalaishallinto, joka
• 1:28:41
  edustaa osa, joka nimellisesti edustaa osaa miehitettyjä oleen
• 1:28:44
  palestiinalaisista. Mutta joka on hyvin
• 1:28:47
  autoritäärinen hallinto, josta ei pidetä, joka ei niinku
• 1:28:50
  mielipiteeltään tai niinku poliittiselta toiminnaltaan
• 1:28:52
  käytännössä edusta niitä ihmisiä meillä on PLO, joka aikoinaan
• 1:28:56
  ennusti palestiinalaisia, mutta joka on käytännössä surkastunut
• 1:28:58
  tän palestiinalaishallinnon kumileimaisemiseksi ja
• 1:29:01
  palestiinalaisia asuu israelissa miehitetyllä
• 1:29:04
  palestiinalaisalueilla. Ja suurin osa on maanpaossa ja
• 1:29:09
  semmoista tahoa joka edustaa että heitä ei ole eikä ole
• 1:29:11
  myöskään sitten tämmöistä toimivaa poliittisen keskustelun
• 1:29:14
  foorumia niinku jotain parlamenttia tai tämmöistä mistä
• 1:29:17
  keskusteltaisiin tässä ja muodosteltaisiin että mitkä on
• 1:29:19
  ne kannat ja mitkä on ne faktiot että mielipidemittauksissa
• 1:29:22
  palestiinalaisilla on hyvin erilaisia näkemyksiä, mutta
• 1:29:25
  sellainen asia, mutta muutama asia mistä palestiinalaiset on
• 1:29:27
  hyvin yksi mieltä ja palestiinalaisia kun ei ole
• 1:29:29
  tämmöistä yhtenäistä poliittista edustusta.
• 1:29:32
  Niin silloin on syytä katsoa kansalaisyhteiskuntaan ja
• 1:29:35
  palestiinalaisten kansalaisyhteiskunta vuonna 2004
• 1:29:39
  esitti tämmöisen boikottidivestointi-sanktiokutsun
• 1:29:43
  BDS kutsun kansainväliselle kansalaisyhteisölle ja tätä
• 1:29:47
  tukipaljestiin sitten kansalaisyhteiskunta israelista
• 1:29:49
  miehityltä alueelta maanpaosta erittäin laajasti.
• 1:29:53
  Ja siinä on sanottu, että se mitä tavoitellaan siinä ja
• 1:29:55
  sanotaan vaan että niinku boikotoikaa Israelia vaan siinä
• 1:29:57
  on että minkä takia bo minkä takia ne boikotteja on olemassa
• 1:30:00
  ja mitä niin halutaan ja siinä sanotaan hyvin selvästi että
• 1:30:03
  mitkä että siinä on 3 tavoitetta Israeliin palestiinalaiset
• 1:30:07
  kansalaiset saisi täydet oikeudet ja tasa-arvon mitä
• 1:30:11
  heillä ei tällä hetkellä ole israel lopettaa miehityksen ja
• 1:30:15
  israel antaa palestiinalaisten pakolaisten toteuttaa oikeuttaan
• 1:30:18
  palata koteihinsa. Ja tää on se oikeusvetoinen
• 1:30:22
  lähestymistapa, jota palestiinalaisten
• 1:30:24
  kansalaisyhteiskunta ajaa. Sitten me voidaan keskustella
• 1:30:26
  siitä. Et millanen, poliittinen
• 1:30:29
  järjestely. Toteuttaa nämä oikeudet.
• 1:30:34
  Ja usein puhutaan tällaisesta niin sanotusta 2 valtion
• 1:30:38
  mallista, joka on se mitä EU virollisesti tukee mitä YK
• 1:30:41
  virollisesti tukee, mitä SUOMI virollisesti tukee.
• 1:30:45
  Jossa perustettaisiin mietityille
• 1:30:47
  palestiinalaisalueille eli länsirannalle, mukaan lukien
• 1:30:49
  itä-edusalemiin ja sitten gazaan.
• 1:30:54
  Palestiinalaisvaltio ja sitten siinä rinnalla on siis israelin
• 1:30:57
  valtio ja koko tää alueet. Miehet palestiin sanotaan ja
• 1:31:00
  israel on siis yhteensä tämmöinen alue kuin palestiina,
• 1:31:05
  jossa siis 78% on tässä israelin alueella ja 22% on sitten täällä
• 1:31:10
  miehitys alueella. Ja jos tämmöinen
• 1:31:12
  valtioperustettaisiin. Vaikka niin tehtäisiin ja sen
• 1:31:18
  siinä on monia ongelmia muun muassa, että israel on
• 1:31:20
  rakentanut niin paljon laittomia siirtokuntia näille miehet
• 1:31:23
  alueille ja myös tietoisesti hävittänyt näitä miehettyjä
• 1:31:27
  alueita ja myös kytkenyt niiden talouden laittanut tehnyt niistä
• 1:31:31
  taloudellisesti alisteisia israelille siten, että ne ei ole
• 1:31:33
  toimivia itsenäisiä taloudellisia yksiköitä.
• 1:31:36
  Mut vaikka tää valtio perustettais niin tää ratkaisisi
• 1:31:40
  sen miehityksen lopettamisen. Mutta se ei ratkaise israelin
• 1:31:44
  palestiinalaisten kansalaisten oikeuksia, eikä se ratkaisisi
• 1:31:47
  sitä, että nää pakolaiset, joista suurin osa on kotoisin
• 1:31:50
  siltä alueelta missä nykyisin on israel, koska he ovat ihmisiä
• 1:31:53
  tai heidän sitten jälkeläisiä, jotka etnisesti puhdistettiin
• 1:31:57
  jotta saataisiin aikaan juutalainen enemmistö Israeliin,
• 1:32:00
  niin tää ei toteuta heidän paluu oikeuttaan.
• 1:32:03
  Ja jos meillä olisi nää 2 valtiota ja Israeliin
• 1:32:06
  palastiinalaiset kansalaiset saisi saisi täydet täydet
• 1:32:09
  oikeudet että tää israelissa tulisi valtio joka on täysin
• 1:32:13
  joka kuuluu yhtäläisesti kaikille kansalaisille mitä se
• 1:32:15
  tällä hetkellä ei ole. Israelin peruslaissa lukee, että
• 1:32:20
  israelin valtiossa itsemääräämisoikeus kuuluu
• 1:32:22
  ainoastaan juutalaisille. Ja se on lähtökohtaisesti aina
• 1:32:27
  ollut valtio, joka kuuluu juutalaisille, jossa voi olla
• 1:32:31
  muita asukkaita, mut jossa valta vallanpitäjä ollaan juutalaisten
• 1:32:34
  käsissä. Mutta jos meillä olisi siis
• 1:32:36
  miehitys loppuu jos israelin paljasti näistä kansalaiset
• 1:32:39
  saisi täyden tasa-arvon ja pakolaiset saisi palata niin
• 1:32:42
  että niillä olisi täydet oikeudet riippumatta siitä
• 1:32:44
  muuttaakseni. Nyt sitten nykyisen israel
• 1:32:46
  aluetta on nykyisille miehittylle alueelle.
• 1:32:49
  Niin mihin näitä rajoja sitten lopulta enää tarvitaan?
• 1:32:52
  Ja tän takia yks tän takia oo johdonmukainen ratkaisu joka
• 1:32:57
  toteuttaisi kaikkien. Oikeudet jotka asuu tällä
• 1:33:01
  alueella. Tää on sieltä maanpaossa olisi
• 1:33:03
  sama kuin etelä-afrikassa joka on se, että siirrytään
• 1:33:06
  järjestelmästä. Joka on apartheid-järjestelmä
• 1:33:09
  eli tällainen, missä yksi rhodaniryhmä sortaa toisiaan
• 1:33:12
  siirrytään apartheidista demokratiaan, missä kaikilla on
• 1:33:15
  yhtäläiset oikeudet ja. Puretaan se.
• 1:33:20
  Kolonialistinen rakenne. Mikä siellä on ollut 1800
• 1:33:25
  luvulta alkaen? Jossa on eurooppalla eurooppa
• 1:33:30
  jossa on alunperin eurooppalaiset kolonialistit.
• 1:33:32
  Nykyään suurin osa isra-juutalaisista tosin ei ole
• 1:33:35
  eurooppalaisista syntyperää, vaan he ovat arabitaustaisia tai
• 1:33:39
  tai Iranista. Mutta että puretaan nää
• 1:33:42
  kolmannistiset rakenteet? Ja dekolonisoidaan siten, että
• 1:33:48
  korvataan nää menetykset. Muutetaan se millainen se valtio
• 1:33:51
  on. Se ajatus siitä valtiosta niinku
• 1:33:52
  tapahtuu etelä-afrikassa missä paitsi että purettiin tää
• 1:33:55
  apartheid rakenne myös muutettiin se idea, että kelle
• 1:33:58
  etelä-afrikka kuuluu, ei ainoastaan paperilla, vaan myös
• 1:34:00
  että jos ihmisten mielissä että että afrikka kuuluu kaikille.
• 1:34:04
  Etelä-afrikkalaisille ja että ajatus ei ole se, että nyt
• 1:34:08
  meillä on kolonialisteja ja sitten meillä on näitä tätä
• 1:34:11
  alkuperäisväestöä ja sitten että heidän välillään joku konflikti
• 1:34:16
  vaan pyritään eroon tästä siten, että kaikki ihmiset olivat he
• 1:34:18
  tulleet kolonialisteina tai oli alkuperäisväestöä, että he ovat
• 1:34:22
  osa tätä aluetta, alueen historiaa ja he ovat
• 1:34:23
  tasa-arvoisina tässä. Ja tietysti tää on hyvin vaikea
• 1:34:26
  tie, koska kolonialismin apartheidin ne haavat.
• 1:34:30
  Niin etelä-afrikassa kun vielä pahemmin palestiinassa.
• 1:34:32
  Nyt tän kansanmurhan ja Gazan tuhoamisen jäljiltä on hyvin
• 1:34:35
  syvät ja on hyvin vaikeata edes sen jälkeen kun saadaan niinku
• 1:34:39
  muodollisesti demokratia niin todella rakentaa yhteis
• 1:34:44
  tulevaisuutta missä kaikki voi olla ihmisarvoista elämää ja
• 1:34:47
  joka on myös taloudellisesti tasa-arvoinen, kuten
• 1:34:49
  etelä-afrikassa on nähty. Mutta että se on joka
• 1:34:51
  tapauksessa edellytys sille että.
• 1:34:55
  Mitään oikeuden oikeudenmukaisuus voi toteutua.
• 1:34:58
  Mutta miten tällä tiedellä voisi lähteä kun voin kuvitella, että
• 1:35:04
  israelin kansalla on aika isot pelkokertoimet avataan
• 1:35:07
  yhteiskuntaa tällaisilla demokraattisilla
• 1:35:09
  päätöksenteolla, johon johon osallistuisi myös
• 1:35:12
  palestiinalaiset. Joo israelista israelin
• 1:35:15
  kansalaisistahan 75% on israelin juutalaisia, 20% on
• 1:35:19
  palestiinalaisia, 5% on kuuluu muihin ryhmiin.
• 1:35:23
  Valtio ei katso juutalaiseksi. Että palestiinalaiset osallistuu
• 1:35:28
  jo poliittiseen järjestelmään, mutta heillä ei ole täysiä
• 1:35:30
  kansalaisia. Heillä ei ole täysiä oikeuksia
• 1:35:32
  siellä. Koska israelissa on erikseen
• 1:35:34
  kansalaisuus eli citesench ja kansallisuus eli nationality, ei
• 1:35:38
  mitään israelilaista kansallisuutta ei ole olemassa,
• 1:35:41
  että sä täytät oikeudet. Sun pitää juutalainen
• 1:35:42
  kansallisuus. Ja, mutta että joka tapauksessa
• 1:35:46
  on tämmöinen on tämmöinen järjestelmä missä on paljon
• 1:35:49
  mihin palestiinalaisesti osallistuu, mut se ajatus on
• 1:35:51
  hyvin vahvasti israel-juutalaisille, että se
• 1:35:52
  vallan pitää olla heillä ja tää turvallisuuskysymys ja pelko on
• 1:35:57
  sellainen, mikä oli myös etelä-afrikassa erittäin
• 1:35:59
  vahvana. Etelä-afrikassa.
• 1:36:04
  Apartheid loppuessa väestöstä vaan 13% oli valkoisia, joten
• 1:36:08
  heidän pelkonsa oli täsmälleen vielä isompi, koska tällä
• 1:36:11
  hetkellä israel siinä palestiinan alueella eli
• 1:36:13
  israelissa ja miehet jotka palestiinalaisalueilla vähän yli
• 1:36:16
  puolet on palestiinalaisia. Vähän alle puolet on
• 1:36:18
  israel-jutalaisia, mutta ne on suhteellisen tasan jos kaikki
• 1:36:21
  pakolaiset palaisi kotiinsa niin olisi varmaan 1/3 israelin
• 1:36:24
  juutalaisia 2 kolmasosaa palestiinalaisia, mutta
• 1:36:26
  kuitenkin tasan semmoinen etelä-afrikassa ja
• 1:36:28
  etelä-afrikassa. Etelä-afrikan valkoiset,
• 1:36:31
  erityisesti afrikka, on erit, joka oli tämä.
• 1:36:33
  Hallitseva valkoista etninen ryhmä.
• 1:36:37
  Niin he puhuivat hyvin vahvasti siitä.
• 1:36:40
  Että. Ensinnäkin heillä on oikeus
• 1:36:43
  itsemääräämisoikeuteen, että heillä on oikeus omaan
• 1:36:45
  valtioonsa. Ja jos he jakavat tän valtion
• 1:36:49
  mustien kanssa, niin he ovat vähemmistönä.
• 1:36:52
  Heidät toteuttaa itsemääräämisoikeutta ja he
• 1:36:53
  totesivat, ja he olivat sanoivat myös, että että sitten nää
• 1:36:57
  mustat ja tota että. Että he eivät ole turvassa.
• 1:37:02
  Koska sitten tällaisessa valtiossa kuka suojelee heitä
• 1:37:05
  tai jos heillä ei ole enää tätä valtaa ja mustathan tappaa
• 1:37:07
  heidät ja apartheidin perustelu etelä-afrikassa.
• 1:37:11
  Oli virallinen perusteluhan oli se, että valkoiset elää omilla
• 1:37:15
  alueilla ja mustat elää omilla alueillaan.
• 1:37:18
  Tasa-arvoisina. Mutta että kukin voi toteuttaa
• 1:37:21
  tätä itsemääräämisoikeutta on omilla alueillaan käytännössä
• 1:37:24
  tilanne keskenänsä. Mustat ovat tasa arvoisia ja
• 1:37:27
  valtaosa tasa-arvoisia ja sitten he ovat myös niin kuin
• 1:37:28
  alueellisesti. Tasa-arvoisia, että meillä on
• 1:37:30
  valkoinen alue, joka on tasa-arvoinen.
• 1:37:32
  Mustan alueen kanssa, mutta että he eivät.
• 1:37:34
  He eivät sekoitu käymään omaa itsemääräämisoikeutensa
• 1:37:37
  suojelemiseksi. Just näin ja käytännössähän
• 1:37:39
  tietysti valtustan, että eli nää mustilla luodut asuinalueet oli
• 1:37:43
  tällaisia jotka oli. Ei ollut talo, joilla ei ollut
• 1:37:49
  itsenä, itsenäistä toimivaa taloutta.
• 1:37:53
  Joihin pakko siirrettiin mustia näiltä valkoisten alueilta,
• 1:37:56
  jotka oli käytännössä tän. Apartheid hallinnon kontrollissa
• 1:38:02
  jossain määrin ja niin edelleen, mutta tässä perusteluissa on
• 1:38:06
  paljon samaa kuin israel-juutalaisten
• 1:38:08
  perusteluissa. He sanovat, että meillä pitää
• 1:38:10
  olla kansallinen itsemääräämisoikeus.
• 1:38:11
  Sen takia meillä on pakko olla omavaltio.
• 1:38:14
  Ja. Etelä-afrikan epävirallinen
• 1:38:18
  kansallisronoilija bret and breathenboch tai afrikanereiden
• 1:38:22
  epävireiden kansallinen breaten breaten bach.
• 1:38:26
  Hän on kiinnostava hahmo. Hän siis vastusti apartheida ja
• 1:38:29
  hän aloitti tämmöisen aseellisen vastarintajärjestön aika
• 1:38:31
  ammattimaisesti hän joutui sitten vankilaan siitä, että hän
• 1:38:33
  oli. Pitkään vankilassa eristy
• 1:38:36
  eristyssellissä. Hän on erittäin kiinnostava
• 1:38:39
  kirja siitä confusionshofen albina terroristista albina
• 1:38:42
  terroristin tunnustukset jos hän käy läpi tätä, mutta hän hän
• 1:38:45
  tuota sanoi, että. Afrikaner valtiolla ei ole
• 1:38:51
  olemassaolon oikeutusta. Sille ei ole olemassa olevaa
• 1:38:55
  oikeusta periaatteessa. Koska se edellyttää muiden
• 1:38:59
  ihmisten syrjimistä eikä käytännössä sen väkivallan takia
• 1:39:03
  mitä se harjoittaa. Hieman lievemmin toi tota
• 1:39:07
  etelä-afrikan journalisti alista spariksella mainio kirja mindful
• 1:39:10
  soult afrika. Kirjoitti, että.
• 1:39:15
  Kun kaikki oikeutukset. Tälle afrikannereiden
• 1:39:19
  kansallisvaltiolle on käyty läpi, niin jäljelle jää se
• 1:39:23
  tosiasia, että mikään kansakunta.
• 1:39:27
  Ei voi perustaa omaa turvallisuuttaan muiden
• 1:39:30
  sortamiselle. Ja tää sama pätee yksi lailla
• 1:39:35
  palestiinassa. Kyllä täähän on hyvä päättää.
• 1:39:43
  Kosmologi syksy räsänen helsingin yliopistolta sekä
• 1:39:46
  ihmisoikeusaktivisti ja. Sumut suomen palestiinan
• 1:39:50
  verkoston RY varapuheenjohtaja. Kiitoksia, että kävit signaali
• 1:39:55
  podcastin haastattelu. Kiitos.