Latest / Signaali / #57 | Minkä vuoksi tuhansia vuosia vanha mielen superteknologia on laiton? Samuli Kangaslampi.

Transcript

#57 | Minkä vuoksi tuhansia vuosia vanha mielen superteknologia on laiton? Samuli Kangaslampi. · Signaali

• 0:00
  Jos ihmiset laajamittaisesti käyttäisivät psykedeelejä, niin
• 0:04
  olisiko siitä jotain riskejä yhteiskunnalle, jos vaikka
• 0:07
  heidän tosiaan mielipiteensä ja ajatusmaailmansa muuttuisivat ja
• 0:10
  muut sellaiset se on vähän sellainen monimutkainen riski,
• 0:13
  joka ehkä ehkä saattaisi olla esimerkiksi jossakin nixonin
• 0:15
  amerikassa oltiin hyvin vakuuttuneita, että psykedet on
• 0:17
  erittäin haitallisia yhteiskunnalle, koska ne saa.
• 0:21
  Nuorison rauhan aatteen pariin ja ja vastustamaan rasismia ja
• 0:25
  niin edelleen, että tässä mielessä triggerit ei voisi olla
• 0:27
  niinku sosiaalisia riskejä. Mutta se on, en vähän vähän
• 0:30
  erilainen, erilainen näkökulma. Että niin.
• 0:35
  Monessa kaikilla ja tervetuloa uuteen signaalipodcastin jakson
• 0:38
  pariin normaaliin tapaan pyytäisin teitä laittamaan
• 0:42
  kanavan tilaukseen. Näin autatte meitä vahvistamaan
• 0:45
  signaaleja ja nyt itse aiheeseen.
• 0:48
  Tällä kertaa signaali vieraana on psykologian tohtori sekä
• 0:52
  Tampereen yliopiston lehtori. Sekä
• 0:55
  psykädenitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja samuli
• 0:58
  kangaslampi. Menikö tämä titteli oikein?
• 1:02
  Kyllä meni. Kiitos kutsusta.
• 1:04
  Jees tänään voidaan puhua sun kanssa psykedeelasta ja niiden
• 1:10
  käytöstä psykoterapiassa ja mitä mieltä on tutkimuksessa
• 1:15
  ylipäätään psykedealista ja psykoaktiivisista aineista?
• 1:19
  Mutta jos lähdetään liikkeelle sellaisella.
• 1:22
  Yleismaailmallisella kysymyksellä kuin että mitä
• 1:25
  ihmisaivolle oikein tapahtuu, kun ne ovat.
• 1:28
  Psykedeelien vaikutuksessa. No voidaan sanoa, että ne menee
• 1:33
  tällaiseen kaoottisempaan entrooppisempaan tilaan ja
• 1:36
  käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sellaiset
• 1:39
  aivoalueet, jotka yleensä ei keskustele juurikaan keskenään
• 1:41
  niin keskustelee enemmän toistensa kanssa.
• 1:43
  Eli se on enemmän tällaisia ristiin kytkentöjä.
• 1:46
  Se on ainakin sellainen yksi korkean tason ajatus, mikä
• 1:48
  voidaan voida esittää siitä mitä aivoissa tapahtuu, että yleensä
• 1:51
  normaalitilassa aivoissa erilaisia verkostoja, tietyt
• 1:54
  alueet, tietyt kohdat siellä lähinnä keskustelee vaan
• 1:56
  keskenään niiden verkostojen sisällä, mutta sitten sikäli
• 1:58
  vaikutuksia alaisena sellaiset alueet, jotka yleensä ei kuulu
• 2:00
  samoihin verkostoihin eikä. Sille keskenään alkaakin
• 2:03
  keskustella, eli siinä mielessä tulee tällaista enemmän
• 2:05
  signaalia sinne ristiin ristiin rastiin ja ja tietysti
• 2:10
  pääasiassa tapahtuu siinä akuuttien vaikutusten aikana,
• 2:12
  jotka kestää riippuen aineiston minuutteja tai tunteja.
• 2:15
  Mut jonkun verran näistä vaikutuksista jää sitten vielä
• 2:17
  kytemään tai ikään kun toimimaan myöskin pidemmällä aikavälillä
• 2:20
  et osa niistä myös pidemmällä aikavälillä vaikutuksista voi
• 2:22
  sitten selittyä jonkunlaisella uudella järjestäytymisellä.
• 2:26
  Kun puhut siitä, että aivoissa on erilaiset alueet, niin onko
• 2:29
  niin, että eri alueet keskustelevat keskenänsä?
• 2:32
  Vai onko niin, että vaikutukset rajoittuu tiettyihin alueisiin,
• 2:35
  että niiden sisällä? Tavallaan uudet pisteet
• 2:38
  yhdistyvät vai niinku tuleeko tavallaan aivoista yksi plasmaa
• 2:42
  niin sanotusti. Joo ei ehkä ihan yksi plasmaa.
• 2:45
  Ei vaikutus ei ole ehkä ihan näin näin kokonaisvaltainen tai
• 2:48
  tai voimakas. Psykellit vaikuttaa hyvin
• 2:50
  laajasti monilla aivoalueilla, mutta kyllä siellä on tiettyjä
• 2:53
  alueita joista jotka erityisesti korostuu.
• 2:54
  Ne vaikuttaa tietyn reseptorityypin kautta ja näitä
• 2:57
  reseptoreita on erityisesti löytyy sitten tietyiltä
• 3:00
  aivokuoren tasoilta ja ne on sellaisia tasoja, jotka erity.
• 3:03
  Tai korkean tason ajattelusta ja tällaisesta korkean tason
• 3:05
  malleista. Esimerkiksi meidän kuvasta
• 3:07
  itsestämme ja maailmasta ja niin edelleen, että tällaisilla
• 3:10
  alueilla erityisesti tapahtuu ehkä tätä ristiinkytkentää ja ja
• 3:13
  puhumista sellaisten alueiden välillä, joita joita yleensä ei,
• 3:16
  jotka yleensä eivät keskustele niin paljon keskenään, mutta
• 3:18
  myöskin esimerkiksi visuaalisille alueille, että
• 3:20
  yksi tapa selittää niitä visuaalisia vaikutuksia on se,
• 3:22
  että sellaiset alueet mistä yleensä ei tule mitään suoria
• 3:25
  signaaleja sinne visuaaliselle puolelle, niin nyt tuleekin
• 3:27
  niitä eli sen takia, että tällaiset ajatukset ja ja
• 3:30
  kuvitelmat ja muut saattavat ikään kuin näkyä visuaalisessa
• 3:32
  muodossa. Jos näin tälleen karkeasti.
• 3:34
  Onko tää tää ilmiön nimi synnastesia siis että pystyy
• 3:38
  tavallaan näkemään musiikkia ja kuulumaan värejä.
• 3:43
  Niin silloin kun aistien sekoittumisesta puhutaan, niin
• 3:45
  silloin puhutaan nimenomaan synestesiasta.
• 3:47
  Ja tosiaan tämä lisääntynyt ristiinpuhelu voi olla yksi
• 3:49
  selitys yksiselitys sen taustalla.
• 3:51
  Niin joo kyllä no psykiatrit ovat mun mielestä varsin
• 3:56
  mielenkiintoinen ja trendikäs ja jopa muodikas ilmiö tänä
• 3:59
  päivänä. Siitä ovat monet ihmiset
• 4:01
  kiinnostuneita ja se näkyy myös tutkimuksessa.
• 4:04
  Kun sellainen läpi niin niin siellä on vähintään satoja.
• 4:08
  Jos lasken oikein satoja erilaisia kokeita menossa ja ja
• 4:12
  ja sekä teoreettista että empiria tutkimusta maailmalla
• 4:17
  tällä hetkellä, niin mistä tämä johtuu, että että nykyisin on
• 4:21
  niin paljon tutkimusta näistä aiheista?
• 4:24
  Tosiaankin on jopa niinku tällainen eksponentiaalinen
• 4:26
  kasvu näissä julkaisujen määrässä, että jos tekee vähän
• 4:28
  hakuja niin näkee että vielä muutamia vuosia sitten puhuttiin
• 4:30
  jostain sadoista ja nyt niin kun yritetään 1000 määrän niinku
• 4:33
  ihan julkaistuja vertaisarvioita ja tutkimuksia psykedeeleistä ja
• 4:36
  niitä niinku sanoit tosi monenlaisia, mutta iso osa
• 4:39
  niistä on myös sitten kliinisiä tutkimuksia.
• 4:41
  Eli ehkä se isoin syy sille miksi psykiatrisesta puhutaan
• 4:44
  niin paljon tutkitaan niin paljon tää mahdollinen
• 4:46
  terapeuttinen käyttäjä kliininen käyttö.
• 4:49
  Että meillä oli vuosikymmeniä tai tutkimus vähän tauolla ja
• 4:51
  juuri mitään tutkimusta ei Julkaistu tällaista kliinistä
• 4:54
  tutkimusta ainakaan ihmistutkimusta.
• 4:56
  Mut viimeisen 15 20 vuoden aikana se on käynnistynyt
• 4:58
  uudestaan ja tosiaan on lähtenyt tällaiseen eksponentiaaliseen
• 4:59
  rakettimaiseen kasvuun. Se johtuu toisaalta siitä, että
• 5:06
  meillä muut hoitomuodot ei ole juurikaan kehittynyt.
• 5:09
  Jos ajatellaan niinku psykofarmakologiaa,
• 5:11
  psyykelääkkeitä ylipäätään ei niissä on nähty juuri mitään
• 5:14
  läpimurtoja kymmeniin vuosiin. Se on aika lailla sellainen
• 5:16
  paikallaan polkeva ala pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ja
• 5:20
  sitten toisaalta siitä, että tällaisessa pienissä
• 5:22
  pilottitutkimuksissa on nähty tosi hyviä tuloksia niinku
• 5:25
  sellaistenkin ihmisten kohdalla ei ole mikään muu hoito ei
• 5:27
  auttanut niin niin on saatu todella hyviä tuloksia
• 5:30
  psykelleteisiin terapian käytöstä ja siitä on sitten
• 5:33
  innostuttu ja. Mukaan on tullut tietysti myös
• 5:35
  bisnes-intressejä kehittää tällaisia lääkkeitä saada niitä
• 5:38
  markkinoille ja ehkä voi sanoa, että niitä ollaan siellä jo
• 5:40
  niinku hype vaiheessa tältä osin, että kiinnostus on on
• 5:43
  tosiaan todella suurta. OK.
• 5:46
  Voiko nostaa esille jotain tällaisia yleisiä tavoitteita
• 5:51
  psykedeelitutkimuksessa, että pyrkiikö se johonkin?
• 5:55
  Pyrkiikö se siihen, että että psykedeelistä tehdään sellaisia
• 5:59
  aineita, joita voidaan käyttää vapaammin?
• 6:02
  Vai pyrkiikö se kuitenkin edelleen ymmärtämään?
• 6:05
  Niiden vaikutusta aivoihin onko ylipäätään mitään
• 6:09
  yleismaailmallisia tavoitteita näillä tutkimuksilla?
• 6:13
  Niin psykiatrillä tutkitaan tosi monilla eri tieteenaloilla ja
• 6:16
  eri eri syistä. Ehkä se voi olla silleen
• 6:18
  karkeasti jakaa just tällaiseen perustutkimukseen, joka pyrkii
• 6:21
  ymmärtämään vaikka niiden farmakologiaa ja ja vaikutuksia
• 6:24
  aivoissa ja myöskin hyödyntämään psykedeeleejä aivojen tai
• 6:27
  tietoisuuden tutkimiseen. Näinkin sitä voi ajatella, koska
• 6:30
  ne aiheuttaa tällaisen tosi poikkeuksellisen
• 6:32
  tietoisuudentilan, niin niiden avulla voidaan kontrolloida.
• 6:35
  Muuntaa tietoisuutta tai tajuntaa ja sitten tutkia sitä
• 6:37
  vaikkapa aivokuvantamisen keinoin.
• 6:39
  Tai näin sitten toisaalta se kliininen tutkimus ja sen
• 6:43
  keskeinen tavoite on kyllä tuoda joku psykedeelilääke tai tai
• 6:47
  psykedeelinen aine lääkkeenä markkinoille eli niissä
• 6:49
  tutkimuksissa. Silloin seurataan tällaista
• 6:51
  tavallista lääkekehityksen polkua eli tehdään ensin
• 6:54
  eläinkokeita, sitten pieniä pilottikokeita ihmisille ja
• 6:57
  sitten näitä toisen ja kolmannen vaiheen ihmiskokeita, kunnes
• 6:59
  saadaan sitten riittävän suuri todistusaineisto ikään kuin
• 7:02
  kasaan ja voidaan hakea myyntilupaa tällaiselle tota.
• 7:06
  Lääkkeelle ja viimeksi kun tarkistin niin 4 eri eri
• 7:09
  tällaista psykeili lääkettä tai lääkeainet on nyt siellä
• 7:11
  viimeisessä kolmannen vaiheen tutkimuksessa. 4 eri tahoa,
• 7:16
  joista 3 taitaa olla voittoa tavoittelevia ihan yrityksiä.
• 7:18
  Yksi tällainen voittoa tavoittelematon taho on
• 7:20
  erilaisia. Pääasiassa psilosybiini
• 7:22
  pohjaisia lääkkeiden tun siinä viimeisen vaiheen vaiheen tota
• 7:26
  tutkimuksiin ja yrittää nyt lähivuosien saada niille
• 7:28
  myyntilupaa. Sitten niistä tulisi lääkkeitä,
• 7:30
  joita ainakin yhdysvalloissa ensin todennäköisesti pian sen
• 7:32
  jälkeen euroopassa voitaisiin määrätä mielenterveyden
• 7:36
  häiriöiden hoitoon masennuksen hoitoon se kaikkein pisimmällä
• 7:39
  olevan tutkimuslinja. Joo oot nyt monia vuosia tehnyt
• 7:42
  tutkimusta niin mitä? Minkälaisia väärinkäsityksiä
• 7:46
  kuitenkin edelleen nousee esille psykedeelien suhteen sun
• 7:50
  mielestä? Silloin ehkä vielä 10 vuotta
• 7:54
  sitten. Ehkä saattoi olla vielä vielä
• 7:57
  paljon väärinkäsityksiä sen suhteen, että kuinka
• 7:59
  vaarallisista aineista on kyse. Jos me puhutaan psilosybiinista,
• 8:02
  joka on ehkä se eniten tutkittu psykedeeli, mutta ehkä
• 8:04
  erityisesti LSD, stä, jota myöskin tutkitaan.
• 8:07
  Yksi LSD pohjanlääke on myöskin siellä kolmannen vaiheen
• 8:09
  tutkimuksissa. Niin ehkä silloin vielä monen
• 8:12
  mielestä assosioituu, että l, stä nyt ainakin on näitä niin
• 8:15
  kun jos joku on kova huume niin ainakin LST ja se on siellä
• 8:17
  samassa kategoriassa heroiinin kanssa tai tai jotakin
• 8:19
  tällaista. Musta tuntuu että tällaisia
• 8:21
  väärinkäsityksiä ei ehkä enää ne on ehkä ehkä poistunut ainakin
• 8:24
  media median näkökentästä tässä viimeisen 10 20 vuoden vuoden
• 8:28
  aikana. Voi olla, että joidenkin
• 8:30
  kansalaisten mielissä ne edelleenkin elää, että
• 8:34
  psykiatrillä on omat haittansa ja riskinsä, mutta sinänsä ne on
• 8:37
  yleisesti käytettyjen tällaisten päihteiden tai huumausaineiden
• 8:40
  kategoriassa. Kuitenkin niitä kaikkein
• 8:41
  vähiten. Haitallisia semo ihan ihan
• 8:43
  selkeästi sanoa. No toisaalta.
• 8:45
  Ehkä sitten väärinkäsitys voi olla myös se, että ne on
• 8:47
  ihmelääkkeitä, jotka nyt ratkaisee kaiken, että kun
• 8:50
  näistä joissakin tutkimuksissa on saatu niin hyviä tuloksia,
• 8:52
  niin onko sitten niin, että tässä on nyt se joka lääke joka
• 8:55
  vaikka parantaa kaikkien masennuksen yksi tai 2 kerralla?
• 8:57
  Kyllä vähän tällaistakin uutisointia nähdään.
• 8:59
  Tosiaan tää hypekin on jo. Pitäisi olla mahdollista sun
• 9:01
  mielestä. Se on mahdollista yksittäisissä
• 9:03
  tapauksissa. Mikä tahansa, todella voimakas
• 9:06
  kokemus ja elämänmuutos voi lainausmerkeissä ainakin
• 9:11
  parantaa ihmisen masennuksesta. Antaa hänelle vaikka jonkun niin
• 9:13
  valtavan uuden suunnan ja merkityksen elämälle, että hän
• 9:15
  ei enää enää koe masennusta. Mutta kyllä se on harvinainen
• 9:19
  poikkeus kuitenkin. Suurimmalle osalle ihmisistä ei
• 9:21
  ei käy näin psykedeelien ottamisen jälkeenkään
• 9:24
  valitettavasti. Joo silloin kun puhutaan
• 9:27
  mediassa psykedialaisesta, niin osuuko media kuitenkin oikeaan
• 9:31
  niiden suhteen tänä päivänä? Vai onko niin, että media on
• 9:34
  enimmäkseen harhapolulla psykedeelien suhteen?
• 9:38
  Ja nyt ehkä enimmäkseen parapoluilla.
• 9:40
  Kyllä musta tuntuu että se. Raportoinnin uutisoinnin taso on
• 9:44
  parantunut ja näissä tutkimuksissa pääasiassa
• 9:47
  raportoidaan ihan. Ihan asiallisesti.
• 9:51
  Kaikissa tiedeuutisoinnissa aina vähän se haaste, että otetaanko
• 9:53
  suoraan se lehdistötiedote mikä on lähetetty sellaisenaan ja
• 9:57
  jossa sitten ehkä vähän aina suurennellaan tai vedetään
• 9:59
  mutkia suoriksi ja muuta? Vai katsotaanko että mitä se nyt
• 10:01
  itse asiassa on tehty ja kuinka suuri oli tämä otos ja ja niin
• 10:03
  edelleen. Se on sitä sellaista
• 10:05
  tiedeuutisoinnin todellisuutta. Toki tietysti media tykkää ottaa
• 10:10
  sellaisia dramaattisia tapauksia esiin haastatella yksittäisiä
• 10:13
  ihmisiä, joiden elämä vaikka psykiatri on muuttanut suuntaan
• 10:16
  tai toiseen ja niistä sitten saa kuvia sellaista mannekdoteista
• 10:19
  ja mitä yksittäisillä ihmisillä saattaa tapahtua.
• 10:20
  Mutta. Mutta tota riippuu vähän ehkä
• 10:23
  mitä mediaa lukee ja minkälaisia tarinoita osuu eteen.
• 10:27
  Voiko sellainen ihminen, joka ei ole ikinä kokeillut psykedeiaa
• 10:30
  ymmärtää mitä todellisuudessa tapahtuu?
• 10:35
  Sillä ihmisellä joka kokee sen elämyksen psykedesan
• 10:38
  alaisuudessaan. Onko olemassa mitään tapaa
• 10:41
  kuvata sitä vai pitääkö sitä itse kokea, jotta ymmärtää?
• 10:46
  Tää on hyvä kysymys, jossa on paljon keskusteltu monestakin
• 10:49
  syystä, että psykiatrin vaikutuksia usein kuvataan.
• 10:53
  Sanoin kuvaamattomiksi. Se on sellainen mitä.
• 10:55
  Mitä vaikka monikin ihminen käyttää sitä sanaa?
• 10:59
  Sen jälkeen, kun he on he on kokenut psykillisen kokemuksen.
• 11:03
  Mutta yksi tapa miten psykiatri on joko määritelty on se, että
• 11:06
  psykiatrian sellainen aine, joka aiheuttaa sellaisia kokemuksia,
• 11:09
  joita muuten nähdään vain unessa tai uskonnollisessa hurmiossa.
• 11:13
  Tää on aika erikoinen talo määritellä aine, mutta se on
• 11:15
  tavallaan aika kuvaava, että että tosiaan nämä erikoiset ja
• 11:18
  ja aika hankalasti selitettävät ymmärrettävät vaikutukset on
• 11:20
  niinku se ydin mikä tekee niistä aineista nimenomaan nimenomaan
• 11:23
  psykedeelejä on erilaisia tutkimusmenetelmiä tietysti
• 11:27
  millä me voidaan koittaa päästä siihen käsiksi.
• 11:30
  Aivokuvantamismenetelmille kyselyillä ihmisten avoimilla
• 11:33
  kuvauksilla. Niistä niistä kokemuksista on,
• 11:34
  mutta. Ehkä aika moni varmaan sanoisi,
• 11:36
  että siinä on jotain jotain sellaista mitä mitä on sen
• 11:39
  verran vaikea selittää tai pukea pukea sanoiksi, että se ei
• 11:41
  täydellisesti avaudu muuten kuin sen kokemalla itse.
• 11:45
  No voiko psykedeelikokemus muuttaa ihmisen arvoja ja onko
• 11:52
  kokemus tavallaan sellainen, että se kypsyy ajan myötä sen
• 11:57
  varsinaisen käytön jälkeen? Vai kokeeko ihminen välittömästi
• 12:00
  jonkun sellaisen valaistuksen hetken heti siinä itse käytön
• 12:07
  aikana? Niin itse akuutit kokemukset sen
• 12:10
  sen tota psykiatrin akuuttien vaikutuksen aikana muutamista
• 12:13
  tunneista yleensä puhutaan. Voi olla hyvin, hyvin
• 12:15
  voimakkaita ja siinä voi tosiaan tapahtua.
• 12:18
  Isoja isoja kokemuksia, henkilökohtaisia jonkunlaisia
• 12:21
  läpimurtoja tai tai tota. Jotain uusia oivalluksia myöskin
• 12:26
  tällaisia mystisiä henkistyyppisiä kokemuksia,
• 12:29
  jotka voi olla hyvin hyvin voimakkaita.
• 12:31
  Mutta kyllä se sen pidemmän aikavälin vaikutusten kannalta
• 12:34
  on tärkeätä. Mitä tapahtuu sitten sen
• 12:35
  jälkeen, että miten näitä kokemuksia ymmärretään
• 12:38
  käsitellään jos siihen on tullut joku oivallus, miten se sitten
• 12:41
  käytännössä sovelletaan omaan elämään ja silloin kun
• 12:45
  terapeuttisesta käytöstä puhutaan, niin tosiaan se
• 12:48
  valmistelu siihen kokemukseen ja myöskin sitten sen integrointi.
• 12:50
  Jälkeenpäin on sitä pidetään pidetään hyvin tärkeänä.
• 12:54
  Voiko psykiatris muuttaa arvoja ja uskomuksia tästä vähän
• 12:58
  erilaisia näkemyksiä että kuinka yleistä se on ja kuinka
• 13:01
  dramaattista se on noin niinku keskimäärin joillakin ihmisillä
• 13:04
  aivan selvästi voi. Meillä on sellaisia kertomuksia,
• 13:06
  että ihmiset on tullut hyvin vakuuttuneeksi jostain uudesta
• 13:09
  uskomuksesta tai uskomusjärjestelmästä tai
• 13:11
  muuttanut elämänsä suuntaa totaalisesti jonkun voimakkaan
• 13:14
  psykellikokemuksen jälkeen. Kyllä sellaista selvästi
• 13:16
  tapahtuu. Ja siinä kysymys on sitten se,
• 13:19
  että onko onko siinä psykedeelissä tai psykiatrissa
• 13:22
  kokemuksessa itsessään jotain sellaista mikä vie tiettyyn
• 13:25
  suuntaan ihmisen arvoja tai uskomuksia vai avaako se
• 13:28
  ylipäätään ihmisen vaan muutokselle että pystyy pidetään
• 13:31
  pidetään tällaista joustavuutta ja ja tota plastisiteettia
• 13:35
  muutosta lisäävinä aineina ylipäätään.
• 13:38
  Mut jonkin verran näyttö on siitä, että ehkä keskimäärin
• 13:41
  ihmistä saattaa tulla vähemmän ateistisia, vähemmän
• 13:44
  materialistisia psykedellisten kokemusten jälkeen.
• 13:48
  Esimerkiksi jos näin on, niin tää on tietysti aika erikoinen
• 13:52
  sivuvaikutus. Jos ajatellaan, että tämä olisi
• 13:54
  lääke, että tämä saattaa voi parantaa masennuksesi, mutta
• 13:56
  saattaa myös saada sinut uskomaan hengelliseen maailmaan.
• 14:00
  Tää on aika erikoinen sivuvaikutus laittaa vaikka
• 14:03
  vaikka tota lääkepurkin kylkeen sen takia, että tästä on paljon
• 14:05
  keskustelua myös bioetiikan kannalta kun puhuttiin tuossa,
• 14:08
  että voiko psykellikokemusta ymmärtää kokematta sitä.
• 14:12
  Niin se ja sitten tämä niinku mahdollisuus sille, että arvot
• 14:15
  tai uskomukset muuttuu niin aiheuttaa aika hankalan
• 14:19
  tilanteen sille, että voikohan ihminen antaa tällaisen
• 14:20
  tietoisen suostumuksen? Etukäteen psykellikokemukselle,
• 14:24
  eli jos hän ei täysin pysty kuvittelemaan, millaista se
• 14:27
  ylipäätään on, eikä hän pysty oikein ennustamaan, että
• 14:30
  muuttuvat vaikka hän jotkut perustavanlaatuiset uskomuksensa
• 14:33
  maailmasta, niin miten he voi tavallaan suostua tällaiseen
• 14:36
  hoitoon? Esimerkiksi se on aika hankalaa.
• 14:38
  Bioeettinenkin kysymys, josta on monenlaisia näkökulmia.
• 14:42
  Eikä tilanne ole niin, että esimerkiksi niin sanottujen
• 14:46
  yleisten masennuslääkkeiden kanssa niin myös ihmisen luonne
• 14:50
  saattaa muuttua. Mutta onko niin, että että
• 14:54
  silloin kun ihminen lopettaa masennuslääkkeiden käytön, niin
• 14:57
  tavallaan hän palautuu normaaliksi, mutta psykedeelien
• 15:00
  tapauksessa niin muutos voi olla sellainen, että ihminen ei enää
• 15:03
  palaa takaisin omilla raiteillaan, vaan hän tavallaan
• 15:07
  hänen elämänsä suunta muuttuu kokonaan.
• 15:11
  Kyllä tosiaan muidenkin psyykelääkkeiden kohdalla
• 15:13
  voidaan ajatella, että ne myös vaikuttavat vaikka ihmisen
• 15:15
  persoonallisuuteen pidemmällä aikavälillä ja muutokset on ehkä
• 15:19
  vähän huomaamattomampia ja pienempiä usein, mutta mutta
• 15:21
  ihan mahdollisia. Kyllähän niillä on tietysti
• 15:23
  laaja-alaisia vaikutuksia ja jos ajatellaan, että käytetään
• 15:25
  vaikka tällaista SSRI tyyppistä lääkettä vuosi vuosikausia, niin
• 15:29
  kyllähän se vaikuttaa ihmisen ajatteluun tunne-elämään ja sitä
• 15:31
  kautta myös persoonallisuuteen ja elämän elämän suuntaan.
• 15:35
  Psykoterapia. Kyllähän sekin muuttaa ihmistä.
• 15:37
  Voi hyvin muuttaa ihmisen uskomuksia ja arvojärjestelmää
• 15:40
  psykoterapian aikana. Voi huomata, että.
• 15:43
  Jotkut asiat ovatkin paljon tärkeämpiä tai vähemmän tärkeitä
• 15:45
  kuin mitä aiemmin ajatteli ja ja niin edelleen.
• 15:47
  Ehkä se ero tässä on se muutoksen nopeus ja yhtäkkisyys,
• 15:50
  että psykoterapeuttiset prosessit yleensä nyt kestää
• 15:52
  kuukausia ja vuosia ja ehkä myös muiden lääkitysten aiheuttamat
• 15:56
  vaikutukset usein kestää tapahtuu aika hitaasti, jos
• 15:58
  tapahtuu, että tässä silloin kun tällaista tapahtuu, niin se voi
• 16:02
  olla niin paljon dramaattisempaa, koska se voi
• 16:03
  olla niin yhtäkkiä sitä yksittäisten kokemusten jälkeen
• 16:06
  tämmöinen muutos. Joo, mutta nämä muutokset voivat
• 16:10
  olla myös negatiivisia. Voivat olla negatiivisia ja
• 16:14
  usein voi olla kysymys siitä, että kenen näkökulmasta ne ovat
• 16:17
  positiivisia tai tai negatiivisia, että yksi
• 16:20
  tällainen argumentti, mitä psykedeelin kohdallaan mietitty
• 16:22
  on se, että jos ihminen parantuu ahdistuksesta tai masennuksesta,
• 16:27
  mutta hän parantuu siitä sen takia, että hän nyt alkaakin
• 16:29
  uskoa jumalaan, että jumala suojelee häntä ja ja elämässä on
• 16:32
  sen takia merkitystä. Jonkun mielestä mä olen
• 16:35
  negatiivinen vaikutus. Joku, joka on hyvin vahvasti
• 16:38
  hänellä vahva, tieteellinen maailmankuva ja hän uskoo, että
• 16:40
  että tavallaan. On totta, että jumalaa ei ole ja
• 16:43
  nythän tämä ihminen on alkanut uskoa epätosi totean
• 16:45
  uskomukseen, koska hän on. Hän on alkanut uskoa jumalaan,
• 16:48
  mutta jos kysytäänkin joltakin papilta, niin he varmaan pitää
• 16:50
  sitä hyvin positiivisena elämänmuutoksena, että ihminen
• 16:52
  on sekä parantunut, että myöskin alkanut uskoa jumalaan, että hän
• 16:55
  on tämmöinen vähän karkea esimerkki.
• 16:57
  Mut mut esimerkki siitä, että on vähän vaikea sanoa, että onko ne
• 17:00
  negatiivisia lopputuloksia tai jos ihminen huomaa, että se
• 17:04
  pankkiirin ura, millä hän on ollut koko elämänsä, onkin
• 17:06
  merkityksetön ja hänen kannattaisikin avata kukkakauppa
• 17:09
  ja keskittyä esteettisiin arvoihin.
• 17:11
  Ehkä puolison mielestä tämä saattaa olla huono päätös hänen
• 17:14
  itsensä mielestä voi olla hyvä päätös.
• 17:16
  Läheiset voi suhtautua eri tavalla.
• 17:17
  Yhteiskunta voi suhtautua eri tavalla tämmöisiin elämän
• 17:20
  suunnan muutoksiin esimerkiksi. Mä voinpa todella todella
• 17:24
  mielenkiintoinen puoli tämä, että että positiiviset
• 17:28
  vaikutukset ihmisillä eivät ole välttämättä positiivisia.
• 17:30
  Sitten hänen ympäristölleen täällä läheisilleen, kun me
• 17:33
  ollaan ajateltukaan tuota. Mutta joo, kyllä.
• 17:37
  No onko niin, että siis muutokset voivat olla
• 17:40
  dramaattisia ja ennakoimattomia? Elikkä voiko olla niin, että
• 17:45
  ihminen rupeaa ajattelemaan täysin uudella tavalla?
• 17:49
  Ja jotenkin yllättävällä itselleen yllättävällä tavalla.
• 17:53
  Tarkoitan sitä, että hän ei ole aikaisemmin koskaan ajatellut
• 17:58
  mitään siihen viittaavaa ja nyt yhtäkkiä hän muuttuukin
• 18:02
  esimerkiksi tää muuttuminen pankkiirista kukkakauppiaksi,
• 18:07
  niin sehän kuulostaa siltä, että se on täysin dramaattinen
• 18:10
  muutos. Onko tällainen mahdollinen vai
• 18:12
  vaatiiko se kuitenkin sitä, että ihminen on tavallaan pohtinut
• 18:16
  sitä asiaa taustalla? Jopa tiedostamatta ja sitten
• 18:19
  psykiatrit tavallaan vahvistaa sitä suuntaa.
• 18:23
  Vai niin kyllä ehkä tällainen olisi todennäköisempää, että
• 18:26
  ehkä tällä pankkiirilla olisi ollut joku salainen haave siitä,
• 18:29
  että hän haluaisi tehdä jotain ihan muuta elämällään, mutta ei
• 18:31
  vaikka uskaltaisi tai ei pitäisi sitä niin merkityksellisenä tai
• 18:34
  tai muuta. Tästä on jonkun verran tosiaan
• 18:36
  erimielisyyttä, että viekö psykiatrit ikään kuin
• 18:38
  automaattisesti johonkin suuntaan.
• 18:40
  Vai saako ne vain ylipäätään aikaan potentiaalia isolle
• 18:43
  muutoksille ja sitten se muutoksen suunta määräytyy
• 18:46
  siitä, että mitä nyt tällä ihmisellä on vaikka mielessään
• 18:48
  ja mitähän elämässään on käynnissä ja ja tota minkälaista
• 18:52
  palautetta hän saa muilta muilta ihmisiltä.
• 18:55
  Ja ja niin edelleen. Ehkä pelkästään liikaa
• 18:59
  dramatisoida näitä näitä muutoksia.
• 19:00
  Eli mä ehkä tällaisia aika äärimmäisiä esimerkkejä.
• 19:03
  Niitä tapahtuu, että kun ihmiset todellakin muuttaa muuttaa
• 19:05
  suuntaa elämässä voimakkaastikin.
• 19:07
  Useimmiten ehkä kyse on kuitenkin vähän pienemmistä
• 19:09
  oivalluksista ja ja tavallaan nää uusista tavoista katsoa ehkä
• 19:13
  omia omia ongelmia ja ja omaa elämäntilannetta ja ja näin
• 19:17
  edelleen. Kyllä voisitko kuvailla vähän
• 19:22
  sellaista termiä kuin settän setting että miten se vaikuttaa
• 19:25
  sitten lopputulokseen? Joo, psykedeelejä on kuvattu
• 19:30
  tällaisiksi niin kuin yleisiksi vahvistajiksi siinä mielessä,
• 19:33
  että ne tosiaan vahvistaa minkä tahansa vaikutusta, mikä on on
• 19:36
  jo läsnä siinä tilanteessa joka tapauksessa ja nää ZN
• 19:39
  setting-termit viittaa siihen. Toisaalta siihen settingiin eli
• 19:43
  siihen ympäristöön, joka voi tarkoittaa ihan sitä fyysistä
• 19:45
  paikkaa missä ollaan ja ketä ihmisiä siinä on.
• 19:48
  Siinä on läsnä ja mitä tapahtuu niitten psykelle vaikutusten
• 19:51
  aikana noin muutoin. Minkälaisia ärsykkeitä tulee
• 19:53
  ympäristössä ja missä ollaan? Sillä on selvästi hyvin
• 19:57
  merkittävä vaikutus sille, minkälainen se kokemus on.
• 20:00
  Että näissä terapiayhteyksissä me yleensä ollaan jossain
• 20:02
  rauhallisessa mukavassa huoneessa ja makoillaan sohvalla
• 20:05
  ja kuunnellaan suunniteltua soittolistaa.
• 20:07
  Ehkä pidetään tota silmälappuja silmillä ja keskitytään
• 20:11
  sisäisiin prosesseihin. Hyvin moni käyttää toisaalta
• 20:14
  psykedeelejä myös jossain jossain raiveissä tai tai niinku
• 20:17
  festareilla tai jossain tällaisessa ympäristössä on
• 20:19
  aivan erilainen ympäristö, joka aiheuttaa todella dramaattisesti
• 20:21
  erilaisen kokemuksen ihan ihan varmasti.
• 20:24
  Sitten mä set-puoli on sitten se, että mitä se ihminen itse
• 20:27
  sisäisesti tuo siihen tilanteeseen eli hänen
• 20:29
  odotuksensa ja. Uskomuksensa siitä, että mitä
• 20:32
  tulee tapahtumaan ja vaikuttaa siltä, että jotenkin tosi paljon
• 20:35
  vaikuttaa siihen, minkälainen se sykellikokemus on.
• 20:38
  Että tällä hetkellä jos ihmiset menevät näihin
• 20:42
  terapiatutkimuksiin tai muutoin homin päin ottavat psykedeelejä,
• 20:44
  niin he ovat kyllä varmasti kuulleet sitä tosi paljon siitä,
• 20:47
  että millaisia psykeitä ovat ja millaisia kokemuksia ihmisillä
• 20:49
  on. Siellä on varmaan aika paljon
• 20:50
  monenlaisia odotuksia, jotka sitten ohjaa.
• 20:53
  Kyllä siitä myös, että mitä he, mitä he kokevat ja ja miten he
• 20:56
  tulkitsevat sitä. Ja se tarkoitus intentio, että
• 21:00
  mennäänkö siihen sillä tarkoituksella, että pohdin
• 21:02
  vaikka jotain ongelmia, niin yritän löytää ratkaisuja ja.
• 21:05
  Tällaista terapeuttista prosessia vai vai onko se
• 21:07
  tarkoitus joku ihan muu, niin se selvästi myös ohjaa tosi paljon
• 21:10
  sitä. Sitä.
• 21:10
  Kokemusta kyllä eli voi sanoa että jos päätän ottaa
• 21:15
  kipulääkettä niin tuskin sillä on merkitystä missä ympäristössä
• 21:18
  mä teen sitä. Mutta sitten psykedeelien kanssa
• 21:20
  niin sillä ympäristöllä on suora vaikutus.
• 21:24
  Yleensä suora vaikutus siihen, että minkälainen kokemus siitä
• 21:27
  syntyy ja sitten ihmiset on omat ennakko-odotukset.
• 21:31
  Tietysti monien lääkkeiden kanssa lääkkeiden kanssa on sama
• 21:35
  tilanne, että ihmisen oma ennakko-odotus vaikuttaa myös.
• 21:38
  Eli jos ihminen on vakuuttunut, että lääke ei toimi.
• 21:41
  Niin se ei välttämättä toimi. Kyllä kyllä teki mieli sanoa,
• 21:43
  että kyllä se kipulääkkeiden kohdalla on varmasti iso
• 21:45
  vaikutus mitä siltä odottaa ja mitä uskoo.
• 21:47
  Ja ehkä myöskin sillä että että että tota otetaanko se jossakin
• 21:51
  omassa masentavassa yksiössä vai vai jossakin trooppisella
• 21:55
  rannalla. Uskon, että se kipuliivit ja
• 21:57
  vaikutus voi olla siitä ympäristöstäkin johtuen
• 21:59
  korkeampi, että sitten tällaiset niin kun erilaiset, ei
• 22:02
  farmakologiset vaikutukset on hyvin suuria muissakin aineissa
• 22:05
  ja lääkkeissä, mut ehkä ne erityisesti korostuvat
• 22:08
  psykedeelien kohdalla vielä vielä paljon voimakkaammin
• 22:10
  kyllä. Mikä on sellainen tärkein
• 22:13
  mekanismi psykedeeleissä, mistä ei olla vielä yksi mieltä
• 22:18
  tutkimuksessa? Vai onko niin, että psykedeelit
• 22:21
  vaikuttavat niin monialaisesti aivoihin, että mitä on
• 22:25
  yksittäistä mekanismeja ei voi nostaa muiden yläpuolelle.
• 22:30
  No jos ajatellaan ihan sitä tota farmokologian farmakoyna
• 22:35
  dynamiikkaa ja näin. Mitä psykiatri kirjaimellisesti
• 22:38
  tekevät kehossa aivoissa? Niin aika pitkään ajateltiin.
• 22:42
  Pidettiin selvänä sitä, että että yksi tietty reseptori
• 22:44
  siellä serotoniini 2 a reseptori on se mitä kautta psykedeeleillä
• 22:47
  on nää pääasialliset varsinaiset psykedeeliset vaikutukset, mutta
• 22:50
  tätäkin on lähiaikoina haastettu, että että onko näin?
• 22:53
  Itse asiassa suomalainen tutkimus helsingin yliopistosta
• 22:56
  haastoi vähän tätä käsitystä ja ja viittasi yksi toiseen toiseen
• 22:59
  reseptoriin erilaiseen vaikutusmekanismiin ja avasi
• 23:02
  uudelleen tätä tätä keskustelua tätä pidettiin jotenkin ihan
• 23:04
  selvänä ja varmana, että tämä reseptori se on ja näin ne
• 23:06
  toimivat ja psykelle kutsuttiin nimenomaan niin kun
• 23:09
  serotoniinikaksi ja agonisteiksi, niin kun
• 23:10
  määritteleväkin. Mutta sitä on vähän haastettu ja
• 23:13
  ja saa nähdä. Tää on tämmöinen niinku
• 23:14
  farmakologinen seikka. Ehkä se toinen tosi keskeinen
• 23:19
  mekanismi on on sitten tämä tai toinen taso millä voidaan
• 23:22
  voidaan tarkastella sitten tämä plastisiteetin muovautuvuuden
• 23:24
  lisääntyminen ja ja tota sen sen ymmärtäminen.
• 23:28
  Kohtalaisen hyvin se on ostettu, että että sitä tapahtuu että
• 23:31
  voisi tulla plastisempia muotia. Mutta mihin kaikkeen se nyt
• 23:35
  sitten johtaa? Kuinka voimakasta se on?
• 23:37
  Näin siitä käydään aktiivista keskustelua.
• 23:40
  Hiljattain esityksen ajatus, että psykellit voi avata
• 23:43
  uudelleen tällaisen kriittisen oppimisen kauden, että kun
• 23:46
  ihmisen kehityksen aikana meillä on erilaisia kausia, jolloin me
• 23:49
  pystytään erityisesti oppimaan tiettyjä taitoja ja opitaan ne
• 23:52
  helposti ja muututaan voimakkaammin.
• 23:54
  Puhutaanko ikävuosista? Siis niin esimerkiksi.
• 23:57
  Että varmaan aika kuuluisin on se, että kieliä on helpompi
• 23:58
  oppia jos niitä alkaa kuulla ja oppia tietyssä iässä jo lapsena.
• 24:02
  Silloin tällöin kriittinen kausi, niinku vaikuttaa olevan
• 24:04
  kielten oppimiselle ja sitten se mitä tässä on eniten tutkittu on
• 24:07
  tällainen sosiaalisen oppimisen kriittinen kausi, että sellainen
• 24:10
  kausi, jolloin me ollaan kaikkein niin kuin herkimpiä
• 24:12
  silleen, että miten me opitaan sosiaalista kanssakäymisistä ja
• 24:15
  sosiaalisista viesteistä ja niin kuin sosialisoidutaan, opitaan
• 24:18
  elämään sosiaalista elämää ja ja tästä on saatu näyttää.
• 24:22
  Eläimillä psykellit saattaisi avata uudelleen ainakin tälle
• 24:24
  sosiaalisen oppimisen kriittisen kauden ja tulisi uudelleen
• 24:26
  mahdolliseksi oppia ja muovautua ja ja ehkä muokata omia
• 24:31
  toimintatapojaan ja ehkä persoonallisuuttaan ja ja ties
• 24:34
  mitä paljon voimakkaammin ympäristössä saatujen viestien
• 24:37
  kautta tällaisena ja ainakin joitain päiviä, ehkä viikkoihin
• 24:41
  kestävänä kautena sen psykedeelin vaikutuksen jälkeen.
• 24:44
  Ja tää nyt olisi tietysti todella otollinen aika tehdä
• 24:47
  terapiaa sitten jos ajatellaan, että että se terapia tapahtuu
• 24:50
  nimenomaan siinä. Sen psykolin vaikutuksen jälkeen
• 24:52
  siinä päivinä ja viikkoina niin. Voi olla että tää selittää sitä,
• 24:55
  että ehkä jonkunlainen kriittinen kausi uudelleen
• 24:57
  uudelleen avautuu. Tää on yksi tapa ymmärtää sitä
• 24:59
  muovautuvuutta, että onko se näin dramaattista tosiaan, että
• 25:02
  jopa niin kun avataan uudelleen. Tällainen tällainen kriittinen
• 25:05
  herkkyyskausi. No onko sitä tutkittu, että
• 25:08
  miten ihmisen luontainen neuropassisuus vaikuttaa siihen,
• 25:13
  miten psykedeelit vaikuttavat hänen aivoihin?
• 25:15
  Että jos ihminen on luonnostaan sellainen, että pystyy oppimaan
• 25:19
  paljon uusia asioita ja on. Psyykkisesti joustava, niin onko
• 25:22
  hän myös plassisempi psykedeelien kannalta?
• 25:26
  Mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko kukaan ollut tähän
• 25:29
  suoraan tutkinut. Ehkä tulee 2 asiaa mieleen.
• 25:33
  Toinen on se, että vaikuttaa ainakin ehkä siltä, että
• 25:34
  tällaiset joustavammat henkilöt kokee.
• 25:38
  Ehkä psykedeelit miellyttäväksi tai heillä on ehkä pienempi
• 25:40
  todennäköisyys saada siitä kauhean negatiivisia
• 25:43
  vaikutuksia. Perustan ainakin siihen
• 25:45
  ajatukseen, että että yleensä negatiivisesti yhdistyy siihen,
• 25:48
  että niitä vastustetaan niitä vaikutuksia kovasti ja yritetään
• 25:50
  pitää kiinni kontrollista jollain tavalla sillä tavalla
• 25:52
  jäykästi siinä tilanteessa ja se yleisin ohje mitä annetaan
• 25:55
  ihmisille psykedeelejä kohdallaan.
• 25:57
  Että pitää päästää irti ja antaa sen tapahtua ja yrittää
• 26:00
  kontrolloida liikaa ja silloin ne kokemukset yleensä ovat ovat
• 26:02
  helpompia. Voi olla että on helpompi
• 26:04
  ainakin tavallaan tällainen kokemus tai ei niin haastava,
• 26:08
  jos ei valmiiksi joustavampi. Toinen mikä tulee mieleen on se,
• 26:11
  että hiljattain on sellaista näyttöä, että tota psykielinen
• 26:15
  subjektiiviset vaikutukset saattaa olla heikompia
• 26:18
  vanhemmilla ihmisillä, että niinku jos puhutaan vanhemmista
• 26:20
  aikuisista. Pääasiassa tutkimus on ollut
• 26:23
  aika nuoriin aikuisiin keskittyvää.
• 26:25
  Aika vähän on ollut sellaisia 60 70 plus henkilöitä mukana, mut
• 26:28
  joitain ja nyt kun heitä on vähän enemmän tutkittu, niin
• 26:30
  näyttää siltä että että ehkä tarvitsevat isompia annoksia tai
• 26:33
  ne subjektiiviset vaikutukset on on heikompia.
• 26:36
  Tää voisi ehkä liittyä siihen, että että tosiaan sellainen
• 26:38
  joustavuus ja joustava ajattelu ja muu on on vähäisempää jo
• 26:42
  siellä siellä niinku myöhäisemmässä aikuisuudessa
• 26:44
  ihmiset on enemmän urautuneita tietyille ajattelutavoille ja ja
• 26:47
  vähemmän vähemmän joustavia muuttamaan ajatteluaan, että
• 26:50
  siinä voi ehkä joku joku yhteys myöskin.
• 26:53
  No varmasti korrelaatioita on monia, mutta onko viime vuosina
• 26:57
  esimerkiksi löydetty sellaisia niinku todella?
• 27:01
  Vahvoja viitteitä jostain kausaliteetista psykedeelien
• 27:05
  kohdalla. Niin se on aina hankala kysymys,
• 27:09
  mikä nyt niinku lopulta todistaa jonkun tuota kausaliteetin, että
• 27:14
  näissä kliinisissä tutkimuksissa on se iso ongelma on se, että
• 27:17
  yleensä se pitäisi olla se lumelääke ja se satunnaistaminen
• 27:20
  mikä todistaa sen kausaliteetin, että koska mikään kaikki muu
• 27:23
  ihan samanlaista, mutta toisille jo satunnaisesti annettu
• 27:25
  psykedeeliä toiselle lumelääkettä, niin ainoa asia
• 27:28
  mikä voi aiheuttaa sen eron on silloin se psykedeeli näinhän se
• 27:30
  niinku menee että mä oon se ideaali tällaisessa RCT
• 27:33
  satunnaistetussa. Kontrollissa tutkimuksessa.
• 27:37
  Mutta siihen valitettavasti toimii oikein psykedeelien
• 27:39
  kohdalla, koska lähes kaikki ihmiset kyllä tietävät ovatko he
• 27:41
  saaneet tätä psykedeelejä vai oletko saaneet lumelääkettä.
• 27:44
  Eivät ihan kaikki sekin tekee mieli sanoa, että kyllä jotkut
• 27:47
  ihmiset luulevat saaneensa syksyllä vaikka saaneet lumel
• 27:49
  lääkevaikutus voi olla niin voimakas, että jotkut ihmiset
• 27:51
  voivat voivat todella kuvitella, voivat tripilla ihan
• 27:54
  lumelääkkeilläkin, mutta se on aika harvinaista.
• 27:56
  Yleensä ihmiset kyllä tietävät ja myöskin ne tutkijat jotka
• 27:58
  ovat siinä paikalla tai terapeutit tietävät ja pystyvät
• 28:01
  arvaamaan ja niin edelleen, että tavallaan siinä rikkoutuu.
• 28:03
  Se se ajatus tällaisesta satunnaistetusta kokeesta.
• 28:07
  Ja silloin me ei tiedetä, että mikä se, mikä sen vaikutuksen
• 28:10
  tekee, että mikä siinä on sitten lume vaikutusta ja sitä
• 28:12
  pettymystä ettei saanutkaan sitä psykediaa jos joutuu sinne
• 28:14
  lumeryhmään mikä on odotusten vaikutus ja ja ja näin edelleen.
• 28:18
  No toki sitten tässä aivokuvantamistutkimuksessa ja
• 28:22
  muussa sellaisessa farmakologisessa ja ja tota
• 28:26
  eläintutkimuksessa, mutta siellä voin ehkä puhua vahvemmin
• 28:28
  vahvemmin kausaliteeteista ja varmoista efekteistä ja ja ja
• 28:31
  niin edelleen. Mutta tällä kliinisellä puolella
• 28:33
  se on todella hankalaa esimerkiksi just tämän tämän
• 28:36
  ongelman. Takia.
• 28:38
  Ja jos voisit vielä nostaa viimeisenä sellaisen kaikkein
• 28:41
  mielenkiintoisimman avoimen kysymyksen tutkimuksessa tällä
• 28:45
  hetkellä vaikutusmekanismien suhteen, niin esimerkiksi jotain
• 28:48
  sellaista mitä tutkit tällä hetkellä, mikä kiehtoo eniten
• 28:52
  mihin haluaisit saada vastauksen.
• 28:55
  Joo no tämän terapeuttisen käytön suhteen.
• 28:57
  Yksi tosi iso kysymys mitä ei ole kunnolla tutkittu on se,
• 29:00
  että että entä se kaikki muu? Entä se terapia, että tavallaan
• 29:03
  se sen sen selvittäminen, että että minkä minkälaisen pitäisi
• 29:06
  olla tai miten me voitaisiin siinä sitä parhaiten hyödyntää
• 29:09
  tosiaan sitä ikkunaa. Ehkä siinä psykiatrian jälkeen
• 29:11
  minkälaiset terapiaa pitäisi tarjota ja ja tarvitaanko sitä
• 29:14
  ylipäätään, että sellaisiakin tutkimuksia on käynnissä, jossa
• 29:17
  ei ole juuri mitään mitään terapiaa.
• 29:18
  Ajatellaan, että tämä nyt on vain lääke, joka joka joka tuota
• 29:21
  parantaa ihmisen ihan minimaalista tukea.
• 29:24
  Tukea tarjotaan sitten on toisaalta sellaisia
• 29:26
  lähestymistapoja, missä tarjotaan hyvin paljonkin.
• 29:28
  Ekstensiivistä pitkää pitkää terapiaa.
• 29:29
  Siinä siinä samalla yks aihe mitä mä olen itse tutkinut viime
• 29:33
  aikoina liittyy tällaisiin muistokokemuksiin.
• 29:35
  Psykedeelien vaikutuksen alaisena.
• 29:38
  Eli aika monet ihmiset raportoi paitsi jotain tämmöisiä mystisiä
• 29:41
  kokemuksia, henkisiä kokemuksia, niin myös sellaisia
• 29:43
  intensiivisiä kokemuksia, joissa he muistelee omaa elämäänsä ja
• 29:46
  tärkeitä tapahtumia elämästään. Ne palaa hyvin eläväisinä
• 29:49
  mieleen vähän niinku niitä uudelleen eletään suorastaan.
• 29:53
  Ja ne on sellaisia kokemuksia, joiden merkitystä olisi tosi
• 29:54
  mielenkiintoista tutkia. Onko niillä jotain keskeistä
• 29:57
  merkitystä sille terapialle ja nää on sellaisia kokemuksia mitä
• 30:00
  mitä tekisi mieli tutkia siitä mielestä siinä mielessä, että
• 30:02
  onko ne tosi keskeisiä sille terapialle?
• 30:05
  Tapahtuuko tällaisen oman elämän tapahtumien muistelun ja
• 30:07
  prosessoinnin kautta just jotain läpimurtoja ja ja tota
• 30:10
  terapeuttisia vaikutuksia? Ja toisaalta mitä riskejä siihen
• 30:13
  siihen liittyy, että meillä on myös sellaisia tapauksia, jossa
• 30:17
  ihminen vaikuttaa muistavan jotain elämästään.
• 30:20
  Ensimmäistä kertaa psykeilin vaikutuksen alaisena, että hän
• 30:23
  raportoi, että hänellä ei ole koskaan aiemmin muistanut
• 30:25
  tällaista tällaista kamalaa tapahtumaa lapsuudestaan, mutta
• 30:27
  nyt hän muisti sen psykelle vaikutuksen alaisena ja.
• 30:31
  Se on tosi hankala tilanne, jossa meidän pitää sitten
• 30:33
  miettiä, että onko todella niin, että hän ei ole aiemmin kyennyt
• 30:35
  muistamaan ja nyt yhtäkkiä muisti.
• 30:37
  Vai onko tässä joku riski, että kyse on jonkunlaisesta
• 30:40
  valemuistosta? Tää on tällainen ilmiö mitä mitä
• 30:43
  itse olen tutkimassa ja ja tota pidän tärkeää tutkija.
• 30:46
  Paljon muistathan on, on mielenkiintoinen aihe siinä
• 30:50
  mielessä, että niitä hyödynnetään myös esimerkiksi.
• 30:55
  Kuulusteluissa, kun ihmisten mieliin istutetaan jotain mitä
• 30:59
  he eivät ole ikinä tehneet ja sitten ihminen alkaa muistamaan,
• 31:02
  että tavallaan voidaan myös ilman psykedeelejä.
• 31:05
  Joskus istuttaa jotain. Mä olen muistaa ihmisten
• 31:08
  aivoihin sillä tavalla, että että he he uskovat siihen ihan
• 31:12
  tosissaan. Kyllä näin voi tapahtua ihan
• 31:14
  ihan tota erilaisissa tilanteissa.
• 31:18
  Ehkä tarkoituksella jossain tilanteissa vahingossa jossain
• 31:20
  terapiaprosessissa aiempina vuosina käytettiin hypnoosia
• 31:25
  tällaista niinku vanhojen traumojen etsimiseen ja
• 31:27
  muistojen etsimiseen ja siinäkin vaikutti olevan se riski, että
• 31:29
  joskus joskus sitten syntyy syntyy tällaisia valemuistoja.
• 31:33
  Ihmisten muistihan on ihmisen muisti on sanan aikaan.
• 31:37
  Se on toisaalta todella hyvä ja voi muistaa todella paljon
• 31:41
  pitkältä ajalta paljon yksityiskohtia.
• 31:43
  Aika tarkasti ja ja tota varmastikin, mutta toisaalta se
• 31:47
  on hyvin altis kaikenlaisille virheille ja vinoumille ja
• 31:50
  muutoksille ja sellaisillekin, että me otetaan muiden ihmisten
• 31:53
  muistoja. Omiksimme moni on saattanut
• 31:55
  kokea senkin, että on ihan varma, että itselle on
• 31:57
  tapahtunut jotain. Sitten puhuu siitä jonkun
• 32:00
  kanssa, mutta sitten käykin ilmi, että itse ainakin joku
• 32:01
  tarina minkä vaan kuuluu joltakin kaverilta tai tai
• 32:04
  jotain tällaista eli. Eli hyvin monenlaisilla
• 32:06
  prosesseilla me saatetaan päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että
• 32:09
  meille on tapahtunut jotain ja me muistetaan se itsellemme
• 32:11
  tapahtuneena, vaikka näin ei olisikaan.
• 32:13
  Ja nyt kun psykedeelit on tällaisia jonkunlaisia
• 32:17
  megaluelääkkeitä, jotka lisää suggestiivisuutta ja tavallaan
• 32:22
  lisää kaiken merkityksellisyyttä ja toden tuntuisuutta mitä
• 32:26
  tahansa tapahtuikin niiden vaikutuksen alaisena, niin jos
• 32:28
  siinä tulee sitten mieleen joku tällainen.
• 32:30
  Muisto, että onkohan minulle tapahtunut näin vai ei, niin voi
• 32:33
  hyvin olla että että siinä sitten on voisi olla suurempi
• 32:35
  riski sille, että alkaa tulee vakuuttuneeksi siitä ja alkaa
• 32:37
  uskoa, että näin on tosiaan. Tosiaan tapahtunut kyllä kun
• 32:41
  puhutaan erittäin subjektiivisista asioista mitä
• 32:43
  ei voi mitata varsinkaan numeerisesti.
• 32:46
  Niin tuntuuko susta koskaan että tää on todella vaikea ja
• 32:50
  mahdoton tehtävä oikeasti ymmärtää psykedeelien vaikutusta
• 32:54
  ihmiseen. Koska jos puhutaan sellaisista
• 32:56
  asioista jotka on tavallaan ihmiselämän elämää suurempien
• 33:01
  niin kuin uskonto ja. Arvot ja jopa sellaiset
• 33:07
  näkemykset, jotka. On heta tieteelliseen niin niin
• 33:12
  miten tätä kaikkea niinku ylipäätään voi kvantifioida?
• 33:15
  Miten voi olla varma yhtään mistään?
• 33:18
  Kun no mä olen muistot on on hyvä esimerkki, että että
• 33:21
  mihinkään ei voi oikein luottaa. Kyllä tässä ollaan täysin täysin
• 33:26
  tutkimuksen ongelmien ytimessä, että että on se haastavaa ilman
• 33:29
  muuta. Kollegat tykkää sanoa että
• 33:34
  minkään ei pidä olla tieteelle vierasta.
• 33:35
  Kyllähän kaikkea niinku voi ja kannattaakin tutkia.
• 33:38
  Ja tässä nyt varsinkin on moniakin syitä miksi miksi
• 33:40
  psykedeelia ja kokemuksia kannattaa tutkia ja silloin
• 33:45
  voidaan käyttää monenlaisia tutkimusmenetelmiä ja
• 33:48
  parhaimmillaan ehkä ehkä sitten yrittää yhdistää niitä eli
• 33:51
  hyödyntää niitä sellaisia ehkä enemmän jollain lailla
• 33:54
  objektiivisia tutkimusmenetelmiä, niin kun
• 33:56
  jotain aivokuvantamista ja. Reaktio aikoja jossain kokeessa
• 34:00
  tai jotain tällaista mikä nyt voidaan suhteellisen varmasti.
• 34:04
  Niinku kvantifioida ja ja tutkia ja ja niin edelleen yhdistää
• 34:08
  sitä sitten tällaiseen subjektiiviseen arviointiin,
• 34:10
  että sitäkin tarvitaan ehdottomasti, varsinkin kun
• 34:12
  puhutaan tällaisesta subjektiivisesta kokemuksesta,
• 34:13
  niin kyllähän meidän täytyy myös kysyä ihmisiltä antaa heidän
• 34:16
  kuvailla ja kertoa, että mitä he nyt kokivat ja mitä siinä
• 34:19
  tapahtui. Siihen voi sitten kehittää
• 34:20
  kaikenlaisia kyselyitä. Psykologian tutkijat rakastavat
• 34:25
  kyselyitä ja jos ajatellaan vaikka tällaista mystistä
• 34:27
  kokemusta, jota nimenomaan pidetään, sanoin kuvaamattomana.
• 34:31
  Niin kyllä meillä silti on mystisen kokemuksen kysely,
• 34:32
  jossa nimenomaan on sanoin kuvattuna ne erilaiset kohdat ja
• 34:35
  sitten sillä pisteytetään. Ja jos menee yli tämän pisterään
• 34:37
  niin sitten sinulla oli mystinen kokemus.
• 34:39
  Puhuu, että kuinka luotettava mittari tämä on ja mitä se nyt
• 34:42
  lopulta mittaa. Siinä on aika monta sellaista
• 34:45
  välihyppyä siihen varsinaiseen kokemukseen, jonka kautta tämä
• 34:49
  raportti on. On sitten lopulta niinku
• 34:51
  muodostunut numeroiksi ja ja tieteeksi, että että kyllä
• 34:54
  siihen liittyy monenlaisia monenlaisia haasteita, mutta
• 34:56
  parhaimmillaan yhdistämällä tosi erilaisia tutkimusmenetelmiä me
• 35:00
  ehkä saadaan sellaista kokonaiskuvaa, että mitä nyt
• 35:02
  oikein on on käynnissä. Kuinka yleisö on muuten nää
• 35:05
  mystiset kokemukset? Voisin kuvitella, että niitä
• 35:09
  esiintyy varsin paljon. Sen perusteella mitä olen
• 35:13
  lukenut. Monet julkisuuden henkilöt ovat
• 35:15
  myöntäneet kokeneensa mystiset kokemukset, mutta mystisiä
• 35:19
  kokemuksia. Mutta että onko ne
• 35:22
  välttämättömiä sen itse terapian kannalta sun mielestä?
• 35:27
  En usko, että ne on välttämättömiä, että meillä on
• 35:29
  aika paljon tutkimusta, joka pyytää kyllä sellaisia linkkejä,
• 35:33
  että silloin kun ihmiset on saanut tällaisia mystis
• 35:35
  tyyppisiä kokemuksia, puhutaan siis siitä, että he kokee jotain
• 35:38
  suurta yhteyttä itseään johonkin itseään, suurempaan tai tai
• 35:42
  maailmaan. Kokee jotakin sellaisia pyhyyden
• 35:45
  pyhyyden kokemuksia ja tällaisia käsittämättömyyden kokemuksia ja
• 35:49
  sanoinkuvaamattomia kokemuksia ja niin edelleen.
• 35:52
  Jos kokevat tän tyyppisiä kokemuksia niin keskimäärin ja
• 35:54
  sitten raportoivat enemmän positiivisia
• 35:56
  hyvinvointimuutoksia. Pidemmällä aikavälillä, että
• 35:59
  olisi tuloksen saatu aika monesta eri.
• 36:01
  Kyselytutkimuksista ja myös näistä terapiatutkimuksista ja
• 36:04
  muista, mutta en mä usko, että se on mitenkään välttämätöntä,
• 36:06
  eikä se oo varmaan se ainoa tapa tai reitti miten ihmiset voivat
• 36:10
  hyötyä psykedeeleistä, että esimerkiksi tällaiset enemmän
• 36:14
  psykologiset tekijät, oivallukset omasta elämästä tai
• 36:17
  tai niin kun läpimurrot jossakin omassa ajattelussa tai
• 36:20
  emotilaisessa elämässä tai muussa voit yksi hyvin olla
• 36:22
  kyllä hyödyllisiä. Varmaan se riippuu myös siitä
• 36:25
  ongelmasta, että alkoholiriippuvuus alkoholismin
• 36:28
  kohdallahan on. Sanottu, että että tavallaan
• 36:31
  paras tapa lopettaa. Juominen on rakastua tai tulla
• 36:33
  uskoon molemmat tällaisia niinku dramaattisia muutoksia elämässä,
• 36:37
  jossa merkitys muuttuu tai kokee jotain aivan uutta, että
• 36:40
  tällaiseen ongelmaan esimerkiksi jonkin pahan riippuvuuteen.
• 36:43
  Voi olla että että tällainen niinku mystinen kokemus
• 36:44
  saattaisi hyvinkin olla keskiössä, että että ollakin
• 36:46
  koetaan jotain täysin poikkeuksellista ja järisytetään
• 36:49
  vähän sitä maailmankuvaa ja merkitystä ja niin edelleen.
• 36:52
  Tai psykedeelia on koitettu hyödyntää.
• 36:56
  Tällaisen niinku lähestyvän kuolemaan liittyvän ahdistuksen
• 36:58
  kohdalla ja se on vaikka vakavasti sairas.
• 37:00
  Miettii paljon sitä kuolemaa ja on ahdistunut siitä.
• 37:02
  Ehkä sellaisessa tilanteessa. Tällaiset mystiset, henkiset,
• 37:05
  henkiset tyyppiset hakemukset voisi olla hyvin, hyvin tärkeitä
• 37:08
  ja tervehdyttäviä ja ja ja niin edelleen.
• 37:10
  Ehkä joihinkin joissakin tilanteissa ne voi olla
• 37:11
  erityisen tärkeitä. Ehkä muissa tilanteissa sitten
• 37:14
  tällaista enemmän henkilöpsykologiaan ja
• 37:17
  ihmissuhteisiin ja muihin muihin liittyvät oivallukset ja
• 37:19
  kokemukset saattaisi olla on enemmän keskiössä.
• 37:22
  Kyllä. Puhutaanko seuraavaksi vähän?
• 37:26
  Käytönmekaniikasta niin sanotusti ja miten psykedeelia
• 37:29
  käytännössä otetaan ja ja. Minkälaiset on vaiheet
• 37:35
  nimenomaan psykedeian alaisena? Voisitko ensimmäisenä kuvata
• 37:41
  tavat miten psykeneja ylipäätään käytetään?
• 37:47
  Niin psykiatrillä käytetään monenlaisissa yhteyksissä ja ja
• 37:50
  monenlaisista syistä. Ensinnäkin se on ihan hyvä
• 37:53
  sanoa, että tätä tutkimus keskittyy aika paljon tällaiseen
• 37:56
  terapiakäyttöön. Hyvin kontrolloituun,
• 37:58
  terapeuttiseen käyttöön, mutta psykiatrillä käytetään lisäksi
• 38:00
  myös. Sellaisessa yhteyksissä mitä
• 38:03
  voisi kutsua viihdekäytöksi? Ylipäätään omin päin erilaisilla
• 38:08
  tarkoituksilla intentioilla, sitten seremoniallisesti, että
• 38:11
  meillähän on ihan siis uskonnollisia liikkeitä
• 38:13
  kirkkoja, joissa joissa käytetään psykedeeliä, varsinkin
• 38:16
  ajanuoskan. Keitoksen ympärille on
• 38:18
  muodostunut ihan tällaisia kirkkoja useissa maissa toimivia
• 38:21
  ja. Amerikan alkuperäiskansojen
• 38:25
  keskuudessa myöskin. Meskalinja sisältävien kaktusten
• 38:29
  käyttö esimerkiksi on tällaista seremoniallista ja osa niin kun
• 38:31
  henkistä uskonnollista toimintaa.
• 38:33
  Miten sä seremoniaalisuus poikkeaa viilekäytöstä?
• 38:37
  No siinä on sellainen konteksti. Tietysti osa näistä on tosiaan
• 38:41
  ihan niinku rekisteröityjä, uskontokuntia, kirkkoja ja niin
• 38:44
  edelleen. Mutta joka tapauksessa siinä on
• 38:45
  niinku seurakunta paikalla ja ollaan yksi paikalla ja siinä on
• 38:48
  jonkunlainen. Yleensä jonkinlainen seremoniaan
• 38:51
  johtava johtava henkilö tai tai niin edelleen.
• 38:54
  Ne tietysti vaihtelee aika paljon, että että seremoniaa
• 38:56
  voidaan pitää joku tämmöinen jossain amazonilla tapahtuva
• 38:59
  retriitti, missä on ehkä joku shamaani tai ohjaaja ja sitten
• 39:02
  ihmisiä jotka on vaikka maksaneet tullakseen sinne
• 39:03
  sitäkin voidaan pitää ehkä seremoniana, mutta sitten
• 39:05
  toisessa päässä on tosiaan sant dime kirkko, joka on varmaankin
• 39:08
  suurin tällainen ajan huoska kirkko jolla on en osaa sanoa
• 39:11
  varmaan kymmeniä tuhansia jäseniä ainakin erityisesti
• 39:13
  brasiliassa, mutta ympäri maailmaa, joka on tällainen.
• 39:17
  Osittain kristillinen kirkko, mutta mutta, jonka tosiaan
• 39:19
  sakramenttina on ajateltu, jota he, jota he käyttää sitten
• 39:21
  tällaisessa ihan kirkon menossa. Viikoittain eli voisi sanoa,
• 39:25
  että näissä seremonioissa on tavallaan tietty protokolla ja
• 39:29
  rituaali mitä noudatetaan kyllä nimenomaan tärkeissä se
• 39:32
  rituaalisuus ja. Ja ja ja niinku tarkoitus
• 39:35
  myöskin mitä siinä ollaan ollaan tekemässä ja yhteinen ymmärrys.
• 39:38
  Ja jos se ryhmä konteksti myöskin, että siinä on sitten
• 39:40
  paljon ihmisiä samaan aikaan paikalla, että nää on nyt aika
• 39:43
  erilaisia konteksteja verrattuna sitten siihen siihen
• 39:45
  terapiakäyttöön mitä nyt mitä nyt tällä hetkellä tällä
• 39:47
  hetkellä tutkitaan. OK eli 3 erilaista tapaa eli
• 39:50
  tällainen seremonia se twiite käyttää.
• 39:54
  Ja psykoterapia, mutta tavallaan kontrolloitu psykoterapia.
• 39:57
  Tässä nyt on niin 3 tällaista keskeistä tapaa varmaan on
• 40:00
  muitakin on eroteltavissa tai löydettävissä.
• 40:02
  Kyllä kyllä. No tutkimus keskittyy useimmiten
• 40:06
  nimenomaan tohon psykoterapiaan, eikö niin?
• 40:10
  Minkälainen hoitopolku niin sanotusti potilaalla on?
• 40:14
  Miten siihen terapiasessio kannattaa valmistautua?
• 40:19
  Mitä siinä terapiasessi on aikana tapahtuu ja miten siitä
• 40:23
  tavallaan? Palautetaan ihmiset takaisin
• 40:26
  maan pinnalle niin sanotusti. Niin nää on tosiaan toistaiseksi
• 40:31
  tällaisia tutkimuksia pääasiassa, eli voi olla vähän
• 40:34
  eri tilanne sitten kun jos ja todennäköisesti kun jotkut
• 40:37
  näistä sykerilääkkeistä tulee ihan ihan tota sallituiksi
• 40:40
  lääkkeiksi ja sitten niitä saatetaan erilaisissa
• 40:42
  yhteyksissä klinikoilla ja ehkä suomen hyvinvointialueillakin
• 40:46
  joskus määrätä ja ja tarjolla jää nähtäväksi minkälaisissa
• 40:49
  käyttö silloin on, mutta näissä tutkimuksissa useimmiten on
• 40:52
  seurattu tällaista aika samantyyppistä lähestymistapaa
• 40:55
  eli. Eli siinä on ensin tällaisia
• 40:56
  valmistavia tapaamisia ehkä 1 3 jossa tavataan nämä nämä
• 41:01
  tukihenkilöt tai terapeutit. No ensin ennen tätä ehkä jo voi
• 41:05
  mainita, että tietysti aika tarkka tälle lääketieteellinen
• 41:08
  scriinaus ja selvitys, että ihminen on tähän tähän soveltuva
• 41:11
  ja hänellä ei ole mitään erityisiä riskitekijöitä, mutta
• 41:13
  että sen jälkeen sitten olisi valmistavia sessioita.
• 41:15
  Tutustutaan näihin terapeutteihin tai tai
• 41:18
  tukihenkilöihin kerrotaan jonkun verran siitä mitä on
• 41:21
  odotettavissa, minkä tyyppisiä vaikutuksia tällä tällä aineella
• 41:24
  tulee olemaan ja miten se hoito tulee etenemään.
• 41:27
  He vähintäänkin siinä yleensä asetetaan jonkunlaisia
• 41:29
  tavoitteita, intentioita, tarkoituksia sille sille itse
• 41:33
  eläkesessiolle sitten vähän vaihtelee mallista riippuen,
• 41:36
  että onko siinä enemmän varsinaista terapiaa jo ennen
• 41:38
  sitä, että puhutaanko pidemmästä psykoterapiaprosessista vai onko
• 41:41
  tämä vain tällainen lyhyehkö valmistelu, mutta joitakin
• 41:43
  valmistavia tapaamisia joka tapauksessa.
• 41:46
  Sitten tässä tutkimuksessa näitä itse lääkeannostelukertoja on
• 41:49
  yleensä ollut 1 2 tai ehkä maksimissaan 3 jotka on sitten
• 41:52
  ehkä vähintään viikon välein että että sellainen selkeä väli
• 41:56
  otetaan myös. Myös, mutta monissa näissä
• 41:59
  tutkimuksissa on ihan puhutaan ihan yhdestäkin
• 42:01
  annostelukerrasta, eli sitten psykedeeli esimerkiksi
• 42:04
  psilosybiini annostellaan annostellaan sen päivän ehkä
• 42:07
  aamulla tai aamupäivällä tämä potilas tai koehenkilö tulee
• 42:10
  sinne paikalle. Paikalle yleisö tällaiseen
• 42:14
  mukavaksi kalustettuun ympäristöön hoitohuoneeseen,
• 42:17
  missä joku sohva ja ja mukavia. Mukavia kohtalaisen netiksi
• 42:22
  laitettuja ympäristöjä ja ja sitten tosiaan mahdollisuus
• 42:25
  kuunnella, kuunnella musiikkia ja käyttää silmälappuja ja
• 42:29
  yleensä sitten suuri on sitä sessiosta.
• 42:30
  Sen annostelun jälkeen onkin sitä, että tämä ihminen makoilee
• 42:34
  tai istuskelee ja ja tavallaan keskittyy siihen itse
• 42:36
  kokemukseen ja kuuntelee sitä musiikkia ja muuta, että ei voi
• 42:39
  ajatella, että hirveästi varsinaista terapiaa tapahtuisi
• 42:42
  sen itse itse lääkesession aikana.
• 42:45
  Mutta siinä on läsnä yksi tai useimmiten kaksikin sitten
• 42:48
  tukihenkilöä tai varsinaista terapeuttia, jotka tarvittaessa
• 42:52
  heidän kanssa voi keskustella, että he voi pitää kädestä kiinni
• 42:54
  tai jos tulee jotain hankalia paikkoja, niin he voi tukea
• 42:56
  siinä ja niin edelleen ja ehkä usein sitten myös sen session
• 42:59
  loppuvaiheella psilosubiinin kohdalla ne vaikutukset kestää
• 43:02
  ehkä joku sellaisen 5 6 tuntia, ehkä sitten loppuvaiheella
• 43:04
  enemmän myös keskustelua ja käydään vähän läpi, että mitä
• 43:06
  siinä nyt tapahtuu ja ja niin edelleen.
• 43:09
  Sitten useimmiten kun on kuulunut se ehkä 6 8 tuntia niin
• 43:12
  sitten arvioidaan, että onko ihminen.
• 43:14
  Riittävästi palautunut normaaliin mielentilaansa, että
• 43:16
  hänet voi sitten lähettää lähettää kotiin.
• 43:19
  Kotiin siitä siitä sen jälkeen, että yleensä ehkä noin 8 tunnin
• 43:22
  kohdalla se on. Se on sitten yleensä ihan ihan
• 43:23
  mahdollista. No sitten tosiaan näitä
• 43:26
  seurantatapaamisia puhtaan usein integraatiosta sillä
• 43:29
  ajatuksella, että jollain lailla se kokemus pitäisi.
• 43:33
  Pitäisi käsitellä. Pitäisi katsoa mitä siitä on
• 43:35
  jäänyt käteen, mitä sovellettavaa hyödynnettävää
• 43:38
  siitä on sitten sinne omaan elämään.
• 43:40
  Pidemmällä aikavälillä onko opittu jotain?
• 43:42
  Onko tullut jotain läpimurtoja? Ne tavoitteet mitä on asetettu,
• 43:45
  niin onko niitä jollain tavalla täyttynyt siinä ja.
• 43:48
  Kuinka selkeitä tavoitteita pitää olla ihmisillä itsellään?
• 43:52
  Se ehkä vähän tosiaan vaihtelee, että kuinka.
• 43:56
  Joskus se voi olla hyvin selkeätä jos ajatellaan vaikka
• 43:57
  jotain riippuvuuden hoitoa, niin siinä voi tietysti hyvin selkeä
• 44:00
  tavoite lopettaa se juominen vaikkapa tai jotain sellaista on
• 44:03
  tietysti joskus. Mulla ne voi olla vähän sitten.
• 44:06
  Hankalampi niin täsmällisesti määritellä, niin yleensä
• 44:08
  ajatellaan, että jonkunlaisia intentioita ja tavoitteita on
• 44:11
  hyvä määritellä sille sessiolle, mutta se ehkä sitten vähän
• 44:13
  riippuu, että kuinka. Yksityiskohtaisia ja.
• 44:17
  Hyvin yllättäviäkin asioita voi tietysti tulla esiin sen sen
• 44:20
  itse eläkesession aikana, että kaikki on hyvin vaikea vaikea
• 44:23
  ennakoida ja ne on sitten niitä asioita mitä mitä käsitellään
• 44:25
  niissä niissä integraatiotapaamisissa.
• 44:28
  Että vähintäänkin muutamia sellaisia tapaamisia, joille ei
• 44:31
  ole sitten sellainen malli missä on täällä ehkä pidempikin
• 44:34
  terapeuttinen malli, minkä osana osana nää lääkesessiot on?
• 44:38
  Mutta entä jos ihmisillä ei ole mitään tavoitteita, niin voiko
• 44:41
  hän kuitenkin siitä huolimatta hyötyä psykedeelistä?
• 44:45
  Niin on. Ehkä sitten toinen kysymys, että
• 44:47
  että voiko psykedeeleistä ja psykellisistä kokemuksista olla
• 44:49
  hyötyä niin sanotusti ihan terveille ihmisille siitä
• 44:52
  kierenevissä määrin on tutkittu varsinkin tällaista erilaisten
• 44:54
  kyselyiden ja ja väestötutkimusten kautta.
• 44:56
  Ja kyllä siitä niinku jonkun verran signaaleja saadaan siitä,
• 44:58
  että että ehkä vähän päinvastoin kuin useimpien huumausaineina
• 45:03
  tai päihteinä käyttöön aineiden kohdalla yleensä havaitaan, että
• 45:07
  jos ihminen on on käyttänyt vaikka sanotaan jotain
• 45:09
  amfetamiinia tai ei ole käyttänyt, niin kyllä yleensä
• 45:12
  aina ne jotka ovat käyttäneet amfetamiinia voivat huonommin
• 45:14
  kuin ne jotka eivät ole käyttäneet.
• 45:16
  Mutta väestötutkimuksen kohdalla psykielinen kohdalla, niin
• 45:17
  yleensä näin ei ole, että keskimäärin ihmiset, jotka ovat
• 45:19
  käyttäneet psykedeelejä aika monenlaisilla mittarilla,
• 45:22
  saattavat voida vähän paremmin tai tai tällaisia signaaleja
• 45:25
  saadaan niinku tällaista väestötutkimuksesta, että että
• 45:28
  ihmisille ylipäätään voi olla siitä jotain jotain hyötyä, joka
• 45:31
  sitten viittaisi siihen, että. Että psykiatriskokemukset voi
• 45:34
  olla hyödyllisiä myös ehkä noin muutoin terveille ihmisille ja
• 45:37
  ainakin monet ihmiset käyttää. Psykedeeliä niin kun ehkä
• 45:42
  erilaisilla tarkoituksilla tutkiskellakseen itseään tai tai
• 45:46
  omaa mieltään tai ajatuksiaan tai saadakseen jonkinlaista
• 45:50
  inspiraatiota tai löytääkseen ehkä jotain suuntia tai jotain
• 45:53
  sellaista, vaikka heillä ei olisi mitään tällaista
• 45:54
  mielenterveyden terveyden häiriötä välttämättä.
• 45:58
  Ei mielenkiintoista. Olen kuullut sellaista väitettä,
• 46:01
  että tavalla sellainen tavallinen.
• 46:05
  Psykoterapia ei välttämättä sovellu kaikille ihmisille ja se
• 46:09
  ei joudu psykoterapian muodosta tai psykoterapeutista.
• 46:13
  He eivät. Ole vain sopivia siinä, että sä
• 46:16
  he eivät tarvitse sitä syystä tai toisesta.
• 46:18
  En tiedä kuinka yleistä toi on ja onko näillä ihmisillä
• 46:22
  kuitenkin hyötyä psykedeelistä. Mahdollisesti että onko nämä
• 46:26
  ihmiset tavallaan kuitenkin hoidon tarpeessa, mutta sitten
• 46:29
  tavallinen psykoterapia ei toimi ja taas psykedeelit voisivat
• 46:33
  auttaa näitä ihmisiä, joilla tavallinen psykoterapia ei, ei
• 46:37
  tehoa. Yks kysymys on ehkä se, että
• 46:41
  ketkä ovat hoidon tarpeessa ja ja ketkä eivät se.
• 46:44
  Varmasti on hyvin tilannesidonnaista ja ja ja
• 46:46
  hankala sanoa. Mutta monissa näissä
• 46:49
  psykooditutkimuksissa on keskitytty nimenomaan sellaisiin
• 46:51
  ihmisiin, jotka ei ole sanot apua muista hoitomuodoista,
• 46:54
  joilla on esimerkiksi niin sanotusti hoitoresistentti
• 46:56
  masennus. Useimmiten se tarkoittaa sitä,
• 46:58
  että heille on kokeiltu muita lääkkeitä aiemmin eli muut
• 47:01
  psyykenääkkeet eivät ole auttaneet.
• 47:03
  Sen takia sitä masennusta pidetään hoitoresistenttinä,
• 47:06
  mutta joskus on saattanut käydä läpi myös jo aiemmin.
• 47:08
  Tosiaan psykoterapioita ja terapiaprosesseja, joista ei
• 47:11
  ollut hyötyä ja silti ainakin joidenkin yksittäisten ihmisten
• 47:14
  kohdalla, sitten sitten psykiatriistä voi olla hyötyä.
• 47:16
  Olisi ainakin erilainen prosessi, jos ajatellaan, että
• 47:19
  olisi jotain tällaisia ryhmiä, jotka ei hyödy erityisesti
• 47:23
  tavanomaisesta keskusteluun pohjautuvasta psykoterapiasta,
• 47:25
  niin on ainakin todella erilainen tapa yrittää hoitaa
• 47:28
  heitä ja ja tota saada jotain terapeuttisia vaikutuksia, että
• 47:31
  hyvin voisi kuvitella, että että näin voisi olla.
• 47:34
  OK no onko tutkittu siis esimerkiksi kontrolliryömien
• 47:38
  avulla sitä, että on otettu sellainen ryhmä, joka on käynyt
• 47:43
  perinteisessä psykoterapiassa ja.
• 47:46
  He kokivat sen, että se ei tehoa.
• 47:48
  Ja sitten kävivät sen jälkeen psykedeelituetussa
• 47:52
  psykoterapiassa ja kokivat valaistuksen hetken ja tavallaan
• 47:56
  parantuivat sen myötä, että onko näitä tapauksia tutkittu.
• 48:00
  Minun tieosoni, ettei ihan tällaista tutkimusta olisi olisi
• 48:02
  olemassa, ettei ei varmaankaan taida olla tosiaan aika monet
• 48:05
  näistä osallistujista on ollut tällaisia.
• 48:07
  Hoitoresistenttejä tapauksia siinä mielessä, että on käynyt
• 48:09
  monenlaisiakin hoitoja hoitoja etukäteen, mutta ehkä ihan
• 48:12
  tällaista asetelmaa ei taida. Olla OK no mikä on
• 48:16
  psykoterapeutin rooli sitten tää itse session aikana voisin
• 48:22
  kuvitella, että se on varsin erilainen verrattuna
• 48:24
  tavanomaiseen psykoterapiaan. Kyllä, varsinkin näiden itse
• 48:28
  psysioiden aikana niiden annostelupäivien aikana se rooli
• 48:31
  on on hyvin erilainen, että isolta osin siinä on kyse
• 48:34
  enemmän tällaisesta niinku vanhemmoinnista tai niin kun
• 48:36
  perustarpeista huolehtimisesta isolta osin, että autetaan sitä
• 48:40
  sitä ihmistä siinä jos hän tarvitsee jotain, hän tarvitsee
• 48:44
  juotavaa tai nenäliinaa tai pitää käydä vessassa tai jotain
• 48:46
  muuta. Ja jos hänelle tulee jotakin
• 48:48
  vaikeita hetkiä, niin tosiaan voidaan pitää kädestä kiinni ja
• 48:51
  ja tota tukea ja. Lohdutella ottaa jossain
• 48:54
  rentoutusharjoituksessa tai tai jotain tällaista, että iso osa
• 48:56
  siitä on tällaista aika käytännöllistä ja.
• 48:59
  Käytännöllistä tukemista enemmän.
• 49:01
  Ehkä siinä tosiaan sen session loppupuolella saattaa sitten
• 49:03
  olla enemmän keskusteluakin. Hyvin aktiivista keskustelua
• 49:07
  käydään siitä, että ketä näiden ihmisten pitäisi olla, jotka on
• 49:10
  siinä tukihenkilönä? Pitääkö siinä olla joku
• 49:11
  psykoterapeutti tai ylipäätään koulutettu mielenterveyden
• 49:14
  ammattilainen vai riittääkö siihen sitten joku joku
• 49:18
  muunlainen tukihenkilö? Ilmoitan jonkunlaista ymmärrystä
• 49:20
  ja koulutusta toki, mutta tarvitseeko siinä esimerkiksi
• 49:22
  olla olla terapeuttia läsnä? Tää on tietysti
• 49:26
  kustannuskysymys, että jos näistä tulee sellaisia
• 49:28
  lääkehoitoja mitkä on sitten saatavilla.
• 49:31
  Laajemmin niin on varsin kallista hankkia siihen.
• 49:35
  Varsinkin siinä on 2 henkilöä 2 koulutettua psykoterapeuttia 8
• 49:37
  tunnin ajaksi koko ajan siihen paikalle.
• 49:39
  Jos paljon on helpompaa. Jos jos siinä olisi voisi olla
• 49:41
  muunlaisia tukihenkilöitä tai jos näitä ihmisiä voitaisiin
• 49:44
  hoitaa monta samassa huoneessa, että olisi yhteisiä
• 49:46
  tukihenkilöitä ja monenlaisia muita ratkaisuja on on mietitty,
• 49:50
  että sillä ei välttämättä ole niin hirvittävästi merkitystä
• 49:52
  kuka se henkilö on. On on siinä, koska pääasiassa
• 49:54
  tosiaan keskittyy tällaiseen hyvin käytännölliseen tukeen.
• 49:58
  Sitten se valmistelu etukäteen ja integraation jälkikäteen,
• 50:02
  niin siinä ehkä ajattelisin, että on paljon tärkeämpää ja
• 50:05
  että ihmisillä on tällaisia yleisiä psykoterapeuttisia
• 50:07
  taitoja ja ja ehkä koulutus siihen, että se ei välttämättä
• 50:10
  sitten enää eroa niin paljoa muusta muusta psykoterapiasta
• 50:13
  tai tai terapiasta ylipäätään että.
• 50:17
  Mutta kaikissa kysymyksissä, jotka on vielä vähän avoimia,
• 50:20
  että vielä olisi tutkimuksissa. Mun käsityksen ainakin on se,
• 50:24
  että että ei ole löydetty sellaista optimaalista tapaa,
• 50:26
  että mitenkä nämä psykellit nyt yhdistettäisiin sellaiseen
• 50:29
  terapeuttiseen prosessiin parhaalla mahdollisella tavalla,
• 50:31
  että paljon on vielä vielä sitten selvittämättä.
• 50:33
  Ja nämä yhtiöt, jotka nyt ovat siellä pisimmällä näissä
• 50:37
  tutkimuksissa, niin heidän ehkä pääosin ajatuksensa on nyt vaan
• 50:40
  saada tämä lääkemarkkinoille osoitettua se hyöty jollain
• 50:43
  tavalla, että se lääke saadaan markkinoille ja ehkä mieluiten
• 50:45
  siten, että se olisi mahdollisimman halpaa toteuttaa
• 50:47
  sitten lopussa eli minimoida kaikki tämmöinen ylimääräinen
• 50:49
  psykoterapia ja psykoterapeutti läsnäolo.
• 50:51
  Kunhan se on niinku riittävän turvallista ja jo.
• 50:53
  Vaikutuksia saadaan niin ehkä se on se heidän intressinsä tällä.
• 50:56
  Hetkellä niin tietysti heillä on kaupalliseen intressejä, mutta
• 50:59
  mitä itse asiassa sessio on aikanaan sitten tapahtuu, mitä
• 51:02
  mitä siinä voi mennä pieleen? Esimerkiksi voiko annostelu olla
• 51:06
  liian iso ja sitten siinä kokemuksesta tulee niin
• 51:09
  dramaattinen ja eihän sitä voi katkaista.
• 51:13
  Tää ei ole mikään tällainen huvipuistolaite, että että sen
• 51:15
  kun pysäyttää että sä oot siinä tripissä ja sä oot koko ajan
• 51:18
  että siinä mukana niin mitä kaikkea sä itse asiassa se on
• 51:21
  aikanaan tapahtuu. Voi olla hyvin, hyvin tosiaan
• 51:25
  dramaattisia vaikutuksia. Ehkä se suuri tekijä siinä on.
• 51:29
  Siinä on se emotionaalinen puoli, että että psykiatrit voi
• 51:32
  voimistaa tunnekokemuksia erittäin erittäin voimakkaasti,
• 51:35
  että ne voi olla hyvin positiivisia, mutta voi olla
• 51:36
  hyvin hyvin negatiivisiakin. Voi olla ihan äärimmäisen
• 51:39
  voimakasta surua, mikä sinänsä ei välttämättä ole ongelmaa ja
• 51:42
  voi olla tervehdyttävääkin itkeminen ja ja surun kokeminen,
• 51:45
  mut ehkä myös ahdistusta ja pelkoa ja ja suoraan sitä
• 51:47
  paniikkia, että ehkä ne on sellaisia vaikeampia tilanteita
• 51:49
  missä missä henkilö kokee tuolla voimakasta ahdistusta sellaiseen
• 51:53
  paniikkiin asti ja ehkä sitten. Esimerkiksi kirjaimellisesti
• 51:56
  kuolevansa tai se ei koskaan lopu tai hän olisi hyvin
• 51:58
  ahdistavassa tilanteessa. Yleensä se tukihenkilö sitten
• 52:01
  auttaa tätä ihan puhumisen keinoin ja ehkä jollain
• 52:04
  tällaisilla hengitysharjoituksilla tai
• 52:05
  pitämässä kädestä kiinni ja niin edelleen.
• 52:07
  Ja se ylen ajatus on tosiaan se, että että tota, että tällaisesta
• 52:11
  tilanteesta ylipäänsä pääsee parhaiten menemällä sen läpi,
• 52:15
  eli tavallaan ettei vastusta sitä vaan vaan antaa sen antaa
• 52:18
  sen tilanteen tapahtua ja ja tota koittaa päästä siitä läpi.
• 52:22
  Näissä tutkimuksissa yleensä aina on käytössä myös niin
• 52:24
  sanottuja pelastuslääkkeitä. Eli eli voidaan tota
• 52:27
  rauhoittavilla lääkkeillä tällaisilla antipsykoottisilla
• 52:30
  lääkkeillä voidaan periaatteessa keskeyttää se se vaikutus.
• 52:33
  Ei se nyt totaalisesti poista kaikkia niitä psykedeelin
• 52:35
  vaikutuksia, mutta mut kyllä se niin kun enemmän ja vähemmän
• 52:37
  katkaisee ne suurimmat vaikutukset siitä siitä tota
• 52:41
  siitä siitä psykedeelistä, mutta niitä äärimmäisen harvoin
• 52:43
  käytetään, että monessa tutkimuksessa mainitaan että ne
• 52:45
  oli saatavilla, mutta niitä ei kertaakaan käytetty, vaikka oli
• 52:48
  ehkä kymmeniäkin potilaita, että kyllä se on todella todella
• 52:50
  harvinaista ja yleensä ne yritetään.
• 52:52
  Yritetään päästä tavallaan päästä yli sellaisessa vaikeassa
• 52:54
  tilanteessa ihan ihan puhumalla ja.
• 52:57
  Ja moni kokee, että siitä voi sitten oppiakin jotain, että
• 52:59
  usein ne voi olla sellaiset niinku ahdistavat ja hankalatkin
• 53:02
  tilanteet. Sitten se asia mistä jälkikäteen
• 53:04
  ihmiset ajattelee, että no he jotakin on oppinut tai tai on
• 53:08
  iloisia, että he on tavallaan päässyt siitä siitä ylijää läpi
• 53:11
  kokenut että he pystyy siihen tavallaan kuitenkin eikä ole
• 53:13
  tarvinnut keskeyttää esimerkiksi sitä sitä kokemusta.
• 53:17
  Mutta kuinka pitkään kestää se itse sellainen niinku kaikkein
• 53:20
  intensiivisin jakso session aikana.
• 53:24
  Aineisto riippuen psilosobiistä esimerkiksi puhutaan, niin
• 53:26
  puhutaan muutamasta tunnista, että ehkä niin.
• 53:30
  Kun OK. Parista tunnista millä ollaan
• 53:32
  silloin niinku suurimpien vaikutuksen alaisina, että
• 53:34
  sitähän on tietysti muita muita psykedeelioita myöskin tutkitaan
• 53:37
  tällaisia hyvin nopeavaikutteisia aineita, joita
• 53:40
  saatetaan käyttää vaporisoimalla esimerkiksi tai sitten niinku
• 53:43
  intramuskulaarisesti. Eli se niin kun lihaksia on
• 53:45
  pistettävänä ja näin ja silloin puhutaan niinku minuuteista.
• 53:48
  Että silloin tietysti kyse on tosi erilaisista, hyvin, hyvin
• 53:50
  intensiivisestä, mutta paljon paljon lyhyemmästä kokemuksesta,
• 53:52
  joka on sitten ohi nopeammin, että tällaisia gään esimerkiksi
• 53:56
  on aika paljon tutkimuskiinnostusta jälleen
• 53:58
  tästä niinku tota hinta hinta näkökulmasta, että just on
• 54:03
  paljon tehokkaampaa jos voitaisiin näin lyhyellä
• 54:05
  hoidolla ihmistä hoitaa, mutta ehkä myöskin jollekin ihmisille
• 54:07
  helpompaa, että se ei ole tällainen tuntia tuntia tuntea
• 54:09
  kestävä kestävä prosessi, jos sitä saataisiin samanlaista
• 54:12
  hyötyä irti, mutta jos puhutaan. Psiusobiinista ja LSD, stä.
• 54:15
  Niin silloin se on joitakin tunteja ja olemassa sellaista
• 54:17
  aktiiviset vaikutukset. Voimakkaat vaikutukset on läsnä.
• 54:22
  Okei sanotaan näin, että sessio kestää vaikka 5 viiva 6 tuntia
• 54:28
  ja kaikkein intensiivisin jakso 2 3 tuntia niin onko sellaista
• 54:34
  vähän niinku osakemarkkina että mennään ylös ja alas ja tunteet
• 54:37
  vaihtelee? Vai voiko olla niin, että
• 54:39
  kokemus on alusta alkaen joko täysin positiivinen tai täysin
• 54:43
  negatiivinen. Kyllä molemmat on mahdollisia,
• 54:46
  että kokemukset vaihtelee hyvin, hyvin voimakkaasti ja varmasti
• 54:49
  myös se, että kuinka pysyviä tai muuntuvaisia ne on.
• 54:52
  Aika moni kokee sellaista aaltoilua, että myöskin ne
• 54:55
  vaikutuksen voimakkuus ikään kuin ne psykiatristen
• 54:57
  vaikutukset. Voimakkuus vähän laskee ja
• 54:59
  nousee, laskee ja nousee ja se riippuu paljon siitä, että mihin
• 55:01
  on milloinkin keskittynyt, että onko keskittynyt johonkin
• 55:03
  ulkoiseen tekijään vai vai paneutuuko siihen sisäiseen
• 55:06
  kokemukseen ja ikään kuin sisäänpäin välillä ja ja ja näin
• 55:10
  ja hyvin usein tosiaan myös se emotionaalinen sävy saattaa
• 55:14
  saattaa muuttua, että jossain välissä ollaan hyvin, hyvin
• 55:16
  syvissä vesissä ja tummissa sävyissä ja sitten siellä taas.
• 55:20
  Noustaan johonkin tota positiivisempaan.
• 55:22
  Yks tekijä mikä ohjaa aika paljon sitä kokemusta, niin
• 55:24
  sitten tällaisia terapeuttisissa ympäristöissä on se musiikki.
• 55:27
  Eli tosiaan jos on tällainen suunniteltu soittolista, jossa
• 55:31
  on tarkoituksena jonkun verran jonkun verran sillä tavalla
• 55:34
  hellästi myös ohjata sitä sitä kokemusta, että jos ajatellaan
• 55:37
  jotakin tällaista masennuksen hoitoa, niin ehkä
• 55:39
  suunnitellaankin silleen, että se alkaa sellaista melko
• 55:41
  kepeästä, mutta sitten menee sellaiseen aika intensiiviseen
• 55:45
  ja ehkä niinku sellaisiin tosi syvällisiin ja
• 55:47
  tunnepainotteisiin tunnelmiin ja sitten taas loppua kohden
• 55:49
  noustaan sieltä vähän niinku musiikin mukana kohti valoa,
• 55:52
  että sekin tavallaan. Sellaiset mennään syvälle
• 55:54
  käsittelemään niitä kokemuksia. Se voi olla aika intensiivistä
• 55:56
  ja surullistakin ja ja niinku tunteellista, mutta sitten
• 55:59
  loppua kohden tavallaan sieltä alkaa nousta sitten enemmän
• 56:02
  sellaista positiivista ja iloa ja ja kaikkea muuta, että aika
• 56:05
  paljon sekin tekee, että että minkälainen se ympäristö
• 56:08
  ylipäätään on, mutta erityisesti tämä tämä musiikki mitä
• 56:10
  käytetään aika isossakin roolissa näissä
• 56:12
  terapiaistunnoissa. Onpa mielenkiintoista.
• 56:16
  Joo, elikkä setten setting vielä kerran.
• 56:18
  Joo kyllä. Kyllä vain.
• 56:21
  No minkälaisia aineita sitten nämä psykedeelit oikeastaan
• 56:25
  ovat? Eli mainitsit jo.
• 56:27
  Silo sybiini LST. Onko muita vastaavia aineita
• 56:33
  mitä käytetään terapiassa ja niin sanotusti viitekäytössä?
• 56:38
  Nää klassiset psykedeelit mihin tosiaan psilosybinia ja LSD
• 56:42
  kuuluu on on tällainen ehkä vähän selkeämmin määritelty
• 56:46
  joukko, että niihin niihin kuuluu näiden aineiden lisäksi
• 56:49
  meskaliini, jota saadaan tietystä kaktuksista,
• 56:51
  meskalinikaktuksesta, kynttilä kaktuksesta ja sitten nyt
• 56:54
  ainakin NN dimetyylit kryptamiini, joka on se
• 56:57
  keskeinen vaikuttava aine. Tässä ajanhuosakeitoksessa, joka
• 57:00
  on ehkä aika aika kuuluisa psykedeeli myös sitten joitakin
• 57:03
  joitakin muita muita aineita, joita lasketaan tähän.
• 57:06
  Tähän ryhmään niin se on se niinku voi sanoa perinteisempiä
• 57:08
  tai paremmin paremmin tunnettuja psykedeelejä.
• 57:11
  Näissä tosiaan psiosybiini on ehdottomasti eniten tutkimuksen
• 57:13
  kohteena tällä hetkellä, mutta mistä se johtuu se jos verrataan
• 57:17
  LSDN joka on ehkä se kuuluisin psykedeeli kuitenkin tietyssä
• 57:20
  mielessä, niin psilosobiini vaikutukset on vähän
• 57:22
  lyhytkestoisemmat. Se on nyt ehkä vähän paremmin
• 57:24
  hallittavissa. Ja kyllä mä luulen, että se
• 57:26
  johtuu myös maineesta jonkun verran ja tällaista, d, llä on
• 57:28
  kuitenkin ollut ehkä aika hurja maine.
• 57:31
  Tavallaan kaikki on tietänyt sen ja ollut kaikenlaisia ehkä
• 57:33
  kauhutarinoita ja niin edelleen. Psilosybiini ei ehkä tule
• 57:36
  tämmöisiä ajatuksia ihmisten mieleen samalla tavalla haluan,
• 57:39
  että sekin on kyllä siihen syynä.
• 57:41
  Ajan vuosi tietysti on tosiaan tämmöinen keitos, jos jolla on
• 57:45
  pitkä perinteistä käyttöhistoriaa etelä-amerikassa
• 57:47
  ja nyt tosiaan erilaisissa seremoniallisissa käytöissä ja
• 57:50
  muussa, mutta kyllä myöskin myöskin tutkimuksen kohteena on
• 57:52
  mahdollisena terapeuttisena sen aineena.
• 57:56
  Sitten tosiaan tämä mainittu dimetyylitryptamiini ja sen
• 57:59
  sukulaisaineet, niin niitä saatetaan käyttää tällaisena
• 58:03
  hyvin nopeavaikutteisina psykedeeleinä.
• 58:05
  Kuinka nopeaa vaikutus sillä? On no sen voiko sen alkaminen on
• 58:08
  lähes välitön jos puhutaan siis tällaisesta niin kuin
• 58:10
  vaporisoidusta versiosta tai. Injektiosta tai muusta ja sitten
• 58:13
  vaikutus kestää ehkä sellaisen 5 15 minuuttia, että puhutaan
• 58:16
  hyvin niinku intensiivisestä intensiivistä vaikutuksista ja
• 58:19
  myös myös tosiaan tämä 5 MEO detyylit kryptamiini.
• 58:22
  Esimerkiksi tällainen aine, joka on nyt myös kliinisissä
• 58:24
  tutkimuksissa, masennuksen hoitoon ja siinä kyse on
• 58:26
  äärimmäisen intensiivisestä, mutta tosiaan hyvin lyhyestä
• 58:29
  lyhyestä tota vaikutuksesta siihenkin kohdistuu paljon
• 58:32
  paljon mielenkiintoa. Sitten on tosi iso joukko.
• 58:37
  Kaikenlaisia uusia aineita eli hiukkasen eri tavalla
• 58:41
  modifioimalla näitä molekyylejä. Voidaan saada aikaan niinku
• 58:46
  rakenteeltaan poikkeavia, mutta vaikutukset on aika samanlaisia
• 58:48
  aineita, joilla on sitten pieniä eroja ja ja tota tässä on
• 58:52
  tietysti se mielenkiintoinen osa-alue, että psilosybiini
• 58:55
  esimerkiksi on löydetty 50 luvulla, eli sitä ei voi
• 58:57
  sellaisenaan patentoida enää lääkkeeksi.
• 58:59
  Mistä sitä on laitettu? Sen se on silleen, että sienistä
• 59:02
  semmoinen sieniperäinen alkaloidia.
• 59:04
  Se tosiaan eroteltiin alunperin ensimmäisen kerran
• 59:07
  viisikymmentäluvulla. LSDLSD löysi albert hoffmann
• 59:10
  sveitsiläinen kemisti 40 luvulla ja hän sitten myös ensimmäisenä
• 59:13
  erotteli psilosybiinin nä. Hyvin sienistä, mutta.
• 59:15
  Tällaisella tavallaan niinku synteettinen.
• 59:17
  Joo se on synteettinen tai puoli puolisonteet.
• 59:19
  Sitä ei sellaisenaan löydy. Löydy tosiaan luonnosta, mutta
• 59:22
  mutta filosofia löytyy tosiaan monenlaista sienistä.
• 59:25
  Myöskin suomessa kasvavista sienistä ja ympäri ympäri
• 59:27
  maailmaa, monista sienistä ja tota.
• 59:31
  Niin sitä ei sellaisenaan voi patentoida, koska se on löydetty
• 59:34
  jo avoin sitten, mutta sitten on erilaisia tapoja voidaan tehdä
• 59:39
  pikkaisen erilainen kapseli, joka eri tavalla irrottaa sitä
• 59:42
  psilosybiiniä. Sitten se kapseli on
• 59:43
  patentoitavissa tai sitten voidaan hiukkasen muokata sitä
• 59:46
  molekyyliä. Esimerkiksi LSD, stä on
• 59:49
  tällainen deuteroitu versio, eli en tiedä onko se yksi vai
• 59:52
  useampi, mutta kuitenkin vetyatomia on muutettu
• 59:54
  deutheriumattomiksi siellä molekyylissä, niin sitten
• 59:56
  vaikutukset on käytännössä ihan samat, mutta aine on uusiutui ja
• 59:59
  se voidaan patentoida. Eli monenlaisia kikkoja miten
• 1:00:01
  sitten voidaan. Tavallaan uusia lääkkeitä, mutta
• 1:00:04
  kuitenkin hyvin samankaltaisia kuin nämä nämä ihan samat
• 1:00:07
  aineet. Joo, että en ole kuitenkaan
• 1:00:10
  mainita esimerkiksi katamiinia. Sitähän käytetään esimerkiksi
• 1:00:16
  masennuksen hoidossa, niin voidaanko ajatella, että sekin
• 1:00:18
  on tavallaan psykedeelinen vai onko se vaikutukseltaan
• 1:00:21
  erilainen? Joo, meillä ei ole mitään
• 1:00:24
  sellaista täsmällistä määrittelyä sille mikä on
• 1:00:26
  psykedeelia, mikä ei ole että ne mitä tässä äsken kuvasi oli
• 1:00:29
  niitä niin sanottuja klassisia psykedeelejä niin ajatellaan
• 1:00:32
  että ne on näitä serotoniini 2 AR sektorin kautta vaikuttavia.
• 1:00:35
  Aineita, joka vähentää rajatumpi joukko, mutta sitten laajemmin
• 1:00:39
  mitkä kaikki on psykedeelejä ja joskus puhutaan tämmöisistä,
• 1:00:41
  epätyypillisistä psykedeeleistä. Joskus ketamia saattaisi ehkä
• 1:00:45
  kutsua sellaiseksi itseen. Ehkä naske sitä ihan tähän tähän
• 1:00:48
  kategoriaan. Sehän on vaikutuksiltaan enemmän
• 1:00:51
  tällainen dissosiatiivinen aine ja ja sitä käytännössä
• 1:00:54
  anesteettina ja ja mustalla. Sitä tossa tarkoittaa, että se
• 1:00:56
  on dissassa ja tiivinen. Se tarkoittaa sitä, että se on
• 1:00:58
  enemmän. Se irrottaa ihmisen ehkä niinku
• 1:01:02
  tavanomaisesta kokemuksistaan. Dissosiatio tarkoittaa
• 1:01:05
  sellaista. Kokemusta että ollaan irrallaan
• 1:01:07
  tai erillään. Kokemuksen eri osat on vähän
• 1:01:09
  niinku irtaantunut toisistaan tai voidaan puhua tällaisesta
• 1:01:13
  derealisaatiosta, että maailma ei tunnu ihan todelliselta tai
• 1:01:17
  tai tota tavanomaiselta, vaan sellaisia eri erityyppisiä
• 1:01:20
  kokemuksia kun. Eikö tuolta voi kokea
• 1:01:23
  esimerkiksi subiinin alaisena? Kyllä voi myöskin siinä.
• 1:01:27
  Ehkä ne sellaiset ihan tyypillisimmät kokemukset on
• 1:01:29
  jossain määrin erilaisia. Mutta mutta kyllä siinä paljon
• 1:01:33
  samaakin on, että että ymmärrän toisaalta senkin miksi?
• 1:01:35
  Miksi tätämiinia usein usein yhdistetään tähän samaan samaan
• 1:01:39
  keskusteluun. Fetamin tosiaan on jo käytössä
• 1:01:42
  suomessakin, jossa harvinaisissa tapauksissa masennuksen hoidossa
• 1:01:45
  ja ja monissa muussa maassa sitä hoitoa ei, ei yleensä ajatella
• 1:01:49
  tällä tavalla samalla tavalla terapiana vaan vaan siinä on
• 1:01:52
  kyse ihan siitä, että se se vaan tavallaan annostellaan ja
• 1:01:55
  katsotaan mitä tapahtuu. Se on enemmän tällaista
• 1:01:56
  perinteistä lääkehoitoa, siihen ei erityisesti valmistella
• 1:01:58
  ihmisiä eikä integroida eikä mitään muuta että sitä voisi
• 1:02:01
  käyttää enemmän tälleen ehkä terapiayhteydessäkin, mutta se
• 1:02:04
  miten sitä vaikka suomessa käytetään niin niin se on vaan
• 1:02:07
  sellainen infuusio, jonka saa jossakin klinikalla ja sitten se
• 1:02:10
  hyvin. Nopeasti kyllä vaikuttaa
• 1:02:11
  ihmisten masennusoireisiin ja esimerkiksi itsetuhoisiin
• 1:02:14
  ajatuksiin, että se ongelma yleensä on se, että ne ne
• 1:02:17
  vaikutukset ei ole hirveän pitkäkestoisia, että ne
• 1:02:18
  palautuu, palautuu usein aika nopeasti ne ne oireet, mutta
• 1:02:21
  hyvin tehokas maine sinänsä. Kyllä alright eli valvotuissa
• 1:02:27
  olosuhteissa niin me tiedetään jotakin psilosybiinin
• 1:02:31
  vaikutuksesta. Me tiedetään ketämiinin
• 1:02:33
  vaikutuksista, mutta onko niin, että sitten esimerkiksi LSD ja
• 1:02:39
  dimetyyli tripteoriassa en en en osaa ääntää tuota oikein niin
• 1:02:44
  niin ne on vähän tämmöisiä, että niissä on tavallaan sellaista
• 1:02:47
  subjektiivista kenttäkokemusta, mutta on vähän sellaista
• 1:02:50
  akateemista tutkimusta. Mutta tällaisia aineita on myös
• 1:02:52
  aika paljon tosiaan, joista on paljon kaikenlaista
• 1:02:54
  kenttäkokimusta ja anekdootteja ja muuta, mutta ei, ei niin
• 1:02:56
  paljon tutkimusta. LSD on aika hyvin tutkittu
• 1:03:00
  senkin takia, että se oli se aine mitä kaikkein eniten
• 1:03:02
  tutkittiin, sillä edellisessä psykiatritutkimuksen aallossa
• 1:03:05
  eli 50 60 luvulla tutkittiin hyvin intensiivisesti LSDN
• 1:03:07
  terapeuttista käyttöä ja muitakin ominaisuuksia.
• 1:03:10
  Ja myöskin tässä uusi tutkimuksessa kyllä kyllä jonkun
• 1:03:12
  verran käytetty, mutta sitten on tosiaan muita aineita, joista on
• 1:03:15
  paljon vähemmän tällaista tällaista tutkimusnäyttöä.
• 1:03:18
  Se, että näitä samoja aineita käytetään tosiaan sitten siellä
• 1:03:21
  kentällä ja yleisesti on. Se on vähän niinku sekä hyöty
• 1:03:24
  että haitta että se voi olla tietysti haitta sikäli, että
• 1:03:26
  sitten näin aineisiin liittyy kaikenlaisia uskomuksia ja
• 1:03:29
  stigmaa ja ne ovat kiellettyjä huumausaineita.
• 1:03:32
  Useimmissa maissa useimmat näistä aineista toisaalta.
• 1:03:36
  Se siis tarjoaa kyllä semmoista niinku epäformaalia
• 1:03:38
  turvallisuusdataa, että me tiedetään esimerkiksi että
• 1:03:41
  miljardi ihmistä on käyttänyt LST tä ympäri maailmaa eikä
• 1:03:43
  kukaan siihen ole kuollut. Käytännössä me tiedetään
• 1:03:45
  esimerkiksi, että että siihen ei voi niinku mitenkään sinänsä
• 1:03:48
  kuolla yliannostukseen tai muuhun sen takia, että että
• 1:03:50
  ihmiset niin monet ihmiset on käyttänyt sitä sitä omin päin ja
• 1:03:53
  vähän tiedetään siitä, että minkälaisia hankaluuksia nyt
• 1:03:55
  joillekin ihmisille on tullut ja mitkä voi olla ne hyödyt ja
• 1:03:58
  haitat tämmöisen, niin kun laajan epäformaalin
• 1:04:01
  turvallisuusdatan kautta, jos jos näin voi ajatella.
• 1:04:03
  Kyllä. No kun tutkin tätä aineiden
• 1:04:06
  kirjoa ennakkoon, niin törmäsin sellaiseen termiin kuin
• 1:04:09
  mikroannostalo. Mitä toi mikroannos tuolla
• 1:04:13
  oikein niinku käytännössä tarkoittaa?
• 1:04:15
  Onko tässä kyse siitä, että käytetään pienempiä annoksia
• 1:04:20
  vähän useammin ja tiheämmin ja säännöllisesti?
• 1:04:23
  Vai mistä tässä on kyse ja onko mitään tutkimusta?
• 1:04:26
  Mikroaalosta on hyödyistä. Mikroannostelulla yleensä
• 1:04:30
  viitataan siihen, että käytetään niin pieniä annoksia, että niitä
• 1:04:32
  vaikutuksia ei huomaa eli että ne ei aiheuta tämmöisiä
• 1:04:35
  varsinaisia psykedeelisiä vaikutuksia.
• 1:04:37
  Eli eli mikään mikään tota värit ei muutu eikä eikä tota tapahdu
• 1:04:41
  mitään mitään sellaista. Se on vähän niinku homeoppaatti,
• 1:04:44
  että ei voi olla varma että onko onko ylipäätään saanut mitään
• 1:04:48
  niin niin kyllä OK. Kyllä se ajatus on se, että
• 1:04:50
  silloin se on mikronos jos sitä ei niinku subjektiivisesti
• 1:04:53
  välittömästi huomaa. Mutta tästä on ehkä vähän
• 1:04:56
  erimielisyyksiä, että mihin se raja raja pitäisi pitäisi vetää.
• 1:04:59
  Että, että jos nyt tulee vähän jotakin vaikutuksia niin onko se
• 1:05:02
  enää mikroandossa missä se raja menee?
• 1:05:03
  Se on epäselvää. Mutta ajatus on tosiaan se, että
• 1:05:07
  että otetaan vaikka opsirusybiinia tai l, stä ja
• 1:05:10
  tällainen pieni huomattavasti pienempi annos joka päivä jonkun
• 1:05:15
  ajan tai vaikka joka toinen päivä.
• 1:05:16
  Tai tai näin. Useimmiten ne tavoitteet.
• 1:05:19
  Silloin liittyy johonkin keskittymiskyvyn parantamiseen
• 1:05:22
  tai luovuuden lisäämiseen tai tällaisilla ajatuksilla.
• 1:05:25
  Tätä mikroannostelua harrastetaan.
• 1:05:28
  Siitä on nyt jonkun verran tullut tutkimuksia ihan
• 1:05:31
  hirvittävän paljon vielä, mutta mutta jonkin verran ja.
• 1:05:34
  Tähän asti tutkimukset viittaa kyllä kaikki siihen, että
• 1:05:36
  mikroannostelusta voi olla jotain koettuja hyötyjä, mutta
• 1:05:40
  ihan samat hyödyt on myös sillä lumelääkkeen annostelulla eli.
• 1:05:44
  Hyötyjä on, mutta ne perustuu käytännössä vaan tähän tähän
• 1:05:47
  lumen vaikutukseen. Eli me ei nähdä mitään eroja
• 1:05:49
  esimerkiksi keskittymiskyvyssä, taitavissa luovuudessa tai
• 1:05:52
  muussa tällaisen mikronostelu mikroannostelun ja sitten
• 1:05:55
  lumelääkkeen mikroannostelun välillä.
• 1:05:56
  Silloin jos tehdään tämmöisiä kokeita, koska siinä tapauksessa
• 1:05:59
  se onnistuu, se se tuota kontrolloitu lumelle
• 1:06:02
  lumetutkimus. Jos ne annokset tosiaan niin
• 1:06:04
  pieniä, että niillä ei ole havaittavia vaikutuksia, niin
• 1:06:06
  sitten se on akuutisti. Sama että otetaanko se lumen
• 1:06:09
  lääke vai se itse itse tota tota mikroannos ja sitten voidaan
• 1:06:13
  tuskin on keskittymiskykyä ja suoriutumista erilaisissa
• 1:06:16
  testeissä ja niin edelleen. Ei tää mitenkään ihan varmaa
• 1:06:19
  ole. On erilaisia käsityksiä siitä,
• 1:06:21
  että mikä tosiaan se pitäisi olla se mikroannos ja erilaisia
• 1:06:24
  väitteitä esimerkiksi siitä, että minkälaisia yhdistelmiä
• 1:06:27
  että psilosobiin kannattaisi yhdistää jotakin tiettyjä
• 1:06:30
  vitamiineja tai muita sienituotteita, että saadaan
• 1:06:33
  paras tämmöinen mikroannos. Hyötyjä on kaikenlaisia,
• 1:06:35
  kaikenlaisia erilaisia mikroannostelu.
• 1:06:39
  Tavallaan tapoja mitä ei ole tutkittu kauhean
• 1:06:42
  yksityiskohtaisesti, mutta tällaiset tutkimukset vähän
• 1:06:44
  viittaa siihen, että jos jotain niin kuin pidemmän aikavälin
• 1:06:47
  vaikutuksia tai jotain hyötyjä tota haluaa, niin silloin
• 1:06:50
  annoksen pitää olla sen verran iso, että se on kyllä
• 1:06:52
  huomattavakin eikä enää mikään mikroannos.
• 1:06:55
  Just all right, entä sellainen? Yleisesti reeveissä käytetty
• 1:07:01
  aina kun MD maa eli kansankielellä on ekstaasi, niin
• 1:07:05
  voidaanko sitä lukea myös. Jossa psykedeeliksi.
• 1:07:09
  Tästä on jonkin verran erimielisyyttä.
• 1:07:10
  Jotkut ihmiset kutsuvat MDM, ta myös psykedeeliksi.
• 1:07:13
  Jotkut eivät sitä on kutsuttu empatogeeniksi, koska se lisää
• 1:07:16
  tällaista empatian ja läheisyyden tunnetta.
• 1:07:19
  Esimerkiksi jotkut sanovat, sitä ehkä ei tyypilliseksi
• 1:07:22
  psykedeeliksi. Siellä on jonkin verran
• 1:07:24
  samankaltaisia vaikutuksia, mutta ei näin voimakkaita
• 1:07:27
  vaikutuksia esimerkiksi havainnointiin ja ja ajatteluun
• 1:07:30
  ja ja tällaisiin niinku visuaalisiin kokemuksiin ja niin
• 1:07:34
  edelleen, että enemmän keskittyy tosiaan siihen.
• 1:07:36
  Emotionaaliseen puoleen ihmiset tosiaan kokee todella voimakasta
• 1:07:40
  euforiaa ja läheisyyden tunnetta ja.
• 1:07:42
  Ja ja sellaista avoimuutta ja ja niin edelleen.
• 1:07:44
  Mut se mikä se yhdistää MD maan on se, että se tutkitaan
• 1:07:47
  tällaisella samantyyppisissä konteksteissa.
• 1:07:48
  Eli tosiaan myöskin terapeuttiseen käyttöön ja
• 1:07:51
  varsinkin traumaperäisen stressihäiriön hoitoon.
• 1:07:54
  MDMN avusteisen terapian tutkimus on on hyvin pitkällä
• 1:07:57
  eli sinänsä niinku saman tyyppisillä samantyyppisillä
• 1:07:59
  asetelmilla tehdään samantyyppistä tutkimusta myös
• 1:08:01
  myös MDMN kohdalla. Joo, onpa mielenkiintoista.
• 1:08:04
  Entä entä sitten? Aineiden sekakäyttö että onko
• 1:08:08
  siinä tutkimusta, että jos käyttää sekä MDM maata että
• 1:08:11
  esimerkiksi. Psilosybiinia ja LSD, tä niin
• 1:08:15
  minkälainen vaikutus sekakäytöllä?
• 1:08:18
  No tämä yhdistelmä, että käytettäisiin tällaista
• 1:08:20
  perinteistä psykedeeliä ja sitten nimenomaan MD maata on
• 1:08:23
  sellainen mistä on mistä on ihan ehkä yksi tutkimus olemassa ja
• 1:08:28
  tiedän, että joitakin tällaisia kliinisiä raportteja on, että
• 1:08:32
  joissakin päin maailmaa tällaisilla poikkeusluvilla
• 1:08:35
  voidaan niinku terapeuttisesti kliinisesti käyttää käyttää
• 1:08:38
  psykedeelejä. Esimerkiksi sveitsi on sellainen
• 1:08:39
  esimerkki, jossa lääkäri voi hakea poikkeuslupaa, käyttää
• 1:08:42
  lähes mitä tahansa ainetta potilaansa hoidossa.
• 1:08:44
  Lähestulkoon mitä tahansa kyllä. Kyllähän sitä toi tarkoittaa,
• 1:08:47
  että mitä tahansa ihan mitä tahansa.
• 1:08:49
  No esimerkiksi mitä tahansa psykedeeliä tai tai MD maata tai
• 1:08:53
  niin edelleen. Tavallaan se on
• 1:08:54
  poikkeusturpakäsittely, mutta mutta sillä tavalla luotetaan
• 1:08:56
  siihen lääkärin psykiatrin arvioon ja tätä kautta niin kuin
• 1:09:00
  yksittäisille potilaille he on käyttäneet.
• 1:09:03
  Psykedeelejä ND maata, mutta myöskin niiden yhdistelmää
• 1:09:05
  niinku tässä nyt oli oli puheessa, että on niinku ainoita
• 1:09:07
  tapauksia mistä mistä voi olla tällaista niinku selkeätä
• 1:09:10
  selkeätä tota näyttöä tutkimuksen ulkopuolella
• 1:09:13
  tämmöisessä viihdekäytössähän tämä on aika suosittu
• 1:09:16
  kombinaatio, että voidaan ottaa psykedeeliä ja ja MD maata.
• 1:09:20
  Ehkä se ajatus. Tavallaan siinä on, että.
• 1:09:23
  Että kun se psykedeia aiheuttaa tällaisen aika voimakkaan
• 1:09:25
  kokemuksen, mutta se voi mennä vähän mihin suuntaan tahansa,
• 1:09:29
  niin sitten kun se MDMN vaikutus on on nimenomaan voimakkaasti
• 1:09:32
  positiivisia tunteita lisäävä ja negatiivisia tunteita vähän
• 1:09:35
  heikentävä tai poistava, niin sitten tavallaan se voisi
• 1:09:38
  nimenomaan ikään kuin automaattisesti suunnata sen
• 1:09:40
  kokemuksen. Sitten tällaiseen positiiviseen
• 1:09:42
  suuntaan, että se tunnesävy olisi siinä siinä positiivinen,
• 1:09:45
  mutta tästä ei tosiaan tutkimuksia ole kuin ehkä ehkä
• 1:09:47
  yksi. Kontrolli tutkimus käsittääkseni
• 1:09:49
  on sitten jotain näitä asioita. Kliinisiä kliinisiä raportteja
• 1:09:52
  joistakin yksittäisistä tapauksista.
• 1:09:55
  Just näin. Eli psycanatvikin mukaan tää
• 1:10:00
  kulkee joskus nimellä candy flip jos muistin oikein.
• 1:10:04
  Tällaista nimitystä on käytetty julistaa LSDMDM, ää.
• 1:10:07
  Just näin. Just näin.
• 1:10:11
  Jes OK vaikuttaa siltä, että on todella paljon näyttöä siitä,
• 1:10:17
  että psykedeelit vaikuttavat positiivisesti moneen eri
• 1:10:20
  ihmiseen. Mutta onko tämä nyt oikeasti
• 1:10:24
  totta isossa mittakaavassa? Mitä jos puhutaan seuraavaksi
• 1:10:28
  turvallisuudesta ja riskeistä, niin onko olemassa jotain
• 1:10:32
  sellaisia ihmisiä joita voi jo etukäteen luokitella, että
• 1:10:36
  heillä psykedeelit eivät sopisi missään nimessä?
• 1:10:40
  Yksi tällainen kategoria, mitä nyt yleensä pidetään selkeänä
• 1:10:42
  poissaolokriteerinä näissä kaikissa kaikissa tuota
• 1:10:44
  tutkimuksissa on ihmiset, joilla on itsellään täyden lähipiirissä
• 1:10:48
  on tällaista psykoottista oireilua tai tai psykoottisia
• 1:10:50
  oireita, että se nyt on pääasiassa tällainen, niin kun
• 1:10:53
  varmuuden vuoksi tekijä. Mutta kyllä se on sellainen
• 1:10:55
  tekijä, josta ehkä niin kun on hyvä hyvä ilman muuta sanoa,
• 1:10:58
  että tällainen mikä tahansa, erittäin voimakas kokemus voi
• 1:11:02
  voi laukaista tai tai pahentaa psykoosioireita ihmisille, jotka
• 1:11:05
  on, jotka on niille alttiita. Ja tässä nyt on kyse kuitenkin
• 1:11:08
  todella todella voimakkaasta kokemuksesta.
• 1:11:10
  Mutta usein, että se nyt on sellainen yksi yksi tekijä.
• 1:11:14
  Näin niinku fyysisen terveyden puolelta ne selkeät
• 1:11:17
  poissulkriteerit on aika vähälukuisia, mutta kyllä
• 1:11:19
  psykedeelit myös lisää niinku sykettä ja verenpainetta jonkin
• 1:11:24
  verran ja ja tota jos niinku tavallaan on sellaisessa
• 1:11:28
  riskiryhmässä, että että tällainen voi olla riski, niin
• 1:11:30
  silloin ei tietenkään ehkä psykellit myöskään myöskään
• 1:11:32
  sovi. Jotkut käyttäjät sode keskellä
• 1:11:35
  tän keskustelupalstoilla raportoivat myös siitä, että
• 1:11:38
  heillä nousee kuume. Kyllä joo kehon lämpötilanne
• 1:11:42
  nousee myös kyllä. Joo joo että se on.
• 1:11:44
  Se on myös myös tekijä joka siinä on.
• 1:11:46
  Siinä on syytä OK syytä huomioida.
• 1:11:48
  Näissä nykyistä tutkimuksissa on on sitten aika paljon muitakin,
• 1:11:51
  ehkä poissulokriteereitä, jotkut persoonallisuushäiriöt ja ja
• 1:11:55
  tota tämän tyyppiset on on yleensä otettu
• 1:11:58
  poissulkukriteereiksi. Enemmän tässä on kyse siitä,
• 1:12:02
  että aloitetaan tästä ihmistutkimuksesta ihan todella
• 1:12:04
  todella varovasti jo niin kun ihmisillä joilla nyt pitäisi, ei
• 1:12:07
  pitäisi olla mitään isoja isoja riskejä ennen kuin ennen kuin
• 1:12:10
  tavallaan yritetään laajentaa sitä sitä tuota kenttää.
• 1:12:14
  Jos nyt ajatellaan ylipäätään sitä, että ihmiset käyttävät.
• 1:12:18
  Psykedeelejä niin toki tämä psykoosi, oire tai tai riski on
• 1:12:22
  yksi yksi sellainen tekijä. Ehkä enemmän niinku se riski ja
• 1:12:28
  poissulkriteeri on se, että ensinnäkin tietääkö mitä se aine
• 1:12:31
  on. Jos puhutaan siitä, että joku
• 1:12:32
  ihminen omin päin käyttää sitä jossain, niin iso riski ja
• 1:12:35
  ongelma on se, että ihmiset eivät välttämättä tiedä mitä he
• 1:12:36
  ovat saaneet käsiinsä, että LST ainakin myydään kaikennäköistä
• 1:12:39
  muuta ja silloin se voi olla joku ihan muu aina ja joku muu
• 1:12:41
  kokemus ja riskit voi vähän erilaiset.
• 1:12:45
  Toisaalta se missä ympäristössä sitä sitä käyttää, sopimus voi
• 1:12:48
  olla hyvin ikävä ja hankala, jos se on jossain
• 1:12:50
  kontrolloimattomassa ympäristössä ja siinä tulee
• 1:12:52
  jotain jotain ikävää ikävää siinä.
• 1:12:55
  Sen kannalta, että mitä siinä muuta tapahtuu, sen sen
• 1:12:57
  syksyelin ohella et ne on ehkä ne isoimmat tekijät mitkä on
• 1:13:01
  mitkä niinku riskejä tai tai voi viedä tällaisia kokemuksia
• 1:13:04
  ongelmallisiin suuntiin ja ja aiheuttaa haittoja.
• 1:13:08
  Kyllä kun kerroit aiemmin että tällaisia.
• 1:13:14
  Fasilitoa ja psykiatria sessioita on 1 3 tyypillisesti
• 1:13:18
  mitä on tutkittu, niin se on varsin vähän mun mielestä siis
• 1:13:23
  mitä? Mitä me voidaan tietää yksi tai
• 1:13:26
  kaateen tai kommenteissaan perusteella niistä
• 1:13:29
  vaikutuksista. Jos vaikka sattuu olemaan niin,
• 1:13:31
  että ihmiselle annetaan ensimmäisenä liian iso annos,
• 1:13:34
  niin sehän pilaa sen kokemuksen ja että eikö pitäisi lähteä
• 1:13:38
  liikkeelle sillä tavalla, että annetaan pienempiä annoksia ja
• 1:13:41
  sitten tavallaan koko ajan lisätään annostelun kokoa.
• 1:13:47
  Mutta jos meillä on vain yksi viiva 3 sessiota niin.
• 1:13:52
  Se on. Eikös itse annostelu ole?
• 1:13:55
  Riski siinä tapauksessa. Tää on tosiaan se malli mitä on
• 1:14:00
  näissä viimeiseksi tutkimuksessa pääasiassa käytetty, että ihan
• 1:14:03
  yksittäisiä annostelukertoja, mutta ei se ole välttämättä se
• 1:14:06
  ainoa tapa miten miten psykelle voitaisiin terapeuttisesti
• 1:14:08
  käyttää, että historiallisesti aiempina vuosikymmeninä oli
• 1:14:12
  tällainen vaihtoehtoinenkin malli, jossa tosiaan pienempiä
• 1:14:15
  annoksia käytettiin useita kertoja yhdistettynä tällaiseen
• 1:14:19
  pitkäaikaiseen psykoterapiaan ja siinä usein juuri toimittiin
• 1:14:22
  näin niin kuin niin kuin sä kuvailit, että aloitettiin aika
• 1:14:24
  pienillä annoksilla ja sitten vähän lisättiin sitä, kunnes
• 1:14:26
  oltiin jollain semmoisella sopivalla tasolla, jossa.
• 1:14:29
  Siinä mallissa ihmisiä on myös tarkoitus puhua niiden
• 1:14:30
  vaikutusten alaisena tehdä jonkunlaista puheterapiaa ja ja
• 1:14:33
  käydä läpi eli etsiä sellainen annos, missä hän vielä niinku
• 1:14:36
  pystyy käsittelemään ja puhumaan.
• 1:14:37
  Ja ja tota mikä niinku sopivat, mutta mutta ei kohtuuton
• 1:14:41
  kohtuuton se annos, että se on se voisi olla ihan hyvä.
• 1:14:43
  Toinen malli mitä ei ole tosiaan vielä näissä moroissa
• 1:14:46
  tutkimuksissa lainkaan lainkaan tutkittu.
• 1:14:49
  Se annostus mitä näissä yleensä on käytetty, on sellainen ehkä
• 1:14:53
  reiluhko tai sellainen keskisuuri.
• 1:14:55
  Voidaan sanoa, että yleensä on sellainen 20 25 milli grammaa
• 1:14:58
  psilosybiinia tai 100 mikrogrammaa LSD, tä.
• 1:15:00
  Niin se on sellainen selkeästi psykedeelin annos, joka kyllä
• 1:15:03
  aiheuttaa tällaista psykiatriset vaikutukset, mutta sitten se ei
• 1:15:05
  ole toisaalta niinku mikään äärimmäisen suuri.
• 1:15:07
  Se on selvästi pienemmät annokset kuin mitä silloin 50 60
• 1:15:10
  luvun tutkimuksessa esimerkiksi tarjottiin.
• 1:15:12
  Ne oli huomattavasti suurempia. Syrjoja, mutta eikö esimerkiksi
• 1:15:15
  ihmisen? Koko vaikuta siihen, että miten
• 1:15:18
  iso annos hänelle sopii. Tässä on jonkun verran tutkittu,
• 1:15:20
  että kannattaisiko nimenomaan mennä niinku kilo
• 1:15:23
  grammaperusteisesti, että montako milli grammaa per kilo
• 1:15:27
  gramma vai ei, mutta on päädytty siihen, että että on niinku ihan
• 1:15:30
  ihan toimiva ja turvallinen tapa antaa tänne standardiannos
• 1:15:33
  kuitenkin aikuisille jotka on jotka on suunnilleen saman saman
• 1:15:36
  kokoisia, että totta kai siinä on eroja monistakin syistä, että
• 1:15:40
  mitenkä aineet imeytyy ja vaikuttaa ihmisiin, että että se
• 1:15:43
  konsentraation veressä voi olla erilainen vaikka on saanut
• 1:15:45
  samankokoisen annoksen, mutta mutta sitä nyt ei kauhean
• 1:15:47
  helposti pysty pysty välttämään, että näin siinä käy.
• 1:15:49
  Toisaalta sitten se psykeellisen kokemuksen voimakkuus ei ole
• 1:15:52
  kuitenkaan niin selkeästi aina yhteydessä siihen annoskokoon,
• 1:15:55
  että että vaikeita kokemuksia, voimakkaita kokemuksia voidaan
• 1:15:58
  saada vähän pienemmilläkin annoksilla ja isommat annokset
• 1:16:00
  voi olla vähän helpompia sinne niin monta muuta tekijää siellä
• 1:16:02
  on ihan niin suoraviivainen yhteys, kun ehkä jollain muilla
• 1:16:05
  muilla lääkeaineilla. OK ja.
• 1:16:09
  Vaikuttaako annoksen koko siihen, että miten syvä
• 1:16:14
  kokemuksesta tulee? Vai vaikuttaako se sen tilipin
• 1:16:18
  pituuteen niin sanotusti, että onko kyse tavallaan sellaisesta
• 1:16:23
  vertikaalisesta vai horisontaalisesta vaikutuksesta?
• 1:16:28
  Vaikuttaa siltä, että vähän molempia, että kyllä se ehkä
• 1:16:30
  enemmän esitysti vaikuttaa siihen tosiaan vaikutusten
• 1:16:32
  voimakkuuteen ja ja syvyyteen ja ja niin niin edelleen.
• 1:16:36
  Mutta kyllä ehkä jossain määrin myös myös siihen siihen
• 1:16:38
  pituuteen tulee mieleen tämmö. Todella äärimmäisiä tapauksia,
• 1:16:42
  joissa ihmiset ovat esimerkiksi vahingossa ottaneet valtavan
• 1:16:45
  niinku yliannostuksen psykedeeliä, niin silloin
• 1:16:47
  kuvataan, että ne vaikutukset kestävät myös huomattavasti
• 1:16:49
  pidempään. Esimerkiksi kyllä sellaisessa
• 1:16:50
  tilanteessa, mutta. Tavallaan myös fyysisesti.
• 1:16:53
  Raskasta bio joo joo, kyllä se ehkä siinä tilanteessa jo on ja
• 1:16:55
  ja tota ja tietysti psyykkisesti varsin varsinkin se kestää niin
• 1:16:59
  pitkään, niin niin äärimmäinen kokemus.
• 1:17:01
  Tosin on sanottu, että edes silloinkaan ihmiset yleensä ei
• 1:17:03
  saa niinku mitään pysyviä. Vaurioita sinänsä eikä eikä
• 1:17:07
  tavallaan, että jos fyysinen fyysinen turvallisuus tai siis
• 1:17:10
  klassisessa psykedeelissä on on aika.
• 1:17:12
  Hyvä siinä mielessä, mutta tota yleisesti joo, kyllä se enemmän
• 1:17:15
  vaikuttaa siihen, että kuinka intensiivinen ja kuinka voimakas
• 1:17:18
  se se kokemus on ja ja tota kuinka kuinka syölle siinä
• 1:17:20
  sitten joutuu menemään. Kuinka suuri riski on sillä,
• 1:17:24
  että ihminen tekisi itselleen jotain todella tyhmää?
• 1:17:28
  Tyyliin tekisi itsemurhan. Psykedeelien alaisena.
• 1:17:34
  Näissä moroissa tutkimuksissa ei ole.
• 1:17:35
  Ei ole raportoitu mitään tällaisia tosi vakavia
• 1:17:38
  haittavaikutuksia, ei esimerkiksi mitään mitään
• 1:17:40
  itsemurhia eikä eikä sen tyyppistä.
• 1:17:43
  Toki se on hyvin kontrolloitu ympäristökin ja missä niinku
• 1:17:46
  ihmisiä valvotaan hyvin, hyvin tota tarkasti ja ja tutkimus
• 1:17:49
  toteutetaan tosi tosi varovasti. Joitain niinku yksittäisiä
• 1:17:53
  tapauksia kaikenlaisista onnettomuuksista ja ja itse
• 1:17:57
  vahingoittamisesta muusta löytyy jos jos niinku hakee tällaisia
• 1:17:59
  case-tapauksia niinku muissa yhteyksissä psykedeelejä
• 1:18:04
  käyttäneistä ihmisistä. Kyllä ne on äärimmäisen
• 1:18:06
  harvinaisia, mutta mutta ei ne mitenkään täysin mahdottomia,
• 1:18:09
  ettei niinku voi. Voi niinkään väittää, että kyse
• 1:18:11
  olisi mitenkään täysin turvallisista, turvallisista
• 1:18:13
  aineista, että että ne keskeiset riskit liittyy tosiaan näihin
• 1:18:18
  psykologisiin vaikutuksiin. Toisaalta siihen, että ne voi
• 1:18:19
  olla liian intensiivisiä, liian ahdistavia.
• 1:18:22
  Voi ihminen voi mennä paniikkiin.
• 1:18:24
  Tai sitten siihen tosiaan tällaisiin ajattelemattomiin
• 1:18:26
  tekoihin, että ihminen ei välttämättä ole niin
• 1:18:30
  kontrollissa tai joskushan saattaa olla niin, kun siinä
• 1:18:33
  mielessä siinä mielessä myöskin niin kun sekaisin, että hän ei
• 1:18:37
  enää tiedä mitä hän mitä hän tekee.
• 1:18:38
  Tavallaan hän ei enää tunnista ympäristöään, jos hän sanoisi
• 1:18:40
  äärimmäisessä tilassa, niin niin silloin tämmöiset erilaiset
• 1:18:43
  onnettomuudet tai tai itse vahingottominen tietysti on.
• 1:18:45
  On myös mahdollista, että kyllä se tärkein tämmöinen haittojen
• 1:18:48
  vähentämisohje on se, ettei kannattaisi olla yksin, vaan
• 1:18:50
  kannattaisi olla tottakai läsnä joku.
• 1:18:52
  Joku henkilö, joka ei ole ottanut myöskin psykedeeliä vaan
• 1:18:54
  on on niinku selvinpäin paikalla, niin se on totta kai
• 1:18:56
  siinä on ehkä tärkein niinku turvallisuustekijänä kaikissa.
• 1:19:00
  Kyllä anteeksi kyllä. No siinä on 2 ulottuvuutta,
• 1:19:03
  elikkä riskejä käyttäjälle itselleen sekä sitten että
• 1:19:06
  sosiaalinen riski. Niin jos vertaamme psykedeeleejä
• 1:19:11
  on muihin laittamiin aineisiin ja esimerkiksi alkoholi ja
• 1:19:15
  tupakkaan, niin miten psykedeelit sijoittuu tällä
• 1:19:19
  skaalalla? Jos mietitään 2 tekijää eli
• 1:19:21
  vaarallisuus itse käyttäjällä on vaarallisuus yhteiskunnalle.
• 1:19:26
  Tästä on joitakin tällaisia ammattilaisarvioita tehty ja ja
• 1:19:29
  julkaistuja tavallaan pyritty laittaa jonoon kaikkea eri eri
• 1:19:32
  päihteitä ja ja huumausaineita. Ja kyllä.
• 1:19:34
  Psykellit sijoittuu sinne ilman muuta sinne vähiten haitalliseen
• 1:19:37
  päätyyn. Ne riskit ja haitat on tosi
• 1:19:41
  erilaisia, että sen takia on tietysti vähän hankala verrata,
• 1:19:44
  että jos ne keskeiset riskit on tällaisia psykologisia tai
• 1:19:47
  vaikka pidempikestoisen jonkun ahdistuksen puhkeamista tai
• 1:19:51
  jonkun jonkun tällaisen oireen puhkeamista tai tai
• 1:19:53
  psykoosioireen puhkeamista verrattuna sitten siihen, että
• 1:19:55
  on paljon aineita, jotka ihan ihan suoraan tuhoaa ihmisen
• 1:19:58
  kehoja, joihin voi kuolla yliannostukseen ja niin
• 1:20:00
  edelleen. Tietysti ne on erilaisia
• 1:20:02
  riskejä. Toinen mikä tekee tästä
• 1:20:04
  vertailusta vähän hankalaa on se, että nekin ihmiset jotka
• 1:20:07
  käyttää psykedeelejä omin päin niin useimmiten käyttää niitä
• 1:20:09
  kyllä hy. Arvoin, että että sellainen,
• 1:20:12
  että ihminen jatkuvasti käyttäisi psykedeeliä tosi usein
• 1:20:15
  on, on tosi harvinaista. Kun puhutaan harvoin, niin
• 1:20:17
  kuinka mitä tarkoittaa? No ehkä se tyypillinen on on
• 1:20:20
  niin kuin joidenkin kuukausien välein tai muutamia kertoja
• 1:20:23
  vuodesta. Jotain tällaista, että ja
• 1:20:26
  kassipsykiatrihän tulee myös tällainen tosi tosi tota.
• 1:20:29
  Nopeaa toleranssi, että sä et voikaan käyttää niitä joka päivä
• 1:20:31
  koko ajan, niin vaikutukset ei enää enää kolmantena päivänä.
• 1:20:35
  Vaikutukset olisi varmaan jo huomattavasti heikommat OK, eikä
• 1:20:38
  juuri kukaan haluaisikaan joka päivä ottaa psytensiivinen
• 1:20:41
  kokemus kuitenkin, ettei todella harvassa on semmoiset ihmiset,
• 1:20:43
  jotka haluaisi jatkuvasti näitä kokemuksia, että yleensä siinä
• 1:20:46
  on kuitenkin selkeä väli, kunnes sitä sitten otetaan uudestaan.
• 1:20:49
  Mistä se johtuu? No ehkä just siitä, että se on
• 1:20:51
  niin intensiivistä psykologisesti ja jossain
• 1:20:54
  mielessä fyysisestikin sodan päivänä on ehkä saattaa olla
• 1:20:56
  hyvin niinku väsynyt ja ja tavallaan.
• 1:20:59
  Se on niinku rankka kokemus. Ei siinä.
• 1:21:01
  Useimmiten ihmisillä on mielessä että että heti uudestaan, että
• 1:21:04
  ehkä joidenkin viikkojen jälkeen heille saattaa tulla se ajatus,
• 1:21:07
  että oli tosi mielenkiintoista ja ehkä joskus uudestaan, mutta
• 1:21:09
  ei se ainakaan tapahdu heti siinä sen välittömässä sen
• 1:21:11
  kokemuksen kokemuksen jälkeen usein on kuitenkin.
• 1:21:15
  Silleen aika niin ehkä psykologisestikin haastavia tai
• 1:21:20
  ainakin intensiivisiä kokemuksia, että tää vaikuttaa
• 1:21:22
  siihen, minkä takia psykellit myös tämmöisessä niin kuin omin
• 1:21:25
  päin käytössä näyttäytyy vähemmän haitallisina, koska se
• 1:21:29
  tyypillinen käyttötiheys on niin harvassa.
• 1:21:31
  Jos me verrattaisiin sitä yksi käyttökertaa, niin sitten ehkä
• 1:21:34
  tilanne on on on vähän eri, koska se yksi intensiivinen
• 1:21:38
  kokemus voi ehkä niin kun. Olla tavallaan vaikuttavampi tai
• 1:21:42
  tai. Isompi riski jossain mielessä
• 1:21:44
  kun vaikka se että joku ihminen kerran käyttää kannabista jos
• 1:21:47
  sitä verrataan siirretään kerran käyttää psilosybieniä niin.
• 1:21:50
  Siinä on vaikea sanoa kumpi on riskialttiimpaa, mutta jos
• 1:21:53
  verrataan sitä miten niitä aineita yleisesti käytetään,
• 1:21:55
  niin kyllä kannabis on paljon haitallisempi aine, koska sitä
• 1:21:57
  yleisesti käytetään jatkuvasti. Jos siihen tulee ongelma, niin
• 1:22:00
  ihmiset käyttää sitä jatkuvasti ja joka päivä ja ja niin
• 1:22:02
  edelleen ja se vertailu on siinä mielessä vähän vähän hankalaa.
• 1:22:06
  Eli siis, mutta kumpi puoli tässä on?
• 1:22:10
  On siis vaarallisempi, sosiaalinen vai vai käyttäjän
• 1:22:13
  puoli, että missä mielessä se on vaarallisempi?
• 1:22:17
  Sosiaalinen puoli on tietysti vaikea, että.
• 1:22:20
  Jos ihmiset laajamittaisesti käyttäisivät psykedeelejä, niin
• 1:22:23
  olisiko siitä jotain riskejä yhteiskunnalle, jos vaikka
• 1:22:26
  heidän tosiaan mielipiteensä ja ajatusmaailmaansa muuttuisivat
• 1:22:29
  ja muuta sellaista, että se on vähän sellainen monimutkainen
• 1:22:32
  riski, joka ehkä ehkä saattaisi olla esimerkiksi jossakin
• 1:22:34
  nixonin amerikassa oltiin hyvin vakuuttuneita, että psykedet on
• 1:22:36
  erittäin haitallisia yhteiskunnalle, koska ne saa.
• 1:22:41
  Nuorison rauhan aatteen pariin ja ja vastustamaan rasismia ja
• 1:22:44
  niin edelleen, että tässä mielessä ei voisi olla niinku
• 1:22:47
  sosiaalisia riskejä. Mutta se on, en vähän ehkä vähän
• 1:22:49
  erilainen, erilainen näkökulma. Että niin.
• 1:22:54
  Joo joo, tässä astutaan jo meidän keskustelussa vähän sinne
• 1:22:58
  asenteiden puolelle ja tuota miten itse kuvailisit
• 1:23:02
  asennemuutosta vaikkapa edellisen 10 vuoden aikana olet
• 1:23:06
  jo nostanut esille sitä, että miten valtavasti on tullut uutta
• 1:23:10
  tutkimusta ja miten on on löydetty myös uusia näkökulmia
• 1:23:13
  näihin asioihin. Mutta jos puhutaan ihan vaan
• 1:23:16
  asenteista, niin näetkö että sun tutkimukseen suhtaudutaan tänä
• 1:23:20
  päivänä? Vähän silleen.
• 1:23:23
  No vähintäänkin positiivisesti. Mutta että onko se myös
• 1:23:29
  uteliaampaa niin sanotusti, että ihmiset kysyvät myös sulta
• 1:23:32
  paljon psykedeihin liittyviä asioita?
• 1:23:36
  Kyllä siellä muuten muuttunut. Se se ilmapiiri ja tapa jos
• 1:23:39
  jolla psykedeelistä puhutaan pääasiassa sellaiseen
• 1:23:43
  tasapainoisempaan suuntaan. Ehkä joku 15 vuotta sitten vielä
• 1:23:47
  niin ainoa tilanteet joissa psykedalit esiintyi mediassa
• 1:23:50
  oli, oli jossakin kauhistelevissa tilanteissa tai
• 1:23:53
  tai tällaisissa niinku kauhutarinoissa ja ja
• 1:23:55
  ongelmallisessa valossa tai 20 vuotta sitten tai tai näin ja
• 1:23:58
  sitten se on sen jälkeen siitä siitä muuttunut siihen suuntaan,
• 1:24:01
  että useimmat. Niin kun tilanteessa psykiatrit
• 1:24:04
  esiintyy mediassa liittyy tähän tutkimukseen ja johonkin
• 1:24:06
  tällaiseen potentiaaliin ja ehkä ehkä positiiviseenkin.
• 1:24:10
  Positiivisenkin uutisointiin ja ja kyllä tosiaan tää tutkimus.
• 1:24:14
  Puoli saa siihen kohdistuu paljon enemmän kiinnostusta ja
• 1:24:17
  ja tota uteliaisuutta ihmisten ihmisten suunnalta.
• 1:24:20
  Eikä se ole enää niin outoa. Jos mä sanon, että mä tutkin
• 1:24:22
  psykedeelejä, että jos mä jos mä sanoisin näin 10 vuotta sitten
• 1:24:25
  tutkijakollegoille, jotka eivät aiheesta mitään tiedä, niin he
• 1:24:27
  varmasti yllättyisivät aika paljon.
• 1:24:28
  Ei välttämättä olisi tiennyt, että tällaista tutkimusta olisi
• 1:24:31
  olemassa siinä vaiheessa, mutta nyt kaikki on varmaan jos
• 1:24:33
  jollain tavalla törmännyt siihen jonkun uutisjutun perusteella
• 1:24:36
  tai tai siellä tota tutkimusmaailmassa tai näin että
• 1:24:38
  se ei tule niin kun enää sellaisena yllätyksenä ja
• 1:24:40
  outoutena siinä mielessä. Mutta toisaalta tutkimusta ja
• 1:24:44
  aktivismeja pitäisi jotenkin pitää erillään, että että tässä
• 1:24:48
  itse evidenssi pysyy, pysyy uskottavana niin sanotusti.
• 1:24:51
  Niin näetkö sitä ongelmana itselleen tai tai.
• 1:24:58
  Niiden tutkijoiden parissa, joiden kanssa teet työtä, että
• 1:25:01
  siellä välillä korostuu jopa tietynlainen aktivismi.
• 1:25:06
  Se on joidenkin kohdalla. Kyllä ongelma että.
• 1:25:11
  Parhaimmillaan ja niinku sitä miten tieteen pitäisi toimia on
• 1:25:15
  se että se on irrallaan siitä niinku mitä.
• 1:25:19
  Vaikka tutkija itse ajattelee tästä tota psykedeelistä
• 1:25:22
  sinänsä, onko hän siitä erityisen vakuuttunut vai ei.
• 1:25:27
  Jos nyt ajatellaan tällaista kliinistä tutkimusta,
• 1:25:29
  esimerkiksi niin olisi hyvä lähteä mahdollisimman
• 1:25:31
  neutraalista tilanteesta, että tässä voi olla jotakin
• 1:25:33
  potentiaalia. Mutta tutkimus sitten sitten
• 1:25:35
  paljastaa, onko vai eikö. Mutta se ei ole ehkä ihan näin
• 1:25:38
  psykedeelien kohdalla vaan. Aika moni, joka on lähtenyt
• 1:25:41
  tutkimaan psykedeeliä ja on lähtenyt tutkimaan niitä sen
• 1:25:43
  takia, että on tosi vakuuttuneita siitä, että
• 1:25:45
  psykiatriasta voi olla jotain hyötyä tai ne voi olla.
• 1:25:49
  Terapeuttisia tai hyödyllisiä ihmisille.
• 1:25:52
  Ja aika monilla tutkijoilla itselläänkin on jotain
• 1:25:54
  positiivisia psykedeelikokemuksia.
• 1:25:55
  Sekin on sanottava. Tässä on ihan tutkimusnäyttöäkin
• 1:25:58
  kyllä. Sitten tavallaan niinku varsin
• 1:26:01
  aktivismi. Esimerkki se, että pitäisikö
• 1:26:04
  lakeja muuttaa? Pitäisikö psykedeelit laillistaa
• 1:26:06
  tai jotain tällaista, niin itse en haluaisi sekoittaa tähän
• 1:26:09
  tutkimukseen. Että ne on eri keskusteluja ja
• 1:26:13
  ihan tärkeitäkin keskusteluja käydä, mutta niin kun.
• 1:26:17
  Kyllä psykiatrista voi esimerkiksi tulla lääke
• 1:26:19
  riippumatta siitä, onko ne niinku laillisia vai laittomia.
• 1:26:21
  Meillä on paljon muitakin lääkkeitä, jotka on samaan
• 1:26:23
  aikaan laittomia huumausaineita, mutta myös lääkkeitä.
• 1:26:26
  Ei se niinku estä sitä sitä sinänsä ehkä se helpottaisi
• 1:26:28
  tutkimusta, jos nää ei olisi laittomia huumausaineita, mut se
• 1:26:32
  ei ihan suoraan nyt kuitenkaan liity siihen siihen kysymykseen,
• 1:26:34
  että se on vähän eri asia. No miten tärkeintä sitten pidät
• 1:26:39
  sitä, että tutkijalla on omakohtaista kokemusta ja
• 1:26:42
  subjektiivista kokemusta ja psykedeeleistä, että on itse
• 1:26:45
  esimerkiksi kokeillut joitain aineita?
• 1:26:49
  Suomessa sellainen kysymys, että voiko koko elämänsä selibaatissa
• 1:26:54
  elää nyt katolinen pappi olla seksuaalisuuden tutkija?
• 1:26:58
  Kyllä varmasti voi. Mutta.
• 1:27:02
  Saako hän ihan samanlaista näkökulmaa siihen
• 1:27:04
  tutkimusaiheeseensa, jossa ne eivät ole koskaan harrastanut
• 1:27:06
  seksiä. Tää voi olla aika hyvä vertaus
• 1:27:07
  siihen psykelle tutkimukseen sen takia, että ne psykiatukset on
• 1:27:12
  kuitenkin niin erikoisia ja erilaisia sellaisia mitä
• 1:27:14
  useimmilla ihmisillä ei muuten elämässään ole.
• 1:27:16
  Jos ei ole vaikka vuosikymmeniä meditoinut ja saanut jotain
• 1:27:19
  uskonnollista kokemusta tai tai jotain tällaista.
• 1:27:23
  Kyllä se pappi voisi olla tosi hyvä seksuaalisuudentutkija ja
• 1:27:26
  ehkä viedä sitä tota kenttää eteenpäin vaikka kuinka, mutta
• 1:27:30
  ehkä joku voisi argumentoida, että hän ei kuitenkaan ehkä ihan
• 1:27:32
  täysin ymmärrä mitä hän on tutkimassa, jos hän ei ole
• 1:27:35
  koskaan koskaan kokenut sitä. Niin ehkä samalla argumentti
• 1:27:38
  voidaan tehdä psykedeelien kohdalla, että en mä usko että
• 1:27:40
  sä millä tavalla mikään välttämättömyys ihmisille, joka
• 1:27:42
  tekee tutkimusta tällä tällä alueella, mutta mutta ehkä voi
• 1:27:45
  voi niinku väittää, että jotain siinä on sellaista mihin ei
• 1:27:48
  niinku pääse pääse käsiksi. Jos ei jos ei sitä kokemusta
• 1:27:50
  ole. Toisaalta voidaan hyvin ajatella
• 1:27:53
  että että kyllä sitä myös ehkä vinouttaa sitä sen ihmisen
• 1:27:55
  tutkimusta, että se, että minkälaisia kokemuksia hänellä
• 1:27:58
  on ollut niistä psykedeeleistä, niin sitten varmaan saattaa
• 1:28:00
  värittää vinouttaa myöskin sitä, että mitä hän niihin suhtautuu,
• 1:28:03
  minkälaisia tutkimusasetelmia hän haluaa tehdä, mitä hän
• 1:28:06
  tulkitsee niitä tuloksia että. Niinku se riskikin.
• 1:28:09
  Milloin muuta olemassa, että ehkä parhaimmillaan meillä olisi
• 1:28:11
  niinku molempia. Ehkä olisi hyvä olla myös niitä
• 1:28:14
  tutkijoita, jotka on pysynyt täysin erossa erossa tästä tota
• 1:28:18
  psykellisesta henkilökohtaisesti ja ja tavallaan ottaa hyvin
• 1:28:21
  sellaisen etäisen ja neutraalin suhtautumistavan ehkä voi
• 1:28:24
  ajatella, että molempia molempia tarvitaan.
• 1:28:26
  Joo totta. No matkustat maailmalla puhut
• 1:28:30
  eri konferensseissa ja ja. Näet miten näihin asioihin
• 1:28:34
  suhtaudutaan myös maailmalla. Eli sulla on tavallaan hyvä
• 1:28:37
  näköalapaikka niin. Niin miten vertaisit ihmisten
• 1:28:41
  suhtautumista psykedeeleihin suomessa ja sitten muualla
• 1:28:45
  maailmassa? Ollaanko suomessa liberaalimpia?
• 1:28:47
  Ollaanko tavallaan siinä psykedeelien tutkimuksen
• 1:28:53
  eturintamassa, mutta myös siinä asennemuutoksen eturintamassa?
• 1:28:57
  Vai onko SUOMI kenties jopa liberaalimpi kuin muut
• 1:29:00
  länsimaat? Veikkaisin, että SUOMI ehkä
• 1:29:03
  kokonaisuudessaan, jos ajatellaan koko väestön
• 1:29:06
  mielipiteitä ja näkemyksiä, mutta saattaa olla kuitenkin
• 1:29:08
  vähän konservatiivisempi kuin. Ehkä esimerkiksi keski-euroopan
• 1:29:12
  keski-euroopan maat. Toisaalta sitten jos ajatellaan
• 1:29:16
  jotakin itä-eurooppaa, saati sitten jotakin itä-aasia tai
• 1:29:19
  jotain muuta maailmaa, niin ehkä me silloin ollaan enemmän siellä
• 1:29:21
  liberaalimmassa päädyssä kuitenkin toisaalta psykedeelien
• 1:29:25
  käyttö omin päin hän on lisääntynyt aika merkittävästi.
• 1:29:27
  Suomessakin. Tilasto osoittaa, että että
• 1:29:29
  moninkertaiseksi esimerkiksi 10 20 vuoden vuoden sisällä, että
• 1:29:33
  siinä mielessä ammattiyhdistys on käyttänyt kyllä psykedeelejä
• 1:29:36
  ja niistä puhutaan enemmän ja ja siinä mielessä niistä on
• 1:29:37
  tietoisuutta, mutta. Mutta tota en tiedä onko nyt
• 1:29:41
  SUOMI erityisen liberaali kuitenkaan.
• 1:29:43
  Ehkä ehkä asenteissaan tän tutkimuksen osalta meillä on.
• 1:29:49
  Jonkin verran jonkin verran tutkimusta niinku psykologian
• 1:29:52
  näkökulmasta filosofian näkökulmasta, antropologian
• 1:29:54
  kulttuuritutkimukseen ja niin niin edelleen.
• 1:29:57
  Mutta tässä kliinissä tutkimuksessa me ollaan kyllä
• 1:29:58
  selvästi jäljessä muita pohjoismaita ja ja myöskin muuta
• 1:30:01
  muuta eurooppaa, että suomessa toteutettiin yks tällainen
• 1:30:04
  silosobiini tutkimus alkoholiriippuvuuden hoitoon,
• 1:30:06
  mutta se on ainoa tällainen kliininen ihmistutkimus, mitä
• 1:30:09
  mikä suomessa on saatu toteutettua.
• 1:30:11
  Että suunnitelmia ja ja tällaisia alustavia.
• 1:30:14
  Yrityksiä on ollut useita, mutta tää on ainoa, mikä nyt on
• 1:30:16
  lopulta toteutunut suomessa, että siinä missä me ollaan
• 1:30:19
  jäljessä ruotsia ja ja tota norjaa ja tanskaa ja monia muita
• 1:30:23
  maita kyllä ja. Jos haluaa saada rahoitusta.
• 1:30:28
  Psykedeelitutkimukseen suomessa niin niin kuinka vaikeata se on
• 1:30:32
  tänä päivänä, kuinka selkeästi pitää olla tavoitteet määritelty
• 1:30:36
  ja kuinka relevantteja niiden pitää olla?
• 1:30:38
  Koetko, että rahoitusta on helpompi saada tänä päivänä?
• 1:30:43
  Kuinka monia vuosia sitten? Sanoisin, että ehkä
• 1:30:47
  kokonaisuudessaan on tällä hetkellä aika hankala saadausta
• 1:30:50
  mihinkään aiheeseen tietysti ajautuu tietyssä mielessä ja
• 1:30:53
  että tiukat ja se varmasti koskee myös myös tämän aiheen
• 1:30:57
  tutkimusta. Mä veikkaisin tietenkään tietää
• 1:31:00
  varmaksi, mut veikkaisin, että se ei ole enää mikään ongelma,
• 1:31:02
  että se tutkimus keskittyy nimenomaan psykedeeleihin.
• 1:31:05
  Voisin kuvitella, että että 10 vuotta sitten se, että se
• 1:31:08
  tutkimus käsittelee psykedeelejä olisi voinut jo sellaisenaan
• 1:31:11
  vähän kohottaa kulmakarvoja ja olla ongelma ja.
• 1:31:14
  Niin edelleen, että ehkä se ei enää ole niin kuin haitta, että
• 1:31:17
  se tutkimus koskee psykedeelejä. Mutta teillä ei tule.
• 1:31:20
  Tietysti pitää perustella erittäin hyvin hakemuksensa ja
• 1:31:23
  ja tota. Olla äärimmäisen hyvä idea, jos
• 1:31:28
  lähtee hakemaan hakemaan rahoitusta.
• 1:31:30
  Jos ajatellaan tällaista ihmistutkimusta kliinistä
• 1:31:33
  tutkimusta niin se on todella kallista, että silloin pitää
• 1:31:36
  saada aika isoja apurahoja, että sellaista voi toteuttaa, että se
• 1:31:38
  on tietysti yksi yksi ongelma mikä liittyy kaikkeen tällaiseen
• 1:31:42
  farmakologiseen tutkimukseen. Että verrattuna moniin muihin
• 1:31:46
  projekteihin, mitä minä voisin vaikka psykologian alan
• 1:31:48
  tutkijana tehdä niin jos mä haluaisin tehdä tällaisen
• 1:31:49
  kliinisen ihmistutkimuksen psykedeelin, kyllä mä tarvitsen
• 1:31:52
  niinku moninkertaisesti isomman apurahan siihen siihen kaikkeen,
• 1:31:54
  että sen takia tietysti se rahoituksen saaminen on on vähän
• 1:31:57
  hankalaa ja tarvitsee tämmöisiä isompia yhteistyökonsortioita ja
• 1:32:00
  ehkä useamman maan yhteistyötä ja ja niin edelleen.
• 1:32:03
  Mutta kuitenkin tää on sen verran haastava aihe, että
• 1:32:06
  voisin kuvitella, että kun on kerran tehty jotain tutkimusta
• 1:32:09
  niin siitä on niin paljon dataa, että että siitä riittää.
• 1:32:12
  Tavallaan ammennettavaa että ne datasetit on itsessään niin r.
• 1:32:15
  Mielenkiintoista että niitä voi tutkia.
• 1:32:17
  Mut sitten jos puhutaan sellaisesta tutkimusasetelmasta
• 1:32:20
  jota ei ollut kukaan aikaisemmin toteuttanut täysin uusi, niin
• 1:32:25
  sitten se on varmaan varsin kallista.
• 1:32:27
  Mutta mikä siitä sitten tarkalleen ottaen tekee
• 1:32:29
  kalliina? No siinä tarvitaan aika paljon
• 1:32:32
  sellaista byrokratiaa ja rakennetta, että saadaan.
• 1:32:37
  Hankkia ja pitää hallussa ja annostella ihmisille kuitenkin
• 1:32:40
  niinku laittomaksi huumausaineeksi määriteltyä
• 1:32:43
  ainetta ja tavallaan se aika huolellinen lääketieteellinen
• 1:32:48
  scriinaus ja ja valvonta ja ja kaikki se.
• 1:32:51
  Ja sitten tosiaan se, että siinä on nämä.
• 1:32:53
  Valmistelusessiot hoitosessiot, integraatiosessiot.
• 1:32:55
  Kaikkiin tarvitaan yksi tai 2 terapeuttia läsnä koko sen ajan
• 1:32:59
  jokaiselle potilaalle. Siinäkin tuli kymmeniä tunteja
• 1:33:01
  tällaista niinku terapeutin työtä jokaista potilasta kohden
• 1:33:04
  tai koehenkilöä kohden ja ja tota ja tavallaan se
• 1:33:07
  infrastruktuuri siinä ympärillä on on aika tota täytyy olla aika
• 1:33:10
  suuri sitten kun sulla on tavallaan olemassa se paikka
• 1:33:13
  missä se toteuttaa sitä ja se järjestelmä infrastruktuuri on
• 1:33:15
  sitten sitten se on tietysti helpompaa, että tällaisissa
• 1:33:17
  keskuksissa mitä paljon tehdään tällaista tutkimusta niin niin
• 1:33:19
  heillä on tietysti olemassa ne proseduurit, mut suomessa ne
• 1:33:21
  täytyisi vähän niinku. Polkaista tyhjästä tällaiset
• 1:33:23
  tutkimukset tietyssä mielessä sekin että.
• 1:33:26
  Siinä oli tavallaan yksi pieni osa, mutta mikä voi olla ehkä
• 1:33:29
  yllättävää on se, että sen itse aineen hankkiminenkin.
• 1:33:33
  Vaikka psilosybiini tällaiseen pienehkön tutkimukseen saattaisi
• 1:33:35
  helposti maksaa 50 000 € se aha, vaikka tavallaan se sitä kasvaa.
• 1:33:39
  Tuolla meidänkin metsissämme ja ehkä ehkä joiltakin
• 1:33:43
  epämääräiseltä tyypiltä kalliosta ostettuna se maksaisi.
• 1:33:45
  Sä voit jättää. Synteettinen.
• 1:33:46
  Saisi joitakin satasia, jos se ostettaisi joltakin joltakin
• 1:33:49
  hyvänmääräiseltä tyypiltä kalliosta, mutta se nimenomaan
• 1:33:52
  tehdään synteisesti labrassa ja sen takia se maksaa niin paljon,
• 1:33:55
  koska se on harmi sen tarkka prosessi ja vaan tietynlaiset
• 1:33:58
  akkreditoidut laboratoriot, jolla on tietyt luvat saa sitten
• 1:34:00
  toteuttaa ehkä. 3 paikkaa maailmassa, joka voi sitten
• 1:34:03
  tuottaa ja ja ja näin edelleen, niin just sitten se pitää.
• 1:34:08
  Kaikenlaisten byrokratian kautta sitten tuoda maahan maahan ja
• 1:34:11
  säilyttää tietyllä tavalla ja niin edelleen.
• 1:34:13
  Tavallaan tämmöinenkin yllättävä tekijä siinä on, että että
• 1:34:17
  vaikka ihmiset ajattelee, että että näitä aineitahan nyt on
• 1:34:19
  tuolla jollain kympeillä saatavilla, niin sitten kun se
• 1:34:21
  on laboratoriossa tuottoa puhdasta tutkimuskäyttöön tehtyä
• 1:34:25
  psilosybiinia, niin siitä puhutaan 10 tuhansista euroista.
• 1:34:29
  Ja, mutta jos puhutaan tutkimusasetelmasta esimerkiksi,
• 1:34:31
  jos haluaisin tutkea, että miten psilosybiini auttaa
• 1:34:35
  alkoholiriippuvuuteen, niin uskoisin että näiden tutkimuksia
• 1:34:38
  on jo tehty. Eli haluaisin yksinkertaisesti
• 1:34:42
  tehdä replikaatiota ja jos teen replikaatiota niin onko se
• 1:34:46
  sitten edullisempaa ettei tarvitse tavallaan keksiä pyörää
• 1:34:49
  uudestaan? Se on varmasti vähän vähän
• 1:34:53
  helpompaa ja ehkä vähän edullisempaa.
• 1:34:56
  Mutta kyllä suurin osa niistä kuluista on siinä silti läsnä.
• 1:34:58
  Suurin osa tulee niistä henkilö henkilöstökuluista, koska niin
• 1:35:01
  paljon ihmisiä täytyy olla mukana huolellisesti
• 1:35:03
  varmistamassa sitä sitä tota hoitoprosessia ja sen
• 1:35:06
  turvallisuutta ja ja niin edelleen.
• 1:35:08
  Ja tämä isoimmat tutkimukset mitä on käynnissä on näiden
• 1:35:11
  yksityisten firmojen lääkekehityksen osa, että heillä
• 1:35:14
  on sitä rahaa laittaa ja. Jos ajatellaan uuden
• 1:35:17
  psyykelääkkeen tuomista markkinoinnin.
• 1:35:18
  Sehän tyypillisesti maksaa siis satoja miljoonia dollareita koko
• 1:35:22
  koko prosessi alusta loppuun. Eli eli mikään kovin pieni
• 1:35:25
  start-up tavallaan tai tai pikkuporukka ei tällä sitä
• 1:35:28
  prosessia pysty käymään läpi, vaan heidän pitää kerätä ihan
• 1:35:30
  valtava määrä. Sijoittajien rahaa että
• 1:35:33
  tällainen prosessi pystytään käymään läpi läpi alusta
• 1:35:35
  loppuun. Ja jälleen kerran oletetaan
• 1:35:39
  tällainen tutkimusasetelma, että mä tutkin, että miten silloin
• 1:35:42
  symbiinit auttaa johonkin psyykkiseen vaivaan niin
• 1:35:45
  sanotusti tai riippuvuuteen. Niin kuinka paljon?
• 1:35:49
  Henkilöitä pitää olla mukana tässä itse tutkittavia
• 1:35:53
  henkilöitä, jotta me saadaan tällainen luotettava.
• 1:35:57
  Tieteellinen julkaisu tai tulos aikaiseksi tutkimus tosiaan
• 1:36:01
  vaihtelee sellaisista pienistä piloteista.
• 1:36:02
  Yleensä aloitetaan jollain 10 paikalla 10 ihmisellä.
• 1:36:06
  Sitten puhutaan tästä toisen vaiheen tutkimuksesta.
• 1:36:09
  Missä on sellaisia missä varsinaisesti osoitetaan sitä
• 1:36:10
  vaikuttavuutta. Ensimmäisen kerran silloin
• 1:36:12
  puhutaan jostakin kymmenistä, ehkä maksimissaan 100.
• 1:36:16
  Sitten näissä viimeisissä kolmannen vaiheen tutkimuksissa
• 1:36:19
  yleensä sitten. 100 100 ja 500 välillä.
• 1:36:23
  Ehkä ne yksittäiset tutkimukset, että esimerkiksi tämä kaikkein
• 1:36:26
  pisimmillään oleva psilosybiini masennuksen hoitoon tutkimus
• 1:36:28
  siinä on tavallaan 2 osatutkimusta, joista molemmat
• 1:36:31
  on noin 500 koehenkilön tutkimuksessa noin 1000
• 1:36:34
  ihmiselle. Siinä ihan viimeisessä vaiheessa
• 1:36:36
  sitten sitten tota tai puolelle heistä, koska se on
• 1:36:39
  satunnaistettu puolelle. Heistä annetaan, annetaan
• 1:36:42
  psilosybiiniä, mutta kuitenkin puhutaan sitten sadoista
• 1:36:44
  ihmisistä. Tämmöisestä tutkijalähtöiset
• 1:36:47
  tutkimukset yleensä on sitten kymmeniä.
• 1:36:49
  Joitakin kymmeniä ihmisiä. Lonkalta heitettynä.
• 1:36:52
  Jos mulla on miljoona niin minkälaista tutkimusta mä voisin
• 1:36:55
  tehdä miljoonalla? Kyllä miljoona voitaisi voitaisi
• 1:36:58
  toteuttaa. Ehkä jo tämmöinen pieni pieni
• 1:37:00
  tota kliininen tutkimus ja vähän riippuu että kuinka paljon
• 1:37:03
  ihmisiä siihen pitäisi palkata ja tekisikö tutkia sitä sitten
• 1:37:06
  vähän oman työnsä ohella ja ja tota niin edelleen, että että
• 1:37:10
  miljoona on ehkä semmoinen minimi millä millä joku
• 1:37:12
  tällainen tällainen pieni tutkimus voitaisiin toteuttaa?
• 1:37:14
  Aha, oletko itse toteuttanut tällaisia tutkimuksia, joissa on
• 1:37:19
  ihan omanlaisensa tutkimusasetelma.
• 1:37:22
  No mä olin tota boston tutkijana eli eli tuota tutkijatohtorina
• 1:37:26
  vastusti yliopistossa hollannissa ja ja siellä on
• 1:37:27
  tosiaan tällainen pitkä. Pitkä perinnepsykofarmakologian
• 1:37:30
  tutkimuksesta ja psykologien tutkimuksesta ja siellä siellä
• 1:37:33
  otin osaa näihin näihin ihmis tutkimuksiin ja ja tota.
• 1:37:35
  Yleensähän psykologipsykologian tutkija ei hirveästi pääse niin
• 1:37:39
  kun tavallaan omin käsin toimimaan.
• 1:37:41
  Mut siinä oli sinänsä hieno. Hieno tilaisuus päästä ottamaan
• 1:37:45
  verinäytteitä ja käyttämään centrifugia ja annostelemaan
• 1:37:48
  näitä lääkkeitä ja muuta tällaista, että sinänsä se oli
• 1:37:50
  hieno tutkimus. Hieno tilaisuus ottaa osaa ihan
• 1:37:52
  tähän käytännön käytännön lääketutkimukseen.
• 1:37:55
  Siellä, että että heillä on käynnissä useita useita
• 1:37:57
  tutkimuksia, muun muassa psilosybin käytöstä erilaisten
• 1:38:00
  erilaisten potilasryhmien keskuudessa.
• 1:38:03
  OK no, koska suomessa on kuitenkin vaikea taloudellinen
• 1:38:06
  tilanne ja resursseja supistetaan myös akateemisella
• 1:38:09
  puolella, niin tarkoittaako se sitä sun kannalta, että sun
• 1:38:13
  pitää tutkijana osallistua sitten tämmöisiin niinku
• 1:38:15
  kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa rahoitusta tulee sitten
• 1:38:19
  jostain muualta, jos sitä ei kerran suomessa saa?
• 1:38:23
  Se on ilman muuta toivottavaa ja niin kun ehkä se helpoin reitti,
• 1:38:26
  että jos joku on esimerkiksi tässä tapauksessa hollannissa jo
• 1:38:29
  toteuttamassa tällaisen tutkimuksen, jossa ihmisille
• 1:38:31
  annetaan abslusbiinia, niin minä voin sitten päästä osa.
• 1:38:34
  Siihen ja ehdottaa, että laitetaan tällainenkin tehtävä
• 1:38:36
  mukaan sinne tai tai tutkitaan tällaistakin asiaa siinä
• 1:38:38
  samalla. Siinä samalla.
• 1:38:39
  Sitten voidaan tutkia monien eri tutkijoiden intressejä.
• 1:38:43
  Merkittävä tekijä on EU, että että isoja tota tutkimusrahoja
• 1:38:46
  eurooppaan tulee EUN kautta. Hiljattain nää on toki tällaisen
• 1:38:51
  aika ison ison tota. Olihan se jotakin 6 ja puoli
• 1:38:53
  miljoonaa euroa tällaiseen. Kansainvälisen tutkimuksen,
• 1:38:57
  jossa tutkitaan, tutkitaan tota psykiatineista hoitoa.
• 1:39:01
  Tällaista progressiivisista sairauksista, esimerkiksi AS,
• 1:39:03
  stä kärsivien ihmisten auttamiseksi.
• 1:39:06
  Lähinnä siis heidän vahvistus, masennus, oireidensa
• 1:39:08
  lievittämiseksi, että esimerkiksi tällaiseen
• 1:39:09
  projektiin EU, lta on on tullut jo rahaa, mikä toteutuu useassa
• 1:39:12
  eri eri euroopan maassa. Kyllä onko sulla itsellä mitään
• 1:39:17
  mututuntumaa tai arvioita siitä että kuinka monta tutkijaa
• 1:39:20
  suomessa tutkii psykene tällä hetkellä?
• 1:39:25
  Pääasiallisena tutkimuskohteena on arvoisinko ehkä 10, 15, mutta
• 1:39:31
  sitten on tietysti paljon muita, jotka on jollain tavalla
• 1:39:33
  kiinnostuneita tai tai tai mukana näissä näissä
• 1:39:35
  tutkimuksissa, että luulen, että varmaan suunnilleen tunnen.
• 1:39:38
  Tunnen heidät kaikki. OK minkälainen vaikutus tai
• 1:39:41
  taustavaikutus on psykedeelitutkimusyhdistyksellä?
• 1:39:45
  No me perustettiin tää yhdistys 2016 silloin juuri mitään
• 1:39:50
  psykiatritutkimusta ollut nähtävillä suomessa ja tarkoitus
• 1:39:53
  nimenomaan oli oli tukea ja tota käynnistää tällaista tutkimusta
• 1:39:56
  suomessa ja sitten myös levittää niinku psykedeeleihin liittyvän
• 1:40:00
  tutkimuksen tuottamaa tietoa laajemmin laajemmin ja tota.
• 1:40:03
  Kyllä musta tuntuu, että siinä on ollut ollut merkitystä.
• 1:40:06
  Että yhdys on ollut aika merkittävänä.
• 1:40:08
  Merkittävänä toimijana siinä, että että tota tutkimukset on
• 1:40:11
  levitetty tietoa ja on yhdistetty ihmisiä jotka
• 1:40:13
  haluaisi tehdä tällaista tutkimusta mahdollisiin
• 1:40:15
  ohjaajiin ja ja ja niin edelleen.
• 1:40:17
  Ja myöskin niinku legitimoitui sitä, että tää on tällaista
• 1:40:19
  tähän legitiimiä järkevää tutkimusta jota voi tehdä.
• 1:40:22
  No onko asenteet kuitenkin edelleen ongelmana tässä
• 1:40:27
  tutkimuksessa? Vai koetko että asenteet ei ole
• 1:40:30
  enää ongelma vai vaan ongelma on pikemminkin rahoituksen
• 1:40:33
  puolella. Asenteet ei ole enää se tärkein
• 1:40:36
  ongelma ainakaan varmasti niillä on jonkun verran edelleen
• 1:40:39
  edelleen vaikutusta ja ja tota voi jossakin tilanteessa tulee
• 1:40:42
  eteen, mutta kyllä se isoin isoin ongelma on se tutkijan
• 1:40:44
  näkökulmasta on se on se rahoitus.
• 1:40:46
  Kyllä. Entä jos ajatellaankin
• 1:40:49
  psykedeelejä teknologiana, niin minkälainen vaikutus sillä voi
• 1:40:53
  olla sitten edelleen asenteisiin ja tutkimukseen sun mielestä?
• 1:40:58
  Niin tässä kliinisessäkin kontekstissa on välillä
• 1:41:01
  argumentoitu, että että psykedeeleillä ei pitäisi nähdä
• 1:41:04
  niinkään niin kun lääkkeenä vaan enemmän niinku apuvälineenä
• 1:41:08
  työkaluna teknologiana, että sitä voidaan verrata kirurgiaan
• 1:41:12
  että kirurgiassa me käytetään tällaisia voimakkaita
• 1:41:15
  psykoaktiivisia aineita eli siis anesteet ja nukutuslääkkeitä,
• 1:41:18
  mutta eihän niitä nukutus lääkkeitä pidetä niin kun
• 1:41:20
  lääkkeinä jotka hoitaa vaikka jotain jotain lonkkaa
• 1:41:23
  lonkkamurtumaa vaan ne mahdollistaa sen, että siinä
• 1:41:26
  tehdään kirurgia joka joka tota hoitaa sen lonkkamurtuman.
• 1:41:29
  Samalla tavalla argumentoitu, että kun psykedeelit tällaisia
• 1:41:32
  työkaluja tai teknologioita, jotka mahdollistaa esimerkiksi
• 1:41:35
  tehokkaan psykoterapeuttisen prosessin ja käynnistää sen,
• 1:41:38
  että siinä mielessä voidaan, niinku tässä kliinisessä
• 1:41:39
  kontekstissa nähdä psykiatrit myös jonkunlaisena teknologiana
• 1:41:42
  tai työkaluna. Mutta sitten.
• 1:41:47
  Tän tiukan kliinisen käytön ulkopuolella voidaan ajatella,
• 1:41:49
  että että voiko psykellit olla olla teknologia ikään kun
• 1:41:53
  ihmisten tehostamiseen tai tehostamiseen tai parantamiseen?
• 1:41:57
  Voiko ne jossain olosuhteissa parantaa ihmisten kognitiivisia
• 1:41:59
  kykyjä luovuutta esimerkiksi? Tai toimia jonkunlaisena
• 1:42:05
  siirtymäriititeknologiana, kun ihmiset kasvaa ja kehittyy
• 1:42:10
  aikuisiksi ja eri elämänvaiheissa tai tai tai
• 1:42:12
  jotain jotain tällaista, että erilaisia näkökulmia siihen,
• 1:42:15
  miten voidaan nähdä nähdä ehkä psykiatrit myös myös tosiaan
• 1:42:18
  työkaluina ja ja teknologian. Voitaisiinko me antaa
• 1:42:22
  psykeneillä esimerkiksi lapsille?
• 1:42:25
  No tää on tosi kontroversiaalikysymys.
• 1:42:27
  Mun ensimmäinen reaktio niin että on on se että ei ei kannata
• 1:42:31
  eikä se ole välttämättä hyvä ajatus, vaikka siitä ehkä voisi
• 1:42:33
  joskus jotain terapeuttista hyötyä ollakin.
• 1:42:36
  Tällaisia kokeitahan tehtiin silloin
• 1:42:38
  viisikymmentä-kuusikymmentäluvulla, että tota lapsia joita me
• 1:42:41
  nykyään ehkä ajateltaisiin autismin kirjoon kuuluviksi.
• 1:42:44
  Silloin heitä kutsuttiin, että heillä oli lapsuusiän
• 1:42:46
  skitsofrenia. Sellaista sanaa me ei enää
• 1:42:48
  käytetä, mutta todennäköisesti he oli autismin kirjoille.
• 1:42:51
  Sijoittuvia lapsia. Heitä koitettiin, hoitaa, hoitaa
• 1:42:53
  LSD, llä ja. Joitakin väitteitä siellä on,
• 1:42:56
  että siitä oli oli joillekin hyötyä ja se oli hyödyllistä.
• 1:42:59
  Mutta mut ehkä jos joskus tällainen tutkimus tehdään, niin
• 1:43:02
  ainakin se on kyllä varmasti hyvin kaukana tulevaisuudessa.
• 1:43:06
  Mä niinku ensisijaisesti ajattelen että.
• 1:43:09
  Että jos psykedeelit saa aivot tällaiseen entropisempaan ja
• 1:43:13
  kaoottisempaan, niin ehkä jopa lapsen kaltaisempaan tilaan niin
• 1:43:16
  ensisijaisesti niitä nyt kannattaisi käyttää aika
• 1:43:18
  varttuneillekin aikuisille eikä lapsille, jotka jo valmiiksi
• 1:43:21
  sellaisessa aikaa vendopissa kaoottisissa ja hyvin
• 1:43:23
  joustavassa tilassa ja hyvin plastiset aivot jo siinä siinä
• 1:43:26
  vaiheessa joka tapauksessa, että ei niitä tarvitse eikä kannata
• 1:43:29
  tehdä vielä plastisemmiksi. Totta.
• 1:43:32
  Hyvä pointti. Mulla oli tässä tällainen termi
• 1:43:37
  mainittuna kuin harm reduction. Mä en oikein tiedä miten se,
• 1:43:41
  miten miten sitä voisi kääntää suomeksi tässä kontekstissa,
• 1:43:44
  mutta että. Miten me voitaisiin keskustella
• 1:43:47
  tästä ilman että se on hoitoneuvontaa?
• 1:43:50
  Koska tässä on just se vaara, että että kun puhutaan
• 1:43:54
  psykedeelista positiivisesti niin voidaan tulkita silleen,
• 1:43:57
  että henkilö antaa jotain hoitoneuvontaa ja olet sitä
• 1:44:00
  mieltä että jonkun pitäisi käyttää psykedeelia.
• 1:44:03
  Mutta kyse on kuitenkin laittomista aineista joita ei
• 1:44:06
  voi suositella. Kenenkään käytettäväksi niin
• 1:44:10
  niin näetkö että tää on myös sellainen ongelma, että että kun
• 1:44:14
  halutaan puhua siitä, että että se sopii tietylle henkilölle
• 1:44:18
  niin niin tulkitaan hirveän helposti hoitoneuvonnaksi ja
• 1:44:23
  henkilö itse ei oikeastaan sen takia uskalla puhua näistä
• 1:44:28
  asioista. Koetko että tämä on ongelma
• 1:44:30
  sinulle itsellesi? On tässä silloin muuta sellainen
• 1:44:34
  eettinen dilemma tai ongelma, että jos psykedialaista ja
• 1:44:38
  niiden terapeuttisesta potentiaalista muista
• 1:44:40
  mahdollisuuksista puhuu, niin tuleeko siinä jollain tavalla
• 1:44:43
  niin kuin epäsuorasti kannustaneeksi ihmisiä
• 1:44:45
  käyttämään psykedeelejä omin päin?
• 1:44:47
  En itse missään tapauksessa halua mitenkään suoraan
• 1:44:49
  kannustaa tai kehottaa ketään ketään käyttämään psykedeelejä
• 1:44:53
  ihan senkin vuoksi, että monesti niistä ovat tosiaan laittomia
• 1:44:55
  suomessa, mutta myöskin sen vuoksi, että että on olemassa
• 1:44:58
  ihan aitoja. Riskejä ja potentiaalisia
• 1:45:01
  haittoja, jotka on niinku tärkeitä pitää pitää mielessä.
• 1:45:05
  Varsinkin silloin, kun ihmiset käyttävät aineita omin päin ja
• 1:45:07
  eivät välttämättä tiedä mitä ne ovat tarkalleen ottaen ja niin
• 1:45:10
  edelleen. Tälleen haittojen vähentämisen
• 1:45:14
  näkökulma on mun mielestä aivan niinku tervetullut ja
• 1:45:16
  perusteltu. Eikä se sinänsä ole mitään
• 1:45:18
  kannustamista. Se sopii kaikenlaisiin
• 1:45:22
  kaikenlaisten psykoaktivisten aineiden käyttöön, mutta myöskin
• 1:45:24
  psykedeeleihin, että on täysin asiallista puhua siitä, että jos
• 1:45:27
  ihmiset käyttävät psykedeelejä, niin miten he voivat tehdä sen
• 1:45:29
  turvallisemmin ja miten he voivat välttää niitä niitä
• 1:45:31
  keskeisiä riskejä ja minusta tuntuu, että siitä nyt on aika
• 1:45:35
  hyvä konsensus ainakin näin niin kun.
• 1:45:37
  Mielenterveys ja päihdeammattilaisten
• 1:45:39
  keskuudessa, että että se on ihan OK ja hyvä idea jakaa
• 1:45:42
  sellaista tietoa mikä saa ihmisiä käyttämään syaktiivisia
• 1:45:45
  aineita turvallisemmin ja ja tota pienemmillä riskeillä.
• 1:45:49
  Eikä se sinänsä mitään kannustamista.
• 1:45:52
  Kyllä nyt kun ollaan saatu sen verran tutkimusta aikaiseksi,
• 1:45:55
  niin niin me tiedetään, että tosiaan psykedeelailla voi olla
• 1:45:58
  positiivinen vaikutus, niin pitäisikö meidän sitten
• 1:46:00
  tavallaan etsiä tällaiset niinku matalalla roikkuvat hedelmät,
• 1:46:04
  sellaiset parhaimmat potilasryhmät niin sanotusti.
• 1:46:08
  Ja tutkia loppuun näitä ryhmiä ja sitten varmistua siitä, että
• 1:46:12
  psykedeelit sopivat heille ja he voisivat olla niinku tällainen.
• 1:46:16
  Ensimmäinen laillinen pilottiryhmä niin sanotusti
• 1:46:19
  hyvin määritelty, että on tiedetty ominaisuudet.
• 1:46:24
  Tietty tausta ja ja tällaiset tietyt kliinisesti todennetut
• 1:46:29
  diagnoosit ynnä muuta ja tavallaan sillä tavalla
• 1:46:31
  voitaisiin lähteä liikkeelle niin sanotusti laillistamaan
• 1:46:35
  psykedeelejä. Ehkä vaan tarttua ensin siihen,
• 1:46:39
  että että tätä ei mitenkään väistämättä johtaisi
• 1:46:41
  psykedeelien laillistamiseen ja ja pitäisin sen niin kun
• 1:46:44
  ajatuksen siitä, että pitäisikö laillistaa jossakin
• 1:46:46
  olosuhteissa, niin pitäisin sen erillään siitä siitä
• 1:46:48
  mahdollisesta tosiaan lääketieteellisestä käytöstä,
• 1:46:50
  terapeuttista käytöstä. Jos ajatellaan mitä kannabiksen
• 1:46:54
  kohdalla tapahtui yhdysvalloissa ja vähän muuallakin, niin siinä
• 1:46:57
  sekoittuu aika voimakkaasti. Se, että onko kannabiksella
• 1:46:59
  jotain lääkinnällistä käyttöä ja sitten tämmöinen niin kuin
• 1:47:02
  tavoite saada se lailliseksi ja muuta.
• 1:47:04
  Ja se lopulta kävi niin, että sitä lääkinnästä käyttöä ei ole
• 1:47:06
  koskaan kunnolla tutkittu, eikä sitä ole hirveän hyviä
• 1:47:08
  tutkimuksia. Mutta sitten se kuitenkin vaan
• 1:47:09
  laillistettiin ja sitten ihmiset käyttää sitä erilaisiin myöskin
• 1:47:13
  lääketieteellisiin syihin. Se oli vähän niinku.
• 1:47:16
  Huono lopputulos siinä mielessä. Että toivoisin tällaista ihan
• 1:47:20
  ihan tota kriisissä tutkimusta jatkettavan ihan riippumatta
• 1:47:23
  siitä mikä se mikä se niinku laillinen status on, mutta
• 1:47:26
  varmasti se käy tosiaan niin, että.
• 1:47:29
  Että tota etsitään joitakin käyttötarkoituksia ja ja ihan
• 1:47:34
  tästä niin kun lääkkeiden hyväksyntäprosessin luonteesta
• 1:47:37
  johtuen niin siinä käy niin että että todennäköisesti niin että
• 1:47:40
  että täällä sipsiinipohjaisia lääkkeitä hyväksytään lääkkeeksi
• 1:47:43
  jonkin tosi tiettyyn tarkkaan indikaatioon.
• 1:47:46
  Esimerkiksi tähän hoitorestentiin masennukseen.
• 1:47:49
  Mutta kaikkien lääkkeiden kohdalla varsinkin
• 1:47:51
  psyykkelääkkeiden kohdalla tapaa käydä niin että että sitten kun
• 1:47:53
  ne on markkinoilla, niillä on myyntilupa, niin sitten lääkärit
• 1:47:56
  alkaakin määräämään niitä niin sanotusti off label eli niin kun
• 1:47:59
  myös muihin tarkoituksiin kun siihen mihin ne on tarkalleen
• 1:48:01
  ottaen määritelty, että sekin on sallittua ja.
• 1:48:05
  Siinä voi olla niinku hyviä huonoja puolia, että jos vaikka
• 1:48:07
  psilosybiinilääke on sitten markkinoilla ja sitten sitä
• 1:48:10
  aletaankin käyttää vähän monenlaisiin erilaisiin
• 1:48:13
  tarkoituksiin. Erilaiset lääkärit psykiatrit
• 1:48:15
  voi voi määrätä sitä. Ja tarjota hoitoa sitten vähän
• 1:48:20
  monenlaiseen ongelmaan sellaiseenkin, mihin sitä ei
• 1:48:21
  ehkä niin tarkasti tutkittu ja ja hyväksytty, että se on ehkä
• 1:48:25
  se todennäköinen tulevaisuudenkuva, että että
• 1:48:28
  hyväksyntä tulee jollekin tarkoitukselle, mutta sitten
• 1:48:30
  sitten niitä aletaan käyttää ainakin yhdysvalloissa ja
• 1:48:32
  jossain määrin. Kyllä varmasti euroopassakin
• 1:48:34
  sitten tota monenlaisiin tarkoituksiin monenlaisissa
• 1:48:37
  konteksteissa ja. On aika vaikea ennakoida mihin
• 1:48:41
  kaikkeen se sitten johtaa ja miltä se sitten näyttää silloin
• 1:48:43
  kun ne psykiatrit ovat lääkkeenä tavallaan tuolla kentällä
• 1:48:46
  laajasti käytössä. Eli on hirveän vaikea ennustaa,
• 1:48:49
  että missä ollaan vaikka 5 vuoden päästä tutkimukseen ja
• 1:48:52
  kliinisen käytön suhteen. Kyllä se on aika hankalaa.
• 1:48:55
  Kyllä mä uskon että 5 vuoden päästä kun tässä nyt oli nämä 4
• 1:48:58
  yritystä tai tahoa jotka tosiaan on siellä kolmannen vaiheen
• 1:49:00
  tutkimuksessa niin kyllä varmaan joku näistä 4 ainakin siinä
• 1:49:03
  mielessä onnistuu että he saa sen myyntiluvan niin mä luulen
• 1:49:05
  että joku näistä näistä aineista on on tota.
• 1:49:08
  Saanut myyntiluvan siinä 5 vuoden sisällä, ainakin siellä
• 1:49:10
  yhdysvalloissa. Ne on vähän epäselvää kuinka
• 1:49:13
  nopeasti se se tota eurooppalainen lupa tulisi
• 1:49:14
  perässä, mutta sekin on mahdollista siinä siinä 5 vuoden
• 1:49:17
  vuoden sisällä kyllä. Jos euroopassa tulisi
• 1:49:20
  myyntilupia, niin kyllä mä toivoisin tietysti että että
• 1:49:23
  tällaiset hoidot tulisi osaksi julkista terveydenhuoltoa
• 1:49:25
  suomessakin, että kyse ei olisi mistään yksityisistä klinikoista
• 1:49:29
  jotka jotka tota maksaa kymmeniä tuhansia euroja, mikä on se yksi
• 1:49:32
  mahdollisuus. Mutta vaan vaan että meillä
• 1:49:35
  voisi olla vaikka psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
• 1:49:38
  filosofinen hoito ja käytössä, jos ei nyt viidennelläkin 10
• 1:49:41
  vuoden sisällä. Otetaan tällaiset nopeat ja ne
• 1:49:45
  on tosiaan tällaiset totta vai tarua tyyppiset niin.
• 1:49:49
  Mä saman väitteen se sanotaan tota että onko se totta vai
• 1:49:52
  tarua sun mielestä psykiatrilailla on aina
• 1:49:55
  hengenvaaralliseen fyysiseen riskejä tarua.
• 1:49:59
  Mystinen kokemus on välttämätön hoitovasteelle tarua.
• 1:50:04
  Psykedeeli korvaa perinteisen psykoterapian tarua kaikki
• 1:50:09
  psykedeeleiksi kutsutut aineet ovat samanlaisia.
• 1:50:12
  Tarua myöskin yllättävän samankaltaisia ehkä.
• 1:50:16
  Yksi istunto ratkaisee kaiken tarua.
• 1:50:19
  Placebo ei tarvitse huomioida, koska vaikutus on liian
• 1:50:22
  voimakas. Tarua mikroannostelu on
• 1:50:26
  tutkitusti tehokas lähes kaikkea.
• 1:50:29
  Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että taru.
• 1:50:32
  Setti setting on vain hippi puhetta taru ja kuten huomaat,
• 1:50:36
  nää on kaikki tosiaan tarun puolella ja niin oli
• 1:50:39
  tarkoituskin, koska tähän koko psykedeeenikeskusteluun liittyy
• 1:50:44
  paljon stigmoja ja jopa tabuja edelleen mutta kuitenkin.
• 1:50:50
  Jos toivoisit, että kuulija ymmärtää jotakin paremmin tämän
• 1:50:54
  jakson jälkeen. Niin mikä se olisi?
• 1:50:59
  Ehkä sen, että että psykedeeleillä on hyvin
• 1:51:02
  voimakkaita ja vaihtelevia vaikutuksia ja ne kokemukset
• 1:51:06
  mitä ihmiset niistä saa on on todella erilaisia.
• 1:51:09
  Ne voi olla joillekin tosi positiivisia ja tervehdyttäviä,
• 1:51:13
  mutta ne voi olla joillekin tosi vaikeita ja ja ahdistaviakin.
• 1:51:17
  Ja se, että psykedeelejä tutkitaan tällä hetkellä
• 1:51:20
  tällaisessa terapeuttisessa kontekstissa ja sieltä saadut
• 1:51:23
  tulokset. Ne ei ole mitenkään suoraan
• 1:51:25
  siirrettävissä siihen, että että joku omin päin, jos sekin ihan
• 1:51:27
  muunlaisessa ympäristössä käyttää sitä sitä psykedeeliä.
• 1:51:31
  Että ne mahdolliset hyödyt ja ja toisaalta riskit ja haitat on
• 1:51:35
  ihan äärimmäisen tilannesidonnaisia, että se
• 1:51:37
  miten psykiatrit vaikuttaa ja mitkä ne pitkän aikavälin
• 1:51:39
  vaikutukset on niin riippuu siitä missä niitä otetaan ja
• 1:51:43
  minkälaisella mielellä. Mutta ehkä hän erityisesti myös
• 1:51:45
  siitä, että minkälaiseen elämään sitten palataan sen jälkeen,
• 1:51:48
  että mitä siinä niinku sen jälkeen tapahtuu ja mitä
• 1:51:50
  elämässä muutoin on käynnissä, että sillä on ihan äärimmäisen
• 1:51:52
  suuri vaikutus siihen, että mitkä ne psykedeelien
• 1:51:54
  pidempiaikaista vaikutus sitten on positiiviset tai
• 1:51:56
  negatiiviset. Kyllä psykologian tohtori sekä
• 1:52:00
  Tampereen yliopiston lehtori ja psykedeelitutkimusyhdistyksen
• 1:52:04
  varapuheenjohtaja samuli kangaslampi.
• 1:52:07
  Kiitoksia, että kävit signaalipodcastin
• 1:52:09
  haastateltavana. Kiitos paljon kiitoksia, että
• 1:52:12
  jaksoitte seurata jaksoa loppuun.
• 1:52:15
  Muistakaa tilata kanava. Käykää tykkäämässä ja
• 1:52:18
  kommentoimassa mitä mieltä olette tästä aiheesta.
• 1:52:21
  Mun nimi on george lapinlampi ja tämä oli signaalipodcast.
• 1:52:25
  Ensi jaksoon moi moi. Valitse.