Latest / Mitä tulisi tietää? / Jumalasta (ja sen synnystä)

Transcript

Jumalasta (ja sen synnystä) · Mitä tulisi tietää?

• 0:00
  Tervetuloa mitä tulisi tietää podcastiläiset se on siltala
• 0:03
  mikko täällä ja. Näinhän se on, että kun näitä
• 0:07
  podcast-aiheita miettii, niin aika usein se käy meikäläisellä
• 0:10
  jotenkin mielessä, että mitä isompi sitä parempi siis aihe ja
• 0:15
  tänään käsitellään yksi ihmiskunnan suuremmista
• 0:18
  kysymyksistä. Se on nimittäin muun muassa
• 0:21
  sellainen, että mistä ajatus jumalasta oikein sai alkunsa,
• 0:25
  oliko alussa monta jumalaa vai yksi ainoa?
• 0:28
  Entä mitä muinaiset myytit arkeologia ja raamatun erilaiset
• 0:31
  tekstit kertoo tästä kaikesta meille.
• 0:35
  Tänään on vieraana teologi ville mäkipelto, joka on ollut mukana
• 0:38
  muun muassa kirjoittamassa kirjaa jumalan synty.
• 0:42
  Ville osaa avata isoja teologisia ja historiallisia
• 0:45
  aiheita selkeästi ja kiinnostavasti.
• 0:47
  Me puhutaan jumalan kuvan synnystä mono tasmin noususta ja
• 0:51
  siitä, miksi ihmiset ylipäänsä tarvitsevat jumalia.
• 0:54
  Ja kyllä me vähän mietitään sitä, että millainen merkitys
• 0:56
  jumalalla on meille. Tässä on keskustelu, joka
• 1:00
  saattaa yllättää, mutta ainakin se haastaa ihan jokaisen
• 1:05
  kuulijan. Mitä tulisi tietää podcast?
• 1:23
  Mä vältän hirveän usein sanaa sukeltaa tai yritän välttää
• 1:26
  sitä, että aina sukelletaan jonnekin.
• 1:28
  Joo jonkinlaista kahlaamistahan tää näiden tällaisten asioiden
• 1:32
  parissa tuntuu olevan, kun erityisesti otetaan asialistalle
• 1:37
  yksi semmoinen niinku ihmiskunnan suurimmista
• 1:39
  kysymyksistä. Jumala ja nyt on sanottava myös
• 1:42
  ton toivevieras podcastissa kun kyselin että ketä haluaa sitten
• 1:45
  vieraaksi, niin ville mäkipelto sieltä tuli pariin useampaankin
• 1:48
  otteeseen. Tervetuloa ville ihan aluksi
• 1:50
  mitä tulisi teiltä podcast. Kiitos ilolle ja kiva kuulla,
• 1:54
  että minua on myös toivottu. Kyllä on toivotti ja siellä
• 1:57
  käytiin jopa nyt tuolla sitten kun tiedät että ihmiset on
• 2:00
  hirveän hanakoita kommentoimaan kaikkea, niin siellä on kyllä
• 2:02
  kaikenlaista nyt sitten sellaista keskustelua käyty,
• 2:04
  mutta yllättävän tai en sano yllättävän vai hirveän paljon.
• 2:07
  Sulla on sitten myöskin semmoisia niinku.
• 2:09
  Onko hyvä sanoa hyväsymisiä puolustajia, ihmisiä kun se on
• 2:12
  jotkut teilailee. Tavallaan varmaan tietämättä
• 2:14
  asioista mitään tuolla sosiaalisessa mediassa, niin
• 2:17
  sitten näinhän se menee. Puoliasi pidetään, se on hyvä
• 2:20
  eli aiheena jumala jumalan synty.
• 2:24
  Kirjassa sulla on ollut vahvasti sormet pelissä, joten oletan,
• 2:27
  että tästäkin johtuen paitsi tietenkin koulutustaustastasi ja
• 2:30
  muutenkin niin niin tota löytyy sitten meille ihan varmasti
• 2:34
  tarpeeksi tietoa, että päästään täältä asiaa pureskelemaan.
• 2:36
  Mä voisin aloittaa kuitenkin ville sillä että kun mä pistin
• 2:39
  myös sitä kuuntelijakysymyksiä, että saa laittaa jos jos tota
• 2:42
  tulee ideoita, niin tässä on nyt aika sellainen.
• 2:45
  Että lähdetään perusasioiden ääreltä, olisi marjo pehkonen
• 2:48
  laittanut kysymyksiä aloitellaan tällä.
• 2:52
  Kysymys on yksinkertainen, milloin se ilmestyi tänne?
• 2:55
  Milloin jumala ilmestyi tänne, niin se onkin.
• 2:57
  Se onkin hyvä kysymys tota meidän kirja jumalan synty
• 3:00
  lähtee liikkeelle sieltä vuoden 1000 ennen ajanlaskua
• 3:04
  paikkeilta, mutta varmaankaan jumalan konsepti ei ole silloin
• 3:08
  ensimmäistä kertaa ilmestynyt, että sehän on sellainen
• 3:11
  tutkijoiden sillä tavalla kiistelemä aihe, että milloin
• 3:15
  alunperin joku on. Keksinyt, että olisi joku meistä
• 3:18
  irrallinen toimija, joka toimii jossakin jollakin tavalla, joka
• 3:23
  voitaisiin nykyajassa määritellä jumalaksi, että eihän eihän
• 3:25
  siitä siitä mitään sellaista varmaan pysty sanomaan, mutta
• 3:28
  kyllä se näyttää siltä, että että jumalaan uskominen on
• 3:32
  ihmiselle lajityypillinen ominaisuus ja se liittyy tähän
• 3:35
  homo sapiens lajiin tota toimintaan ja tapa järjestäytyä
• 3:39
  ja tapana ajatella ajatella maailmaa, että melkeinpä
• 3:42
  kaikissa kulttuureissa jossa ihmisiä on ollut niin jonkin
• 3:45
  tyyppisiä. Tuonpuoleisia, persoonallisia
• 3:49
  toimijoita on uskottu olevan, että kyllä se tähän meidän
• 3:51
  niinku lajin lajin ja aivojen toimintaan varmasti liittyy.
• 3:57
  Niin tää oli. Mä olin itse sen takia otin
• 3:58
  tähän ekaksi, koska ensimmäinen oma kysymys olisi ollut, että
• 4:00
  mistä mistä ajatus jumalasta alunperin syntyi, niin se nyt
• 4:03
  tavallaan tuli tuossa käsiteltyä.
• 4:06
  Joo kyllä kyllä se näin on. Ja kyllä mä itse ainakin lähden
• 4:09
  sitä selitystä näin niinku tieteellisestä ja
• 4:12
  historiallisesta näkökulmasta hakemaan juurikin ihmisen
• 4:15
  tavasta ajatella ihmisen tarpeista ihmisyhteisöjen
• 4:18
  tarpeista, ihmisyksilöiden tarpeista ja tavasta hahmottaa
• 4:21
  maailmaa. Tietenkin sitten toinen tapa
• 4:24
  lähestyä on sitten uskonnollinen tapa, jolloinka sitä selitystä
• 4:28
  lähdetään hakemaan. Sitten sellaisista sfääreistä
• 4:30
  mitä tiede ei pysty tavoittamaan.
• 4:32
  Mutta mä itse tarkastelen kysymystä niinku
• 4:34
  historiantutkijana ja silloin se on minusta niinku mielekäs
• 4:37
  lähtökohta. Kuinka iso osa?
• 4:40
  Jumalakokemuksista sieltä alkupäästä on ollut tämmöisille
• 4:43
  niinku shamanismille ja sienien syömisellä ja päihdyttävillä
• 4:46
  aineilla, että on saatu tällaisia.
• 4:49
  Jos nyt ei yliluonnollisia niin ainakin semmoisia niinku yli
• 4:53
  itsestään ulkopuolella olevia kokemuksia no.
• 4:55
  Meillähän ei ihan mitä kauemmas. Me historiassa mennään niin sitä
• 4:58
  vähemmän meillä on niinku semmoista kokonaiskuvaa, että se
• 5:00
  todistusaineisto mitä meillä on on aika niin kuin satunnaisesti
• 5:03
  säilynyt, että on vaikea sanoa prosentuaalisesti, että miten
• 5:07
  moni vaikka uskonnollisista kokemuksista olisi indusoitu
• 5:10
  jollakin aineella ja miten moni ei.
• 5:12
  Mutta mun oma. Niinku kaikkeen siihen
• 5:15
  osaamiseen niin perustuen oma arvio on se, että kuitenkin
• 5:18
  nykyään vähän liioitellaan sitä niinku aineiden merkitystä
• 5:22
  uskonnollisten kokemusten synnyttäjänä, että kuitenkin
• 5:26
  nykyajassakin valtaosa ihmisten uskonnollista kokemuksista
• 5:29
  syntyy niinku ihan niinku luonnollisesti ilman ilman
• 5:33
  mitään aineita. Ja sitten on tutkittu kyllä
• 5:36
  esimerkiksi tällaisia jumalan kohtaamiskokemuksia, jotka on
• 5:39
  saatu joko niinku psykedeelejä käyttämällä tai sitten ihan.
• 5:43
  Muuten vaan uskonnollisessa viitekehyksessä, niin ne on
• 5:44
  niinku. Laadultaan hyvin samantyyppisiä
• 5:47
  kokemuksia, että niissä on paljon samoja elementtejä, mutta
• 5:50
  sitten vaan silloin kun siellä on joku sieni tai joku apuna
• 5:52
  niin se on niinku tietyllä tapaa voimallisempi ja voimakkaampi ja
• 5:55
  immersiivisempi se kokemus, mutta että se on hirmu
• 5:58
  tavallista, että ihmisen aivot synnyttää ihan luonnostaan
• 6:01
  tämmöisiä kokemuksia, jotka yrittää niinku ikään kuin sen
• 6:05
  sen semmoisen näkyvän maailman rajan.
• 6:10
  Onko siinä osa myös sellaista ja kun mietitään että mikä sen
• 6:13
  käynnistää tämmöisen niin kun jumalan keksimisprosessin
• 6:16
  tavallaan että se nyt semmoisella on tarve, niin onko
• 6:19
  osa siitä semmoisen sitä semmoista ihmisen
• 6:20
  voimattomuutta, siis sitä, että haluaa ulkoistaa vastuun
• 6:24
  jollekin muulle kun ei ihan itse riitä.
• 6:26
  Joo, kyllä se tietyllä tapaa se mä ajattelin että se on
• 6:29
  semmoista niinku ihmisen. Ihmisen halua niin kun ymmärtää
• 6:34
  ja sitten toisaalta kontrolloida ympäristöään ja siihen liittyy
• 6:37
  sitten tavallaan se voimattomuus, että että yksi
• 6:40
  semmoinen ihan keskeinen minusta käänne on juurikin se ja mitä me
• 6:43
  avataan tuossa kirjassakin, että kun ihminen siirtyy tämmöiseen
• 6:45
  maanviljelyyn maanviljelyyn ja ja ihminen oli yhä enemmän,
• 6:48
  vaikka tässä äidin armoilla, niin sen jälkeen yllättäen
• 6:52
  rupesi olemaan paljon semmoisia jumalia, jotka liittyy
• 6:54
  sääilmiöihin ja sääilmiöiden. Ikään kuin hallitsemiseen, että
• 6:57
  kun meillä on joku tietty jumala, jonka puoleen voidaan
• 6:59
  kääntyä sateen saamiseksi, niin sitten kaiken varalle käännytään
• 7:02
  sen. Jumalan puoleen että se ikään
• 7:05
  kuin se säiden armolaulaminen on luonut tarpeen synnyttää
• 7:07
  tämmöistä niinku keinoa hallita, sitä sitten myöhemmin me ollaan
• 7:10
  opittu ymmärtämään säitä paremmin ja se keino hallita tai
• 7:13
  vähemmänkin ennustaa säitä, niin tulee sitten muista
• 7:16
  selityksistä. Mutta jos me katsotaan juuri
• 7:18
  vaikka juutalaisen jumalakuvan alkujuuria, niin kyllä se
• 7:21
  jumaluuden yhteys sääilmiöihin on siellä kaikista varsimmista
• 7:25
  lähteissä aika olennainen. Mainitsikin jo, että jumalia oli
• 7:30
  monta ja monenlaista ja kaikkiin näihin säiden tarpeisiin ja
• 7:33
  varmaan moneen muuhunkin tarpeeseen.
• 7:35
  Oliko aina kun me mitä kauemmas mennään niin onko ne sieltä ne
• 7:38
  ensimmäiset mitä löytyy että niitä oli monta niitä jumalia?
• 7:40
  Joo, kyllä se pääsääntöisesti on näin, että jos me katsotaan
• 7:43
  ihmiskunnan sivilisaatioiden historiaa, alkaa sieltä muista
• 7:46
  egyptistä monesta mesopotamiasta ja sitten myös idästä, niin
• 7:51
  kyllä niinku varhaisemmissa sivilisaatioissa on ollut aina
• 7:53
  useampia jumalahmoja. Ja usein juurikin näin, että.
• 7:57
  Että ne jumalilla on aina omat ikään kuin vastuualueet.
• 7:59
  Mistä ne vastaa, että meillä on vaikka työläisillä omia jumalia
• 8:02
  käsityöläisillä sitten meillä on.
• 8:04
  Myrskyllä oma jumala auringolla oma jumala, jumala, jonka
• 8:08
  puoleen käännytään osaltaan lapsia ja niin edelleen, että
• 8:11
  että selkeästi niin kuin nämä ihmis ihmiselämän osa-alueet on,
• 8:15
  on niin kuin kaikki synnyttäneet, vähän niin kuin
• 8:18
  omia jumalia, joiden puoleen käännetään.
• 8:20
  Tämmöinen polyteistinen eli monijumalainen maailma on kyllä
• 8:23
  niin kuin voisi sanoa, että se on sellainen lähtöasetus
• 8:26
  ihmislajille ollut ja sitten, että siitä on lähtenyt
• 8:29
  syntymään. Sitten tämmöinen monoteistinen
• 8:31
  käsitys eli ajatus missä uskotaan vain yksi jumalan
• 8:34
  olemassa. Niin sehän on historiallinen
• 8:37
  kurjous, että että jos me katsotaan niinku tuhansia vuosia
• 8:40
  maailmanhistoriaa eri kulttuureita, niin se, että
• 8:42
  meillä meillä tota on syntynyt tämmöinen monoteistinen kehitys,
• 8:46
  niin se on hyvin poikkeuksellista kyllä.
• 8:50
  Onko huomattavissa sellaista kun paljon ajattelee sitä että
• 8:54
  valistus ja se semmoinen tiedon lisääntyminen, tieteen
• 8:56
  kehittyminen, kaikki tällainen niin sitten ehkä vähentää sitä
• 8:59
  tarvetta siihen selittää ilmiöitä tai asioita
• 9:02
  jumaluuksien kautta niin. Onko siellä havaittavissa
• 9:05
  sellaisia, että jos on ollut vaikka en mä nyt tiedä mulle
• 9:07
  tulee mieleen meren jumala, joka on ajateltu, että nyt
• 9:09
  merikäyttäytyy tällä tavalla, että on meren jumala.
• 9:11
  Mutta sitten kun tiede tuleekin selittää, että miksi se
• 9:13
  merikäyttäytyy sillä tavalla, niin onko siinä sitten enää
• 9:16
  tarvetta jumalalle? Onko tää semmoinen luontainen
• 9:17
  kehityskaari? Se se niin onko se luontainen
• 9:20
  kehityskaari niin sitä mä en tiedä, mutta se on kehityskaari
• 9:22
  mikä on tapahtunut tässä meidän länsimaiden historiassa ja se
• 9:25
  mitä se on tehnyt tavallaan valistus on se, että se on
• 9:28
  työntänyt niin kun tällaiset uskonnolliset selitykset ja
• 9:31
  jumalat pois sieltä virallisen virallisesta niinku yhteiskunn.
• 9:34
  Jos toi on valtaapitävistä ja laeista ja muista, että vielä
• 9:38
  keskiajan euroopassakin jumalilla ja kirkolla ja
• 9:41
  uskonnollilla selvityksellä oli paljon keskeisempi rooli.
• 9:44
  Mutta sitten kun tuli valistus niin se tavallaan niin kuin
• 9:47
  lähdettiin siinä virallisessa kehikossa hakemaan selitystä
• 9:49
  muualta ja tiede otti paljon vakiintuneemman asemaa ja sitten
• 9:53
  tuli tietenkin syntyi tietynlainen talousjärjestelmä,
• 9:55
  jossa ei jumalilla ollut siellä sun muuta, että tää niinku
• 9:58
  viimeiset parisataa vuotta länsimaissa on syntynyt
• 10:01
  tämmöinen sekulaariyhteiskuntajärjestys,
• 10:03
  mutta se on vaan työntänyt. Palat pois sieltä
• 10:06
  yhteiskuntajärjestyksestä, että ne jumalat on säilynyt edelleen
• 10:09
  ihmislajilla ja ihmisillä ja se on niin kuin tehnyt jumalista
• 10:13
  enemmän sellaisen henkilön henkilökohtaisen ominaisuuden ja
• 10:17
  kokemuksen, että meillä on niinku ihmisten arjessa hengillä
• 10:20
  ja jumalilla ja henkisyydellä on edelleen monesti valtava
• 10:23
  merkitys, mutta ei siellä niinku virallisessa sfäärissä toki
• 10:27
  sitten on. Se on se vaikuttanut se kehitys
• 10:29
  sitten siihen, että myös sekulaarisaatio on ihan ihmisten
• 10:31
  ajattelussakin. Edistynyt ja mitä enemmän kansa
• 10:34
  on sivistynyt ja koulutettu ja opiskelee, niin sitä enemmän
• 10:37
  näyttäisi siltä, että jumalat myös.
• 10:39
  Väistyy ihmisten ajattelusta. Sitten te teidän kirjassa olette
• 10:44
  totta kai asiaan, kun olette sukeltanut niin muinaisia
• 10:48
  jumalyittejä tutkinut niin tuota mitä ne muinaiset myytit kertoo
• 10:52
  jumalista niillä alueilla, joita tutkitte.
• 10:55
  Joo, meidän meidän niinku maantieteilijänä kiinnostuksen
• 10:59
  kohde on tuo levantti. Elikkä levantti tarkoittaa
• 11:02
  välimeren sitä itäpoukamaa, jossa tänä päivänä on
• 11:05
  israel-palestiina syyria jordania näitä valtioita eli.
• 11:10
  Puhutaan lähi-idästä ja siksi minkä takia me fokusoidaan sinne
• 11:12
  on ihan vaan se, että siellä on nimenomaan syntynyt
• 11:14
  juutalaisuuden ja kristinuskon jumalakäsitys ja sieltä se on
• 11:17
  sitten lähtenyt leviämään. Leviämään voittokulkua niin,
• 11:21
  että kristinuskosta on vaikka tullut maailman kannatetuin ja
• 11:24
  suosituin uskonto tällä hetkellä eli sieltä lewantista pitää
• 11:27
  ikään kuin hakea sitä jumalan alkuperää.
• 11:30
  Ja nyt meillä on silleen niinku kahdenlaisia tietolähteitä siitä
• 11:34
  jumalan maailmasta, että meillä on toisaalta nää raamatun
• 11:37
  tekstit, jotka on hyvin ongelmallisia historian
• 11:40
  tutkimuksen näkökulmasta, koska ne on varsin myöhäisiä tekstejä
• 11:43
  eli. Ramlund teksteissä kuvataan
• 11:45
  sellaisia tapahtumia, jotka sijoittuu niinku tuhansia vuosia
• 11:49
  taaksepäin historiassa. Eli jos me vanhan testamentin
• 11:53
  tekstit on vaikkapa koottu ja toimitettu koko vuoden 586
• 11:56
  jälkeen ennen ajanlaskua alkua ja niissä kuvataan vaikkapa
• 11:59
  jotenkin moosesta, joka ajoitetaan sinne 1200 ennen
• 12:02
  ajanlaskua alkua niin se tarkoittaa sitä, että joku on
• 12:05
  niinku kirjoittanut 7 800 myöhemmin tällaisesta
• 12:07
  henkilöstä, jonka oletetaan eläneen 700 viiva 800 vuotta
• 12:12
  sitten. Eli tässä välissä on niinku
• 12:13
  paljon sellaista tulkintaa ja historiaa tapahtunut jossa ikään
• 12:17
  kuin siihen muinaisuuteen katsotaan siitä myöhäisemmästä
• 12:18
  tilanteesta käsin. Mutta sitten meillä on
• 12:22
  arkeologista aineistoa, mitä on kaivettu hyvin runsaastikin
• 12:25
  esille lisalestiin ja sitten muutenkin sieltä levantin
• 12:28
  alueelta ja se kuvastaa oikeastaan sitä varhaisempaa
• 12:31
  jumalan maailmaa tuolla alueella ja ja se, mikä mitä sieltä
• 12:35
  arkeologisesta aineistosta avautuu, niin on nimenomaan se
• 12:39
  näkymä, että tuolla alueella vallitsi ihan samalla tavalla
• 12:41
  semmoinen monijumalainen järjestelmä kuin mitä
• 12:44
  muuallakin, että esim. Muinaisen israelin varhaisessa
• 12:49
  kuningaskunnassa uskottiin useisiin jumaliin, että siellä
• 12:52
  oli sel. Yks pääjumala, joka oli
• 12:54
  alunperin el niminen ja sitten myöhemmin jahveniminen.
• 12:57
  Mut sitten hänellä oli kaikenlaisia.
• 13:01
  Jumala-apureita jumaltenneuvostossa.
• 13:02
  Siellä alueella tunnettiin muun muassa barcel jumala, joka oli
• 13:06
  myrskyn jumala ja asera, joka oli naispuolinen pääjumalan
• 13:10
  puoliso ja ja muitakin jumaluuksia, että tämmöinen
• 13:13
  niinku monijumalainen järjestelmä sieltä kyllä
• 13:15
  avautuu, joka sitten myöhemmissä raamatun teksteissä vähän niinku
• 13:19
  tulkitaan pois. Tää oli no pitkä vastaus.
• 13:23
  En muista että kysyit, mutta ajatuksen kulkuni on sellainen
• 13:26
  ajatuksen kulkuni on sellainen että se lähtee kulkemaan kun
• 13:29
  vastaa. Hyvään laariin se meni.
• 13:34
  Mitenkäs sitten tämmöisellä niinku pääkallopaikoilla uskon
• 13:36
  jos ajatellaan uskontoa ja niin kun.
• 13:39
  Niin uskontoja nimenomaan kun mä itse vertaisin vähän, että nyt
• 13:42
  kun näyttää siltä että tiede on tieteessä, ollaan kumoamassa
• 13:46
  sitä käsitystä, että alkuräjähdys olisi tapahtunut
• 13:49
  silloin ja tällöin koska nyt näkyy tuolla että siellä onkin
• 13:52
  paljon vanhempia juttuja kun mitä meidän käsitys niin
• 13:55
  sanotusta alkuräjähdyksestä on niin mitäs uskonto selittää tän
• 13:57
  oman alkuräjähdyksensä tästä jumalan synnystä, jos siellä
• 13:59
  kerran taustalla on selkeitä niinku varhaisempia versioita,
• 14:04
  pistetäänkö vaan laput silmille ja ollaan että eiku tämä se on
• 14:07
  vai myönnetäänkö silleen, että kyllä tämä jotenkin on
• 14:08
  muotoutunut. Se vaihtelee tosi paljon, että
• 14:11
  kun me puhutaan yksittäisestä uskonnosta, sanotaan vaikkapa
• 14:13
  kristinuskosta, niin mä itse oon sitä mieltä, että meidän olisi
• 14:16
  järkevämpi puhua niinku monikossa kristinuskoista, koska
• 14:19
  siellä kristinuskon sisällä on niin erilaisia tavallaan
• 14:22
  tulkintoja siitä omasta perinteestä ja esimerkiksi sen
• 14:25
  suhteen on vaihtelua, että miten paljon hyväksytään tieteen
• 14:29
  selitykset ja miten paljon vaikka ajatellaan, että tiedettä
• 14:33
  ei pitäisi hyväksyä osaksi sitä uskontoa, että.
• 14:36
  Jos mennään toiseen äärilaitaan, niin meillä on ihmisiä jotka on
• 14:38
  sitä mieltä, että tiede on ihan ihan tota.
• 14:41
  Saatanallinen huijaus, johon ei pidä kuunnella ja se
• 14:43
  maailmankuvan pitää rakentaa siitä omasta uskonnollisesta
• 14:46
  tulkinnasta ja silloin niin kuin hylätään tieteellinen selvitys
• 14:49
  ja ajatellaan vaikka että maapallo on 6000 vuotta vanha
• 14:51
  niin kuin raamatusta voidaan päätellä ja ja niin edelleen.
• 14:54
  Ja sitten taas toisessa päässä, mikä on ehkä tavallisempaa
• 14:57
  kuitenkin tänä päivänä on se, että hyväksytään niitä tieteen
• 15:00
  selityksiä ikään kuin mekanismeilla, millä maailma on
• 15:03
  tullut syntyneeksi, mutta sitten haetaan sitä uskontoperinteestä
• 15:06
  toisenlaisia vastauksia eli vaikkapa.
• 15:09
  Selityksiä siihen, miksi me ollaan täällä tai mikä elämässä
• 15:12
  on tärkeää. Että että kyllä niinku
• 15:14
  kristinusko varsinkin joka on käynyt läpi aika pitkään
• 15:17
  sekulaarisaatiokehityksen, niin siinä siinä enenevissä määrin
• 15:20
  kyllä niinku hyväksytään tiede semmoiseksi keskustelukaveriksi
• 15:23
  siihen uskonnon sisälle, mutta mutta.
• 15:26
  Vaikkapa tämä monijumalaisuus niin siitä siitä kuulee
• 15:28
  monenlaisia selityksiä, että osa on, koska vanhassa testimies on
• 15:32
  kuitenkin kuvataan sitä monimalaisuutta.
• 15:34
  Sitä kuvataan hyvin kriittisesti niin ikään kuin jos olet oikein.
• 15:39
  Oikean sisällä siinä raamatun maailmankuvassa, niin sä
• 15:41
  hyväksyt sen, että joo nää israelilaiset välillä palvoin
• 15:44
  näitä epäjumaloja, mutta he teki väärin silloin kun he palvoi
• 15:46
  niitä. Ja sitten niitä piti aina
• 15:48
  nuhdella välillä, mutta historiantutkijan kuva on
• 15:51
  erilainen, eli historiantutkimus lähtee siitä, että ei näitä
• 15:54
  alunperin myöskään mitenkään tuomittu näitä muita jumalia,
• 15:57
  että ne ei ollut epäjumalia, vaan ne oli osa sitä
• 15:59
  muinaisuuden yhteiskuntaa. Ja tää arvio siitä, että ne
• 16:02
  olisi epäjumaloja. Ne on syntynyt vasta myöhemmin
• 16:04
  ajassa, jolloinka monotismi on jo kehittynyt ja ne muut jumalat
• 16:07
  on ikään kuin jälkeenpäin tuomittu epäjumaliksi.
• 16:11
  Jos ajatellaan sieltä nyt sitten sitä levantin aluetta ja vaikka
• 16:14
  laajennetaan sinne lähiseuduille vaikka olettekin keskittynyt
• 16:17
  siis sitä levantin alueeseen. Mutta onko siellä havaittavissa
• 16:20
  semmoista jos niinku vertailee? Onko ne ihan tosiaan samanlaista
• 16:24
  kehitystä ollut siellä samankaltaiset jumalat vai onko
• 16:27
  ollut jotain merkittäviä eroja? No levan levantti on tietenkin
• 16:30
  laaja alue että siellä esim. Jos otetaan vaikka se eljumala
• 16:34
  joka on israelin nimessä, siinähän on.
• 16:37
  Tää on tavallista, että hepreassa on tällaisia teorisia
• 16:39
  elementtejä niin missä eli jumalan nimi on jossakin nimessä
• 16:43
  sisäänrakennettuna ja se yleensä kuvastaa sitä mikä jumalaa on
• 16:46
  niinku tärkeä vaikka. Israel niin se tarkoittaa, eli
• 16:49
  jumala hallitsee ja se el on niinku siinä sisäänrakennettuna,
• 16:53
  niin tää eljumala tunnetaan lähialueelta myös laajemmin,
• 16:56
  että siellä on esimerkiksi heettiläisiltä.
• 16:59
  Nykyisen turkin alueelta on säilynyt tämmöinen elkunirsa
• 17:02
  myytti, jossa tää elkunirsa on käytännössä sama jumala kuin el
• 17:06
  ja siellä kuvataan elkunirsan ja aceran välinen avioliitto.
• 17:10
  He on tämmöinen jumalapariskunta ja sitten vaikka ungaritissa,
• 17:13
  joka on tosi tärkeä. Nykyisen Syyrian puolelta
• 17:16
  löytynyt pronssikautinen satamakaupunki, niin siellä
• 17:19
  sieltä tunnetaan myös tää eli jumala.
• 17:21
  Ja sieltä tunnetaan monia muitakin jumalia, mitä myös
• 17:24
  vanhassa testamentissa tunnetaan.
• 17:25
  Ne valottaa hyvin sitä uskonnon varhaisvaihemista.
• 17:28
  Raamattu ei vielä ei vielä kerro, mut toki sitten mitä
• 17:31
  laajemmin skaalataan, niin sitten tavallaan ehkä vaikkapa
• 17:36
  se ilmiö, että joku jumala saattaa kehittyä pääjumalaksi ja
• 17:39
  sitten hänellä on tämmöinen jumalan neuvosto, vähän niinku
• 17:42
  jumalten kaupunginvaltuusto, missä asioita päätetään, mut
• 17:46
  puheenjohtaja kuitenkin sitten sanoo viimeisen sanan, niin sen
• 17:48
  tyyppinen niinku jumalten neuvosto tai tavallinen
• 17:51
  neuvosto, niin se ajatus on kyllä.
• 17:53
  Laajemminkin muinaisessa myös britanniassa ja sitten tiettyinä
• 17:56
  aikoina niinku vaikkapa pablo niassa marduk jumala on
• 18:00
  saavuttanut sellaista niinku suurimman jumalan asemaa.
• 18:04
  Joku voisi sanoa, että siinä on jos jos se kehitys olisi
• 18:06
  jatkunut, niin sielläkin olisi voinut syntyä ehkä jonkinlainen
• 18:08
  mono tasmi, että hän oli tällainen niinku kaupunki,
• 18:11
  kaupunginta jumala ja tietyllä tapaa myös sen pavilon kaupunki
• 18:16
  kulttuurin niinku yhtenäistä ja ja muu, että kun meillä oli
• 18:19
  tämmöinen yksi jumala ja toki egyptissäkin on ollut tämmöisiä,
• 18:22
  että on yritetty vakiinn. Yksi jumalaa, mutta mutta
• 18:26
  missään se kehityskulku ei ole sitten kuitenkaan mennyt niin
• 18:28
  pitkälle kuin mitä se meni. Juutalaisuuden ja kristinuskon
• 18:30
  osalta. Jos se jos siellä tota jumalien
• 18:34
  keskuudessa olisi työhakuilmoitus pääjumalainen
• 18:38
  mikä on niinku mitkä on hyvät pääjumalan ominaisuudet, että
• 18:41
  semmoiseksi valikoima. Pitää olla monta lasta.
• 18:44
  Se on tota ukaritista jossa juuri tätä eljumalaa eljumalan
• 18:48
  ja aserajumalan valista avioliittoa kuvataan niin siellä
• 18:51
  pääjumalalla on 70 lasta ja ne on kaikki sitten niitä alempia
• 18:55
  alempia jumaluuksia. Ja täähän on hyvin tavallinen
• 18:58
  tapa kuvata jumalan pantheonia, että se on perhe.
• 19:00
  Myös monessa kreikassa tunnetaan tän tyyppinen tapa kuvata
• 19:04
  kuvata, että se on. Se on ehkä sellainen.
• 19:06
  Se on suuren perheen semmoinen patriarkka on ainakin monessa
• 19:10
  lähi-idässä ollut aina egyptissa ja kreikassa roomassa myös
• 19:14
  niinku se on ollut semmoinen oleellinen sitten ehkä ehkä
• 19:17
  niinku se, että on. Hyvä tuomari ja
• 19:20
  oikeudenmukainen. Se on semmoinen eli jumalan
• 19:23
  ominaisuus, joka on sitten siirtynyt myöhemmin jos
• 19:25
  jahvajumala ja edelleen tänä päivänä.
• 19:27
  Jos kristityltä kysyy minkälainen jumala on, niin
• 19:29
  sanotaan, että jumala on oikeudenmukainen ja jumala on se
• 19:31
  tuomari, joka sanoo viimeisen sanan, et se periytyy ihan
• 19:34
  köyheltä muimisen miesoputamiaan perinteestä siinä missä silloin
• 19:39
  varhaisessa polyteismissa saattoi olla niin, että ne
• 19:41
  jumalat vähän niinku alemmat jumalat keskenään kahnaili ja
• 19:44
  sitten eli jumala sanoi viimeisen sanan, niin tänä
• 19:47
  päivänä sitten jumala on yksin. Sitten päättää ihmisten
• 19:51
  asioista, että se fokus on vähän muuttunut, mutta se rooli on
• 19:54
  säilynyt säilynyt kyllä, mutta. Tuossahan peilataan aika hyvin
• 19:58
  tämmöistä niin kuin hyvää hallitsijaa.
• 20:01
  Ja se on tuommoista. Niin kuin se semmoinen
• 20:02
  oikeudenmukainen hallitsija varmaan ollut aika sellainen
• 20:04
  mitä kansalaiset on halunnut. Kyllä ja se on myös sitten ihan
• 20:07
  hyvä kun toit sen esille, koska juurikin tämä muutos lähe-eidän
• 20:11
  kuningasideologia on sitten ihan keskeinen, joka selittää sitä,
• 20:14
  miksi jumalasta on tullut. Sellainen kuin jumala on ja
• 20:17
  sitten sillä on yhteyksiä myös vaikkapa siihen kun jeesusta
• 20:19
  alettiin pitää. Jumalana, että muinaisessa
• 20:24
  ajateltiin sillä tavalla, että kuninkaalla on erityinen asema
• 20:27
  suhteessa siihen jumalaan, joka on sen kansakunnan puolella.
• 20:31
  Mutta se erityinen asema meni usein myös siihen, että että
• 20:34
  kuningas oli myös enemmän kuin ihminen.
• 20:36
  Hän oli niin kuin jumala tai lähellä jumalaa tai hyvin yle
• 20:39
  usein jumalan poika. Vaikka egyptissä faaraolta
• 20:42
  saatetaan kuvata jumalan poikana ja niin myös monessa israelissa
• 20:45
  kuningasta kuvattiin jumalan poikana.
• 20:47
  Ja tää jumalan poika ideologia. Otetaan sitten myös
• 20:51
  kristinuskoon, kun jeesuksen suhdetta jumalaa aletaan kuvata.
• 20:56
  Mites sitten kun mainitsit ton tietenkin arkeologian mikä on
• 20:59
  iso osa sitä tutkimusta mitä tuolla tehdään tämänkin aiheen
• 21:02
  parissa, niin onko se ensimmäiset kuvat jumalasta?
• 21:06
  Se sellainen valkopartainen pronssiin kaiverrettu, niin ei
• 21:10
  tietenkään valkoinen silloin ole, mutta tota herrasmies vai
• 21:13
  vanhempi herrasmies vai? Miten jumala on siellä ollut
• 21:15
  alla tota varhaisimmat kuvat vaikka eljumalasta niin on
• 21:19
  sellaisia valtaistuimella istuva valtaistuimella istuva
• 21:22
  mieshahmo. Tämmöisiä on niin kuin löydetty
• 21:26
  ja sitten vaikka. Vaalijumalasta on kuvia ja siinä
• 21:30
  on siinä on tällaista, että hän seisoo ja hän niin kuin hän
• 21:33
  hänellä on, niin kuin tällaisia myrskyn jumalan elementtejä hän
• 21:36
  itse asiassa kuvissa myös usein kulkee vetten päällä, mikä on
• 21:40
  kiinnostava yhteys sitten taas kertomuksiin jeesuksesta
• 21:43
  kävelemässä vetten päälle, mutta ne on hyvin tämmöisiä
• 21:46
  ihmismäisiä ne muinaisella heidän kuvaukset ja juurikin
• 21:49
  pääjumalan kuvaus on niinku tuomari joka istuu
• 21:51
  valtaistuimella ja tietyllä tapaa.
• 21:54
  Siinä on sitten yhtymäkohtia kuninkaaseen, joka istuu istuu
• 21:57
  valtaistuimella. Jahve jahve jumala, josta tulee
• 22:00
  juutalaisuuden pääjumala, niin häntä esittäviä kuvia.
• 22:05
  Meillä ei tiettävästi ole, on todennäköistä ja me kirjassa
• 22:09
  myös esitetään monesta vihjeestä johtuen, että jahvejumalalla on
• 22:13
  luultavasti ollut muinaisen israelin temppelissä patsas ja
• 22:16
  se patsas on tuhoutunut sitten kun kun tota jumalasta on tullut
• 22:19
  tranzendentimpi ja kaikkivaltiaampia enemmän
• 22:22
  taivaassa asuva. Se oli hyvin tavallista, että.
• 22:26
  Jumalilla oli patsaita tai käytännössä aina muinaisen
• 22:28
  lähi-idän temppeleissä. Jumalilla oli patsaita ja usein
• 22:30
  ne vielä ne patsaat. Oli tässä niinku kantoalustojen
• 22:33
  päällä. Ja niitä kantoalustoja
• 22:35
  saatettiin siirtää juhlien aikana pois temppelistä ja
• 22:37
  jumala tuli siinä mukana ja sitten ne palautettiin
• 22:40
  temppeliin, että legendaarinen myyttinen liiton arkki tai
• 22:45
  liiton arkku on luultavasti alunperin ollut jumalan
• 22:47
  kantopatsas siellä temppelissä. Tällaisia tunnetaan paljon
• 22:50
  muistaa heidän kulttuureista, sitten mikä pitää vielä mainita,
• 22:53
  niin kyllähän jumalia kuvataan välillä myös eläimen piirtein
• 22:56
  tai silleen hybridinä, että on ihmisen ja jumalten, ihmisen ja
• 23:00
  eläinten piirteitä yhdistettynä vaan asetettu.
• 23:03
  Tämmöisessä tunnetaan tällainen. Kultainen sonnni tai kultainen
• 23:06
  härkä kuvaus ja semmoisia patsaita on ihan aidosti
• 23:09
  löydettykin muinaisen israelin alueelta.
• 23:11
  Niitä on aina vähän vaikea kun löydetään yksittäisiä patsaita,
• 23:14
  niin niissä ei tule niinku mukana ohjeita tai
• 23:17
  käyttöohjeita, että tämä kuvaa tätä ja tämä liittyy tähän ja
• 23:20
  tähän vaan arkeologian ja tutkijoiden pitää sitten tehdä
• 23:23
  tulkintoja. Siitä löytyy kontekstista ja
• 23:25
  muusta tiedosta mitä meillä on ja yhdistellään vähän niinku
• 23:28
  palapelin palasia, että mikä tää patsas nyt saattaisi.
• 23:32
  Saattaisi olla, että varmaan moni moni on kulkenut museossa
• 23:34
  ja lukenut, että tämä patsas on nyt jumala.
• 23:37
  Niin. Helposti herää kysymys, että no
• 23:39
  onkohan se sitten jumala vai onko sulla joku leikkikalu vai
• 23:41
  mikä tää on ollut että se on osa sitä arkeologian haastetta ja
• 23:44
  kiinnostavuutta, että se on aika tulkinnanvaraista että mitä mikä
• 23:48
  nyt mikäkin esine sitten loppuviimein on alunperin ollut.
• 23:53
  Sä mainitsit tuosta aika aikaisemmin myös siitä, että on
• 23:55
  naispuolisia niin sanottuja naispuolisia jumaliakin ollut
• 23:59
  niin tota. Onko tää länsimaisessa jumala
• 24:02
  kehityksen tota alkuvaiheessa ollut?
• 24:05
  Kuinka merkittävässä osassa sitten tämmöinen niinku
• 24:07
  naisrooli? Joo tää on ollut osa sitä
• 24:09
  muinaisen lähi-idän moniomalaisuutta ja myöskin ton
• 24:12
  muinaisen israel on ollut monialaisuutta, että jumalalla
• 24:14
  on ollut käytännössä aina joku sukupuoli, että kun jumala on
• 24:17
  kuvattu ihmismäisenä, niin se sukupuoli on tullut siinä siinä
• 24:20
  vähän niinku mukana. Ja tosiaan merkittäviä
• 24:23
  merkittäviä naisjumaluuksia tunnetaan myös ja asera on
• 24:26
  niistä merkittävin aseria on niinku pääjumala pääjumalan
• 24:29
  puoliso ja ja acera on myös raamatun lukijoille tuttu
• 24:33
  käsite. Se kaikista raamatun teksteistä
• 24:36
  tuomitaan hyvin voimakkaasti ja ja ja sitä kuvataan tämmöisenä
• 24:41
  puuna tai karsikkona tai paaluna, jota palvottiin, mutta
• 24:45
  ei olisi saanut palvoa ja yksi tekstissä jopa kuvataan, että
• 24:48
  ihan siellä temppelissä oli tämmöinen.
• 24:51
  Aseerajumala tarta kuvaava puu elikkä nää on niitä niinku
• 24:55
  myöhäisiä tekstejä että me tiedetään siitä että kun nämä
• 24:58
  kielletään niin luultavasti on ollut syytä kieltää, koska
• 25:01
  siellä on semmoinen ollut kieltoja.
• 25:03
  Usein ei synny jos ei ole harjoitettu sitä asiaa mikä
• 25:06
  kielletään. Mutta sitten raamattua vanhemmat
• 25:08
  lähtee. Esimerkiksi on otettu tämmöisiä
• 25:10
  piirtokirjoituksia, missä meillä on niinku ihan teksti missä
• 25:14
  sanotaan, että jahve ja hänen aseeransa.
• 25:17
  Jahve ja azera niinku yhdistetään yksi näissä
• 25:19
  teksteissä on jopa kuva, jossa näyttäisi olevan niinku mies ja
• 25:23
  naisjumala, mutta se kuva on tosi.
• 25:25
  Monitulkintainen, että onko se jahveja asera vai onko ne jotkut
• 25:27
  muut muut jumalat, mutta sitten toinen yks semmoinen kiinnostava
• 25:31
  löytyi tyyppi. Israelista on myös semmoinen
• 25:34
  kuningas. Ajalta on löydetty paljon
• 25:35
  tällaisia ihan nais niinku patsaita pieniä tällaisia
• 25:38
  kodeissa ja kaikkialla pidettyjä nais luultavasti
• 25:42
  jumalatarpatsaita, jossa on niin kuin heillä usein isot rinnat ja
• 25:46
  ne saattaa pitää sitä käsillään ja ne on luultavasti ollut
• 25:49
  tällaisia jonkinlaisia kotijumalia mitä on sitten.
• 25:52
  Missä niin kuin naiset on luultavasti erityisesti palvonut
• 25:55
  kotonaan näitä nais jumala tarreja.
• 25:57
  Onko ne sitten ollut se asera vai millä nimellä ne on
• 26:00
  tunnettu, niin sitä me ei tiedetä, kun me ei päästä
• 26:02
  haastattelemaan niitä ihmisiä, jotka on näitä patsaita
• 26:05
  uskonnonharjoituksissa käyttänyt, mutta arkeologia on
• 26:08
  siitä kiinnostava, että se avaa usein just tämmöisen aika
• 26:11
  arkiseen uskonnonharjoittamiseen ikkunaan, että siinä missä
• 26:14
  raamatun tekstit on pienen eliitin kirjoittamaa myöhemmin
• 26:18
  tulkitsemaa uskontoa niin usein arkeologian avulla me päästään
• 26:21
  käsiksi semmoiseen ihan tavalliseen ihmiseen elettyyn
• 26:24
  uskonnollisuuteen, joka usein poikkeaa siitä virallisesta.
• 26:27
  Aika paljonkin. Nyt en muista mainitsitteko te
• 26:30
  kirjassa, mutta että jostain muistan tällaista että niinku
• 26:32
  neitsyt marja myytistä tai myyt että myyttinen tämmöinen niinku
• 26:36
  oikein jopa kulttihahmo kentyssä mielessä neitsyt maria on että
• 26:40
  peilaako se jotain vanhaa vanhempaa naispuolista jumalaa
• 26:43
  sitten mikä on tuotu tähän kristinuskon?
• 26:44
  Ja kyllä me argumentoidaan tuossa kirjassa, että se se iso
• 26:47
  kehitys on siis se, että meillä ihan alunperin meillä oli
• 26:50
  jumalapariskunta, jossa jahve ja aseella oli oli puolisot, mutta
• 26:54
  sitten kun temppeli tuhottiin ja jumalanpatsas tuhottiin, azeran
• 26:58
  paalu tuhottiin ja. Tavallaan tää temppelin tuho
• 27:01
  vuonna 586. Ennen ajanlasku alkoi pubelonin
• 27:04
  kuningas republiknessa tuhosi chielluslemin temppeli, niin se
• 27:06
  synnytti tarpeen niinku kuvitella jumala uudelleen, että
• 27:11
  meillä ei ollut enää sitä temppeliä missä konkreettisesti
• 27:14
  voidaan sitä jumalaa ja jumalanpatsasta palvoa, jotenka
• 27:17
  meillä piti olla tällainen niinku paikkaan sitomaton
• 27:20
  konsepti jumalasta ja silloin jumala jumala alkoi niinku tulla
• 27:25
  enemmän tällaiseksi. Kirjalliseksi etäiseksi,
• 27:28
  abstraktiksi, voimaksi ja jahve oli nimenomaan se, joka
• 27:33
  valikoitui siellä jahve oli mies, jolloinka tää.
• 27:36
  Asera nais jumaluus jäi pois siitä pantteonista joitakin ehkä
• 27:40
  feminiinisiä piirteitä yhdistetään tähän jahveen
• 27:44
  joissain teksteissä, mutta hyvin vähän ja nyt tavallaan se jätti
• 27:48
  sellaisen aukon vuosisadoiksi, että jumalan maailmassa ei ollut
• 27:51
  naispuolista samaistumispintaa ihmisille.
• 27:54
  Ja sitten kun kun tota jeesusta alettiin pitää jumalana
• 27:58
  jeesuksen äidistä marjasta alkoi tulla entistä tärkeämpi ja
• 28:02
  syntyi myös myytti siitä, että maria olisi tullut neitsyellä
• 28:05
  raskaaksi. Niin ikään kuin se se antoi
• 28:08
  sitten taas aineksia silleen, että marja marjasta alkoi tulla
• 28:11
  jopa niinku jumalan kaltainen toimija.
• 28:14
  Eihän marjan jumala ole suoraan, mutta maria on jumalan
• 28:18
  synnyttäjä ja maria marjaa palvotaan ja marjaa hyvin tärkeä
• 28:21
  niinku marja vaikkapa katolilaisessa kansanuskossa ja
• 28:25
  naisten parissa. Erityisesti että tietyllä tapaa
• 28:27
  ajatellaan, että se maria kyllä palvelee sitä samaa ihmisen
• 28:31
  tarvetta. Löytää samaistumispintaa jumalan
• 28:34
  maailmasta kuin mitä se aseera on aikanaan.
• 28:37
  Tarjonnut niinku jos on pelkästään miehinen hahmo
• 28:40
  jumalan maailmassa, niin se voi se voi helposti jäädä ihmisille
• 28:43
  vähän yksipuoliseksi. No temppelit oli isossa
• 28:47
  roolissa. Alkuvaiheessa uskontoja.
• 28:50
  Mitenkä ne sitten temppelit ja niiden instituutiot niin
• 28:52
  muokkasi sitä miten jumalasta puhuttiin?
• 28:55
  Joo temppelit oli oli tosiaan tärkeitä muinaisessa muinaisessa
• 28:58
  lähinnä ajattelussa. Temppelit oli ikään kuin
• 29:00
  jonkunlaisia. Portteja vähän niinku star gates
• 29:04
  on portti 2 maailman välillä niin temppeli oli samalla
• 29:07
  tavalla niinku portti tän näkyvän maailman niin sitten sen
• 29:10
  jumaltin maailman maailman välillä tärkein temppeli monessa
• 29:15
  israelissa oli Jerusalemissa jerusalemin kaupungissa.
• 29:18
  Siellä oli tää ensimmäinen temppeli, jota kutsutaan myös
• 29:21
  salomon temppeliksi, koska raamatun tekstien mukaan salomo
• 29:24
  olisi sen. Rakennuttanut no sydämea ei
• 29:27
  tarkalleen ottaen kyllä oikein tiedetä.
• 29:28
  Salomonhistoriallisuus on vähän kiistelty kysymys myös ja siitä
• 29:32
  ensimmäisestä temppelistä ei ole myöskään jäänyt kivää kiven
• 29:35
  päälle tai jos on jäänyt, niin se on siellä jossakin syvällä
• 29:37
  maanuumenissa, jota ei nyt voi ymmärrettävistä syistä
• 29:40
  Jerusalemissa lähteä kaivelemaan.
• 29:43
  Mutta tota se ensimmäinen temppeli määritti sitä uskontoa
• 29:45
  tosi paljon, koska se oli se paikka minne jumalaan tultiin
• 29:49
  ihan konkreettisesti palvomaan ja meillä järjestettiin
• 29:52
  esimerkiksi vuosittaisia juhlia. Missä mitä tultiin sinne
• 29:55
  temppeliin palvomaan ja siellä uhrattiin jumalalle eläinuhreja
• 29:59
  ja ja tota, että se oli ikään kuin sen uskonnon niinku keskus
• 30:03
  ja varsinkin sen niinku virallisen uskonnon keskus.
• 30:05
  Se temppeli toimii myös sitten niinku virallisen hallinnon
• 30:08
  yhteydessä, että sillä tavalla kytkeytyi myös valtaan valtaan,
• 30:13
  mutta että se oli ihan tämmöinen, konkreettinen ja tää
• 30:15
  oli tää on hyvin tavallista, että muinaisessa lähi-idässä,
• 30:18
  että aina on se temppeli ja usein siellä pääkaupungissa.
• 30:21
  Monessa israelissa oli muitakin temppeleitä kuin se jerusalemin
• 30:23
  temppeli. Niitä ei niin hyvin tunneta.
• 30:25
  Jos pohjoisvaltakunnassa samariassa sikemissä on ollut
• 30:28
  temppari ja ja sitten myös israelin ulkopuolella on ollut
• 30:33
  jahven palvonnan temppeleitä egyptissä elefanttiinista sieltä
• 30:38
  löytyi kirjeenvaihtoa, mikä osoittaa, että siellä on ollut
• 30:40
  temppeli, jossa on polvettu jahveja ja se on kiinnostavaa,
• 30:43
  että siellä on palvottu niinku useampia jumalia.
• 30:46
  Näiden tekstien perusteella vielä senkin jälkeen, kun
• 30:48
  jerusalemin temppeli tuhoutui, että siellä on tavallaan
• 30:51
  jatkettu sitä vanhaa perinnettä. Halutaan tietämättöminä siitä,
• 30:54
  että. Jerusalem missä on keksitty
• 30:56
  tämmöinen ajatus, että muita jumalia ei nyt olekaan?
• 31:00
  Joo, mutta se temppeli oli tärkeä uskonnon ja kultin kyllä
• 31:04
  keskus. Missä vaiheessa meidän niinku
• 31:07
  kristinuskosta poisto tuollainen uhri konkreettinen uhri lahjan
• 31:12
  antaminen kyllä. Seuraaminen päättyi sitten, kun
• 31:14
  ensimmäinen temppeli tuhoutui, että se se oli osa sitä ensin
• 31:17
  eli. Siinä vaiheessa just.
• 31:18
  Siinä vaiheessa kun pablonia tuhosi ja sitten juutalaisista
• 31:22
  osa vietiin pakko siihen tulevaisuuteen pabuloniaan ja
• 31:24
  sitten osa jäi sinne maahan, niin sitten tavallaan se
• 31:26
  uhraamiskultti jäi jäi siitä pois, mutta se ajatus
• 31:28
  uhraamisesta ei. Ei tavallaan poistunut
• 31:31
  mihinkään. Että tota sitten jeesukseen kun
• 31:35
  jeesuksen tätä ristinkuolemaa alettiin selittää, niin se oli
• 31:38
  yksi semmoinen selitysmalli. Mitä otettiin sitten sieltä
• 31:40
  vanha tässä myyntimaailmasta, että se olisi ollut tällainen
• 31:43
  ikään kuin viimeinen uhri, mitä ihmiskunnalle tarvittiin.
• 31:47
  Niin justiinsa, mutta. Käytännössä käytännössä
• 31:49
  käytännössä se niinku toiminta jäi jäi niin kun jäi tästä
• 31:54
  kehittyvästä juutalaisuudesta pois.
• 31:55
  Ensimmäisen temppelin toki siellä pohjoisvaltakunnassa eli
• 31:59
  samariassa sitä jatkettiin ja tänäkin päivänä jos käy tota
• 32:03
  nykyisen palestiinan alueella siellä vanhassa sikemissä.
• 32:06
  Siellä vaikuttaa siis samarialaisia jotka on
• 32:09
  juutalaisuudesta irronnut suuntaus ja he edelleen siis
• 32:13
  uhraa että vaikkapa eläimiä. Että tavallaan se se käytäntö on
• 32:17
  jatkunut siellä kun taas tässä. Suunnassa, josta tuli meidän
• 32:21
  juutalaisuus ja kristinuskon, niin siellä se loppu.
• 32:25
  Mennään sitten tähän meidän jumalakuvaan ja meidän niinku
• 32:29
  tavallaan. Meidän suomalaisten siihen
• 32:32
  isompaan pyhään kirjaan eli raamattuun.
• 32:33
  Niin jos semmoisille ihmisille joka nyt ei ole ihan kannesta
• 32:37
  kanteen tarkkaan raamattua lukenut, niin miten se meidän
• 32:39
  raamattu kuvaa jumalaa erillisen teksteissä?
• 32:43
  Hyvin monella eri tavalla ja se on tärkeää muistaa, kun me
• 32:47
  puhutaan raamatusta, että raamattu ei ole mikään
• 32:49
  yksittäinen kirja, vaan se on koko kokoelma kymmeniä eri
• 32:53
  kirjoja ja nää kymmenet eri kirjat on syntynyt niinku
• 32:56
  satojen vuosien aikasäteellä vähän aika paljon eri
• 33:00
  alueillakin myös. Eli tavallaan ne heijastelee
• 33:03
  aina kulloisinkin kirjoittajan näkökulmaa jumalasta.
• 33:07
  Ja koska raamattu ei ole mikään yhtenäinen kirja, vaan se on
• 33:09
  kokoelma eri aikana eri paikoissa syntyneitä kirjoja,
• 33:12
  niin siellä on niinku erilaisia painotuksia ja osit.
• 33:14
  Historia tosiaankin kuvauksia jumaluudesta ja jumalasta
• 33:19
  kaikkein varhaisimmissa teksteissä on edelleen kaikuja
• 33:22
  tästä monijumalaisuudesta vaikkapa jobin kirjan.
• 33:26
  Jos lukee niin siellä jobin kirjan alussa todella jumalten
• 33:29
  neuvosto kokoontuu ja siellä jumaltenneuvostosta nousee esiin
• 33:33
  hahmo, joka kutsutaan nimellä saatana.
• 33:36
  Siinä kohtaa suomalaisena lukijana tulee heti mieleen siis
• 33:39
  tää punainen tota sarvipäinen saatana, mutta saatana on ihan
• 33:43
  vaan hepreana sana joka tarkoit. Vastustajaa ja siinä kohtaa kun
• 33:47
  tää teksti on kirjoitettu niin sillä samalla ei ole ollut
• 33:49
  mitään tällaisia pahuuden konnotaatioita, vaan tää
• 33:53
  vastustaja tai haastaja on ollut yksi niistä jumalista siellä
• 33:56
  jumalan neuvostossa, joka nousee esille ja haastaa
• 33:58
  pääjumalajahveja että tämmöisiä niin kun tää tää tämmöinen näkyy
• 34:02
  niissä vanhemmissa teksteissä. Mutta sitten hätkähdyttävää on
• 34:05
  sekin, että jos lukee vanhan täsmyynnin tekstejä niin jahka
• 34:08
  jumalaa kuvataan usein hyvin ihmismäisesti, että hän hän tota
• 34:12
  liikkuu niin kun ihmiset ihan alusta.
• 34:14
  Alkaen jos me katsotaan vaikka sitä niin sanottua
• 34:16
  syntiinlankeemuskertomusta. Niin tota siellä siellä tota
• 34:20
  ihminen nappaa kierretystä hedelmästä ja sitten ihminen
• 34:23
  piiloutuu jumalalta, koska jumala kävelee siellä
• 34:26
  puutarhassa ja saattaa löytää ihmisen.
• 34:28
  Eli se ei ole mikään tällainen kaikkivaltias jumala ei ole joka
• 34:31
  jostakin etäältä katsoo sitä, vaan hän on siellä puutarhassa
• 34:34
  ja hän kävelee siellä ympäriinsä ja jumalalla on vaan tässä
• 34:37
  meidän teksteissä ruumiinosia käsiä, jalkoja, inhimillisiä
• 34:40
  tunteita, jopa niinku sellaisia inhimillisiä tunteita, mitä me
• 34:43
  perinteisesti pidetään vähän. Ehkä jumalalle sopimattomina
• 34:47
  niinku vihaa tai kateutta ja tän tyyppisiä.
• 34:50
  Vähän kiukuttelen välillä. Kiukuttelee katua että katua
• 34:53
  ihan jo alkulehdillä, että on luonut ihmisiä ja päättää että
• 34:55
  minäpä tuhaan. Nyt kaikki ihmiset suurella
• 34:58
  tulvalla, että ne kuvaukset siellä vanhassa testamentissa on
• 35:02
  tällaisia juuri niin kuin muinaisemmin.
• 35:03
  Lähinnä tyypillisiä ihmismäisiä kuvauksia sitten mitä
• 35:06
  myöhäisempiin teksteihin. Me mennään niin sitä enemmän
• 35:09
  siellä alkaa sitten korostua se, että jumala on niin kuin yksi
• 35:13
  tuomari, joka on jossakin. Tuonpuoleisessa vanhan
• 35:16
  testamentin tekstissähän ei ole vaikkapa ajatusta
• 35:18
  kuolemanjälkeisestä elämästä. Vaan se syntyy sitten enemmän
• 35:22
  uuden testamentin puolella ja sitten kun tuonpuoleisuus ja
• 35:26
  taivas ja helvetti alkaa kehittyä konseptina, niin sitten
• 35:29
  jumala näyttää taas vähän eriltä.
• 35:33
  Liiketarpeeseen se taivas sitten syntyi.
• 35:35
  Syntyikö se siihen, että tarvii antaa ihmisille toivoa?
• 35:38
  Ei tää nyt tää, että kaikki on vaan tätä.
• 35:40
  Se syntyy luultavasti siis ja syntyi se niinku se syntyi
• 35:44
  historiallisesti temppelin tuhon jälkeen.
• 35:46
  Eli siinä kohtaa, kun temppeliä ei enää ollut, niin sitten
• 35:48
  myöhäisemmissä. Tekstissä on ollut todellakin
• 35:50
  niinku merkkikohta. Kyllä niin niin tota se liittyy
• 35:53
  juurikin tähän jumalan kehitykseen, että kun se jumala
• 35:55
  ei enää konkreettisesti ole siellä temppelissä, jossa häntä
• 35:58
  voidaan mennä niinku kasvusta kasvoihin katsomaan, niin
• 36:01
  jumalalla on silloin joku toinen asuinpaikka.
• 36:03
  Ja se asuinpaikka on taivas. Alunperin sitä ei mitenkään
• 36:07
  erityisemmin niinku hahmoteltu, että minkälainen ja mikä se
• 36:11
  taivas on, mutta sitten meillä syntyy toisen temppelin
• 36:14
  juutalaisuudessa elikkä sitten kun rakennettiin toinen
• 36:17
  temppeli. Joskus 300 ennen laskua alkaa
• 36:20
  sen puolesta on tulossa sitten roomalaiset 70 jälkeen
• 36:23
  ajanlaskun alue juutalaissodassa niin tota siinä siinä toisen
• 36:27
  temppeli juutalaisuudessa alettiin tarkemmin sitten
• 36:29
  keksimään, että no millainen se taivas voisi olla ja alettiin
• 36:32
  kuvaamaan sitä aika tarkastikin ja.
• 36:34
  Jumalalla oli sitten siinä taivaassa apureita, jotka oli
• 36:37
  enkeleitä ja sitten myöskin sitä saatanaa ja saatanan valtakuntaa
• 36:41
  ruvettiin kehittelemään elikkä sitä helvettiä siinä kohtaa kun
• 36:44
  me tullaan jeesuksen aikaan ja uuteen testamenttiin, niin nää
• 36:47
  konseptit on jo juutalaisuudessa kehittynyt ja tämmöinen
• 36:50
  tietynlainen dualismi eli vastakkainasettelu hyvään ja
• 36:54
  pahaan taivaaseen ja helvettiin, niin se on syntynyt siinä
• 36:56
  kohtaa. Toihan kuulostaa ihan siltä kuin
• 36:59
  nykyään tehtäisi jotakin käsikirjoitusta johonkin
• 37:02
  valkotaululle seinälle, että jos meillä on tällainen päähahmo,
• 37:04
  niin mihinkä pitäähän sillä olla antagonisti ja sitten että mitä
• 37:09
  muut ovat sivuroulussa, onko niin?
• 37:11
  Kerro vaan. Se antaako niiden synty
• 37:12
  kytkeytyy juurikin myös siihen jumalan historiaan, että silloin
• 37:15
  kun me elettiin monijumalaisessa maailmassa tai ei meillä että
• 37:18
  sinä minä en meinaa niin, että minä käytin tällaista
• 37:21
  kollektiivista me ilmaisua ihmiskuntana, niin
• 37:24
  moniomalaisessa maailmassa maailman pahuuttahan pystyttiin
• 37:26
  selittämään sillä, että jumalat kiukuttelee.
• 37:29
  Tai joku jumala vahingossa vähän pistää myrskyä tulemaan ja se se
• 37:34
  niinku se jumalten välinen semmoinen draama ja peli, niin
• 37:37
  se aiheuttaa pahaa maailmassa. Mutta sitten siinä kohtaa kun ei
• 37:40
  ole enää monta jumalaa. Meillä on vaan yks jumalaisia,
• 37:43
  yks on vaan täydellisen oikeudenmukainen tuomari ja
• 37:45
  lopulta kaikkivaltias. Niin herää kysymys, että no
• 37:48
  miksi tässä maailmassa edelleen silti kuitenkin on sitä pahaa ja
• 37:51
  se synnytti tarpeen sitten tällaiselle vastapelurille.
• 37:55
  Joka alkaa siellä juutalaisissa teksteissä syntymään ehkä noin
• 37:58
  200 ennen ajanlaskun alkua siitä eteenpäin.
• 38:01
  Ja sitten tää antaako niistä syntyy suoraan siihen
• 38:04
  tarpeeseen, että jos meillä on vain yksi hyvä jumala, niin hän
• 38:08
  ei voi olla pahuudesta vastuussa ja sen takia synnytettiin sitten
• 38:13
  pääpaha, jolla on eri nimityksiä sitten ollut.
• 38:17
  Jos tälle valkotaululle sitten vielä piirretään niin enkeli
• 38:19
  seuraavaksi niin onko enkelit ja ehkä toisaalta myös sitten
• 38:23
  katolisessa uskossa pyhimykset ottanut jonkinlaista niiden
• 38:26
  muiden pienempien jumalta. Joo juu juu juurikin näin, että
• 38:29
  meillä on siis vanhan testamentin jossakin vanheussa
• 38:32
  teksteissä on tällaisia niinku jumalan sanansaattajia.
• 38:37
  Ne on vähän sellaisia, että ne ilmestyy jos on tarve.
• 38:39
  Ne on nimettömiä hahmoja ja sitten ne katoaa kartalta, että
• 38:43
  ne ei ole tällaisia niinku selkeitä persoonallisia
• 38:45
  toimintoja kuten vaikka alemmat jumalahahmot.
• 38:47
  Mutta sitten. Yks suomalaisuuden synnyttyä
• 38:50
  niin näitä jumalan alempia jumalahahmoja, jota kutsutaan
• 38:53
  joskus myös jumalten pojiksi ja sitten näitä sanansaattajia
• 38:56
  aletaan vähän niinku yhdistämään ja syntyy tää enkeli enkeli
• 39:00
  mytologia. Niitä enkeleitä ei vielä kovin
• 39:02
  montaa nimeltä mainita vanhoimpi myöhäisemmissä teksteissä, että
• 39:06
  sitten varsinainen semmoinen angilologia eli oppi enkeleistä
• 39:10
  syntyy sitten vasta katolisessa kirkossa keskiajalla ja niitä
• 39:14
  aletaan niinku nimeämään sitten aika paljonkin ja yhtäkkiä
• 39:16
  tiedetään jo aika monia. Enkeleitä nimellä, mutta tietyt
• 39:20
  arkkienkelit syntyy ja sitten niistä syntyy muita tämmöisiä
• 39:23
  enkeleitä ja ne on näitä jumalan jumalan apureita.
• 39:26
  Tuleeko näistä niin sanotuista pienemmistä jumalista ville joku
• 39:30
  sellainen, joka olisi hauska tehdä valkotaululle, kun tätä
• 39:33
  nyt tätä hahmogalleria luoda, joka olisi aika vähintäänkin
• 39:36
  mielenkiintoinen tai jopa huvittava, jos sellainen jumala
• 39:39
  olisi tähän meidän palettiin jätetty.
• 39:41
  Esimerkiksi. Nyt vaikka tämmöinen oluen
• 39:43
  vaahdon jumala, joka aina perjantaina olisi miellyttävä
• 39:46
  seuraa kun viiksistä vaahtoa pyyhkii.
• 39:49
  Joo siis, kyllähän niitä nyt nyt mä en ihan tarkkaan muista
• 39:52
  ukaritin jumaltarustosta, joka on ikään kuin tän israelin
• 39:56
  jumaltaruston pohjalla, että oliko siellä oluen tai muuta
• 39:59
  jumalaa. Mutta siis väkijuomilla on aina
• 40:02
  käytännössä ollut jumalat, että vaikka viininjumalaus antiikin
• 40:08
  maailmassa, niin siitä siitä tota siitä kultista aika paljon
• 40:13
  on kaikuja jeesuksen toiminnassa, kunhan vaikka
• 40:15
  muuttaa vettä viiniksi ja meillä on niinku muinaista kreikasta
• 40:18
  samantyyppisiä kertomuksia. Missä tota jumalat pystyy
• 40:22
  muuttaa vettä vettä viiniksi että tota mut mut mulla ei nyt
• 40:26
  sieltä ukaritista tule muuta kun seppä mieleen kun seppä jumala
• 40:29
  jolla on todella vaikea nimi. Mä en sitä muista kolmioosojen
• 40:31
  nimeltä mä en muista sulkaan että me mainitaan tää seppä
• 40:34
  jumala kyllä siellä kirjassammekin ja hän on
• 40:37
  tämmöinen kun duunarien duunarien jumala, jonka puoleen
• 40:40
  käännytään sitten kun vaikka tota raksalla tai tehtaalla ei
• 40:43
  hommat oikein mennä sujua niin sitten seppä jumala voi olla
• 40:45
  siinä hyvänä apuna. No sehän olisi tässä tämmöisessä
• 40:48
  duunariyhteiskunnassa. Nykyään voisi olla näppärä.
• 40:53
  Muistan, että kirjassanne mainitsitte muutamankin
• 40:57
  sellaisen niinku käännös kukkasen tai käännösvirheen,
• 41:00
  joka sitten on meille jäänyt vaikuttamaan.
• 41:02
  Tuleeko tällaisia sulle mieleen? Mitkä olisi semmoisia
• 41:04
  merkittävimpiä, jotka on vaikuttanut?
• 41:06
  On jopa pystynyt vaikuttamaan siihen, että minkälainen
• 41:08
  jumalakuva meillä on. Joo, niitä niitä kyllä on.
• 41:12
  Ehkä tavallaan hyvä erottaa niinku käännösvirheet ja sitten
• 41:16
  ihan semmoiset niinku käsikirjoitusten välillä olevat
• 41:18
  ihan konkreettiset muutokset että.
• 41:21
  Raamattuhan raamattua ei ole säilynyt meille alkuperäis
• 41:24
  raamatun teoksia ei ole säilynyt alkuperäis teoksena, että ne on
• 41:28
  joskus nää eri teokset kirjoitettu ja sitten niitä on
• 41:31
  käsinkopioitu. Meillä on ollut esimerkiksi
• 41:34
  paperus semmoinen materiaali, joka helposti tuhoutuu ja sitä
• 41:36
  pitää aina sitten kopioida uudelleen ja uudelleen, niin
• 41:39
  meillä on pelkästään tällaisia niinku myöhäisempiä kopioiden
• 41:41
  kopioita ja näitä kopioiden kopioita kun vertailee
• 41:44
  keskenään, niin niiden välillä on itse asiassa aina silloin
• 41:47
  tällöin kiinnostavia eroja. Jotka kertoo siitä että kirjurit
• 41:51
  on. Niinku tehnyt muokkauksia näihin
• 41:54
  teksteihin. Joskus ne on ihan puhtaita
• 41:56
  virheitä, että joku kiruri on jättänyt jotakin huomaamatta ja
• 41:59
  se on vaan vaikka tippunut sieltä tai joku kirja on
• 42:03
  sekoittanut 2 kirjainta keskenään ja kopioinut väärin,
• 42:06
  mut joskus ne on ihan tietoisia muutoksia.
• 42:09
  Ja yksi esimerkki tämmöisestä tietyistä muutoksesta on vaikka
• 42:11
  monijumalaisuuteen viittaava kohta viidennessä mooseksen
• 42:14
  kirjassa. Missä meillä on siis?
• 42:17
  Korkein jumala, joka asettaa israelin israel tai korkein
• 42:22
  jumala, joka asettaa niinku kansojen rajat.
• 42:24
  Jumalten poikien mukaan ja nää jumalten pojat on myöhäisemmissä
• 42:29
  teksteissä muutettu israelin pojiksi tai jopa enkeleiksi.
• 42:33
  Me tiedetään, että siinä puhutaan jumalan pojista ja
• 42:36
  alemmista jumalan hahmoista, koska kuolleenmeren kääryjen
• 42:38
  joukosta kundanista on löytynyt teksti, joka on vanhin, jossa
• 42:41
  kuvataan, että meillä on korkea jumala.
• 42:44
  Sitten on alempia jumalan poikia ja jahvi on yksi näistä
• 42:46
  alemmista jumalan pojista. Tää ei tää ei johdu, siis tää ei
• 42:50
  johdu varsinaisesti käännöksestä, vaan tää johtuu
• 42:52
  ihan vaan siitä, että joku kirja oli poistanut sen
• 42:54
  monimalaisuuden. Ruvennut sen pois sieltä
• 42:56
  myöhemmässä vaiheessa, mutta sitten käännöksen keinoin sitä
• 42:59
  on vähän niinku tulkittu, että vaikka kreikankieliseen
• 43:01
  käännökseen ne on tulkittu enkeleiksi, kun on ajateltu,
• 43:03
  että no eihän tämmöisiä jumalan poikia nyt ole enää tässä kohtaa
• 43:08
  olemassakaan, mutta on myös puhtaasti ihan käännös
• 43:11
  käännösjuttuja myös toi saatanan mä mainitsin jo yksi, että kun
• 43:15
  suomenkielisestä käännöksestä lukee saatana jobin kirjasta,
• 43:18
  niin sitä siinä syntyy ihan väärä mielikuva.
• 43:21
  Siinä tekstissä ei ole alunperin tarkoitettu siis tällaista
• 43:24
  vihtahäntä saatanan vaan se on. Yks niistä jumalan pojista.
• 43:27
  Toinen liittyy siihen marian neitsyen neitsyyteen.
• 43:31
  Siihen liittyy hyvin olennainen olennainen kohta matteuksen
• 43:35
  evankeliumissa kun kerrotaan maria saa enkeli enkeli ilmestyy
• 43:40
  marialle ja kertoi, että synnytät lapsen, niin siinä
• 43:44
  viitataan jesajan kirjaan vanhasta testamentissa ja
• 43:46
  sanotaan, että täällähän jo täällä jesajan kirjassa
• 43:49
  kirjoitti tilannetta. Neitsyt tulee raskaaksi.
• 43:52
  Ja nyt jos me mennään sinne jesajan kirjaan niin neitsyt
• 43:55
  tulee raskaaksi. Teksti perustuu kreikankieliseen
• 43:58
  käännökseen alkuperäisessä hepreassa.
• 44:00
  Siinä puhutaan vain käytännössä, että nuori nainen tulee
• 44:03
  raskaaksi eli ilman sitä kreikankielistä käännöstä, jota
• 44:06
  kristityt käytti siellä jäsenkirjassa ei olisi ollut
• 44:09
  selvää viittautta neitsyyteen, vaan ihan vaan siihen, että
• 44:11
  nuori nainen tulee raskaaksi ja tällä on ollut sitten aika
• 44:15
  kauaskantoisia seurauksia. Matteus ottaa siitä yksi ikään
• 44:19
  kuin argumentin sille marian neitsyydelle, josta tulee sitten
• 44:22
  tärkeä oppi myöhemmin kristinuskossa.
• 44:25
  Niin että ihan vanhimmasta tekstistä niistä profetiaa
• 44:28
  tavallaan ei ole edes mitä mikä voisi.
• 44:30
  Mikä tässä niinku lunastetaan? Joo ja se profetia ei se
• 44:33
  profeeta ei viittaa niinku neitsyyteen vaan nuoreen naiseen
• 44:36
  jossa. Siinä millään tavallaan täyttyy,
• 44:38
  mutta eri merkin. Ja siinä tekstissä siinä
• 44:41
  tekstissä muutenkin viitataan siis islannin kuninkaaseen ja
• 44:44
  kuninkaan puolisoon ja muuhun, että että se on sitten kristityt
• 44:48
  on myöhemmin ottanut sen. Ikään kuin argumentiksi, että no
• 44:51
  ei. Itse asiassa tässä puhutaan
• 44:52
  tästä meidän meidän ajastamme. Joo, tää aihe on.
• 44:57
  Aihe on myös semmoinen mikä toi mulle ihan uusia sanoja ja
• 45:00
  haluankin kysyä seuraavista, että mitä tarkoittavat
• 45:02
  henoteismi monolatria, käytitkö sitä jo tänne jos vähän
• 45:06
  selvittää mulle ja kuulijoille että mitä nää tarkoitti?
• 45:08
  Joo nää nää kaikki sanat jotka kuvaa jumalakäsityksiä niin
• 45:12
  niitten kohdalta pitää olla silleen varovainen, että nehän
• 45:14
  on kaikki syntynyt vasta niinku valistuksen jälkeen että vaikka
• 45:18
  monoteismi joka viittaa siihen että on olemassa vain yksi
• 45:21
  jumala tai polyteismi joka viittaa siihen, että on olemassa
• 45:24
  moneen jumalalle, niin ne on tavallaan.
• 45:26
  Valistuksen ajan jälkeen syntyneitä yrityksiä kuvata
• 45:30
  jotakin historiassa ollutta elikkä ne nää sanat ei ole
• 45:33
  niinku täydellisiä ja senpä takia on syntynyt sitten
• 45:35
  erilaisia variaatioita ja henotteismi ja monoladria.
• 45:41
  Ne on molemmat moniumalaisuuden muotoja, eli he voi ajatella
• 45:46
  silleen, että jos tää herotismin monologia ja monodesmi niin
• 45:49
  heroteismi on niin kun. Tietyllä tapaa siellä
• 45:52
  lievimmässä päässä. Sitten monella on vähän tiukempi
• 45:55
  ja sitten monotesimi on kaikista tiukempi.
• 45:57
  Eli monoteismissa uskotaan, että on olemassa vain yksi jumala,
• 46:01
  yksi jumala. Thatsit mitään muita jumalia ei
• 46:04
  ole olemassa. Kaikki muut jumalat on
• 46:05
  epäjumalia. Sitten taas monollariassa
• 46:07
  ajatellaan, että on kyllä olemassa useita eri jumalia,
• 46:11
  mutta vain yksi jumala on palvonnan arvoinen eli
• 46:14
  pelkästään vaikka se jahvejumalanpalvonnan arvoinen
• 46:18
  ja vaikka on näitä muita jumalia olemassa, niin niiden puolella
• 46:21
  ei kannata katsoakaan. Sitten henotismi on tavallaan
• 46:24
  lievin muoto, että on valittu yksi jumala, jota palvotaan.
• 46:28
  Mutta saatetaan myöntää, että. Kyllä ne muutkin jumalat saattaa
• 46:31
  olla palvonnan arvoisia. Ehkä jossain tilanteessa tai
• 46:34
  ehkä ne on joskus ollut palvonnan arvoisia.
• 46:36
  Mutta että hei natismi on ikään kun ensimmäinen askel pois
• 46:40
  sellaisesta täysin liberaalista monoteista politiikassa, missä
• 46:44
  kaikkia jumalia voidaan palvoa ihan sen mukaan kun vaan
• 46:46
  halutaan. No se tosiaan.
• 46:48
  Onko se ollut tuommoinen niinku jatkuva aikajanalla kun sä
• 46:52
  kuvasit sen tollaisena niinku janana polycemistä mona tasmia
• 46:55
  niin onko se ollut sellainen tota asteittain siirtymä kohti
• 46:59
  monoteismia vai onko sieltä hulautettu suoraan?
• 47:01
  Se on vähän vaikea, se on vähän vaikea.
• 47:03
  Siis se on vähän vaikea kysymys ja historia harvoin kulkee
• 47:06
  semmoisena niinku selvinä kehityskulkuina, että siinä on
• 47:09
  niinku selvästi tapahtunut myös sahausta, että meillä on on
• 47:13
  niinku saattanut olla jollain kuninkaalla on saattanut olla
• 47:16
  pyrkimystä siihen, että hei nyt. Palvotaan vaan tätä, mutta
• 47:19
  sitten kun kuningas on vaihtunut niin on saatettu ottaa
• 47:21
  takapakkia ja sitten siinä on saattanut olla alueellisia
• 47:23
  eroja. Eli.
• 47:24
  Israelin etelä ja pohjoisvalta kunnissa on ollut erityyppisiä
• 47:28
  tulkintoja sun muuta, mutta jos haluaa ottaa sellaisen
• 47:31
  keskimääräisen kehityskulun, niin voi sanoa, että
• 47:34
  keskimääräinen kehityskulku on semmoinen, että ensin on ollut
• 47:37
  monia jumalia. Kaikki on samanarvoisia.
• 47:39
  Sitten yksi jumala on noussut pääjumalaksi.
• 47:42
  On ollut alempia jumalahahmoja. Jumalan neuvosto.
• 47:45
  Silloin me puhutaan jonkinlaisesta henochmistä ja
• 47:48
  sitten siitä on temppelintuhon jälkeen tullut jonkinlainen
• 47:51
  monologia missä päätetään, että se on vaan tää yksi jumala, joka
• 47:54
  on niinku paras ja palvonnan arvoinen.
• 47:58
  Ehkä on muita jumalia, mutta ei meidän tarvitse niitä ajatella
• 48:00
  ja sitten vasta hyvin myöhään tulee sitten sellainen tiukka
• 48:03
  monoteismi ja suvaitsematon monoteismi.
• 48:05
  Missä ajatellaan, että on vain tämä yksi jumala ja kaikki muut
• 48:08
  on jopa. Jopa jumalia tai jotain
• 48:10
  kelvottomia patsaita vaan. Että tämmöinen iso kuva on
• 48:13
  hahmotettavissa, mutta on hyvä muistaa että ne se niinku ei ole
• 48:18
  välttämättä ihan niin nätti kehityskulku kun me haluttaisiin
• 48:21
  ajatella tarinoita luovana eläimenä.
• 48:25
  Otetaan jeesus seuraavaksi sitten pihteihin ja tuossa jo
• 48:29
  aihetta sivuttiin ja oltiinkin jo ehkä teeman ympärillä, mutta
• 48:32
  miksi me nyt sitten jeesuksesta puhutaan jumalan poikana?
• 48:36
  Joo ja jeesuksesta puhutaan ylipäänsä sen takia, että että
• 48:41
  tavallaan loppukehityksen loppupiste on se, että jeesus on
• 48:45
  jumala. Sehän on kristinuskon oppi
• 48:47
  kristinuskossahan ajatellaan, että jumala on kolminainen,
• 48:50
  isäpoika ja pyhä henki henki. Ja vaikka nää on eri persoonia
• 48:52
  niin tää ne on silti yksi ja samaa.
• 48:54
  Jumalaa ja se kolminaisuus opin. Historia on vähän.
• 48:58
  Se menee jo meidän kirjasta niinku ajallisesti ulkopuolelle,
• 49:01
  että se on on siinä on oma historiansa mutta.
• 49:04
  Mutta ettekö jotenkin maininnut jossain vaiheessa siinä, että
• 49:06
  äitini oli siinä? Joo joo semmoisiakin
• 49:08
  vaihtoehtoja varhaiskristillisissä teksteissä
• 49:11
  on, että äiti olisi mukana tässä kolminaisuudessa, mutta
• 49:13
  tavallaan se loppupiste mikä me tiedetään on se, että jeesus on
• 49:16
  jumala ja sitten kuitenkin alkupiste.
• 49:19
  Historiallisesti on se, että jeesus oli kyllä ihan vaan
• 49:22
  ihminen, että historiantutkimuksen
• 49:23
  näkökulmasta. Voidaan ajatella, että
• 49:26
  luultavasti tällainen juutalainen kiertelevä
• 49:29
  saarnaamisen ja opettava, kun jeesus on ollut.
• 49:31
  Ollut olemassa. Meillä on riittävästi lähteitä,
• 49:35
  että me voidaan ajatella, että tämmöinen historiahenkilö on
• 49:37
  ollut, mutta ne kaikki lähteet on aika myöhäisiä niinku
• 49:40
  verrattuna siihen aikaan kun tää jeesus on elänyt, että niissä on
• 49:43
  jo paljon semmoista tulkintaa siitä jeesuksesta, että
• 49:46
  minkälainen hän oli ja ne on jo tällaisia uskondokumentteja eli
• 49:49
  niitä lähteitä pitää lukea aika kriittisesti.
• 49:52
  Mutta että jos alkupiste on se, että jeesus oli ihminen ja
• 49:54
  loppupiste on se, että jeesus on jumala.
• 49:57
  Niin tässä välissä on sitten tapahtunut jotakin, joka on
• 49:59
  johtanut siihen, että ihmiset on alkanut uskoa, että tämä.
• 50:02
  Tavallinen ihminen onkin jahveen verrattavissa oleva jumala ja
• 50:07
  siinä välissä siinä välissä tapahtuu sitten kaikenlaisia
• 50:10
  asioita ja itse asiassa se niinku varhaiskristillisyys on
• 50:13
  aika. Se on niinku keskenään
• 50:15
  moniäänistä ja ristiriitaista se on.
• 50:17
  Se on hyvä muistaa, että joskushan kristinusko historiaa
• 50:20
  kuvataan silleen, että meillä olisi vaan niinku joku yksi
• 50:22
  puunrunko ja kaikki oli samaa mieltä ja sitten eri
• 50:25
  kirkkokunnat lähti kehittymään siitä ja ruvettiin kiistelemään,
• 50:27
  mutta. Itse asiassa jeesuksen kuoleman
• 50:30
  jälkeen. Eri lähteissä nähdään se, että
• 50:33
  sitä jeesuksen roolia ja suhdetta jumalaan niin
• 50:36
  selitettiin eri tavoin ja oli erityyppisiä malleja, millä
• 50:39
  yritettiin sovittaa yksi jeesus ja jumaluus, mutta niissä
• 50:44
  kaikissa se ajatus jumalan pojasta on semmoinen aika
• 50:46
  keskeinen välivaihe ja siinä me tullaan just siihen, että että
• 50:50
  tota tämmöinen. Sen ajan juutalaisuudessa oli
• 50:54
  tämmöinen ajatus, että että tulee erityinen hahmo, joka on
• 50:58
  siis messias. Elikkä jumalan poika ja tää
• 51:02
  nousee ihan siitä. Muinaisen islannin
• 51:04
  kuningasajattelusta siellä siellä siellä liitetään
• 51:07
  erityisesti kuningas daavidiin tämmöinen lupaus, että kun
• 51:10
  daavid on valtaistuimelta kerran tippunut, niin se daavidin
• 51:14
  valtaistuin tulee jatkumaan ikuisesti ja sillä tulee aina
• 51:17
  istumaan joku joku kuningas. Ja kun näin ei tapahtunut
• 51:20
  mitään, siis jerusalemia tuhottiin.
• 51:22
  Valtaistuin tuhottiin, niin syntyi tämmöinen, niinku
• 51:25
  messias-odotus, että jonakin päivänä tulee joku hahmo, joka
• 51:28
  tulee jatkamaan sitä daavidin kuninkuutta jollain jollain
• 51:33
  tavalla. Siellä sanotaan, että daavidin
• 51:34
  huonetta ja sukua. Joo joo kyllä ja se on sitten
• 51:38
  osa sitä minkä takia vaikka evankeliumin alussa on tämmöisiä
• 51:42
  äärettömän tylsiä sukuluetteloita kun rupeaa
• 51:44
  lukemaan niitä joku riparilainen niin nukahtaa jo siinä kohtaa
• 51:48
  niin ne on semmoisia yrityksiä tavallaan liittää jeesus
• 51:51
  nimenomaan tähän daavidin sukuun ja ja sillä tavalla jeesus
• 51:55
  liitetään tähän messias odotukseen ja tähän jumalan
• 51:58
  poika ideologiaan, mikä kuninkaaseen liitettiin se
• 52:01
  jumalan jumalan poikuus. Kuninkuus se, että ajateltiin
• 52:05
  että jeesus oli jonkunlainen uusi kuningas.
• 52:08
  Ja odotettu messias niin niin tota se on semmoinen aika
• 52:12
  oleellinen välivaihe siinä, että tästä tavallisesta ihmisestä
• 52:15
  tulee loppuviimein sitten ihan jopa jumala.
• 52:19
  Seuraava kysymys mulla oli, että miten varhaiskristillisyys
• 52:21
  muutti jumalakokemusta, mutta lähdetään siltä kantilta, että
• 52:25
  jos varhaiskristityt olisivat tekemisissä.
• 52:32
  Tota vanhan testamentin jumalan kanssa.
• 52:33
  Niin luuletko, että vanhan testamentin jumala olisi
• 52:34
  mustasukkainen siitä huomiosta mitä jeesus saa vanhasen
• 52:37
  kristityillä ja voisi ehkä tuhattaa sieltä jo suuttua, että
• 52:40
  minä olen kuitenkin se kuningastalkää nyt poikaani
• 52:43
  palvukana. Hauska.
• 52:44
  Kysymys. Kukaan ei ole kysynyt tuota
• 52:45
  vielä tuosta näkökulmasta. Pitää ihan miettiä.
• 52:48
  Siis ehkä ehkä semmoinen olennainen, tosi olennainen asia
• 52:51
  ymmärtää on se, että varhaiskristillisyys ei ole
• 52:54
  mitään kristillisyyttä, vaan se on juutalaisuutta.
• 52:57
  Eli tuota kristinuskoulussa syntyi, niin se on juutala.
• 53:01
  Se oli osa niinku juutalaisuutta.
• 53:02
  Se oli juutalainen lahko, elikkä se aika aika siinä ajanlaskun
• 53:06
  taitteessa vuonna nolla elettiin sitä mun mainitsemaa toisen
• 53:09
  temppelin ajan juutalaisuutta, niin se oli aika moninainen
• 53:12
  uskonto vielä, että siinä oli erityyppisiä.
• 53:16
  Erityyppisiä niin kun. Uskon miten mä sanoisin
• 53:19
  erityyppisiä niinku lahkoja sen uskonnon sisällä ja jos on
• 53:22
  lukenut uutta testamenttia, niin tunnistaa vaikka fariseukset tai
• 53:24
  sadugeukset, joilla oli vähän erilaisia tulkintoja siitä
• 53:28
  uskonnosta. Toiset usko siihen, että lopun
• 53:30
  aikana ihmiset nousee kuolleista ja sitten toiset oli silleen,
• 53:34
  että mitä ylösnousemusta ei todellakaan ole, että nää oli
• 53:36
  niinku saman uskonnon sisällä hyvin erilaisia tulkintoja ja
• 53:39
  tähän niinku maisemaan syntyi tämän juutalaisen opettajan eli
• 53:44
  jeesuksen liike ja se oli alunperin nimenomaan juutalainen
• 53:47
  liike ja vielä. Sen kuolemankin jälkeen se oli
• 53:50
  niinku osa sitä juutalaisuutta ja siinä uskottiin jatkuvasti
• 53:53
  siihen juutalaisuuden pääjumala jahveen.
• 53:56
  Mut sitten siinä niin kun siitä juutalaisuuden viitekehyksestä
• 54:00
  alettiin sitten tulkita, että tää jeesus jollain tavalla
• 54:04
  liittyy tähän meidän niinku uskoon ja sitten haettiin
• 54:06
  vanhasta testamentista kaikenlaisia tekstejä, jolla
• 54:09
  ruvettiin sitten tulkitsemaan sitä jeesusta osaksi sitä
• 54:12
  jumalakuvaa ja ja se oli aika semmoinen kirjallinen myös se
• 54:16
  prosessi, missä niin kun pyrittiin näitä vanhoja.
• 54:19
  Ihmisiä tekstejä pyrittiin vähän niinku sieltä löytämään
• 54:22
  vastauksia siihen, että no kuka tää jeesus oikein oli.
• 54:26
  Niin ja paljon sieltä sitten niitä vanhoja tarinoita
• 54:29
  nostettiin. Eihän hän ollut ensimmäinen joka
• 54:31
  korissa joella vauvana kello mitä oli maanpaossa tai mitä
• 54:36
  näitä, että eikö sitä nyt melkein jokaiseen jumalahahmoon
• 54:38
  ne saa samat tarinat kautta aikain liittyen.
• 54:40
  Semmoinen ryysyystä rikkauksiin. Tarina on aika aika tavallinen,
• 54:43
  että toi korikelluntaan liittyy erityisesti moosekseen, joka
• 54:46
  laitettiin koriin, mutta se se on ihan suoraan se tarinan
• 54:49
  motiivi sargon sargon suuresta, joka on sitten taas assyriasta,
• 54:53
  tunnetaan muinaisesta lähi-idästä että.
• 54:56
  Että tota näin ja jeesus jeesuksen lapsuudesta ei
• 55:00
  esimerkiksi oltu alunperin mitenkään kiinnostuneita tässä
• 55:02
  muodontuvassa kristinuskossa, että jeesushan oikeastaan
• 55:05
  ilmestyy historian näyttämölle vasta aikuisena.
• 55:07
  Siinä kolmekymppisenä suunnilleen ja ja kaikki nää
• 55:12
  niinku evankeliumin tekstit, jotka on varsimpia kuvauksia,
• 55:14
  niin nehän keskittyy vaan siihen niinku vuoteen pariin siellä
• 55:17
  aikuisen jeesuksen toiminnassa ja sen seurauksena meillä ei
• 55:21
  niinku vaikka jeesuksen lapsuudesta, nuoruudesta.
• 55:24
  Parhais aikuisuudesta ei ole mitään varhaisia lähteitä.
• 55:27
  Niitä alettiin sitten täydentää myöhemmin.
• 55:29
  Sillä tavalla, että ihan ensimmäisenä syntyi tää ajatus
• 55:32
  ne itsestä syntymisestä jeesuksen syntymästä.
• 55:34
  Siitä ei alunperin oltu niin kiinnostuneita.
• 55:36
  Mutta kun jeesuksesta oli tullut jo entistä jumalallisempi hahmo,
• 55:40
  niin jeesukselle tarvittiin tarvittiin niinku tällaisen
• 55:43
  antiikin suurmiehen tavoin jonkunlainen ihmeellinen syntymä
• 55:46
  ja niitä syntyi sitten 2 erilaista kertomusta.
• 55:49
  Toinen löytyy matteuksen evankeliumista, toinen löytyy
• 55:51
  luukkaan evankeliumissa ja sitä luetaan aina kirkossa.
• 55:54
  Kirkossa jouluisin ja sitten syntyi tällaisia tekstejä, jotka
• 55:57
  ei päätynyt raamattuun kuten vaikka tuomaan lapsuus
• 55:59
  evankeliumin. Missä?
• 56:01
  Kerrotaan kaikenlaisia ihmeellisiä tapauksia jeesuksen
• 56:04
  lapsuudesta. Kirjoittaja on varmasti uskonut,
• 56:06
  että ne on ihan tosiaan ja hän on niitä sitten kirjoitellut
• 56:09
  kirjoitellut ylös, mutta tuota. Tämmöisiä tekoja on mitkä sitten
• 56:13
  ollut parempi pitää raamatusta pois kiinni, että jeesus ei ihan
• 56:16
  käyttäydy niinku jeesukselle olisi pitänyt.
• 56:18
  Kyllä juurikin näin. Joo joo.
• 56:21
  Oletko törmännyt? Mulla oli muutamia jaksoja
• 56:23
  sitten taavi kassilla vieraana. Hän on kovastikin ollut
• 56:26
  kiinnostunut jeesuksen salatuista vaiheista intiassa.
• 56:28
  Se oli teema ja ja tota hän on siellä kovasti.
• 56:31
  Mitä mieltä että on mennyt intiaan kuolemaan ja toiminut
• 56:35
  siellä sitten ei niinkään kuolleena vaan hengissä
• 56:38
  selvinneenä ristiinnaulitsemisen jälkeen.
• 56:40
  Miltä tää tämmöinen kuulostaa? Oon oon törmännyt ja multa on
• 56:43
  siitä myös myös kysyttykin ja tota.
• 56:46
  Täähän liittyy niin kun nimenomaan siihen mitä mä sanoin
• 56:48
  että niistä jeesuksen nuoruusvuosista ei tiedetä
• 56:51
  niinku mitään. Meillä ei oo sieltä
• 56:53
  ensimmäisiltä vuosisadoilta mitään lähteitä mitkä kuvaisi
• 56:56
  niitä mitenkään luotettavalla tavalla.
• 56:59
  Ja tää on tää on synnyttänyt kun jeesuksesta on tullut maailman
• 57:02
  suurimman uskonnon päähenkilön, niin tää on synnyttänyt
• 57:05
  semmoisen niinku suuren tyhjiön että ihmiset haluaisi tosi
• 57:07
  kovasti tietää, että no mitä siellä tapahtui siellä jeesuksen
• 57:10
  nuoruusvuosina. Ja tää ajatus siitä, että jeesus
• 57:13
  olisi mennyt intiaan niin ymmärtääkseni syntyi siellä 1800
• 57:18
  luvun loppupuolella. Siellä oli tällainen nikolai
• 57:22
  mikä sen sukunimi nyt mä en muista sitä sukunimeä ulkoa,
• 57:24
  mutta hän siis väitti, että hän on matkustanut sinne
• 57:28
  pohjois-intiaan johonkin temppeliin, jossakin ihmistossa
• 57:32
  ja hän on nähnyt siellä tämmöisenäkstin ja ja sitten hän
• 57:35
  kertoi siitä täällä. Meillä ei ole mitään niinku tää.
• 57:40
  Luultavasti tää on niinku keksitty tarina tän tää henkilö
• 57:45
  joka tämän löydön mukamas teki niin on luultavasti keksinyt sen
• 57:48
  vähäsen saa jo hakuisesti koska ei meillä ei ole sitä tekstiä
• 57:52
  minkä hän väitetysti näki siellä.
• 57:54
  Eikä meillä ole myöskään mitään varsinaisia historian lähteitä
• 57:56
  mitkä kuvaisi sitä, että jeesus olisi millään tavalla mennyt
• 57:59
  intiaan, että tää on enemmän sitten sellaista 1800 luvulta
• 58:02
  eteenpäin syntynyttä kansanperinnettä ja yritystä
• 58:05
  täydentää niitä niitä vuosia mitä me ei vaan jeesuksen
• 58:08
  elämästä tiedetä, mutta se on sitten ottanut kyllä siiven
• 58:11
  siitä tallentaa tää tää tota ajatus ja legenda jeesuksesta
• 58:15
  intiasta, että tähän päivään asti moni sitä kannattaa ja
• 58:17
  varsinkin tommoisessa vähän esoteerisemmassa.
• 58:21
  Hengellisyydessä, niin se on aika suosittu ajatus, että
• 58:23
  jeesus olisi oikeasti käynyt siellä intiassa.
• 58:26
  Mutta historiantutkimuksen näkökulmasta se on.
• 58:28
  Sillä ei ole niinku mitään pohjaa varsinaisesti.
• 58:32
  Siinähän on jännä tuollainen tapa omia jeesus ja hänen
• 58:35
  opetuksensa. Tavallaan molemmat, että käy
• 58:37
  sinne niinku viedään se viimeinen leposia sinne itse ja
• 58:40
  sitten että no on ne nuoruudessa käynyt vielä ammentamassa kaikki
• 58:43
  opitkin oikeastaan niinku meiltä täältä ja meni sitten sinne
• 58:45
  opittamaan että sinne niinku kyllä otetaan niinku koko hahmo
• 58:48
  haltuun jos. Sellainen on tavoite ja.
• 58:51
  Tämähän on osa kiinnostava osa osa niin kun jeesus keskustelua
• 58:55
  sitten niinku euroopassa myöhemmin, että jeesuksesta
• 58:58
  usein halutaan tehdä sen oman ajattelun liittolainen ja ja
• 59:01
  sitten tehdään kaikki mahdolliset.
• 59:04
  Tulkinnalliset keinot, että jeesus on niinku samantyyppinen
• 59:06
  kuin mitä minä ajattelen asioista jeesuksesta haetaan
• 59:09
  semmoista tietynlaista auktoriteettia niinku
• 59:11
  äärimmillään tää on vaikka vaikka mennään natsi
• 59:14
  natsipropagandaan ja natsiteologioihin, jotka halusi
• 59:17
  riisua jeesuksen täysin pois juutalaisuudestaan.
• 59:19
  Ne halusi osoittaa, että jeesus ei ole ollut mikään juutalainen,
• 59:21
  koska he lihasjuutalaisia niin tavallaan pyrittiin sitten
• 59:25
  jeesuksesta tekemään. Ei juutalainen ja luomaan sitten
• 59:28
  ihan uudenlaista tulkintaa. Historiasta, että jeesus on niin
• 59:32
  merkittävä niinku symbolisestikin merkittävä hahmo
• 59:35
  ollut sitten tässä länsimaisessa historiassa, että hänestä on
• 59:37
  haluttu sitten tehdä aina. Vähän vaikka mitä, mikä
• 59:40
  kulloinkin sopii siihen omaan omaan tulkintaan asioista.
• 59:46
  Yksi jumalasta. Onko siitä etua kun ruvetaan
• 59:49
  tämmöisissä suurissa yhteisöissä uskontoa levittämään, koska
• 59:52
  tuntuu, että tommoinen yksi jumalan usko leviää suurissa
• 59:55
  yhteisöissä, vaikka samalla kun kysyn niin hieman itse aina
• 59:58
  pyörittelen tässä päätä, että ollaanko.
• 1:00:00
  Onko nyt kyllä kristinuskokaasti niin yksi jumalainen loppujen
• 1:00:02
  lopuksi, niin saako siinä hän on kuitenkin tää pyhä kolminaisuus
• 1:00:05
  ja miten tässä suossa pitäisi nyt sitten suunnistaa?
• 1:00:07
  Joo jos kysytään juutalaiselta tai muslimeilta, niin
• 1:00:10
  kristinuskohan on monijumalainen, koska he he
• 1:00:12
  näkee kolminaisuuden nimenomaan. Tällä tavalla ei oikeastaan, ei
• 1:00:17
  kristinusko eikä koskaan missään uskonnossa.
• 1:00:20
  Jumala ei ole ollut täysin yksin siellä tuonpuoleisuudessa, että
• 1:00:23
  vaikka onkin ollut sitten vaan yks jumala, niin jonkinlaisia
• 1:00:25
  apureita tai muita hahmoja on haluttu ja sitten pyhimykset
• 1:00:28
  vaikka paikkaa sitä semmoista alempien jumalten hahmoja niinku
• 1:00:31
  tuossa aikaisemmin puhuttiin, mutta tietyllä tapaa siis me
• 1:00:34
  keskusteltiin tosi paljon kun me ollaan 3 on tää kirja juha
• 1:00:37
  pakkalan ja raimo hakolan kanssa kirjoitettu, niin me
• 1:00:39
  keskusteltiin. Esimerkiksi siitä, että onko
• 1:00:43
  monoteismi jotenkin lähtökohtaisesti ehkä onko sillä
• 1:00:46
  helpompi oikeuttaa vaikka sotia tai väkivaltaa tai sitten
• 1:00:49
  sellaista. Niinku yksi hallitsijan valtaa
• 1:00:52
  kuin polyteismilla ja tietyllä tapaahan näin on tehty, että
• 1:00:56
  historiassa yksijumalaiset uskonnot on levinnyt aika
• 1:01:00
  aggressiivisesti ja monotismi on tarjonnut sellaisen
• 1:01:03
  hallitsijalle semmoisen tietynlaisen oikeutuksen.
• 1:01:06
  Ja vaikka syy siihen, että ensimmäinen kirkolliskokous
• 1:01:09
  pidettiin oli se, että että tota kristinuskosta haluttiin tehdä
• 1:01:13
  rooman valtakunnan virallinen uskonto ja konsta tuskeisari
• 1:01:16
  kutsu kirkolliskokouksen koolle ja totesi, että meidän pitää tää
• 1:01:19
  oppia yhtenäistää. Koska tää tää ei ole kovin hyvä
• 1:01:22
  työkalu pyörittää tätä meidän hallintoa, jos täällä on näin
• 1:01:25
  paljon erilaisia tulkintoja, että me tarvitaan virallinen
• 1:01:28
  oppi että tietyllä tapaa näin on, että monetismi on
• 1:01:31
  mahdollistanut tän tyyppisen, mutta ei ne polyteistiset
• 1:01:35
  kulttuuritkaan mitenkään vähemmän sotaisia ole ollut,
• 1:01:38
  että kyllä sielläkin on sitten oman jumalan nimissä sodittu tai
• 1:01:42
  sitten on ollut useampia jumalia, jotka on sitä niitä
• 1:01:44
  sotatoimia puolustanut ja ja näin että.
• 1:01:48
  Vaikea sitten sanoa, että että olisiko monelta, onko
• 1:01:51
  moneltaismi esimerkiksi onko se parempi vai tai onko se
• 1:01:54
  väkivaltaisempi kuin politismis? Näyttää siltä, että sitä on
• 1:01:58
  vaikea perustella niinku toteutuneen historiaa.
• 1:02:00
  Valossa että kyllä nää molemmat konseptit on semmoisia, että ne
• 1:02:03
  kyllä kääntyy sitten ihmisen pyrkimysten tueksi jos ne vaan
• 1:02:06
  halutaan kääntää tiettyjen pyrkimysten tueksi.
• 1:02:10
  Miten sä näet mitenkä rituaalit vaikuttaa niinku uskon
• 1:02:14
  ylläpitoon ja muutokseen? Nyt kun tässä on eletään vuotta
• 1:02:16
  2025 niin miltä se sun silmin näyttää?
• 1:02:19
  Rituaalit on ollut niinku ehkä tärkeimpiä tapoja.
• 1:02:22
  Mun mielestä ylläpitää uskontoa aina ja se on ollut.
• 1:02:25
  Ne on ollut niitä erityisesti aikana ennen kuin tekstit syntyi
• 1:02:29
  ja ennen kuin lukutaito syntyi, että nykyään kun kaikki osaa
• 1:02:31
  lukea, niin me voidaan niinku tekstien avulla siirtää myös
• 1:02:35
  uskontoa raamattua lukea. Kaikki riparilla ja ja kuka
• 1:02:39
  tahansa voi itse lukemalla tarkistaa.
• 1:02:42
  Että miten joku asia jossakin lukee, mutta tää on.
• 1:02:44
  Tää on hyvin poikkeuksellinen tilanne maailmanhistoriassa,
• 1:02:47
  että kaikki kansasta osaakin yhtäkkiä lukea ennen kuin
• 1:02:50
  tämmöistä oli niin rituaalit. Oli se ihan keskeinen tapa millä
• 1:02:54
  uskontoa siirrettiin perheyhteisössä sukuyhteisöissä,
• 1:02:57
  että on ollut tiettyjä siirtymäriittejä, kuten vaikka
• 1:03:01
  joku ympärileikkaus tai tai tän tyyppiset.
• 1:03:04
  Meillä nykyään ne on riparit tai.
• 1:03:07
  Barchmat tai muut, mutta sitten on myös tällaisia ihan niin kun
• 1:03:09
  useammin tapahtuvia rituaaleja, kuten vaikka ehtoollinen tai.
• 1:03:14
  Tai muuta, että näitä on aina ollut ja nää on ollut tavallaan
• 1:03:16
  semmoisia konkreettisia tapoja siirtää sitä uskontoa
• 1:03:19
  vanhemmilta lapsille ja ja suku suvun sisällä ja suvun niinku
• 1:03:24
  näin. Mut kyllä niillä edelleen musta
• 1:03:26
  tuntuu että nää niinku rituaalit on ne mitkä jatkaa jatkaa niinku
• 1:03:30
  tietyllä tapaa että meillä on hirveästi vaikka luterilaisessa
• 1:03:33
  kirkossa ihmisiä kuten minä, joidenka ajattelu ei ole enää
• 1:03:37
  kovin uskonnollista. Mutta silti mäkin tykkään
• 1:03:40
  välillä liittyä näihin luterilaisiin rituaaleihin,
• 1:03:42
  koska mä koen ne jotenkin hienona osana mun omaa
• 1:03:44
  kulttuurihistoriaa ja. On siisti mennä vaikka jouluna
• 1:03:48
  kirkkoon, että siihen liittyy jotakin semmoista
• 1:03:50
  ylisukupolvista itseään suurempaa mihin saa liittyä
• 1:03:54
  vaikka sitten se, että mitä mä oikeasti ajattelen niistä
• 1:03:57
  asioista mitä siellä kirkossa väitetään, niin se on sitten
• 1:03:59
  toinen toinen kysymys. Niin eikö siinä itsellä tulee
• 1:04:03
  mieleen, että siinä tavallaan kuitenkin pääsee kokemaan
• 1:04:06
  jonkinlaisen pyhyyden kanssa tekemisen olemiseen, vaikka se
• 1:04:10
  nyt ei tarkoita. Ehkä kristinuskon juuri sitä
• 1:04:13
  pyhää, mutta että kun tiedät, sehän sehän tulee vaikka.
• 1:04:16
  Vierailet toisen uskonnon. Kirkossa tai tai niinku pyhällä
• 1:04:20
  paikalla, niin kyllähän siellä tuntee sen, että nyt tässä on
• 1:04:23
  niinku tää on joillekin todella tärkeä paikka ja tässä on
• 1:04:26
  jotenkin vaan semmoinen pyhä fiilis, niin kyllähän se on
• 1:04:29
  näissä rituaaleissa aika selkeästi, vaikka nyt vaan
• 1:04:31
  kävisikin sitten tosiaan joulukirkossa, niin kyllä.
• 1:04:33
  Juurikin näin. Totta.
• 1:04:34
  Totta kai siihen liittyy nyt sitten kaikki minkälaisia
• 1:04:37
  muistoja sieltä, mistä ne mantelitumakkeesta sitten
• 1:04:39
  nousee. Muistan.
• 1:04:41
  Se turvallinen tila ja se semmoinen turvallinen paikka
• 1:04:43
  että. Juurikin näin ja tietenkin
• 1:04:45
  kristinusko on vielä verrattuna meidän.
• 1:04:47
  Sisarus uskontoihin eli juutalaisuuteen ja islamiin niin
• 1:04:50
  kristinuskohan on aika. Meillä on aika köykäisesti
• 1:04:52
  rituaaleja, että sitten vaikka islamissa on periaatteessa 5
• 1:04:56
  rukoushetkeä päivässä ja ja tietyt ruokasäädökset ja myös
• 1:04:59
  juutalaisuudessa on tietyt ruoka, säädökset ja sapatin
• 1:05:02
  sapattia vietetään tietyin menoin ja vaikka sapatti on
• 1:05:05
  semmoinen joka tuo perheen tosi ihanalla tavalla yksi ja ja
• 1:05:08
  vietetään yhteinen ateriaan ja luetaan tietyt tekstit sieltä.
• 1:05:12
  Muinaisuudesta ja näin, että että tota kristinusko on aika
• 1:05:15
  vähän rituaalinen loppuviimein ja vaikka juutalaisuudessa on
• 1:05:18
  ihan todella tavallista että. Niin juutalainen on ihan
• 1:05:22
  ateisti, mutta silti nää rituaalit on tosi tärkeä osa
• 1:05:25
  hänen niinku arkeaan ja elämäänsä ja muuta, että
• 1:05:27
  tavallaan se niinku se ei ole niin tiedollinen se uskonto kuin
• 1:05:31
  mitä se on vaikka protestanttisessa
• 1:05:32
  kristinuskossa. Voidaanko me nyt sitten
• 1:05:36
  ajatella, että näitä pitäisi olla enemmän meidän
• 1:05:38
  kristinuskossa että. No se on.
• 1:05:39
  Maallistuminen vähenemiseen läheis.
• 1:05:42
  Se voi olla, että jos meillä olisi ollut enemmän rituaaleja,
• 1:05:45
  koska ne on tavallaan osa sitä sosiaalista liimaa, joka pitää
• 1:05:48
  yhteisöä ihmisiä kasassa ja on on hyvin tavallista, että
• 1:05:52
  ihminen vaikka kasvaa tosi konservatiivisessa
• 1:05:55
  kristillisessä yhteisössä vaikka lestadiolaisuudessa suomessa ja
• 1:05:59
  hän niin kun jossain kohtaa tajuaa, että en mä usko mitään
• 1:06:03
  mitä täällä opetetaan, mutta tää on silti niin vahva sosiaalinen
• 1:06:05
  lii. Mä haluan olla osoite tätä
• 1:06:07
  yhteisöä. Mun kaikki ystävät on täällä.
• 1:06:09
  Mun perheenjäsenet on täällä ja meillä on nää tietyt yhteisöt
• 1:06:11
  toiminnot kuten vaikka suvi seurat jonnekin aina tullaan
• 1:06:14
  että sä niinku rituaalinen ulottuvuus vaan pitää sut
• 1:06:17
  edelleen kiinni siinä uskonnossa, että tietyllä tapaa
• 1:06:21
  varmaan jos maallistuminen ei olisi vienyt kristinuskosta,
• 1:06:25
  niin paljon sitä rituaalisuutta pois, niin voi olla että se
• 1:06:27
  olisi edelleen vahvempi paikka. Ihmiset olisi niinku ajattelun
• 1:06:30
  kanssa joku äärempia, mutta tää on tietenkin historialla
• 1:06:32
  jossittelua. Toi lestadiolaisuus eroaminen
• 1:06:37
  niin tuli mieleen tai mulla heti alkoi laukkaan päässä joku vanha
• 1:06:39
  NHL jääkiekkoilija, joka ei osaa lopettaa uransa koska missä
• 1:06:43
  rubiineissa niin kiinni ja kaveriporukka en halua luopua
• 1:06:45
  tästä puuhuoneesta. Juuri tähän niinku tunteita saa
• 1:06:50
  monesta paikasta lähestytään loppua, mutta vielä ottaisin
• 1:06:53
  sulta parit. Mielestäni tärkeät vastaukset
• 1:06:57
  esimerkiksi siihen kysymykseen, että auttaako sun mielestä
• 1:07:00
  historiallinen tieto uskomaan vai horjuttaako se usko?
• 1:07:04
  Varmaan sekä että ja ja mut mä mä itse siis tää on nyt hyvin
• 1:07:09
  henkilökohtainen henkilökohtainen kannanotto,
• 1:07:12
  mutta se horjuttaa ja se tuo kriittisten näkökulmaa.
• 1:07:16
  Mut mä ajattelen, että sitä kautta se niinku auttaa.
• 1:07:18
  Ja jalostaa ja kasvattaa, että me kyllä aika suoraan tuossa
• 1:07:23
  kirjassa sanotaankin, että tämmöinen niinku
• 1:07:25
  historialliskriittinen tieto oman perinteen juuristo voi
• 1:07:28
  auttaa taistelemaan semmoista ehdottomuutta ehdottomuutta
• 1:07:32
  vastaan mä näen. Mä näen ongelmallisena sen, jos
• 1:07:35
  ihminen ajattelee, että hänellä on tiedossaan lopullinen ehdoton
• 1:07:38
  totuus ja hänen tehtävänään on tätä totuutta nyt sitten saada
• 1:07:41
  muiden saada ymmärtämään tämä. Tämä totuus, että semmoinen
• 1:07:44
  tietynlainen ehdottomuus on. Kyllä on kyllä tuota kipinää
• 1:07:48
  sellaisiin. Ikävien asioihin ikävien
• 1:07:51
  asioiden liekkeihin, että mä ajattelen että se, että sä opit
• 1:07:55
  näkemään sen oman perinteen tai toisen perinteen historian
• 1:07:58
  moninaisuuden joka historiassa oikeasti vallitsee, niin se tuo
• 1:08:01
  semmoista tietynlaista nöyryyttä.
• 1:08:02
  Ja se ei tarkoita, että sun pitää luopua siitä sun omasta
• 1:08:06
  uskotun perinteestä. Osa luopuu ja ja sekin on ihan
• 1:08:09
  fine. Yksi mahdollinen kehityskulku,
• 1:08:11
  mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ihminen voi niinku.
• 1:08:15
  Se ehkä se pienentää sitä niinku varmuusastetta ja mun mielestä
• 1:08:19
  usko. Jos jos puhutaan uskosta niin
• 1:08:22
  eihän sen pitäisikään olla mitenkään todella varmaa, koska
• 1:08:24
  silloin se ei olisi enää uskoa, että tavallaan tietyllä tavalla
• 1:08:27
  semmoinen tietty nöyryys mun mielestä pitäisi liittyä myös
• 1:08:29
  hengellisyyteen ja uskoon. Mikä ville on yks semmoinen
• 1:08:33
  yleinen väärinkäsitys jumalasta, joka haluaisit korjata?
• 1:08:38
  Kyllä se varmaan on se tässä mun kirjassa mielenkiintoisessa
• 1:08:41
  jumalan syntyneestä edellisessä kirjassa sensuroitu niin
• 1:08:43
  semmoinen muuttumattomuus on ollut semmoinen keskeinen teema,
• 1:08:46
  että ihmiset, ihmiset ajattelee, että jumala olisi semmoinen
• 1:08:49
  konsepti, joka on joskus muuttumattomana, vaan maailmaan
• 1:08:52
  keksitty ja sitten sitä on niinku sukupolvelta toiselle
• 1:08:56
  satoja vuosia muuttumattomana niinku levitetty.
• 1:09:00
  Mutta siis uskonnoilla on historia ihan siinä missä
• 1:09:03
  kaikella on historia kansallisaatteella on historia.
• 1:09:06
  Rahanlla on historiaa talousteorioilla
• 1:09:09
  yhteiskuntateorioilla. Niillä kaikilla on historia,
• 1:09:11
  kaikki ajatukset ja ideat mitä ihmisillä on, niin ne on aina
• 1:09:15
  ollut muutoksessa ja ne on eri ajassa muuttunut ja niihin on
• 1:09:18
  liitetty eri asioita ja ne on niinku kehittynyt ja jumala on
• 1:09:20
  samalla tavalla tämmöinen aate ja ajatus huolimatta siitä
• 1:09:24
  uskooko siihen että jumala on totta vai ei, niin ainakin se
• 1:09:27
  ihmisten tapa puhua jumalasta on jatkuvassa muutoksessa ollut.
• 1:09:32
  Jotenkin sen sen hyväksyminen on.
• 1:09:33
  Voisi musta kyllä aika aika olennaista ja tärkeätä.
• 1:09:37
  Se pätee myös raamattuun. Eli joskus ajatellaan, että
• 1:09:39
  raamattu on kirjakokoelmana tullut jotenkin vaan valmiina.
• 1:09:42
  Jotkut vanhat uk kelit on sen aikanaan kirjoittanut ja se on
• 1:09:45
  ollut sitten siinä eikä nähdä sitä pitkää muutoshistoriaa mitä
• 1:09:49
  näillä teksteillä on ollut. Sä tavallaan vastasit tässä
• 1:09:53
  tähän mun perinteiseen viimeiseen kysymykseen, että
• 1:09:54
  mitä tulisi tietää jumalasta ja se synnystä, joten ville kysyn
• 1:09:57
  sulta minun mielestäni taas tiivistävän yksinkertaisen
• 1:10:01
  kysymyksen kuuntelijalta sirkku seppälä youtuben kautta on
• 1:10:04
  kysynyt ville, että missä jumala on?
• 1:10:09
  Hyvä kysymys. Se on kysymys.
• 1:10:11
  On samalla yksinkertainen, mutta hyvin haastava.
• 1:10:14
  Mun vastaus, mun henkilökohtainen vastaus on se,
• 1:10:16
  että se on tässä meidän se on. Se on niinku tässä meidän
• 1:10:20
  ihmisten intersubjektiivisessa todellisuudessa, niin se on
• 1:10:23
  tässä ihmisten välisessä maailmassa, mikä me rakennetaan,
• 1:10:26
  kun me ollaan toisemme yhteydessä ja kun me
• 1:10:28
  keskustellaan ja ollaan yhteiskuntia ja yritetään
• 1:10:30
  ymmärtää ja tulkita, niin tässä meidän välisessä todellisuudessa
• 1:10:34
  syntyy paljon semmoisia asioita, joita ei ole niin kuin
• 1:10:37
  ulkoisessa maailmassa olemassa. Vaikka rakkaus on semmoinen
• 1:10:40
  asia, että eihän sitä voi mitata mistään.
• 1:10:43
  Purosta tai mistään vaan se rakkaus syntyy meidän ihmisten
• 1:10:46
  välisessä todellisuudessa ja mä näin jumalan samalla tavalla,
• 1:10:49
  että se on tässä meidän ihmisten sosiaalisessa maailmassa syntyvä
• 1:10:53
  asia. Ja siellä se on vähän.
• 1:10:55
  Erinäköinen jokaiselle mistä kulmasta sitä katsoo?
• 1:10:58
  Kuka? Kyllä vähän erilainen, siis
• 1:10:59
  tietyllä tavalla samanlainen mikä mahdollistaa sen, että me
• 1:11:02
  voidaan niinku vaikka. Ylläpitää yhteisiä uskontoja,
• 1:11:07
  mutta sitten myös hyvin erilainen ja jossain kohtaa
• 1:11:10
  sitten taas niin erilainen, että se jakaa enemmän kuin yhdistää,
• 1:11:13
  että se on hyvin, hyvin sellainen dynaaminen,
• 1:11:15
  dynaaminen, sosiaalinen konfliktio.
• 1:11:18
  Olipa olipa oli liian hienoja sanoja loppuun.
• 1:11:20
  Ei kun se oli ei liian hienoa ei ollut, vaan hienoa vaan
• 1:11:23
  pelkästään ville. Kiitoksia, että saatiin tämä
• 1:11:26
  sopimaan. Ja kerrotko vielä, sulla on oma
• 1:11:28
  helkkarin hienot youtube-kanavat ja kaikki niin mistä sinut
• 1:11:31
  löytää nyt kun tästä mun kautta innostuu että tätä kaveria on
• 1:11:33
  ollut lisää kuunnella? No joo youtubeen pistää mun
• 1:11:35
  nimen eli ville mäkipelto siellä mä teen.
• 1:11:38
  No se on hyvin itsekäs kanava että mä käsittelen siellä
• 1:11:41
  asioita mistä mä haluan itse tietää lisää jotka mua
• 1:11:43
  kiinnostaa. Että tota mä työn.
• 1:11:45
  Työkseni maalla pohjalla täällä ollaan.
• 1:11:46
  Työkseni työkseni teen youtube-videoita useamman
• 1:11:49
  viikossa, että se on se mun aktiivisin aktiivisin kanava,
• 1:11:51
  mutta sitten tietenkin. Kyllähän näihin mun kirjoihinkin
• 1:11:53
  kannattaa tarttua jos kiinnostaa eli jumalan synty ja sitten
• 1:11:56
  sensuroitu. Jos saa mainostaa niin edelleen.
• 1:12:00
  Se on turanttia kiinnostavaa kamaa, että ja muhun saa olla
• 1:12:03
  ihan vapaasti kyllä myös yhteydessä, että vaikka
• 1:12:05
  instagramissa laittaa yksityisviestiä tai sähköpostia,
• 1:12:08
  osoite löytyy youtube-kanavalta niin joskus voi olla kestää
• 1:12:12
  vähän kauan vastaamisessa kun viestejä tulee aika paljon,
• 1:12:14
  mutta mielellään aina luen ja kuulen ja vastailen.
• 1:12:19
  Näin kiitos ja mä otan tässä nyt itse myös sulanut hattuun siitä,
• 1:12:24
  että toivottavasti yritin nyt monta ihmistä sitten vielä ottaa
• 1:12:26
  suuhun yhteyttä, jotka tota noin niin se kokee niinku.
• 1:12:28
  Sanoin tossa alussa vielä, että joskushan haastetaankin, niin mä
• 1:12:32
  nautin siitä, että haastetaan ja ollaan eri mieltä ja on myös
• 1:12:35
  niinku kriittistä ajattelua mun mielestä vaikka niinku tutkijana
• 1:12:38
  mä ajattelen että se niinku se kriittinen semmoinen diskurssi
• 1:12:41
  ja asioiden kyseenalaistaminen ja kysy että kysytään mihin joku
• 1:12:44
  perustuu tai esitetään poikkeavia näkökantoja, niin se
• 1:12:47
  on niinku osa sitä mikä vie meidän yhteistä ajattelua
• 1:12:49
  eteenpäin. Näihin sanoihin ja kaikilla
• 1:12:54
  muilla muilla latteuksilla mitä täältä enää tulisi noiden
• 1:12:56
  hienojen sanojen jälkeen on hyvä päättää.
• 1:12:58
  Kiitos ville ei oikein paljon. Kiitos oikein paljon.
• 1:13:01
  Seuraaja osallistu facebookissa mitä tulisi tietää podcast ja
• 1:13:05
  instassa nimellä MTT podi.