Latest / Mitä tulisi tietää? / Linnaelämästä keskiajan Suomesssa

Transcript

Linnaelämästä keskiajan Suomesssa · Mitä tulisi tietää?

0:00
Tänään me liikutaan ajassa taaksepäin aikaa, jolloin suomen
0:03
maata halkoivat kiviset muurit ja liput liehuvat linnan
0:07
torneissa ja arki rakentui niin pitojen kuin puolustuksenkin
0:11
ympärille. Millainen oli elämä
0:13
keskiaikaisessa linnassa? Ketkä siellä asuivat, mitä
0:17
siellä tehtiin ja miksi juuri linnoista tuli valtakunnan
0:20
keskipisteitä. Jakson vieraana on elise
0:24
pihlajaniemi, historianopettaja, tutkija ja keskiaikaisten
0:28
linnojen todellinen tuntia. Hän on juuri julkaissut kirjan
0:33
linnaelämää keskiajan suomessa, jossa vanhat kiviseinät heräävät
0:37
eloon ihmisten tapahtumien ja arkisten yksityiskohtien kautta.
0:43
Tää jakso tarjoaa historian ystäville mahdollisuuden nähdä
0:46
linna. Aivan uudessa valossa ei vaan
0:49
rakennuksena vaan elävänä yhteisönä.
0:53
Minä olen mikko siltala ja mä vien teidät seuraavaksi elisen
0:57
kanssa linnan muurien sisäpuolelle.
1:12
Semmoinen niinku. Perinteinen ajatus keskiajasta
1:16
meillä suomalaisilla on se, että meillä oltiin maakuopassa ja
1:21
syötiin omia rupia ja muualla maailmassa oli jo kova meininki.
1:25
Nyt on asiantuntija paikalla, joka kumoaa ehkä meille tämän
1:28
väitteen oli ehkä vähän kärjistetty, mutta kun
1:31
tämmöisestä kotimaisesta keskiajasta niin niin tota hyvin
1:36
hyvin semmoista yksioikoista se tavallaan on se semmoinen
1:39
peruskäsitys mikä meillä sitä on, mutta on täällä pidetty
1:42
pitoja ja tanssittu ja tehty kaikkea sitä.
1:45
Muuallakin eli se pihlajaimi. Tervetuloa.
1:48
Joo kiitos paljon mikko kiitti. Ja syy miksi tota niin sinä oot
1:53
nyt minulle ja meille kuuntelijoille sitten
1:55
valaisemassa tätä suomalaista keskiaikaa ja ennen kaikkea nyt
2:00
sitten sen mielenkiintoista linnan elämää, koska tuore kirja
2:03
on sulta tullut, mikä sai sinut kiinnostumaan, lähdetään ihan
2:06
sieltä alusta nyt ensin niinku historiasta ja miksi sitten
2:09
erityisesti keskiaikaan se joka joka tota on lähellä ollut nyt
2:12
viime aikoina ainakin sydäntä. No jos nyt ihan sieltä alusta
2:16
halutaan lähteä niin sitten mennään tuhatyhdeksänsataaluvun
2:19
loppuun kun olin teini-ikäinen turussa ja silloin alettiin
2:23
pitäneet keskiaikamarkkinoita kun sehän alkoi siitä kun
2:26
apuavetuksen apuveettu museo perustettiin.
2:30
Sieltä löytyi niitä keskiaikaisia.
2:32
Keskiaikaisia rakennusten kellareita ja sitten se alkoi
2:35
semmoinen yleinen keskiaika innostus, niin kyllä mä vähän
2:37
niinku heräsin silloin. Mä olin semmoinen vähän yli 10
2:39
vuotias ja sitten kun keskiaikamarkkinoilla ruvettiin
2:42
pitää, niin sitten oli teini-ikäinen ja pystyin
2:44
kulkemaan itse turussa ja jotenkin se niinku imaisi jo
2:47
silloin tosi vahvasti mut mukaan.
2:49
Et kyllä mä ihan se en nyt en nyt ehkä aivan viikoittain, mut
2:52
melkein viikoittain kävin sitten Turun linnassakin kesäaikaan ja
2:56
ihan vaan koluusia siellä ja imistä tunnelmaa et en mä oikein
3:00
osaa sanoa mikä siihen on. Mikä siihen on ajanut?
3:03
Mut kyllä mä niinku haaveilin jo 13 vuotiaana.
3:06
Arkeologin urasta ja ja sai semmoisia niinku fiiliksiä
3:10
asuinneuvo silloin ja siinä oli takana.
3:12
Meidän talon takana oli tommoinen pronssikautinen
3:15
hautaja siellä kävin monesti kanssa vähän ihan vaan
3:17
fiilistelemässä ja sitten se on niinku lähtenyt.
3:21
Ihan nuoruusvuosilla tämmöinen innostus ja se on sitten
3:24
jatkunut että vaikka niinku elämä elämä sitten ei ei vienyt
3:27
historian opintoihin suoraan lukion jälkeen vaan ihan kaikkea
3:30
muuta muuta tuli tehtyä, niin se on niinku aina ollut semmoinen
3:35
että aina ollut kiinnostunut ja ja sitten sitten tota noin niin
3:40
siitä on jo seitsemisen vuotta sitten niin sitten aloitin ihan
3:43
tosissaan avoimessa yliopistossa ensin ja sitten
3:45
tutkinto-opiskelijana. Kohti kohti niinku aina vaan
3:49
syvempää historian käsitystä ja enempi siinä keskenään suuntaan.
3:53
Menevänä et se on niinku semmoinen hyvin pitkällinen
3:56
prosessi, mut mut et tota aina ne linnat ja ne linnat etenkin
4:00
ja siis myös keskiaika niin se on niinku semmoinen siitä on
4:03
tullut se oma juttu, niin kyllä ne on kulkenut mukana mukana.
4:06
Aina mikä se mikä se on se linnat etenkin mikä
4:09
keskiaikaissa linnoissa on se se the juttu.
4:13
Mikähän niissä sitten olisi? Kai kai se on niinku se, että se
4:18
ne on ollut niin vahvasti. Siellä on ollut edustettuna se
4:21
keskiajan elämän niinku se on se gren dela green ja sitten on ne
4:26
kaikista alhaisimmat vangit ja ne on ollut kaikki siellä
4:29
niinku. Siellä linnassa jotenkin onhan
4:32
niinku linnat. Eihän meillä nyt ole tänä
4:33
päivänä enää linna, mutta kun presidentinlinna mut se nyt on
4:36
vähän tylsä juttu et et et. Ja siellä on vaan kremdella
4:39
kreml aina siinä. Siellä on joo siellä ei
4:42
kauheasti. En tiedä onko siellä nyt vankeja
4:43
mut en usko että ihan hirveän paljon nähdään mut mut tota että
4:47
kesken ja linnat niin ne on ollut vähän jos semmoiset jylhät
4:50
ja kun mietit niin on on kivimuuret ja ja on
4:54
kaikennäköisiä tarinoita ja sitten siellä on hämysät
4:58
käytävät ja on salaa käytäviä et ne niinku her.
5:01
Kumpaa semmoista ne mielikuvituskutkuttaa ja sitten
5:05
kuitenkin sitten kuitenkin kun tiedetään että että se elämä on
5:09
keskiajalla, niin se on aika suurelta osin niinku linnojen
5:12
osa on liikkunut, että se on ollut sen maallinen
5:14
hallintakeskus ja se on ollut niinku kaiken elämän keskus
5:17
ennen kun sitten niinku kaupunkien kaupungit on saanut
5:20
enempi merkitystä mut että linna linnat on niinku ollut se että
5:24
siitä on lähdetty linnuille. Ruotsalaiset on tullut
5:27
perustanut linnat ja sitten pikkuhiljaa niinku tää
5:29
linnaverkostoa niin siitä se elämä on niinku ollut sen.
5:34
Kun lähdit tekemään tuota kirjaa linnaelämästä keskenään
5:37
suomella, niin oliko sulla joku tietty näkökulma mielessä vai
5:40
millä tavalla sä lähdit lähestymään tätä?
5:44
Mun näkökulma oli se siis tää tää ideahan tähän kirjaan tuli
5:47
oli tekemässä voileipää keittiössä neljätoistavuotias
5:50
lapsi oli siinä rinnalle ja sitten mä sanoin, että hei
5:52
yhtäkkiä nyt nyt nyt iski idealle, että hei, tästähän
5:55
tulisi hyvä kirja. Siis se ei ollut mitenkään
5:58
semmoinen pitkällinen vuosikausien projekti, että nyt
6:00
nyt minä suunnittelen tämmöistä kirjan tekoa, että.
6:03
Että olin. Olin tota noin niin tein
6:05
opettajan pedagogisia opintoja Turun yliopistoon ja sitten
6:08
siinä oli tämmöinen vapaavalintainen
6:10
opetusharjoittelu, niin halusin pitää avoimessa yliopistossa
6:13
kurssin, että se lähti niinku siitä, että tää on hyvin
6:15
pitkällinen tarina. Ja sitten mä ajattelin, että mä
6:18
haluaisin kun mä itse aina kiinnostunut linnuista, niin mä
6:21
haluaisin pitää just linnoista. Mä voin myös yliopistossa
6:24
kurssia itse avoimessa yliopistossa tehdä opintoja ja
6:26
tuntui semmoiselta omalta jutulta ja pidin sitten ja hain
6:30
hain tietoon mikä sitten oli, oli vähän niinku hämmästynyt
6:32
siinä kun mä tein sitä. Että, että luulisi, että
6:36
linnuista tiedetään kaikki ja luulisi että linnoissa olisi.
6:39
Mä ajattelin, että linnoista on olemassa varmasti joku hyvä
6:42
kirja ja sitten mä vaan pidän sen kurssin, että mä vaan luen
6:44
tätä kirjaa niin jopa opiskelijoilta yli, mutta ei se
6:47
ollut niin että mun piti niinku kaikki tieto oikeasti se oli
6:50
niinku miljoonasta lähteestä kaivaa sitä kurssia varten ja
6:54
pidin sen ja ja olin iloinen. Se sain niinku ihan hyvän
6:57
vastaanoton ja menin vuosia. Pidin saman kurssin uudestaan
7:00
niin sitten siinä vaiheessa tuli se idea, että hei että tästähän
7:03
oikeasti tulisi kirja että. Ei tätä niinku että meidän
7:07
edellinen linnakirja suomen keskeinen linnoista on vuodelta
7:10
93, niin on siitä muutama vuosi aikaa vierähtänyt niin jotenkin
7:15
se. Se ei ollut mikään semmoinen,
7:17
että olenpa nyt harkinnut tätä 10 vuotta ja nyt teen tän kirjan
7:19
että se oli semmoinen että ei perhana että tästähän tulisi.
7:22
Muuten tämähän voisi niinku toimia kirjanakin ja sitten
7:25
sitten se idea oli se, että mä haluaisin kirjoittaa semmoisen.
7:29
Helpon kirjan semmoisen rennon kirjan.
7:31
Mikä mikä olisi semmoinen minkä olisin itsekin tykännyt just
7:35
silloin teini-ikäisenä lukea lukea kun olin tai niinku inno
7:39
keskiaika innostus mut valtasi. Havaitsitko sä jotain muuten
7:43
tossa kun sanoit että edellinen kirja oli vuodelta 9 3 niin
7:46
oliko tässä nyt sitten? Herranjestas 30 vuodessa, niin
7:50
onko tuota noin niin tehty jotakin semmoista merkittävää
7:53
uutta havaintoa mikä olisi ollut hieman eri lailla kuin mitä
7:55
silloin on käsitetty. No siis tutkimustahan linnuihin
7:58
liittyen on tullut ihan hirveästi.
8:00
Lisää on, että yhdeksänkymmentäluvun lopussa on
8:03
on tullut kaksikin kaksikin isoa suomalaista väitöskirjaa
8:07
uotilankarelta ja anna-maria vilkunalta, että heiltä on
8:09
tullut ja se on niinku tullut tämä linna-kirjan tän vuoden 90
8:14
linnakirjan jälkeen ja sitten on raaseporin linna.
8:17
Raaseporin linna on tutkittu 2000 luvun ensimmäisen
8:21
vuosikymmenen aikana tosi paljon ja sitä on tutkittu edelleen.
8:25
Ja sieltä on tullut kanssa hirveästi.
8:27
Uutta sieltä on tullut paljon löytöjä.
8:29
Siellä on tehty arkeologisia kaivauksia, että kyllä niinku ja
8:31
nyt tällä hetkellä. Onko se nyt helsingin helsingin
8:35
yliopistossa muistaakseni asse tiilikkala tutkii hakoisten
8:37
linnaa ja niinku Hämeen Hämeen tätä varhaiskeskiaikaa.
8:40
Mikä siellä on tää linnojen Hämeen nykyisen linnantavasta
8:44
kuin siinä hakoisten linnan yhteys toisiinsa ja sitä tietoa
8:47
tulee koko aika lisää. Sitten näitä pikkulinnoja on
8:49
tutkittu. Kinnusen jussi tutkii kemijoen
8:53
edustalla on tämä ekholm ja ja niitä on niinku paljon tutkittu.
8:58
Ja sitten sitä, mutta kun te tietoa tulee silleen yks linna
9:01
kerrallaan pikkaisen ja joku tekee jonkun havainnon ja näin
9:05
ja sitten jos toi sitten menee 2 vuotta ja joku tutkii jotain
9:08
toista linnää toisella alueella niin se helposti se semmoista
9:11
niinku kokonaiskuvaa että se olisi niinku hyvä että se se on
9:14
niinku mulla on ollut se ajatus että jonkun näköinen
9:16
kokonaiskohde että se on hankala vaikka sitä niinku sitten pitää
9:20
vähän yleistää ja sitten monesti joku joku sitten unohtuu joku
9:23
asia kokonaan. Mä oon vähän semmoinen harva pää
9:25
että sitten niinku kaikkea edes hoksaa ottaa huomioon, mutta
9:27
että että että olisi semmoinen kokonaiskuva jonkunnäköinen,
9:30
että sitä uutta tutkimusta tietoa kyllä.
9:33
On tullut siitä vuodesta 93 ihan hurjasti, mutta just semmoista
9:38
semmoista yleis yleiskuvaa ja semmoista yleisteosta ja sen
9:40
jälkeen ei ole tehty, niin tämä on nyt sitä linnelämää kesken ja
9:44
suomessa sitä niinku paikkaa sitä tarvetta.
9:48
Mitä sä toivot että ollaan vielä tuossa kirjassa nyt näin niinku
9:50
tässä prosessissa. Mitä sä toivot että lukija kokee
9:53
tai oppii tästä sun kirjasta justiinsa?
9:57
Minkälaisia kokemuksia siitä lukiessa tai?
10:01
No ei tää sinänsä ole mikään oppikirja.
10:04
Ei, en ole ajatellut että että mä oon ajatellut että saisi
10:07
viihtyä siellä keskiajalla ja saisi että kyllähän se niinku
10:11
lopussa kirjan lopussa on tää linnanesittelyt niin siellä on
10:14
sitten enempi semmoista niin napihan oli 30 kertaa 45 m nyt
10:19
siellä on tämmöistä niinku tämmöistä tarkempaakin tietoa ja
10:22
on on muuria paksuutta, mutta ehkä niinku mun mielestä
10:25
semmoinen kaikista tärkein juttu mikä mikä mä niinku omallakin
10:30
haluaisin kertoa on se että. Ei ne ihmiset oikeasti ollut
10:34
juurikaan meistä erilaisia keskiajalla, vaikka mennään
10:37
sinne 7 800 vuoden päähän niin niin just se, että jos siellä
10:41
linnoissa on ollut ja kun linnoissa on ollut vaikka kylmä,
10:44
niin ja vaikka se kylmyys joo on ollut vaikka kesken ihmisiä, se
10:48
on ollut niinku tavallisempaa. Siihen on totuttu, mutta ihan
10:51
samalla tavalla niillä on sormet ollut ihan todella kylmät
10:54
kalikat ja ja ja on ollut viluja ja jos on ollut täitä päässä ja
10:59
ne on samalla tavalla kutittanut tämän.
11:02
Päivän päiväkotilaislapsi että ja ja jos on jos on lapsi
11:05
kuollut niin niin se tai tai puoliso kuollut tai mikä vaan
11:08
niin se on samalla tavalla koskettanut että että ehkä ja
11:12
jos on jos on juotu vahvaa olutta niin sitten on oltu vähän
11:15
kännissä että ei että että se on elämää on kuitenkin tai tämä
11:19
menee vähän tämmöisen filosofisempaan suuntaan, mutta
11:21
mun mielestä niinku siksi mä olen halunnut kertoa siitä
11:24
tavallisesta arkisesta elämästä ja ja myös niistä hienoista
11:27
takin hetkistä, että että se olisi niinku nykyään ihmiselle
11:31
ehkä vähän niinku läheisempi tai kes.
11:33
Ihminen ne on ollut ihan samanlaisia ihmisiä kun ne ja
11:35
mutta että se maailma on ollut ihan erilainen, että että jos
11:38
niinku sinut mikko tai minut laittaisi keskiajalle, niin
11:42
meillä olisi ne ihan samat niinku suhteellisen samat ne
11:46
perus perustarpeet. Totta kai niinku ihmisen
11:48
ympäristö muokkaantuu siitä ympäristöstä missä se asuu,
11:51
missä se elää ja kasvaa ja ympäristö vaikuttaa ja näin
11:54
kulttuuri ja kaikki. Mutta että että silti että
11:56
keskeinen ihminen on ollut ihan samanlainen.
11:59
Samanlainen niinku pääpiirteittäin kun nykyajan.
12:03
Ehkä tää on semmoinen suuri loppi minkä haluan sanoa mut
12:07
että ei tää nyt oo. En en oo niinku kirja pyrkinyt.
12:10
Tosiaan ei oo tarkoitus opettaa ketään vaan vähän valaista ja
12:13
rajoittaa semmoista ja ja just sitä että keskiaikaan voi niinku
12:17
lähestyä myös ihan rennosti että vaikka se on ihan akateemista
12:20
tutkimusta tehdään niin ei siihen tarvitse suhtautua aina
12:23
niin vakavasti. Tästä tulikin mieleen nyt vähän
12:27
sivupolku, mutta että jos me nyt pamahdettaisiin sinne
12:29
keskiajalle, niin mitkä olisi ne ensimmäiset ongelmat?
12:33
Mikä olisi niinku se te sä näkisit että minä sinne menisin
12:37
niin montako minuuttia menisi että tulisi ensimmäisen
12:40
semmoinen, että mitenhän tästä selviää?
12:43
No se olisi kyllä niinku ilari aaltoista tässä kyllä niinku se
12:46
oikea oikea henkilö kertomaan ilari on kirjoittanut ihan
12:49
hirveästi just tämmöisistä mitä matkaopas kesken ja suomea, että
12:52
mitä niinku oikeasti tapahtuisi, mutta mitä mitähän siinä nyt
12:55
olisi? Kai se niinku oli sitä tota
12:57
uskontohan on vaikuttanut hirveästi keski ja ihmisten
13:00
elämään niin ja siihen liittyviä kaikkia taika taika uskon
13:03
juttuja on ollut olemassa ja tee näin, ja sitten jos tapahtuu
13:07
näin, se on vähän niinku tämä jos kissa menee tien yli musta
13:10
kissa niin 3 kertaa sylkäs ja olen niin tämmöisiä on varmasti
13:13
ollut. Ihmisten elämää määrittämässä
13:16
paljonkin semmoisia, mistä me ei välttämättä niinku enää
13:18
tiedetäkään. Semmoisia tapoja käytänteitä
13:20
niin ehkä ehkä niinku tämmöisiin ehkä samalla tavalla sinä kun
13:25
minä niin törmättäisiin tämmöisiin, että apua että nyt
13:27
toimii niinku sosiaalisesti jossain tilanteessa aivan väärin
13:30
ja tekee jotain. Ihan olisi pitänyt tehdä jotain
13:34
ja sitten porukat katsoo että miksi sä miksi sä nyt miksi sä
13:38
oot käyttäydytä? Onhan tietenkin sitten sitten on
13:41
nää ulkonäkö ulkonäkö seikat että että tota niin.
13:45
On on pitänyt olla ihmisen ulkomuotoa hyvin tarkasti
13:49
heijastanut sitä sosiaalista. Että kyllä siinä olisi kanssa
13:54
niinku ollut miettiminen, että minkälaisissa kuteissa sinne
13:56
lähtee. Mennäänpä sitten niihin
13:59
linnuihin ja se puhelin jo tuossa semmoisista linnoista,
14:02
mistä minä en ollut ikinä kuullutkaan, joten lähdetäänkö
14:04
ihan siitä, että kuinka monta meillä on näitä tämmöistä
14:06
keskiaikaista linnaa suomen alueella tunnistettu?
14:10
No helsingin yliopiston arkeologian laitoksen tutkija
14:16
tuuli heinonen on sanonut, että noin 40 on se luku, kuinka monta
14:21
keskiaikaista keskiaikaisella käyttövaiheella olevaa linnaa
14:25
suomesta tiedetään. Ja mä luotan tuuliin tässä eli
14:28
noin 40 on semmoista, mutta se sitten pitää niinku sisällään
14:31
ihan kaikki, että siellä on siellä on turunlinnat ja
14:34
hämeenlinnat, mutta siellä on myös nää pikkulinnat mitä on
14:37
ollut, ehkä vaan muutaman 10 vuoden.
14:39
Siellä käytössä. Siellä on ehkä nää merirosvojen
14:42
linnat mahdollisesti perustamat italiaaniennat mukana.
14:45
Siellä on mukana nämä rapola-liitolinna vanhan linna
14:50
mitkä on rautakaudella perustettu ja niiden käyttö on
14:53
jatkunut keskiajalle. Siellä on sitten mukana näitä
14:56
uudemman kun tullaan lähemmäs uutta aikaa niin niin siellä on
15:00
sitten siis siellä on niinku kaikki tämä luku pitää
15:03
sisällään, mutta tämmöisiä isompia linnoja niin on se about
15:07
10. Että sitten on tosiaan näitä
15:09
epäselviä linnoja on sitten on sitten monta 10 ja.
15:13
Pienen viljan mikä niitten tota tavallaan käyttötarkoitus on
15:17
ollut kun sanoit että on pieniä linjoja.
15:19
Mainitsit jo että merirosvoilla oli ehkä omansa, mutta
15:21
minkälaisia eri tarkoituksiin linoja tehtiin?
15:25
No kyllä se. No kun rautakauden linnat
15:28
suomessa on eri juttu että ne oli mitä on nämä mäki mäkilinnat
15:31
ja linnanvuoret mitä mitä monikin tietää ja missä monet
15:35
vierailee niin ne on ollut pakkolinnoja että kun on tullut
15:37
vihoille niin sinne on sitten ajettu naiset ja karja turvaa ja
15:41
miehet on sitten sotinut ja tai sitten sieltä niinku
15:43
linnavuorolta käsi on yritetty odottaa että vihollinen jatkaa
15:46
matkaa, mutta sitten kun tullaan keskiajalla niin se linnojen
15:49
funktio. Muuttui ja niistä tuli semmoisia
15:53
pysyviä asuinpaikkoja, että se on niinku se ero, että
15:55
rautakauden oli väliaikaisia pakopaikkoja.
15:58
Todennäköisesti väliaikaisia tähänkin tulos lisä tutkimusta
16:01
koko aika. Mutta että keskeisellä linnan
16:04
oli tarkoitus merkitä, että täällä hallitsee tätä aluetta.
16:09
Nytten hallitsee ruotsin kuningas, että että ruotsista
16:12
tultiin tultiin suomeen siinä 1200 luvun aikana ihan ihan
16:16
toden teolla linnojen rakentamaan siksi, että merkkaa
16:19
sitä sotilaallista valtaa, kun ne sotilaallisen vallan
16:22
jalansija ja sitten ne linnat kun oltiin saatu jonkun näköinen
16:25
muuri ympärille, ne oli aluksi puisia.
16:28
Puisia linnat siinä oli muurin ympärillä jonkun näköisiä
16:30
rakennuksia keskellä ja sitten vaan niin täyteen sotilaita kun
16:33
saadaan ja. Ja ja sitten pikkuhiljaa
16:36
ruvetaan sitten rakentamaan. Riskin kivisi muureja ja ja
16:41
sieltä linnasta käsin ruvetaan hallitsemaan sitä elämää
16:43
järjestetään veron veron keruu, mutta että sotilaallisen niinku
16:46
vallan sotilaallisen vallan. Vakiinnuttaminen johonkin
16:51
alueelle, eli se on ollut se tärkein tärkein juttu.
16:54
Ja tässä tapauksessa niin ne kuuluu aina ruotsin
16:57
kuninkaallinen linja linnut eikä näille paikallisille herroille.
17:02
No tää on vähän semmoinen asia, että että tässäkin se tutkimus
17:07
tutkimusta tulee koko ajan lisää.
17:09
Mutta joo siis 1200 luvun ruotsin valtakunta oli vasta
17:13
kehittymässä ja se oli vasta niin kun.
17:17
Siellä oli kanssa, että painopiste oli pikkuhiljaa
17:19
siirtymässä sieltä länsi-ilta maat tonne tukholman tukholma
17:22
seudulla ja ja tarvittiin. Tarvittiin sitä lisää lisää
17:27
tavallaan niinku. Lisää maata sitten.
17:32
Ja siellä oli sitä niinku tunkua.
17:34
Tunkua itään päin ja ja oli oli halu oli halu laajentua 1200
17:39
luvun aikana. Älä kysy enempää se on.
17:42
Ei oo ihan mun speessualue tämä. Mutta siis kaikki linnat ei
17:47
kuulunut ruotsin kuninkaalle, mutta nää mitä nää pitäisi
17:50
ajatella niinku Turun linna. Ruvettiin rakentaa 1200 luvun
17:54
lopussa lähellä liedon vanha linna.
17:56
Jo se niinku nimi kertoo, että se on ollut se vanhempilinna,
17:59
niin tämänhetkinen näkemys on se, että siellä on ollut
18:02
rautakaudella. Kuka sitten siellä on pitänyt
18:05
valtaa varsinais-suomalaiset heimot suomen sukuiset.
18:11
Ihmiset, mutta että se on sitten niinku tullut kuitenkin että se
18:14
se on vaihtanut omistajaa ja ruotsalaiset on sitten ruvennut
18:16
myös hallitsemaan sitä. Se on ollut tavallaan semmoinen
18:19
niinku vanhempi linna vähän semmoinen niinku
18:21
ulkovarusturulina ulkovarustus sitten myöhemmin.
18:24
Mutta että, että omistajuussuhteet on kanssa
18:27
semmoiset niistä se niinku leimaa keskenään ja linnoja
18:30
etenkin niitä pienempiä linnoja 1300 luvulta.
18:33
Mä sanon, että niinku merirosvojen niiden italialainen
18:35
linnojakin on arveltu, että he on voinut kanssa perustaa, että
18:38
kun niistä niistä ei tiedetä, että kun niistä ei ole niitä
18:40
lähteitä, että että vaikka Satakunnan linna siellä on lean
18:44
maanlinna, me tiedetään se paikka siellä on ja.
18:48
Arvellaan, että se todennäköisesti on tämmöinen kun
18:50
frekdenborgin linna. Mutta mistä se fregdemborg on
18:53
mainittu lähteessä? Kerran 2 mistä me, mistä tämä
18:57
brittemborg mistä se on saanut nimensä?
18:58
Onko se dietrich-virhekeen, joka on yksi tämmöisiä ruotsin
19:03
kuninkaan 1300 luvun lopussa uskottuja miehiä vai onko
19:06
jostain muusta saanut nimensä, siis ne omistajuussuhteet, niin
19:11
ne on tosi hankalakin selvittää, koska hyvin monista
19:15
suomalaislinnoista niin on, on ihan vaan siis muutama.
19:18
Tai yksi tai 2 kirjallista mainintaa, niin siihen ei niinku
19:22
hirveästi päätellä, että kuka tämän on omistanut, että jos
19:25
yksi kerran tai 2 kertaa linnan ylipäätään lähteissä mainittuun
19:29
jossain veroluettelossa tai testamentissa tai on siirretty
19:32
lin noille toiselta omistajalta toiselle, niin niin sitten
19:35
siellä on yksi kerran mainittu linna, niin meillä ei edes
19:37
tiedetä missä missä tämmöisiä linnoita.
19:39
Vaikka joku wartholmin linna, niin siitähän ei tiedetä että
19:41
missä missä se edes on, että onko se uudelma vai onko se
19:44
Porvoon lähellä? Onko se Satakunnassa?
19:46
Karjaalla ei mitään hajua, se on vaan lähteessä mainittu 2 kertaa
19:50
ja sitten tutkijat yrittää miettiä että mikäköhän mikä
19:53
pitääköhän linnaa tällä tarkoitettu?
19:56
Ne varmaan ne kuuluisimmat keskiaikaiset linnat.
19:59
Mitä me me tollukat niinku mä aina sanon niin tiedetään.
20:03
On tietenkin Turun, Turun ja häme sitten olavinlinna.
20:06
Niin tuleeko sulle mistä joitakin semmoisia kiehtovia
20:09
tarinoita tai ominaisuuksia? Mitä näistä näistä 3
20:12
tunnetuimmasta linnasta? Mitä tuli sulla vastaan?
20:17
No kiittäviä tarinoita. No Turun linna on mulla se
20:21
läheisin linna. Siihenhän nyt liittyy niin
20:23
paljon, että se on. Se on oikeastaan niinku jos
20:26
verrataan vaikka turunlinnan ja olavinlinnaa keskenään.
20:28
Että että. Että turunlinnassa on kuningas,
20:31
ruotsin kuningasvierailu monikin monikin kuningas ja useaan
20:36
kertaan ja ja sten sture valtiohoitaja.
20:39
Hän oli niinku kuninkaaseen verrattava tyyppi
20:41
tuhatneljäsataa-luvun lopussa pitänyt siellä hobiaa ja
20:44
rakennuttanut lisää ja ja siellä on nähty leikareita ja
20:48
juhana-herttuan teatteriesityksiä turnajaisia ja
20:52
sitten kun verrataan johonkin olavinlinnaan, mikä toki on ihan
20:54
komea linna ja on ruotsin keskiajan koko ruotsin parhaiten
20:58
säilynyt kes. Linna, niin siellä on kuningas
21:01
käynyt yksi kerran 1600 luvulla. Niin ja sitten se on loppuaika
21:05
niin ollut enempi tämmöistä sotasampaa ja arkisempaa elämää,
21:09
niin kyllä me niinku että että tota kaikennäköisiä tarinoita
21:13
on, mutta että että mutta että jos niinku näitä ihan parhaimpia
21:17
tarinoita halutaan hakea niin ne löytyy kyllä turusta että ollaan
21:21
helinä. Ei en ollenkaan väheksy mutta
21:23
mutta on siellä on niinku on sitten paljon tämmöisiä niinku
21:26
vähän uudenmaan ajan tarinoita niinku on nää neidot neidot
21:28
muurattu muurattu sinne elä. Valinnan muuri niin on vähän
21:31
ehkä semmoisia tullut semmoinen olo, että on pitänyt keksiä
21:35
jotain tämmöisiä tarinoita, että on joku linna saatu vähän niinku
21:38
nostettua, että Turun linna on sitten semmoinen ja samaten
21:41
niinku Hämeenlinna, niin siellä on ollut korkea-arvoisia
21:44
tyyppejä. Siellä on eletty aika aika
21:46
frameesti etenkin turussa, että sinne ehkä tota noin niin paljon
21:50
niin paljon keksi keksii mut mut mutta jos nyt jatkan sen verran
21:55
mitkä kaikista ihanimpiin tarinoita, mä rakastan kyllä
21:57
näitä kustaanpoikien. Kustaan poikia rakastan ericia
22:01
ja juhanaa ja heidän heidän niinku.
22:04
Heidän vaimoja ja heidän heidän elämiä, että ne on semmoisia
22:08
mitkä kietoutuu sitten tuohon Turun linnaan tosi tiiviisti ja
22:12
ehkä kaikista hellyttävin. Mikä nyt kun mulla tuli itselle
22:15
vastaan, mikä toki on niinku ollut ollut jo
22:17
kahdeksankymmentäluvulla. Hyvin tämmöinen linnaguru CJ
22:22
godberg on kyllä kirjoittanut siitä, mutta itselle tuli vähän
22:25
niinku uutena tietona tämmöinen juhana-hertlan pihasauna.
22:29
Että, että hänellä on ollut 1550 luvulla, niin hänelle on
22:32
rakennettu Turun linnan puutarhan perukoille.
22:36
Oma pihasauna ja siellä on ollut kaakeliuuni.
22:39
Tätä saunakamaria lämmittämässä ja kaellä on ollut tämä vaimo.
22:42
Hänen sydänkäpynen, kaarina, hannun tytär eli vaimo, jonka
22:48
hänitse valitsi. Heitä ei ollut vihitty, mutta
22:50
että hän oli niinku elivät niinku avio avioparina eli avo
22:54
avopar 1550 luvun mallia heillä oli 4 lasta, niin minusta
22:57
jotenkin ihana ajatella, että jo silloin ollut tämmöinen.
23:01
Pihassaunaunakulttuuri suomessa. Voimassa linnan linnan pihalla,
23:07
että että tää on ehkä yks semmoisia hellyttävimpiä
23:10
tarinoita mitä mitä tullut vastaan.
23:13
Ja nyt kun suomalaisista linnoista puhutaan, niin tuliko
23:16
sulla vastaan jotenkin? Onko siitä tietoa, että erosiko
23:19
suomalaiset keskiaikaiset linnat jotenkin nyt sitten tuolla
23:23
länsimaalla ruotsin puolella olevissa tai venäjän linnoista?
23:26
Onko niissä jotain? Eroa niihin niinku tarinoiden
23:30
puolesta vai ihan vaikkapa ei kun ihan siis sijaintia tai
23:33
rakentamista tai muuta että ihan niinku linnoina.
23:35
No no sillain sillain niin kuin erosi, että esimerkiksi ruotsin
23:39
valtakunnan puolella on tosi suuri osa ihan kruunun
23:44
linnoista. Eli kuninkaankin linnoista
23:46
kuninkaan halusi olleista linnuista on ollut puisia ja
23:49
Suomen alueella ne on ollut suurimmalta osin loppuvaiheessa
23:53
on 1500 luvun alussa eli niinku keski-elpussa on ollut kivisiä.
23:57
Ja tätä on ajateltu että että että kyllä niinku SUOMI ei ole
24:01
ollut mikään semmoinen mitätön osa ruotsia, että se nyt on vaan
24:05
joku periferia vaan SUOMI oikeasti on on ollut läpi sen
24:08
keskiajan on ollut ensin novgorodilaisten ja sitten kun
24:12
sitten kun nuodilaiset syrjäytettiin ja moskova moskova
24:16
suuriruhtinaskunta tuli sitten johtavaksi tekijäksi venäjän
24:20
maalla, niin kyllä niinku suomen suomen linnuilla on ollut ihan
24:23
älyttömän tärkeä osa. Niinku koko tässä, niinku
24:26
ruotsin valtakunnan puolustuksessa, että kyllä kyllä
24:29
tänne on niinku panostettu siihen ja satsattu.
24:32
Resursseja että ne on silleen niinku eronnut ruotsalaisista
24:35
linnoista, mutta mutta tota noin niin.
24:39
Jos mietitään niinku vielä palataan noihin tarinoihin niin
24:41
niin mitä suomalaisiin linnuihin liittyy näitä tarinoita?
24:44
Just tämä neito petollinen olavi linnaan liitetty tai petollinen
24:48
linnan päällikön tytär kun rakastui linnaan piirittäneen
24:52
vihollisjoukon johtajaan niin niin se on.
24:54
Se on semmoinen tarina, että se toistuu eurooppalaisissa linna
24:59
tarinoissa, että kun on pitänyt löyhyttää joku syy.
25:02
Minkä takia linna on antautunut? Tietenkään nämä linnaa
25:05
puolustaneet miehet ei millään tavalla ole olleet tietenkään
25:08
häpeällisiä tai heikkoja niistä on ollut näppärää löytää syyksi
25:13
mitä on ruvettu kertomaan, että joo joo se oli se linnan
25:15
päällikön tytär, että se rakastui ja avasi tän portin,
25:17
että ei me miehet mitään niinku pahaa että mä naisen vika oli
25:22
tämä, niin tää on ilmeisesti semmoinen että puolassa ja ja ja
25:26
ja. Muuallakin näin on ymmärtänyt
25:30
niitä. Sama tarina toistuu eli
25:31
petollinen petollinen nainen on ollut syynä.
25:34
Tähän linnan antautumiseen, että kyllä niinku kyllä suomenlinnat
25:38
niin on ne ollut. Eurooppa on kuitenkin ollut aika
25:42
silleen niinku vaikutteet on kulkenut euroopan sisällä, että
25:46
että ei tää niinku SUOMI ollut silleen eristäytynyt, että toki
25:48
tullut vähän myöhemmin ehkä 100 vuotta myöhemmin tai 200 vuotta
25:52
ja se nyt on niin nokonunkaa, mutta että on ollut silti osa
25:56
sitä eurooppalaista linnakulttuuria.
25:59
Mennäänkö sitten ja mennäänhän me sinne elämään siellä linnassa
26:03
ja arkeen ja sanoit jo, että siellä oli.
26:05
Kaikenlaista suurista herroista pieniin palvelijoihin asti.
26:09
Niin tuota jos ajatellaan tommoinen sotilaita oli myös
26:12
tottakai koska sitä varten eli nää oli rakennettu mikä
26:16
tommoinen sotilaan päivä siellä mitä se siellä puuhas.
26:20
Sotilaan päivä saattoi olla tota semmoisena aikana kun ei mitään
26:25
piiritystä ollut tulossa eikä ollut mitenkään levoton aika,
26:30
niin se saattoi olla hyvinkin lunki.
26:32
Hän sai kuitenkin sieltä olutta palkaksi ja linnoilta on
26:36
löytynyt aika paljon esimerkiksi viipurin linnalta, mikä oli
26:39
hyvin tämmöinen. Viipurin linnahan oli, oli se
26:41
ruotsin tää sillanpääasema ja oli niinku eniten siellä oli
26:45
sotilaita ihan hirveästi, niin sieltä on löytynyt salakäytävän
26:48
suulta nuppia ja sitten on tämmöinen.
26:50
Onko se nyt mylly peli? Siis lautapeli eli on niinku
26:54
paljon tämmöistä jäämistöä löytynyt linnulta, mikä viittaa
26:57
siihen, että silloin kun oli rauhan aikani, saattoi olla ihan
27:00
kiva olla sotilas että sä nyt vaan katselit.
27:02
Joo siellä joku laiva meni kalastaja eikä nyt tapahtunut
27:06
sen kummempaa että että niinku sotilaalla on tottakai on
27:09
pitänyt päiväohjelmaan on just kuulunut se että on on pidetty
27:13
yllä sitä taistelukykyä ja ollut harjoituksia ja kaikkea, mutta
27:17
ei ne nyt koko päivää sitten ole siellä treenannut että voisin
27:20
kuvitella että on o. Ihan ihan lunkiakin, mutta
27:23
sitten sitten tietty kun on ollut tämmöinen että on odotettu
27:28
levottomuuksia odotettu vihollista, niin sittenhän ne
27:31
olot. Linnassa on ollut vähän
27:33
erilaiset, että sittenhän linnat on pakattu ihan täyteen sotilaat
27:36
niin paljon on sopinut, että sitten on ollut ahdasta ja.
27:40
Ahtauden myötä sitten sitten taudit on helpommin levinnyt
27:43
että että että se on ollut vähän semmoista että.
27:47
Että että on voinut niinku kestää useitakin vuosikymmeniä.
27:51
Jopa se semmoinen rauhallisempi aika, että jos nyt
27:54
notquredilaiset on ollut ihan hissukseen ja eikä sen isompiin
27:59
muitakaan kriisejä ole ollut näköpiirissä, niin mä sanoisin
28:02
että se on ollut ihan lunkin se sotilaan sotilaan elämä
28:05
linnuissa. Mutta sitten sitten jos käy
28:08
huono mäihä ja sattuu semmoinen sotaisampi aika niin niin niin
28:12
sitten se on ollut. Sitten se on ollut sitä.
28:16
No piiritykset on, että ei välttämättä semmoista
28:18
lähitaisteluakaan, että sitten on pitänyt.
28:22
Henkinen kantti kestää, että siellä on vihollinen.
28:24
Saattaa olla kuukausi kuukausi kuukausikaupalla siellä muurin
28:29
takaa ja ja sitten on kysytty sitä uskollisuutta, koska se on
28:34
yksi ollut syy miksi linnat on monesti kaatunut, että sieltä on
28:37
yksikin yksikin tyyppi. Kun tuota noin niin kenelle on
28:40
rahasäkki ollut tärkeämpi kuin uskollisuus, niin niin nämä on
28:44
sitten sortunut, mutta mutta mutta ei semmoista niinku ehkä
28:48
perus perussotilaan päivää, niin on ehkä hankala sanoa, mutta
28:51
että, mutta arjen aik. Niin se on ollut sitä syömistä
28:54
ja juomista ja pelaamista ja ja taitojen harjoittamista.
28:58
Ja tottakai tämmöiset ihan portinvartijan tehtävät, että
29:02
että linna on ollut semmoinen pelote.
29:04
Ja periaatteessa se, että se linna on ja siellä nyt muutama
29:08
äijä näkyy siellä muurin takan partioivan niin se on ollut jo
29:12
semmoinen pelote sinänsä että ei sitä joku rosvojoukko 10 miehen
29:17
rosvojoukko niin ei kyllä ne tietää että ihan turha lähteä
29:20
yrittämään että sotilaan tehtävä on ollut myös olla semmoinen
29:23
niinku. Näyttää, että kyllä täällä on
29:28
täällä. Ollaan.
29:29
Täältä lähtee. No sitten jos ajatellaan
29:31
tommoista vaikkapa sitten tavallista palvelija siellä,
29:33
niin hänellä oli varmaan vähän kiireempää.
29:37
On ollut kiireempää jo että että tota mitä mä monesti oon sanonut
29:41
ja mikä totta onkin että se on niinku nykyään ihmisellä niin
29:43
hankala ymmärtää miten suuri osa ihmisten työajasta kuluu ruuan
29:51
valmistamiseen ja säilömiseen ja laittamiseen ja kaikkeen.
29:57
Oikeasti että että tota sitä sitä työtä on riittänyt niin
30:01
arjen kuin juhlaan kuin sodankin aikana, että että on saatu
30:05
pellot pellot tuottamaan ja on saatu karjakasvatettu ja ja
30:10
teurastettu ja sitten sitä lihaa.
30:11
Miten se nyt tietää. Jokainen ostaa jos ostaa
30:15
kaupasta jonkun lihamykyn, niin ei se nyt kovin kauaa.
30:17
Siinä säilyy että jotain silloin pitänyt tehdä ja siinä menee
30:19
hirveästi aikaa, että että se on ollut ehkä tavallisilla
30:23
palvelijoilla tosi moni linnan linnan ammateista niin liittyy
30:26
just tähän jollain tavalla. Siihen niinku ruoan ruoan
30:29
ympärillä pyörii, että että että tynnyrintekijä niin tottakai
30:34
niin se on säilötty olutta niin sit tynnyreiss mut kaikki
30:37
muutkin ruokavarat on sitten säilytty tai ei.
30:39
Kaikki muut mut hyvin suuri osa ihan hunajasta ja viljasta
30:42
lähtien, niin on tarvinnut omat tynnyrinsä, että että sitä sitä
30:46
työtä on riittänyt aina. Jossakin podcastissa kuulin
30:50
juuri mielenkiintoisen kannan tuohon, että kun ihminen oppii
30:52
laiduntamaan tai laihduntamaan, kun siis pitämään näitä
30:55
kotieläimiä niin että sehän oli niinku kaikista paras keino
30:58
säilyä. Ravintoa kun en ole ikinä
31:00
ajatellut niin että kesällä ne syö sitä ne eläimet ja sitten
31:03
kun se elää niin kauan kun se eläin pidetään hengissä, niin
31:05
sehän on niinku elävä ruokavarasto se.
31:09
On on joo joo meillä on mulla oli pienenä marsu ja meillä oli
31:13
kanssa nyt lapsilla marsu ja ja marshan on siinä niinku että
31:17
etelä-amerikkaa kun ruvettiin valloittamaan tosissaan
31:20
myöhäiskeskellä 1500 luvun alussa, niin sieltähän
31:23
merimiehet otti marsuja eläviä marsuja laivaan ja sitten kun
31:26
tuli täälläkään niin mars sukla. Ei tuo kyllä joo se on ollut
31:31
näppärä aikana siis ihan ihan edelleen näissä aasi ja
31:35
eläintoillakin niin silloin kun ei ole mitään
31:37
kylmäsäilytysjuttuja, niin eläimet lähtee henkisesti
31:39
silloin kun se halutaan syödä niin niin kyllä kyllä se on
31:42
ollut niin keskiajallakin, että toki sitä niinku lihaa on on
31:46
laitettu kun ei ole ollut säilytyspaikkoja.
31:48
Eläimille ei ollut, ei ollut tilaa eikä ollut ruokaa niillä
31:51
koko talveksi niin lahdattu sitten eli tapettu sitten sinne
31:55
syys-lokakuun. Vaihteessa ollut Mikkelin päivä
31:59
ja silloin on semmoinen teurastus.
32:01
Aika, mutta juu, eläimet on ollut näppäriin ruokavarastoja.
32:05
Hei. Onko se niinku sitten vaan että
32:07
kova suola pintaan vai mitä? Miten se sitten on se säilöntä
32:10
tapahtunut? No joo, siis suolattu on, mutta
32:14
mutta siihenkin liittyy vähän se, että että tota sitten ennen
32:17
syömistä se sitä suolaa on kyllä liotettu pois, että että että
32:21
toki toki niinku ruoka on on näin tulkittu että on ollut
32:25
suolaisempaa kuin tämän päivän ruoka, mutta ei se niinku mitään
32:29
semmoista tönkkä suolasta ole ollut, että kyllä ni.
32:32
Sitten niinku jos on suolasilakkaa tai suolattua
32:35
lihaa, niin kyllä sitä on sitten liotettu pois.
32:37
Sitä ei niitä suolaa, mutta ei kai sitten on on kuivatettu ja
32:41
savustettu ja ja ja unohdankohan mä nyt jonkun tosi tärkeän voi
32:48
olla. Mut siis monen näköisiin eri
32:50
tavoin. Niin eli tavallaan noi kaikki
32:52
puhutaan, kuivat kuivatetusta ja savustetusta niin ne on tänä
32:54
päivänä ne suurimmat herkut melkein sitten kalleimmat.
32:57
Kuitenkin ihan niin. Joo niitä joo savulammas on
33:00
kyllä semmoista. Kyllä juu, se on ihan ihan
33:04
herkkuja on kyllä. Mitä se päivittäinen ruokavalio
33:07
sitten siellä on ollut juureksia ja jonkinlaista sitten
33:11
proteiinia. Mitenkä siellä niinku jos
33:14
ajatellaan tämmöistä päivän menyytä niin varmaan vähän
33:17
riippuu, että kuka siellä linnassa olet.
33:20
Joo se on riippunut paljon, mutta että jos ajatellaan ihan
33:23
tämmöinen tavallinen tynnyrintekijä tai fatabuurin
33:26
piika kun on siellä pudonnut pudonnut päivät pääksytysten,
33:30
niin hän on saanut ihan. Viljatuotteita eli.
33:34
Puuroa eri muodoissa se on ollut semmoista, että jauhopuuroa
33:38
missä on ehkä saatettu heittää joukkoon muutama silakanpää tai
33:42
vähän herneitä. Härkäpapujakin on viljelty
33:45
suomessa ne on niinku vasta ollut sitä proteiinia sitten
33:48
muni on syöty kanssa sitten ja olut olutta tietenkin
33:53
litrakaupalla mut että vilja vilja on ollut periaatteessa se
33:57
niinku ruokavalion perusta ja sitten siihen on tullut sitten
34:00
sen lisäksi on sitten näitä. On on on naurista ja lanttu.
34:04
Ne on eri aikoina kesken ja myötä tullut.
34:07
Keskiaikaan sitten tullut ja yleistynyt suomessakin, mutta
34:11
että vilja vilja on ollut se perusjuttu ja sitten mitä niinku
34:15
linnoissahan on ollut 3 4 saattanut olla viisikin eri
34:18
tämmöistä niin kun pöytää niin sanotusti eli eli eli monen
34:22
monen eri tasoista ruokaa ja niin sitten kun on mitä ylemmäs
34:25
on tultu niin sitten sitä enempi ollut just munia ja kalaa.
34:28
No kala on ollut kaikista köyhimmilläkin köyhimmilläkin,
34:32
mutta mutta sitten jos tulee ihan sinne yläluokan pöytään
34:35
niin siellä on sitten ollut riistaa.
34:36
Mikä on ollut herkkua jo keskiajalla ja tuoretta lihaa se
34:41
on ollut kanssa semmoinen niinku.
34:44
Ja tuore kala ja ja mitäs? Mitäs muuta.
34:47
No tottakai näitä makeita herkkuja mitä on on
34:49
mantelimaitoa ja ja marssipaa niin niitä on jo tunnettu ja
34:52
hunajasta hunajasta tehtyjä kaiken maailman
34:55
mantelipallukoita on pyöritelty niin niin näitä on ollut sitten
34:59
jo keskelläkin, mutta vaan niitä vaan niillä kaikista
35:01
rikkaamilla, että että tavallinen väki on sitten syönyt
35:04
ihan leipää, puuroa, kalaa olutta.
35:08
Tämmöinen perus kasvisruoka. Oliko suomessa tätä kun mulla on
35:12
aina tää legendaarinen ajatus siitä että mitä siellä
35:15
isoimmassa tai parhaimmassa pöydässä syödään että siellä on
35:18
niinku tyyliin lammas jonka sisällä on joutsen jonka sisällä
35:21
on metsä jonka sisällä on pyy jonka sisällä on kana ja siis
35:24
jotenkin niinku tällainen jokuhan teki tällaista herkkua.
35:26
En mä nyt muista alkoiko sen lampaasta, ehkä ne taisi kaikki
35:29
olla lintuja, mutta että eläintä eläimen sisässä.
35:32
Joo siis tommoista. Itse asiassa toi onkin semmoinen
35:36
juttu, että mäkin olen tuosta kuullut, mutta en ole.
35:38
En ole muuten kirjoittanut. En en tiedä onko tuollaista
35:42
ollut Suomessa, mutta kyllähän niinku sitten juhana-herttu on
35:47
hovi, mut sitten mennään 1000 viisisataakuusikymmentäluvulle,
35:49
että se on niinku tosi myöhäistä keskiaikaa, niin silloinhan on
35:52
ollut tämmöistä renessanssi ihanteet ja sillä on ollut näitä
35:56
illuusio ruokia ja että varmaan varmaan on ollut silloinkin
36:00
niinku tota että että on ollut just joku.
36:04
On ollut sisäkkäin näitä eläimiä tarjottavana, mutta mutta niinku
36:08
renessanssi ajan illuusio ruokiin, niin kuuluu just se.
36:11
Että sä otat vaikka sriikinkukon tai tai just joutsenen ja sitten
36:16
siitä kuoritaan se nahkanätisti pois ja sulkineen päivineen ja
36:20
se liha sieltä sisältä kypsennetään.
36:22
Ja sitten kun se tuodaan pöytään sinne saat ehkä voi on voitu
36:25
sitten varmaan leipoa se pyy tai joku sirkku sinne sisään sitten
36:29
siinä vaiheessa vielä ja sitten se tuodaan pöytään.
36:32
Sitten se puetaan takaisin se eläimen alkuperäinen.
36:37
Nahkainen sulate ja sitten sitä vaan niin sitten se onkin
36:39
sisällä. Se liha on maagisesti kypsynyt.
36:44
Kuin itsestään että tämmöisiä, mutta en mä en mä sitä oikein
36:47
tiedä. Mua vähän ällöttää se ajatus,
36:49
että olisi joku sitten joku semmoinen.
36:52
Lintu teurastettu ja sitten sinne puetaan se raaka.
36:55
Joo että se. Sulaat siihen kypsän lihan
36:57
päälle tälleen niinku nykyajan hygienianäkökulmasta tuntuu
37:00
vähän ällöttävältä, mut se on ollut siis renessanssi.
37:04
Ihanne on ollut just tämmöinen, että se on niinku se jotenkin
37:07
satummaisesti se eläin on kypsentynyt siellä, että
37:10
periaatteessahan me ei ole tapettu sitä eläintä ollenkaan,
37:13
että tässähän se nyt on kauniina ja kokonaisena ja sitten se liha
37:16
on siellä sisällä kypsynyt, että tämmöisiä ilmeisesti on
37:19
juhana-herttuan hovissa ollut. Juhana oli hyvin sivisty.
37:23
Tiesi mikä oli euroopassa in ja mikä oli trendikästä, niin niin
37:26
hän on niinku tullut linnasta. Tämän tässä nyt juhana siinä nyt
37:30
oli 2 sen seitsemisen vuotta suunnilleen, niin kyllä kyllä
37:34
hänen aikanaan kun nähtiin tällaisia.
37:37
Mites sitten uskonto? Puhuitte jo aikaisemmin
37:39
mainitsit, että vahvasti uskonnollista aikaa oli niin
37:42
mitenkä uskonto sitten näkyi ruuassa varmasti paastoiluna ja
37:46
muna. Joo no ruoassa se näkyi silleen,
37:49
että että kalan merkitys jatkuvasti keskiajan myötä.
37:56
Kohosi, että että paastopäiviä oli yleensä 2.
37:58
Ne oli yleensä keskiviikko ja perjantai.
38:01
Perjantai tietenkin pitkäperjantai muistoksi
38:04
jeesuksen ristiin aulitsemisen muistoksi ja niinä päivinä
38:07
sitten lihaa lihaa ei syöty, että siellä nyt ei ollut
38:11
semmoinen välttämättä välttämättä mikään semmoinen
38:13
vesipaasto, mutta että että vähän yksinkertaisemmin syötiin
38:16
ja liha oli kiellettyä. Ja ja linnoissa sitten tietenkin
38:20
uskonto näkyy. Uskonto näkyi silleen, että että
38:23
jokaisessa linnassa oli palkkalistoilla kappalainen eli
38:26
pappi, joka sitten muistutteli että nyt alkaa paaston aika.
38:30
Ja nyt nyt tänään on sunnuntai. Nyt on vähän pidemmät
38:33
jumalanpalvelukset ja se niinku rytmittistä elämää rytmitti
38:38
rytmitti sitä niinku linnan linnan elämää.
38:40
Se uskonto että keskiajallahan niitä katolinen usko oli oli
38:43
läpi kristikunnan tämmöinen. Juttu, että Suomi on ollut vähän
38:46
siinä niinku. Katolilaisuuden,
38:49
ortodoksisuuden, vähäsen niinku puolivälissä, että täältä on
38:52
itsestäkin on tullut tullut vaikuttajia, mutta kyllä kyllä
38:54
niinku katolilaisuus on. Totta kai kun on ruotsin
38:56
valtakuntaa niin ollut se. Jos siellä oli jos siellä oli
39:00
kirkon menoja ja kun oli niin ottiko siihen sitten niinku
39:02
kaikki osaa näihin kirkon menoihin vai järjestettiinkö
39:05
sielläkin niinku eri pöydät? No mun ymmärtääkseni niin joo se
39:10
on kyllä ihan totta, että onko nyt sitten ollut monta sitä
39:12
siitä en tiedä onko lähteitä, mutta esimerkiksi Hämeenlinnassa
39:16
kun ei ole ollut semmoista selvää esilinnaa.
39:20
Että Hämeenlinnassa on kaikki ollut siinä samassa.
39:22
Päälinän puolella ja ylemmissä kerroksissa on ollut nämä
39:26
ylemmät ylempiarvoiset ihmiset ja alemmiskerroksissa
39:29
alempiarvoiset niin Hämeenlinnassa linnan kirkko on
39:31
ollut just siellä alimmassa kerroksessa, että näiden
39:35
kaikkien renkipoikien ei tarvitse tulla sinne nähdä
39:38
näiden ylimpien ihmisten asuintiloja, että he että siellä
39:42
on se kirkko on ollut sillä lailla nykyajan termeillä
39:45
saavutettava niinku ihan kaikille.
39:48
Mutta siitä en osaa sanoa, että onko ollut eri eri aikaa niitä
39:52
jumalanpalveluksia. Kyllä mä niinku uskoisin, että
39:54
ne on ollut silti sama samaankin aikaan, koska ei.
39:57
Ei niinku. Vaikka niinku todellisuus on
40:00
ollut se, että ihmiset on syönyt erilaista ruokaa ja on ollut
40:02
erilaisissa yhteiskunnallisessa asemassa, niin kyllähän niinku
40:04
kristinusko oppien mukaan, niin jokainen on samanarvoinen, niin
40:08
ehkä se sitten voidaan. Nyt voidaan nyt ajatella, että
40:11
ehkä ollaan silti oltu silleen suvaitsevaisia, että sitten on
40:14
kaikki saanut olla siinä samassa jumalanpalveluksessa samaan
40:17
aikaan. Niin vaikkei lutteri ollutkaan
40:20
vielä sitten niinku saanut. Ilmeisesti ilmeisesti omia
40:25
vaikutuksia on tehty, että se oli jo siellä kuitenkin.
40:28
Ytimessä ei ei kun joo se on. Se on sitten tullut vasta tota
40:32
noin niin se on sitten kustaavaa saa innostu tästä lutterin
40:35
ajatuksista ja sittenhän kaikki muuttui ja mullistui että
40:39
linnujen linnojen suhteenhan niin se on hirveä hirveän niinku
40:43
hyväkin asia että että kustaa vainsa innostui tästä
40:46
luterilaisuudesta, mutta hänellähän oli ilmeisesti
40:48
kustaavaa. Oli tämä monitohokes ajatus
40:51
olisi tärkein että. Että ahaa että luther sanoo että
40:55
että kirkon omaisuus kuninkaalle, että tämä hieno
40:59
idea, mutta siis linnojen kannaltahan se on se hieno
41:02
puoli, että että läpi keskiajan niin meidän linnoissa oli ollut
41:06
kaikennäköisiä päälliköitä ja ja tilienpito oli ollut vähän
41:09
semmoista, että no pidetään nyt vähän ehkä sinne päin, mutta
41:13
sitten kun tuli kustaa Vaasa ja hän määräsi, että joka ikisestä
41:16
linnasta joka ikisen vuoden jälkeen joka ikinen kananmunan
41:19
ja halko kirjataan ylös ja laitetaan ja lähetetään
41:22
tukholmaan ja siellä tarkistetaan niin.
41:24
Se on oikeasti niinku kustaa Vaasan.
41:26
Suurempi ansioita. Miksi me tiedetään innan
41:29
elämästä tuhatviisisataa-luvulla mitään ja sitten me kun me
41:32
tiedetään 1500 luvulla, niin sitten voidaan päätellä, että
41:35
ilmeisesti jotenkin näin on asia ollut myös
41:37
tuhatneljäsataa-luvulla, koska ei meiltä niinku 1400 luvulta
41:40
niin sieltä on ehkä niinku muutamasta linnasta on muutaman
41:43
vuoden tilit ja ne ei niinku sellaisinaan kerro.
41:45
Mutta sitten kun meillä on niinku pitkä jatkumo 1500 30 540
41:49
luvulta eteenpäin linnoista kustaavaasan takia niin sitten
41:52
on pystytty paljon jo päättelemään esimerkiksi niinku
41:54
Hämeen Hämeen näistä. Hämeenlinna.
41:58
Näitä tilejä on tutkinut just tän anna-maria vilkunen, niin
42:01
hän on niinku hyvinkin paljon sieltä löytänyt kaikkea
42:03
semmoista mikä vaan mitä ei niinku muuten tiedettäisi olla,
42:06
ei olisi näitä tilikirjoja olemassa, että hyvin tylsä termi
42:10
on tämmöinen niinku et tili tilikirjat et ei mua niinku
42:12
kovasti ainakaan hutsittaisi. Ajatuksena tutki tutkii
42:15
tilikirjoja, mut sit oikeesti et kun sieltä löytyy se keskiajan
42:19
arki myöhässä. Keskiajan arki löytyy sieltä.
42:23
Sieltä et kiitos, kiitos kustoa Vaasa ja hänen uudistuksensa.
42:28
Ja meillä on jonkinlainen mielikuva päässä siitä, että kun
42:30
siellä sitten linnassa jotakin juhlia järjestetään, niin se on
42:33
ollut hienoa. Herkullisia herkullista ruokaa
42:36
juomaa ja ilonpitoa ja jotain musiikkiakin siellä on soitettu.
42:39
Mutta mitenkäs sitten se alempi porukka siellä kun kuitenkin
42:43
aika arkea aika raskastakin sellaista elettiin niin miten
42:47
heidän vapaa-aikansa oliko siellä järjestetty jotakin
42:50
ohjelmaa ja. Pitoja heillekin.
42:53
No se on semmoinen kysymys, että olisi ihan mahtavaa kun tuohon
42:57
pystyisi vastaamaan. Mutta kun tosiasia on se, että
43:00
että kun meidän. On päätynyt tilikirjoihin.
43:03
Niin ei ole. Ei ole oikeasti päätynyt
43:04
mihinkään kirjoihin, että he on niinku linnojen tai alempi väki.
43:09
Jos he ei ole tehnyt mitään rikoksia, että heitä olisi pieni
43:11
oikeudenkäynti asiakirjoja, niin ei me oikeasti tiedetä niistä
43:16
ihmisistä yhtään mitään. Ei me just tää niinku
43:19
tuhatviisisataaluvun puolivälistä eteenpäin.
43:21
Just näistä tilikirjoista sieltä selviää.
43:23
Jos on ollut Hämeenlinnassa, on ollut joku leipuri kerttu
43:26
hommissa, mut ei me niinku tiedetä mistään linnoista niin
43:30
niitten alemmista yhteiskuntaluokista mitään he on
43:34
kadonnut ihan oikeasti kadonnut että me tiedetään, että siellä
43:38
on ollut. Näitä ihmisiä ketkä on pitänyt
43:41
tästä niinku on ollut siivoojia on ollut.
43:43
Piikoja on ollut renkejä ja on ollut latokartanoissa on ollut
43:46
maataloustyöntekijöitä kun on niinku ylläpitänyt sitä koko
43:49
systeemiä, mutta me ei tiedetä heistä oikeasti yhtään mitään,
43:53
koska että kun ei, ei ole kirjallisia lähteitä on
43:57
muutenkin tosi vähän ja sitten meillä ei ole heistä mitään
44:01
tietoa niin se on. Se on jotenkin tosi surullinen
44:04
ajatus, että ja sitä ei niinku voi mistään saada, että vaikka
44:08
mä sanoin tossa alussa kun juteltiin sitä linnan.
44:10
Tulee lisää, mutta sitten se koskee just näitä niinku
44:13
rakenteita. Ja jos löytyy tehdä arkeologisia
44:16
tutkimuksia sieltä nyt löytyy joku hevosen kengännaula tai
44:20
sitten sieltä löytyy joku aseenkkelma tai joku tinatuopin
44:23
palanen, mutta ne ei se niinku tina tuopin palanen kerro että
44:27
kuka siitä on juonut, mitä se on juonut ja mitä se ihminen sen
44:30
jälkeen on tehnyt kun se on siitä juonut ja ja kenen viereen
44:33
se on sen jälkeen mennyt nukkumaan, että me ei niinku
44:35
tiedetä noista asioista yhtään mitään ja me ei ei niitä
44:39
lähteitä, ei niitä että niitä ei tule.
44:41
Että me ei saada semmoista että no mennään 2 ilmastoaikakoneet
44:44
että me ei voida mennä 7 800 vuoden päähän niinku taaksepäin
44:48
että että teeppä tämmöinen instagram-päivitys niinku että
44:52
tämmöinen myday vai mitä ne nyt on että että me ei oikeasti
44:55
tiedetä. No linnan linnan no olisi niinku
44:57
viihdytyksistä. Kyllähän kyllähän niinku sen
44:59
verta tiedetään, että että nää uskonnolliset juhla juhlapyhät,
45:03
niin kyllä niinku pääsiäisen aikaan.
45:06
Euroopassa on ollut ilmeisesti sitten suomenkin alue on ollut
45:08
tämmöisiä mysteerinäytelmiä ja ja ja niinku porukoilla
45:12
uskonnolliset. Juhlapyhät on ollut semmoisia,
45:15
että että silloin on ollut on ollut vaikka niinku helluntai
45:18
että on ollut erilaisia tapoja ja on ollut saatu vähän vapaata
45:21
ja sitten on syksyisin ollut tää runtuviikko eli palvelusväen
45:25
vuosittainen vapaa viikko eli vuosiloma on ollut yksi viikko
45:29
vuodessa on saanut vaihtaa työpaikkaa niin niinku niistä
45:32
mut me tiedetään vaan niistä sen takia, että kun monet on ollut
45:35
käytänteinä sitten 1000 6007 1800 luvullakin vielä myöhemmin,
45:39
niin sitten on päätelty että että näin on ilmeisesti kesken
45:42
jollakin nämä on ollut tärkeitä juttuja.
45:44
Mutta se on tosi surullista, että ihmisiä ne on kadonnut
45:47
sinne keskiaikaan. Monetkin.
45:51
Yksi sellainen ihmisryhmä, mitä ei jotenkin suomen historiassa
45:54
kauheasti puhuta. Orjat mitenkä meillä täällä ja
45:57
miten keskiajalla? Joo se on hyvä teema ja mä en
46:02
taida kanssa mun kirjassa mainita kyllä niinku
46:04
sanallakaan. Siis orjathan liittyy tosi
46:06
vahvasti ruotsin ruotsin rautakauteen ja ruotsin tähän
46:08
viikinki yhteiskuntaan, että ne on enempi.
46:11
Sitten ehkä sitä sitä heiniä, että niinku ruotsin, ruotsin
46:14
viikinkiajalla. Ruotsissahan keskiaika alkoi,
46:16
alkoi vähän aikaisemmin tuossa meillä alkoi siinä 1200
46:19
tienoilla noin niin ruotsissa jo 1000 1050 1100 viimeistään niin
46:24
orjat liittyy kyllä sitten siihen niinku viikinki
46:27
viikinkikauteen ja rautakauteen enempi, että kun ruotsissa oli
46:30
näitä viikinkikauden. Pririimaatiloja niin niitä
46:32
pyöritettiin kyllä orjan voimin, mutta se sitten alkoi loppua,
46:35
että 1200 luvun tullessa niin niin orjuus alkoi olla
46:39
ruotsissakin väistyvä väistyvä juttu, mutta en osaa sanoa miten
46:43
miten suuri osa sitten niinku miten niinku suomenlinnan
46:46
historiaa ja Suomen kesken aikaa linkittyy orjiin, mutta tässähän
46:50
olisi hyvä hyvä teema tuostakin joskus voisin voisin asiaa
46:53
pohtia ennenkin tästäkin. Näkökulmasta mistä postitilleni
46:57
ylös niin ei unohdu. Kyllä kyllä niin niinpä joo.
47:00
Voidaanko me siellä linnan sisällä jakaa nyt tää hierarkia
47:03
jotenkin? Johonkin semmoiseen niinku
47:05
järkevään mikä avaisi meille hieman sitten, että miten se
47:07
niinku. Meni ne portaat siinä että
47:10
mihinkä mihinkä asetuit? Joo no siis korkean paljon jos
47:14
lähdetään sieltä ylhäältä niin niin kuningas kuningas oli
47:17
ruotsin valtakunnan kuningas. Valittiin vaaleilla ihan kustaa
47:20
Vaasan aikaan saakka tuli vaali vaaleilla valittiin kuningas ja
47:23
hän oli, hän oli sitten se, joka niinku ihan viime kädessä
47:26
vastasi näistä kruununlinnoista. Jos mietitään, että oli
47:28
kruununlinnoja ja sitten oli näitä kirkonlinnoja, niin
47:32
kuningas oli vastuussa kruununlinnoista ja sitten
47:34
tullaan alaspäin, niin hän on asettanut asettanut linnasten
47:37
linnan päällikön. Tai vodin ja linnan päällikkö
47:41
sitten hallitsi itsenäisesti tätä linnaa ja hän oli niinku
47:43
linnaan se korkein alueensa korkein maallinen tyyppi ja
47:47
hallitsi linnaa itsenäisesti, että hän saattoi saada sen
47:50
palkaksi kuninkaalta, että he ei ole aika hyvä jätkä ollut ja
47:53
kunnostautunut osa taisteluista tässä sulle linna ja linna-lääni
47:56
ja verotulot. Ole hyvä kaikki sun
47:59
järjestö-alueen puolustus. Se on ainoa vaatimus tai sitten
48:02
on voinut olla semmoinen, että kuningas on ollut velkaa
48:04
jollekin. Jollekin tuota
48:06
korkea-arvoiselleeralssimiehelle, niin se on niinku velan pantiksi
48:09
saatu linna. Mutta niinku linnan päällikkö
48:11
ulos ja korkein tyyppi linnassa ja joskus ollut myös vouti ja se
48:14
on taas ollut sitten kuninkaan palkkalistalla, että se on ei
48:18
ollut mitenkään itsenäinen, että se on ollut vaan ihan tehnyt
48:20
duunia kuninkaalle ja ja hoitanut alueen puolustuksia
48:24
kerännyt verot saanut palkan ja mut kuitenkin verotulot on
48:28
sitten lähetetty tukholmaan, mutta että hän on kanssa ollut
48:30
siis niinku linnan päällikköön vastaava heppu ja hän on
48:33
linnassa juonut sitä parhainta olutta ja saanut ne parhaimmat
48:37
marssibaaniherkut ja tuoreimman lihan ja hänen se niinku.
48:41
Lähiporukka on sitten ollut tää huvi hoviväki, jossa on ollut
48:43
vaikka turunlinnassa niin ne on sitten ollut niinku samassa ja
48:46
tämä linnan päällikön rouva ja hänen mahdolliset lähimmät
48:50
lähimmät liittolaiset, mutta sitten tullaan siitä niinku
48:53
alaspäin niin tullaan. Ehkä tämmöisiin tärkeimpiin
48:56
tärkeimpiin käsityöläisiin tärkeimpiin ammattilaisiin.
48:58
Vaikka kirjuri linnan pappi on kanssa ollut yleensä aika
49:02
arvostettu, mutta kirjuri alikirjuri sitten on ollut
49:06
tämmöiset. Korkea arvoisimmat.
49:11
Sotaväen sotaväestä vastaavat henkilöt.
49:13
Ne on ehkä tämä seuraava porras. Sitten tullaan taas alaspäin
49:17
tullaan tullaan tähän perus näihin käsityöläisiin on ollut
49:20
satula sepäät ja tynnyrintekijät ja ja ja arvostetut on ollut
49:26
keittiöpäälliköt ja sitten on ollut niinku soturit on ollut.
49:28
Tavallaan tämä tässä tässä 1/3 portaassa semmoinen että että
49:33
sota sotamiehet sotamiehet ja heistä on ollut sitten eri
49:37
nimityksiä on soinit tai tai nihdit on sitten myöhemmin
49:41
kesken ja tai ase asemiehet. Asemiehet on ollut kuitenkin.
49:46
Tää on hyvin, hyvin monimutkainen tää sotilaiden
49:49
sotilashierarkia, mutta että sotilaat on ollut sitten tässä
49:53
tässä käsityöläisten kanssa sitten tällä portaalla ja sitten
49:56
kun tullaan vielä alemmas niin sitten siellä on tämä
49:59
peruspalvelusväki eli ihan ihan. Piiat ja rengit on ollut
50:05
kellarin rengit, kun on auttanut hakenut kellarista tavaraa
50:11
keittiöön laitettavaksi ja siellä on keittiöemännät ja
50:13
täällä on sitten nämä kutojat ja kehrääjät ja.
50:17
Ja tallirengit ja kaikki niin ne on sitten ollut tämä alin alin
50:21
porukka ja sitten tietenkin heidän alapuolella vielä sitten
50:24
vangit että vangit, mutta ne ei ole sitten syönyt tietenkään
50:27
siinä linnan pöydässä, että he on ollut siellä tyrmissään tai
50:30
Hämeenlinnassa vankitornissa, niin he on sitten saaneet sitten
50:35
otaksisin että vieläkin huonompaa ruokaa, että niistä
50:38
niistä ei taida olla kauheasti linnan niinku tämmöisiä
50:42
tilitietoja, että mitäs mitä niissä nyt on syönyt, mutta
50:44
heistä on kyllä ollut vielä alempana sitten näistä.
50:47
Miten ne sitten asuu kun sitä porukka oli kuitenkin aika
50:50
paljon? Niin asuuko ne niinku siellä
50:51
linnan alueella vai tuliko ne aamulla töihin?
50:55
Toi tommoinen palvelusväki. Sanotaan.
50:59
Peruspäivänä kun ei ole mikään kriisitilanne päällä.
51:02
Joo joo siis linnuillahan on aina niinku kuulunut se
51:05
peruslinna jos me ajatellaan nyt vaikka vaikka niinku ajatellaan
51:08
Turun linnaan. Se on ehkä ne helpoin.
51:10
Esimerkiksi on isoja kaunein linnoista niin Turun linnan
51:13
lähellähän on ollut ihan siinä kilo metrin päässä on ollut iso
51:15
heittilä latokartano eli linnaan kuuluva maatila.
51:19
Ja sitten kun nää myöhemmin että niinku se se maatilan väki on
51:22
laskettu, että ne on kuulunut linnaan eli linnalaisiksi, mut
51:25
he todennäköisesti on asunut ja ollut enimmäkseen siellä
51:29
latokartanossa. Mutta jos ajatellaan se porukka
51:32
jo nyt näissä niinku linnan tileissä siksi niinku näkyy että
51:35
siihen porukka on tosi paljon, koska monesti latoparta onkin
51:37
maatilaväki lasketaan siihen linnaan kuuluvissa, mutta jos on
51:40
tää tavallinen linnanväki niin he on sitten siellä ollut linnan
51:43
tupa tai tämmöinen niinku naisväen.
51:46
Rouvain tupa missä on sitten missä on sitten yövytty?
51:51
Syöpymiset on sitten tehty. No kuninkaan kuninkaansa on
51:56
syönyt parempi porukka linnantuvassa.
51:58
Sitten sitten tämä alempiarvoisempi väki, niin
52:02
siellä on niinku yövytty ja syöty samoissa tiloissa jo oltu
52:05
sitten ympäri linnaa tekemässä sitä mitä mitä kulloinkin.
52:09
Mitä kulloinkin tarvitsee, että että toi on kanssa vähän
52:13
semmoinen. Taas vähän semmoinen kysymys,
52:16
että me ei niinku tiedetä hirveän tarkkaan tämmöisestä
52:19
tavallisen ihmisen työpäivästä vaikka linnassa, että miten
52:23
miten pitkä se oli, että me tiedetäänkös vaan niinku 1000
52:26
viisisataaluvun puolivälistä eteenpäin, että sitten on näitä
52:29
että että tullaan tullaan auringon tullaan johonkin
52:32
tiettyyn nää uskonnolliset taas ajat määritti määritti sitä,
52:37
että jonkun tietyn uskonnollisen aamuhetken jälkeen tullaan
52:40
töihin ja ollaan auringonlaskuun saakka ja.
52:44
Nää on tää nää on vai linnasta, linnasta linnaan ja ajan ajan
52:48
mukaan niinku aikakauden mukaan, että näistä on hyvin hankala
52:51
antaa semmoista yksi yksi niinku että näin näin nyt linnuissa
52:55
tehtiin aina ja ikuisesti. Niin ja varmaan tää kun eihän
52:58
tää nyt ole ollut mikään niinku linnanelämän semmoinen paratiisi
53:02
tän kylmien talvien johdosta, että se varmaan määritellyt myös
53:06
aika paljon sitä arkea. Niin siis mikä niin?
53:12
Siis suruka on on niinku 30 astetta pakkasta ja mitä
53:17
kaikkea, niin kyllähän siinä varmaan täytyy jotakin vähän
53:19
suunnitella eri tavalla kun silloin jos on lämmin kesä
53:22
elämiä, elämän asioita. Kyllä joo joo ja siis tää on
53:26
semmoinen just niinku niinku mä mainitsin äsken ilari ilari
53:29
aalto on paljon tästä just kirjoittanut ja hän on sanonut
53:31
mun mielestä niin hyvin että kun että että että kanssa se että
53:33
mitä nykyajan ihmisillä on hankala käsittää on se, että
53:36
miten valon määrä ja ja just sitä niinku.
53:40
Ympäristöolosuhteet miten paljon ne on määrittänyt just se, että
53:43
kyllä se elämä on ollut silloin 30 asteen pakkasella, niin se on
53:46
ollut vähän erilaista kuin kesähelteillä.
53:48
Ja just se että onko onko ollut kesä, on koulut talvi että
53:51
niinku tää on niinku vuorokaudenajat ja sitten on nää
53:55
vuodenajat että miten ja maatalouden työt että että
53:58
näissä ilarikin aina jaksaa kertoa että että tota niin miten
54:02
paljon ne on ne on just määrittänyt sitä elämää että se
54:06
elämä on ollut. Se ei ole ollut niinku
54:08
perustoimistotyöläisen elämä tän.
54:10
Näitä joka päivä kahdeksas 4 että olisit olisit hellettä tai
54:14
pakkasta, että kyllä se niinku on paljon mennyt sen ihan vuoden
54:17
ajan ja näiden luonnon asettamien ehtojen mukaan.
54:21
Onko siellä kirjoissa ja kansissa sitten kun kyllähän
54:24
siellä nyt varmaankin tuota tehtiin niinku nykypäivänä että
54:28
syntyi siellä sitten myös parisuhteita ja sitä myöten
54:31
jälkeläisiä ja kaikkea. Niin tota noin niin onko näistä
54:34
mitenkäs linna siihen suhtautuu? Onko se vaan niinku siihen
54:36
aikaan ollut että jes nyt tulee lisää porukkaa, saadaan lisää
54:39
sotilaita ja palvelusväkeä. Vai mikähän siellä on ollut
54:42
suhtautuminen? Mulla on mahtavia kysymyksiä.
54:45
Mulla ei ole tarjota niin mahtavia mahtauksia.
54:48
Ei se haittaa. Tästäkään siis ei tiedetä.
54:50
Mut sä voit speguleerata kun sä oot kuitenkin meistä nyt eniten
54:53
aikaa viettänyt mielentilassa siellä.
54:56
Joo no me kolerataan se vertaa, että kyllähän se niinku
54:59
linnantileistä löytyy näitä lapsen kaitsijoita ja tämmöisiä
55:02
niinku lapsenvahteja että mutta ne monesti on sitten.
55:07
Jos esimerkiksi taas puhutaan niistä kustaan pojista, niin
55:09
hänhän meni naimisiin. Tämän kaarina maunon tyttären
55:14
kanssa joka aloitti tai kaarina, niin hänhän aloitti työskentelyn
55:19
linnassa. Hän oli lapsen piika eerikin
55:24
aviottomalle lapselle ja ja että niinku kysyä että niinku linnan
55:28
tileistä löytyy näitä lapsen piikoja, että jos niinku
55:30
ajatellaan että että olisi olisi vaikka tämmöinen pariskunta
55:32
tavannut toisensa linnassa ja ja mennyt naimisiin, niin niin se
55:36
oli niinku ihan OK että pariskuntana saattoi jatkaa
55:39
työskentelylinnassa, että sieltä ei potkittu pois.
55:41
Jos meni jos meni naimisiin, että pariskuntia on ollut ja
55:44
sitten me voidaan vaan niinku olettaa, että no ilmeisesti jos
55:47
on pariskuntaa naimisissa niin jonkun näköistä jälkikasvuakin
55:50
on tullut. Mutta sitten me ei tiedetä, että
55:52
onko ne lapset kulkenut vanhempien mukana töissä.
55:54
Me ei tiedetä, onko niillä ollut just joku päivähoitosysteemi,
55:58
että onko siellä ollut joku lapsen kaitsija tyyppi.
56:01
Todennäköistä on, että sitten nämä pikku piiat kun
56:03
linnoissahan sitten on seitsemänvuotiaanahan ihmisen
56:06
lapsuus loppu ja hän ei hänen piti alkaa itse elää itseään,
56:10
niin on on niinku ajateltu niin että että seitsemänvuotiaskin ja
56:16
12 siitä eteenpäin 12 13 vuotiaaksi asti, kun oli vielä
56:19
nimikkeellä pikkupiika, niin heidän tehtävä.
56:21
Saattanut olla just näiden niinku lasten lasten
56:23
kaitseminen, että vanhemmat on sitten saanut olla töissä, mutta
56:27
tää on ihan tää. On ihan tulkintaa, että en tiedä
56:29
miten on mahdettu linnoissa linnoissa järjestää järjestää
56:33
asiat, mut jotenkin niinku tuntuisi että että kyllä kun
56:36
keskellä kuitenkin se on aika käytännönläheistä ollut ollut
56:40
elämä ja ja ja. Että kyllä ne niinku ihmiset on
56:43
ihan järkevästi osannut nää asiat jos on linnassa on ollut
56:46
aviopareja töihin se on ollut hyviä työntekijöitä molemmat
56:49
niin ei siinä nyt ole mitään. Ihan normaalia.
56:51
Se on ollut ihan niinku että olen lapsi.
56:53
Lapsia on syntynyt tottakai aikana, jolloin minkäännäköistä
56:56
ehkäisyä ei ole ollut, niin kai se on.
56:58
Ei lapsi ollut jumalan lahja ja mutta että se on semmoinen.
57:01
Sitten on vaan pitänytkin käytännönläheistä järjestää,
57:03
että molemmat on päässyt töihin nämä vanhemmat, että että että
57:07
tota ota ihan tämmöinen lapsen piika nämä nuoremmat pikkupiat
57:12
että he on sitten. He on sitten toiminut lapsen
57:16
lapsenvahteena sitten siellä linnassa.
57:19
Tämä on tämmöinen spekulaatio. Joo joo no se on hyvä.
57:21
Tää on ihan oikea paikka spekuloida.
57:23
Ei tarvitse aina olla niin justiinsa että justiinsa kaikki
57:25
todistettua tota mikä olisi semmoinen niinku elisen unelmien
57:31
tilikirjo minkä sä löytäisit? Jaa mitä siellä hanis?
57:37
Unelmien tili kirja. Se joo se olisi kyllä jostain
57:41
1300 luvun. Just tota jos se olisi
57:45
tommoinen, mä en tiedä unelmien tilikirja.
57:46
Ehkä tämmöinen just unelmien tämmöinen joku
57:48
instagram-päivitys, niin se voisi olla 1300 luvun alusta,
57:53
niin se se menisi sinne, koska 1300 luku on ollut semmoinen
57:57
aika. Aika jännä aika kaikki ollut ja
57:59
linnan elämä ollut vielä niin semmoista uutta ja vielä
58:02
kehittymässä ja ja se on ollut vielä aika semmoista niinku
58:06
sydän varhaiskeskeä kaikki on ollut semmoista vähän niinku
58:08
kukkaan puhkeamasta, niin siltä ajalta ehkä ja sitten mullahan
58:12
on semmoinen ketä mä fanitan suuresti on.
58:15
Matias skettil mun niinpoika 1320 luvulta, niin hänhän on
58:19
ollut semmoinen tosi äijien äijä äijä.
58:22
Mitä hän on tehnyt? Hän on ollut suomen kapteeni
58:26
kapteeni kapitaneus finlandez. Hän on ollut Turun linnan
58:30
päällikkö. Hän on ollut alaikäisen
58:32
kuninkaan holho ja hallituksessa.
58:34
Hän on ollut tosi niinku mahtava mies.
58:37
Hän on pitänyt turunlinnassa haukan kouluttajaa eli
58:41
falkonieria. Hän on pitänyt rahan lyöjä ja 4
58:44
pappia. Ja hän oli siis, ja ilmeisesti
58:48
hän on kirjoittanut näin, otaksutaan, että hän on
58:51
kirjoittanut tätä eerikin kronikkaa, ellei jopa koko
58:53
eerikin kronican, mikä on ruotsin varhaiskeskiajan tästä
58:57
folcunga-ajasta eli hyvin tämmöisestä, niinku
59:00
muinaismahtiajasta kertova teos, että hän olisi kirjoittanut jopa
59:05
sen, koska hän on ollut ritari ja siinä on semmoista just vähän
59:08
semmoista inside-näkökulmaa siinä erikin kranikassa ja hän
59:11
on asunut ja ollut 3 vuotta Turun linnassa päällikkönä ja
59:14
hän kuoli siellä ja häneltä. Strestamentti ja se on niinku
59:18
periaatteessa, että se se on se mun unelma-tilikirikirja.
59:21
On tämä tämä, tämä ehkä matias skettin munipojan testamentti,
59:25
että kun siinä niinku luetellaan, se oli tarkasti ne
59:27
tyypit ketä hänellä oli siellä palveluksessa ja ja ja tota se
59:31
niinku avaa sitä ja kertoo siitä, että ilman ilman tätä
59:35
testamenttia me ajateltaisiin että Turun linnaan on ollut just
59:38
joku maakuoppa tai joku takapajula 1320 luvulla.
59:42
Siis siitä on 700 vuotta, siitä on niinku niin pitkä aika.
59:45
Ei se on ollut ihan semmoinen jo.
59:47
Turunlinnan osa tämmöistä eurooppalaista mannermaista
59:50
ritari kulttuuria ja jotenkin että se on se, että ei minulla
59:55
tarvitse olla mitään keksittyä tilikirjaa.
59:58
Se on se tai matias on dypojen testamentti, niin se on kyllä
1:00:02
semmoinen, että vielä kun saisi sen niinku alkuperäisen joskus
1:00:06
nähtäväksi, niin se olisi aika huippu.
1:00:08
Sitä kun pääsisi niinku hypistelemään ja katselemaan
1:00:10
niin se olisi aika ihana. Mulla on jotenkin semmoinen
1:00:14
mielikuva, että suomalainen niinku tämmöinen
1:00:15
populaarikulttuuri ei ole ihan tarpeeksi vielä innostunut
1:00:17
tästä, että mitä täälläkin kuitenkin on ollut kun
1:00:19
ajatellaan, että aika vähän mitä elokuvia esimerkiksi on tehty.
1:00:23
Tossakin olisi aika mielenkiintoinen hahmo kaivaa
1:00:25
tuolta meidän historiasta esiin. Joo olisi mun ymmärtääkseni se
1:00:29
tota siitä hanneke from haaksirikosta sehän on 1468 kun
1:00:35
raaseporin. Matkalla ollut sen raaseporin
1:00:38
linnan päällikön rouvaa ja perillistä kuljettanut laivani
1:00:41
upposi upposi tota jussa roontaisiin raaseporin hangon
1:00:47
edusta jossain. Siellä sitä ei ole löytynyt,
1:00:49
sitä hylkyy niin siitähän on tehty tää joku, mikä oliko se
1:00:52
heroos of rebaltic siinä, mutta mä en ole.
1:00:54
Mä en ole nähnyt silleen tässä kun katsoo katsoo että tää
1:00:57
niinku olisikin selvinnyt sitten tää päähenkilö siinä sitten tai
1:00:59
tämä perillinen olisi selvinnyt hengissä.
1:01:02
Mutta olisi niinku kyllä mä olen kanssa monesti miettinyt sitä,
1:01:04
että miksi ei ole tehty, että ei se nyt olisi niin hankala että.
1:01:07
Menisi kuvaamaan tuonne nykyiseen Turun linnaan ja
1:01:09
ottaisi sitä matiaksenkin siihen pää päähenkilöksi ja hahmoksi.
1:01:14
Kyllä hän oikeasti ollut. Hän on ollut varmaan niinku aika
1:01:18
tämmöinen. Miten mä nyt sanoisin tällainen?
1:01:22
Karismaattinen tyyppi vähän niinku siitähän on sitten.
1:01:27
Tota noin niin ruotsalaiset on ihan innoissaan sitten siitä,
1:01:30
mutta hän eli 1200 luvun lopussa jo, mutta on meillä niinku
1:01:33
tosiaan suomeenkin liittyvä hahmo on just tää matiasketundin
1:01:37
poika tai sitten viipurin linnan perustanut tyrkilds knutson,
1:01:39
niin siinä on kanssa toinen sellainen, toinen sellainen tota
1:01:43
noin niin semmoinen jännä hahmo, että kyllä niinku varmaan
1:01:46
kerrottavaa. Riittäisi hei nyt me voidaan
1:01:49
tiivistää. Mulla on tapana ollut aina tai
1:01:51
me sinä pääset tiivistämään tuota.
1:01:54
Sininen laatikko, mikä koulukirjoissa oli aikanaan
1:01:57
sullekin. Se varmaan on tuttu niin tota.
1:01:59
Menee nyt vähän pukea että mitä tulisi tietää linnan elämästä
1:02:03
keskenään suomessa. No tulisi ensinnäkin tietää se,
1:02:07
että kyllä meillä on ollut niitä keskiajan linnoja aika
1:02:10
paljonkin, että multa on joskus kysytty niinku sitä että onko
1:02:12
täällä muka ollut jotain linnoja keskenään, että kyllä suomessa
1:02:16
on ollut keskiajalla linnoja ja linnan elämää ja sitten on ehkä
1:02:20
toinen pallura olisi semmoinen, että siellä on asunut
1:02:22
monenlaisia ihmisiä, että on ollut linnan päälliköitä ja
1:02:25
käsityöläisiä, mutta myös ihan ihan tavallisia ihmisiä ja ja
1:02:29
eläimiä ja ja vankeja. Se olisi ehkä kolmas semmoinen
1:02:33
ja sitten että on ollut niinku erilaisia linna kun.
1:02:36
Siis historiaopettaja koulutukseltaan ja ne
1:02:39
palluruosteet tekoja. Hyvin tuttu juttu tai kuulostaa
1:02:42
niinku siltä omalta jutulta. Niin se on ehkä se, että on
1:02:44
ollut sekä tämmöisiä kruununlinnoja ja kirkonlinnoja
1:02:48
ja yksityisiä linnoja on ollut tämmöisiä niin sanottuja
1:02:52
ritarilinnoja ja ehkä jopa merirosvojen perustamia linnoja.
1:02:55
Ja sitten on ollut rautakautisia linnavuoria, että monen
1:02:58
erilaisia linnoja on ollut. Tämmöiset huomaa.
1:03:02
Huomaa että on opettajia, koska sä oot ensimmäinen joka tässä
1:03:05
nyt yli kuudes 60 jaksossa on ne pallerot sinne pistänyt sinne.
1:03:11
No niin, nyt tuli laatikkoon paller.
1:03:14
Muilta on pallerot puuttunut. Hei mitäs kesä alkaa tästä,
1:03:17
mutta mitä sulla on nyt sitten opetusta ja mitä kaikkea on
1:03:20
tästä eteenpäin? No ei ole nyt sillä lailla
1:03:23
periaatteessa opetusta, että mä olen.
1:03:24
Mä olen väitöskirjatutkija ja mä sain semmoisen ihmeellisen
1:03:27
asian, kun apurahan ensimmäistä kertaa väitöstekoja se on.
1:03:31
Yhä yhä birgitta tutkimus nyt sitten jatkuu niin se on mulla
1:03:35
se on mulla tässä ja ja itse asiassa on seuraava
1:03:37
tietokirjakin tulossa, että se ilmestyy kesäkuun alussa vuoden
1:03:42
päästä ja siitä on sopimukset ja nimet nimet alla eli sen.
1:03:47
Kirjoitusta on tässä. Se on vielä niinku se on
1:03:49
salassapidettävää aineistoa niinku vielä.
1:03:52
Se on vähän salassa pidettävää, mutta kyllä se keskeinen
1:03:54
linnuihin linnuihin liittyy sekin.
1:03:57
No niin no mehän tehdään sitten treffit sinne vuoden päähän
1:03:59
seuraavan kerran niin. Joo.
1:04:01
Nämä on sovittu. Mä sitten piirrän lisää näitä
1:04:03
palluroita sitten tästä sinisi laatikkoon palluroita lisää
1:04:06
siitä. Hyvä näin tehdä elisa
1:04:08
pihlajaniemi. Kiitos oikein paljon ja hyvää
1:04:10
kesää. Kiitos samoin sulle.
1:04:13
Seuraaja osallistu facebookissa mitä tulisi tietää podcast ja
1:04:17
instassa nimellä MTT podi.