Latest / Signaali / #67 | Voiko laboratoriosta karata apokalyptinen bakteeri? Vieraana Pauli Kallio.

Transcript

#67 | Voiko laboratoriosta karata apokalyptinen bakteeri? Vieraana Pauli Kallio. · Signaali

• 0:01
  Hollywood-katastrofielokuvassa, että joku tutkija tekee
• 0:04
  laboratoriossa kannan joka karkaa ja aiheuttaa
• 0:07
  ekkukatastrofin tai jonkun tämmöisen vastaavan.
• 0:11
  Tämä niin kun näkemys ja ajattelu, sehän on niin, kun
• 0:15
  liittyy hyvin pitkään pitkälti siihen tavallaan.
• 0:21
  Geenimuuunteluun ja näiden työkalujen kehitykseen liittyvää
• 0:25
  niin kun yleiseen mielipiteeseen maailmassa.
• 0:30
  Paljonko niin kun tämä niin kun sanotaanko GMON vastaisuus
• 0:34
  sellaisilta tahoilta? Missä ei ole minkäänlaista
• 0:40
  käsitystä siitä, mikä on geeni, mikä on mutaatio, mitä nää
• 0:44
  työkalut tarkoittaa? Mitä niillä voi tehdä?
• 0:46
  Eli tavallaan se on sellaista niin kun epätietoisuuden
• 0:49
  aiheuttamaa hysteriaa mikä siellä taustalla on.
• 0:53
  Ja toi kysymys on on kun suoraan just niin kun sieltä maailmasta
• 1:00
  lähtöisin ja se on kysymys mitä pitääkin kysyä.
• 1:06
  Monesti kaikille ja tervetuloa uuteen signaalipodcastin jakson
• 1:09
  pariin. Mä oon teidän juontaja georgian
• 1:12
  lapinlampi ja tällä kertaa potkaistiin vieraana on pauli
• 1:17
  kallio, joka toimii Turun yliopiston bioteknologian
• 1:20
  laitoksen apulaisprofessorina. Tervetuloa signaaliin pauli.
• 1:23
  Kiitos oikein paljon. Mä olen sanonut sulle ennen
• 1:27
  äänestystä, että mulla on joskus tai monesti tapana miettiä
• 1:30
  jotain tällaista räväkkää kysymystä millä voitaisiin
• 1:33
  lähteä liikkeelle, mutta toisaalta tää on aiheena mitä sä
• 1:38
  tutkit yliopistolla niin melko kompleksinen ja.
• 1:42
  Ja se vaatii myös sellaista perusymmärrystä asioista.
• 1:46
  Mutta samanaikaisesti tähän liittyy myös paljon sellaisia.
• 1:51
  Ennakko ennakkoon mitenkä mä sanoisin väärinkäsityksiä tai
• 1:55
  ennakkoluuloja ennakkoluuloja kyllä just näin niin voitaisi
• 1:59
  tänään keskustella niistäkin, mutta jos lähdetään jotenkin.
• 2:05
  Pohjustamaan tätä meidän keskustelua niin sehän toimii.
• 2:07
  Toimit synteettisen biologian parissa niin.
• 2:11
  Voiko synteettistä biologiaa jotenkin määritellä
• 2:14
  ymmärrettävällä tavalla sun mielestä?
• 2:17
  Joo. Synteettisen biologian voi toki
• 2:20
  määritellä monellakin tavalla ja ymmärrettävästi, mutta.
• 2:27
  Hyvin tyypillistä on, että sille ei ole mitään yksi kaiken
• 2:31
  kattavaa yksiselitteistä määritelmää.
• 2:35
  Että jotta sen. Taustalla olevat asiat
• 2:39
  ymmärtäisi, niin pitää ehkä lähteä niin kuin.
• 2:43
  Ihan perusteista siitä, että mitä me ollaan tekemässä, mihin
• 2:46
  synteettinen biologia liittyy, mitä sillä tehdään?
• 2:51
  Eli koko. Tää tutkimusala.
• 2:54
  Liittyy siihen, että synteettinen biologia on niinku
• 2:57
  tämmöinen tieteenala jonko. Tarkoituksena on uudelleen
• 3:03
  ohjelmoida elävien solujen toimintaa.
• 3:07
  Se on se yksinkertaistettuna, eli me halutaan käyttää ja
• 3:12
  muokata. Luonnosta löytyviä erilaisia
• 3:16
  biokemiallisia toimintoja. Ja saada nää.
• 3:23
  Kohdesolut tekemään asioita, jotka meitä kiinnostavat.
• 3:28
  Eli toisin sanoen me halutaan niin kun käyttää tätä biologista
• 3:33
  koneistoa. Tää solu on niin kun tällainen
• 3:38
  biologinen kone ja me halutaan. Erilaisin työkaluin.
• 3:46
  Muuttaa sen toimintaa uudelleen ohjelmoida siellä solussa
• 3:51
  tapahtuvia asioita niin, että me saadaan tota noin aikaiseksi
• 3:55
  erilaisia toimintoja erilaisiin tarkoituksiin.
• 3:58
  Se on se synteettisen biologian tavoite pelkistettynä.
• 4:03
  Ja jotta? Se ei jäisi noin abstraktille
• 4:08
  tasolle, että mitä se ohjelmointi oikein nyt sitten
• 4:11
  tarkoittaa, niin pitää ehkä lähteä siitä, että miten elämä
• 4:16
  toimii. Mihin kaikki meidän tuntema
• 4:19
  elämä perustuu ja silloin oikeastaan se tarina.
• 4:25
  Ytimessä sen koko homman voisi lähteä liikkeelle DNA, sta
• 4:29
  genumista. Eli genomi perimä on siis
• 4:35
  jokaisen solun sisältämä tämmöinen kirjasto.
• 4:44
  Perimä sisältää geenejä. Ja nää geenit on oikeastaan
• 4:49
  tällaisia rakennusohjeita, joka kertoo solulle, että miten se
• 4:54
  solu rakentaa tällaisia funktionaalisia toiminnallisia
• 4:58
  proteiineja entsyymejä, joista jokainen siellä solussa on
• 5:03
  vastuussa. Yksi tietystä biokemiallisesta
• 5:07
  reaktiosta. Eli toisin sanoen genomista.
• 5:12
  Geenien kautta säädellään solussa tapahtuvia yksittäisiä
• 5:17
  reaktioita. Eli yksi geeni koodaa yksi
• 5:20
  entsyymiä, joka on vastuussa yksi tietystä pienestä
• 5:24
  biokemiallisesta reaktiosta. Ja jos me otetaan näitä
• 5:29
  reaktioita. Yksi kymmeniä satoja tuhansia ja
• 5:36
  järjestetään ne tiettyyn järjestykseen tapahtumaan
• 5:40
  tietyssä. Hetkessä.
• 5:44
  Niin me saadaan rakennettua näistä yksittäisistä reaktioista
• 5:48
  hyvin monimutkaisia tämmöisiä reaktiokokonaisuuksia.
• 5:52
  Eli me voidaan ajatella, että nää reaktiot voidaan niinku
• 5:55
  järjestää ketjuun siten, että yksi reaktion lopputuote on
• 5:59
  seuraavan reaktion lähtöaine ja kun me pistetään näitä
• 6:04
  peräkkäin, niin me saadaan tavallaan reaktio kerrallaan
• 6:07
  rakennettua yksittäistä pienistä jutuista.
• 6:10
  Monimutkaisempia juttuja. Ja sitten jos me pistetään nämä
• 6:13
  kaikki solussa tapahtuvat erilaiset geenien ohjaamat
• 6:18
  toiminnot järjestää ne semmoiseksi, niin kun sanotaanko
• 6:21
  verkostoksi, niin meillä on. Metapolia aineenvaihdunta, joka
• 6:28
  mahdollistaa kaikki ne asiat mitä solussa tapahtuu.
• 6:32
  Eli tää on se miten niin kuin meidän tuntema elämä toimii ja
• 6:37
  jos me tunnetaan nämä yksittäiset reaktiot ja kaikki
• 6:43
  siellä genomissa olevat säätelymekanismit, joka on tän
• 6:47
  toinen puoli. Jos me tunnetaan nää hyvin
• 6:51
  tiedetään. Vuorovaikutukset tiedetään miten
• 6:54
  nää eri asiat linkittyy toisiinsa, niin me voidaankin
• 6:58
  muokata niitä. Muokkaamalla sitä genomia, joka
• 7:01
  on vastuussa niistä reaktioista. Eli toisin sanoen meillä on nyt
• 7:06
  moottori. Biologinen moottori, jonka
• 7:10
  sisällä tapahtuvia toimintoja me jo tunnetaan, jolloin me voidaan
• 7:16
  joko poistaa sieltä toimintoja, jotka häiritsee meidän systeemiä
• 7:22
  tai me voidaan ottaa ulkopuolelta jostain toisesta
• 7:25
  laitteesta jostain toisesta solusta toimintoja, joita ei ole
• 7:29
  meidän solussa alunperin, mutta luonnossa on.
• 7:34
  Jolloin me voidaan pistää sinne soluun uusia funktioita ja saada
• 7:38
  aikaiseksi kokonaan. Uudenlaisia kuvioita.
• 7:43
  Esimerkiksi. Erilaiset maabakteerit valmistaa
• 7:48
  valtavan määrän erilaisia tällaisia bioaktiivisia
• 7:52
  yhdisteitä, mitä käytetään vaikka lääketeollisuudessa.
• 7:54
  Kyllä niin jos me tunnistetaan näiden lääkeainemolekyylien
• 7:59
  biosynteesiin liittyvät geenit ja saadaan siirrettyä ne
• 8:03
  johonkin toiseen organismiin, niin me annetaan sille toiselle
• 8:06
  organismille kyky valmistaa niitä samoja kemikaaleja, mitä
• 8:10
  ne ei luonnossa normaalisti tee. Mutta nyt näissä muokatuissa
• 8:15
  ympäristöissä pystyy tekemään. Ahaa, tarkoittaako tää sitä että
• 8:20
  te jos vaikka joku geeni vastaa jostain toiminnallisuudesta?
• 8:26
  Yksi organismissa niin sä et välttämättä tee sitä samaa
• 8:29
  jossain toisessa, että eri ympäri geeniympäristössä
• 8:33
  tavallaan. Vaikka se.
• 8:39
  Tietyn geenin koodaava entsyymi katalysoi sitä samaa reaktiota.
• 8:44
  Kuten alkuperäisessä organismissa, niin tää siellä
• 8:49
  solussa tapahtuvat ympärillä olevat reaktiot.
• 8:54
  Voi vaikuttaa tähän kokonaisuuteen niin, että se
• 8:56
  lopputulos ei ole sama juuri näin.
• 8:59
  Eli eli ne ei välttämättä tota noin.
• 9:04
  Tiedetä etukäteen tarkalleen mitä tapahtuu, jos me poistetaan
• 9:09
  funktioita tai lisätään funktioita, koska se kokonaisuus
• 9:13
  on niin monimutkainen. Eli eli tavallaan.
• 9:20
  Se riippuu siitä, minkälaisia lähtöaineita siellä solussa on.
• 9:25
  Minkälaisia tällaisia yhdisteitä, mitä ne reaktiot
• 9:30
  tarvitsevat? Toimiakseen.
• 9:33
  Paljonko niitä on? Miten niitä on saatavilla ja
• 9:37
  niin edelleen. Vaikuttavat siihen
• 9:39
  lopputulokseen. Ja tota.
• 9:46
  Tätä pitää ehkä ajatella sellaisena niin kun tavallaan
• 9:49
  rakennussarjana että koko luonto.
• 9:54
  Perustuu tiettyihin funktioihin, joita löytyy eri organismeista
• 9:59
  luonnostaan, mutta niitä on vaan luonto kasannut erilaisiksi
• 10:05
  kokonaisuuksiksi, joka mahdollistaa sitten nää kaikki
• 10:08
  erilaiset elämänmuodot, joita me tunnetaan.
• 10:12
  Eli meillä on hirveä määrä rakennuspalikoita.
• 10:15
  Ja luonnolla on hirveä määrä rakennuspalikoita.
• 10:19
  Me tavallaan tehdään ihan samaa asiaa mitä luonnossa on
• 10:22
  tapahtunut evoluution aikana. Eli tota noin luonnollisestikin.
• 10:29
  Organismien genomi muokkautuu luonnollisestikin.
• 10:33
  Geenejä siirtyy organismista toiseen eli eli tavallaan.
• 10:39
  Me seurataan luonnossa tapahtuvia asioita, mutta toki
• 10:45
  niin kuin. Meillä on omat tavoitteemme,
• 10:49
  jotka ei aina ole samoja mitä luonnolla.
• 10:52
  No. Onko tällaiset geenimuunnelut
• 10:56
  ruoat esimerkkejä synteettisestä biologiasta vai onko niissä vaan
• 11:01
  kyse siitä, että ollaan kopioitu geenejä jostain johonkin, että
• 11:05
  onko synteettisessä biologiassa kuitenkin tavoitteena luoda
• 11:09
  jotain täysin uudenlaisia toiminnallisuuksia, että
• 11:13
  esimerkiksi jos otetaan tomaatit, niin nehän on monesti
• 11:16
  geenimuunneltuja mitä meidän kaupoissa on niin.
• 11:20
  Niissä on ollut tavoitteena se, että ne säilyy pitkään.
• 11:24
  Niin se on tiedossa oleva toiminnallisuus, että että että
• 11:27
  sitä on olemassa, että tietyt asiat säilyy pidempään
• 11:30
  luonnossa. Mutta onko syyte synteettisessä
• 11:32
  biologiassa sitten tarkoitus luoda jotain aivan uudenlaisia
• 11:36
  toiminnallisuuksia, mitä ei organismeissa olla nähty koskaan
• 11:40
  aiemmin? Synteettisen biologian
• 11:46
  tavoitteena on muokata erilaisia funktioita, mut synteettinen
• 11:51
  biologia sinänsä se on työkalu mitä voidaan käyttää eri aloilla
• 11:57
  erilaisiin asioihin. Eli tota noin.
• 12:02
  Riippuu täysin siitä. Että mikä on se lopputavoite,
• 12:07
  millä alalla me olemme mitä yritetään tehdä?
• 12:10
  Eli jos ajatellaan, että synteettistä biologiaa
• 12:13
  käytetään, niin kun lääketieteessä erilaisten.
• 12:20
  Lääkeainemolekyylien ja rokotteiden valmistuksessa.
• 12:24
  Sitä saatetaan käydä käyttää esimerkiksi kasvinjalostuksessa
• 12:28
  muuttamaan parantamaan kasvien tiettyjä ominaisuuksia.
• 12:33
  Sitä voidaan käyttää erilaisilla teollisuudenaloilla, vaikka
• 12:37
  erilaisten. Hiilipohjaisten yhdisteiden
• 12:42
  valmistamiseen. Esimerkiksi jos ajatellaan
• 12:45
  biopolttoaineita tai biohajoavia muoveja tai.
• 12:49
  Uusiutuvia yhdisteitä liuottimia niin edelleen, eli nää
• 12:54
  tavallaan. Eri alat missä synteettistä
• 12:59
  biologiaa? Käytetään niin tää itse
• 13:04
  käyttötarkoitus määräytyy ihan sen mukaan, eli me voimme
• 13:08
  valmistaa. Soluja sanotaan, että me voidaan
• 13:13
  ajatella tätä niin kuin että meillä on synteettinen biologia,
• 13:16
  joka. Keskittyy vaikka
• 13:19
  mikro-organismien muokkaamiseen. Eli me muokataan vaikka
• 13:24
  bakteerisoluja tai hiivasoluja, jolloin usein meidän tavoitteena
• 13:31
  on vaikka saada aikaan sellaisia mikrobeja, jotka vaikka
• 13:36
  yksinkertaisesti lähtöaineista valmistaa meille tietynlaisia
• 13:40
  kemikaaleja, joita me tarvitsemme.
• 13:42
  Esimerkiksi jos halutaan löytää korvaajia öljypohjaisille
• 13:47
  yhdisteille. Niin me pystytään uudelleen
• 13:50
  ohjelmoimaan soluja tekemään tämä.
• 13:53
  Tai sitten jos me ajatellaan korkeampien organismien
• 13:55
  muokkausta. Esimerkiksi.
• 14:00
  Kasvi. Bioteknologiassa me voimme
• 14:04
  esimerkiksi parantaa kasvien kuivan sietokykyä.
• 14:09
  Tai suolansietokykyä. Me voidaan vaikuttaa kasvin
• 14:14
  juurien kasvuun tai. Otit esimerkiksi tomaatin, jos
• 14:20
  me voidaan vaikuttaa vaikka sen ruoan ominaisuuksiin.
• 14:26
  Yksi voi olla esimerkiksi sen säilyvyys, mut toinen voi olla
• 14:31
  esimerkiksi sen niin kun ravinnollinen sisältö tai vaikka
• 14:36
  sen rakenteelliset ominaisuudet. Eli tavallaan synteettistä
• 14:42
  biologiaa pitää ajatella niin, kun tällaisena monitieteellisenä
• 14:47
  työkalupakkina. Joka niin kun mahdollistaa hyvin
• 14:52
  monien asioiden tekemisen. Muokkaamalla organismin genomia.
• 15:00
  Joo, tää asetelma on kuitenkin erilainen synteettisessä
• 15:04
  biologiassa verrattuna. Muihin rakennelmiin mitä ihminen
• 15:09
  on kyennyt tähän mennessä luomaan siinä mielessä, että me
• 15:12
  otamme annettuna. Ei pelkästään rakennuspalikat,
• 15:17
  vaan kokonaiset arkkitehtuurit. Eli luonto on jo miettinyt niin
• 15:22
  sanotusti meidän puolesta näitä asioita niin se, että me otetaan
• 15:26
  jostakin joku. Moduuli ominaisuus geeni ja
• 15:31
  istutetaan se toiseen organis. Ja samanaikaisesti tietämättä
• 15:36
  sen. Kaikkea toiminnallisuuksia,
• 15:39
  koska vielä tänäkään päivänä me emme oikeasti tiedä miten
• 15:42
  kaikkia geenit keskustelee keskenänsä, niin tää asetelma on
• 15:46
  mun mielestä. Mielenkiintoinen.
• 15:49
  Haastava kompleksinen, mutta hyvin outo mun mielestä, että me
• 15:53
  muokataan jonkun. Ominaisuuksia ymmärtämättä itse
• 15:59
  asiassa sen niinku kaikkia muita ominaisuuksia että koetko että
• 16:03
  että se toimii juurikin näin vai?
• 16:06
  No kaiken kaikkiaan, vaikka me tiedetään todella paljon.
• 16:12
  Ja meillä on tapoja nykyään. Tutkijan mitata kokeilla niitä
• 16:18
  yhä niinku kiihtyvällä tahdilla, niin silti meidän pitää olla
• 16:22
  hyvin niinku nöyriä tän niinku luonnon ja biologian edessä
• 16:26
  siinä mielessä että ne ne kokonaisuudet.
• 16:30
  Jotka me tunnemme hyvinkin. Silti siellä on paljon asioita
• 16:35
  mistä meillä ei ole minkäänlaista käsitystä
• 16:38
  esimerkiksi. Sanotaan vaikka syanobakteerit,
• 16:43
  jota itsetutkin niin parhaiten. Tunnetut syanobakteerit, joiden
• 16:48
  genomisekvenssi on tunnettu jo pitkään.
• 16:52
  Niin siellä on edelleen satoja. Funktioita satoja geenejä.
• 16:59
  Joiden toimintaa me emme tunne. Me emme tiedä mitä ne geenit
• 17:03
  tekevät. Eli eli tavallaan monissa kohtaa
• 17:08
  se niin kun hyvinkin tunnetut systeemit sisältää vielä niin
• 17:13
  kun paljon kysymysmerkkejä ja se ei riitä, että me tiedetään mitä
• 17:18
  esimerkiksi jonkun organismin eri geenit tekee.
• 17:23
  Suurin haaste on nimenomaan tää säätely.
• 17:27
  Miten nää kaikki funktiot koordinoidaan keskenään ja
• 17:31
  erityisesti silloin jos me rakennetaan jotain uusia
• 17:34
  toimintoja, niin miten me saadaan nämä meidän rakentamat
• 17:37
  toiminnot koordinoitua niin että ne toimii oikealla tavalla ja
• 17:43
  silloin pitää muistaa, että kun me puhumme siitä, että me
• 17:47
  uudelleen ohjelmoimme solujen toimintaa, se ei välttämättä
• 17:52
  tarkoita sitä, että me tuodaan ulkopuolelta uutta geneettistä
• 17:56
  materiaalia organismiin. Se saattaa hyvin olla, että
• 18:01
  keskitytään vaikka tiettyjen. Tällaisten olemassa olevien
• 18:08
  biologisten toimintojen hiljentämiseen poistamiseen eli
• 18:13
  eli tavallaan muokataan olemassa olevaa genomia tuomatta mitään
• 18:19
  lisää sisälle esimerkiksi. Yksi näistä synteettisen
• 18:25
  biologian tavallaan tämmöisistä esimerkkitapauksista, missä tota
• 18:31
  on muokattu sian kenomia. Jotta olisi mahdollista
• 18:38
  tulevaisuudessa käyttää tota noin.
• 18:45
  Sian. Elimiä niinku elinsiirroissa
• 18:52
  ihmisellä joo ja näissä esimerkeissä missä on tätä
• 18:58
  pyritty viemään eteenpäin niin sian kenomista on hiljennetty.
• 19:03
  Oliko se yli 60 tiettyä geneettistä aluetta?
• 19:11
  Jotta. Tämä toimisi paremmin eli eli
• 19:16
  välttämättä. Kyse ei ole siitä, että me
• 19:21
  käytetään palikoita eri paikasta ja muokataan niitä edelleen.
• 19:26
  Vai saattaa olla, että me käytetään sitä niinku olemassa
• 19:29
  olevaa solun materiaalia itsessään ja muutetaan sen
• 19:33
  sisällä tapahtuvia toimintoja? Voitaisiinko pysähtyä voidaan,
• 19:38
  koska mulla on sellainen oletus. Ja se perustuu ihan mun omaan
• 19:44
  kokemukseen, että aikoinaan kun mietin geenejä.
• 19:50
  Niin kuvittelin, että me voidaan.
• 19:54
  Sammuttaa tai ottaa pois käytöstä tietyn geenin tai
• 19:59
  muuttaa sitä ja saadaan sillä tavalla tietty toiminnallisuus,
• 20:04
  että on tavallaan niinku yksi yksi linkki jostain geenistä
• 20:08
  johonkin toiminnallisuuteen tai puutteeseen, niin mä haluaisin
• 20:14
  että sä voisit ehkä oikoa tätä näkemystä, että se ei
• 20:16
  todellisuudessa toimi niin vaan. Jos ymmärrän oikein niin
• 20:20
  geenien. Yhteistoiminta on erittäin
• 20:26
  kompleksista, että me emme voi koskea vaan yksi geeniin ja
• 20:29
  olettaa, että se vaikuttaa vaan yksi asiaan.
• 20:33
  Että että että moni kuvittelee vieläkin tänä päivänä ja nää on
• 20:38
  suosittuja, että tällaiset geenitutkimukset, että
• 20:41
  esimerkiksi tutkija että kuinka suuri riski sulla on sairastua
• 20:44
  tähän ja tähän tautiin se johtaa ja väistämättä siihen
• 20:47
  ajattelutapaan, että se on erittäin suoraviivaista, että
• 20:50
  kunhan luodetaan se geeni joka vaikuttaa tuohon, teemme jotain
• 20:53
  muutoksia siihen, niin homma on korjattu.
• 20:55
  Toimiiko se oikeasti näin? Joissain tapauksissa se voi
• 21:00
  toimia näin joissain tapauksissa se niin kun.
• 21:04
  Tavallaan eri toimintojen välinen vuoropuhelu voi olla.
• 21:08
  Todella monimutkaista. Mä oon nää esimerkin.
• 21:14
  Meillä on me ollaan laboratoriossa muokattu
• 21:17
  syanobakteerisoluja valmistamaan erilaisia yhdisteitä ja yksi
• 21:23
  tämmöinen esimerkkitapaus on solut, jotka valmistavat
• 21:29
  hiilidioksidista auringonvalon avulla.
• 21:33
  Sukroosia, sakkaroosia. Ja pumppaavat sitä solusta ulos
• 21:37
  sinne kasvatusmediumiin eli me ollaan rakennettu tämmöinen
• 21:40
  tuottosysteemi, jossa solu rakentaa hiilidioksidista
• 21:44
  sakkaroosia. Nyt.
• 21:49
  Hyvin alkuvaiheessa havaittiin, että nämä solut jotka
• 21:53
  valmistavat tätä sakkaroosia. Niin jossain vaiheessa.
• 21:58
  Tietyissä olosuhteissa rupeavat uudestaan syömään sitä,
• 22:02
  käyttämään sitä pois energialähteenään sokea.
• 22:05
  Se on sokeria, jota solut voivat syödä.
• 22:09
  Ja tätä me emme toki halua, jos ne solut yritetään valjastaa.
• 22:15
  Sakkaroosin tuottoon jolloin. In aktivoimalla yksi geeni
• 22:22
  sieltä eli sammuttamalla sammuttamalla kyllä
• 22:25
  sammuttamalla yksi geenin toiminto.
• 22:29
  Sieltä organismista sen kyky syödä sakkaroosia edestyä.
• 22:35
  Tässä tapauksessa kyse on tämmöisestä geenistä, joka
• 22:39
  koodaa entsyymiä nimeltä invertaasi a.
• 22:45
  Ja tän entsyymin biologinen funktio on katkaista
• 22:49
  sakkaroosimolekyyli fruktoosiksi ja glukoosiksi, jolloin se solu
• 22:56
  pystyy sitten käyttämään tämän fruktoosin ja glukoosin
• 23:00
  ruuakseen. Jos tää solu ei pysty
• 23:03
  katkaisemaan tän näiden 2 yksikön välistä sidosta, niin se
• 23:07
  ei pysty syömään sitä sakkaroosia.
• 23:10
  Jolloin tässä tää niin kun yks yksi menee tismalleen.
• 23:14
  Juuri näin, kun sanoit, meillä on yksi.
• 23:17
  Funktio mutta se mitä se sitten aiheuttaa on niin kun aika suuri
• 23:22
  muutos sille solulle se ei enää pysty käyttämään sakkaroosia
• 23:27
  hiililähteenään eli se ei enää pysty syömään tätä ruokaa enää
• 23:32
  ikinä. Jolloin se on meidän?
• 23:37
  Tuottosysteemin kannalta toki. Tavoiteltava asia, mutta sille
• 23:43
  itse solulle, jos se on vaikka luonnossa, se ei ole mitenkään
• 23:47
  tavoiteltava asia, koska silloin tavallaan sen elin
• 23:52
  jäämismahdollisuudet rajoittuvat.
• 23:57
  Eli eli eli tässä tää on tämmöinen niin kuin helppo
• 24:00
  esimerkki yksi. Geenistä joka koodaa entsyymiä,
• 24:04
  jolla on tietty funktio, joka sitten vaikuttaa tämän itse
• 24:08
  organismin toimintaan. Mutta voisiko käydä sillä
• 24:11
  tavalla, että sama geeni vastaisi myös siitä, että solu
• 24:15
  tuottaisi tätä sakkarooseja ensi sijassa, että voinko mahdollista
• 24:20
  sitä niinku onko sellainen skenaario mahdollinen, että
• 24:24
  oltaisiin saavutettu tää geeni ja sitten jälkikäteen todettu,
• 24:27
  että aha, nyt se sakkaroosin tuotanto ei toimi ollenkaan
• 24:30
  enää. No on on tapauksia joissa.
• 24:37
  Joku geeni. Tekee jotain, mitä me emme
• 24:41
  tiedä, jolloin me sorkimme koneistoa tuntematta sitä, mutta
• 24:46
  tietyissä tapauksissa meillä on aika hyvä käsitys, että niin
• 24:50
  kuin mitä tämä kyseinen geeni tekee, että me esimerkiksi
• 24:53
  tiedetään, että tällä kyseisellä geenillä ei ole mitään tekemistä
• 24:57
  sakkaroosin biosynteesin valmistamisen kanssa.
• 25:00
  OK vaan nimenomaan sen tuota noin.
• 25:05
  Käyttämiseen tän organismin ravintona eli eli monet funktiot
• 25:10
  me voidaan yhdistää suoraan. Tiettyyn yksittäiseen asiaan.
• 25:17
  Mut mikä tekee tästä niin kuin monimutkaista on se, että kun me
• 25:24
  laitetaan joku. Geeniorganismiin geeni, joka
• 25:29
  koodaa entsyymiä joka katalysoi tai reaktiota, niin tällöin tämä
• 25:35
  entsyymi käyttää lähtöaineenaan eli eli tavallaan.
• 25:43
  Tämän reaktion substattina me sanotaan.
• 25:47
  Jotain tiettyä solussa olevaa kemikaalia vaikka.
• 25:51
  Jotain sen solun aineenvaihdunnan välituotetta.
• 25:57
  Ja jos tämä entsyymi toimii tehokkaasti ja ottaa sieltä
• 26:01
  solun aineenvaihdunnasta. Näitä kyseisiä tapoliitteja.
• 26:07
  Ja tekee niille jotain, niin se tarkoittaa suoraan sitä, että
• 26:12
  sen solun niin kun tää aineenvaihduntaverkosto
• 26:17
  väkisinkin muuttuu, koska me parastetaan sieltä tavaraa
• 26:21
  johonkin aivan muuhun tehtävään. Jolloin nää solun sisällä olevat
• 26:28
  tota noin metapolia reitit ja niiden tavallaan keskinäiset
• 26:34
  määräsuhteet. Voi muuttua dramaattisestikin ja
• 26:40
  ne on. Normaalisti hyvin tarkkaan
• 26:44
  säädeltyjä. Eli kun me aletaan ottamaan
• 26:48
  sieltä. Kemikaaleja välistä, niin
• 26:53
  saattaa olla, että sillä on hyvin suuri vaikutus valtavaan
• 26:58
  määrään solun omia toimintoja, joita me ei välttämättä voida
• 27:03
  ennustaa etukäteen lainkaan. Eli tää on yksi niinku
• 27:07
  kompleksinen asia. Toinen asia on tietenkin se,
• 27:11
  että sanotaan, että tämä entsyymi joka me sinne soluun.
• 27:16
  Tota noin siirrettiin tai. Siirrettiin geeni, joka koodaa
• 27:21
  entsyymiä. Niin kun se muuntaa jonkun
• 27:25
  sisäsolun sisäisen. Luonnollisen metabolian
• 27:31
  välituotteen joksikin muuksi. Niin jos tämä joku muu yhdiste
• 27:37
  on esimerkiksi tälle organismille topinen tai jos se
• 27:41
  aiheuttaa vaikeuksia jollekin muille solun toiminnoille.
• 27:47
  Niin silloin me ollaan taas pulassa.
• 27:50
  Jos esimerkiksi me ajatellaan, että me halutaan muokata vaikka
• 27:55
  syanobakteerisoluja valmistamaan jotain teollisuusliuotinta.
• 28:01
  Vaikka butanolia, jota voidaan käyttää liuottimena tai sitä
• 28:04
  voidaan käyttää polttoaineena, niin me tiedetään jo siinä
• 28:09
  kohtaa ennen kun me ollaan tehty yhtään muokkausta, että putanoli
• 28:13
  on näille soluille myrkky. Se on orgaaninen liuotin, joten
• 28:17
  se aiheuttaa ongelmia jossain kohtaa jossain konsentraatiossa.
• 28:21
  Mut me ei välttämättä tiedetä siinä vaiheessa, että onko
• 28:24
  meidän tuottosysteemillä niin kun.
• 28:28
  Tuleeko tästä ongelma? Ja missä vaiheessa tästä tulee
• 28:33
  ongelma? Me halutaan valmistaa, rakentaa
• 28:36
  tehokas tuottosysteemi. Mut me tiedetään samalla, että
• 28:39
  mitä tehokkaampi se on, sitä enemmän me potentiaalisesti
• 28:43
  aiheutetaan ongelmia sen takia, että meidän lopputuote on
• 28:48
  myrkyllinen tälle solulle. Niin no se on vasta se on aika
• 28:53
  pieni ongelma verrattuna siihen, että soluvalmistaisi jotain mikä
• 28:56
  on aidosti myrkyllistä koko ekosysteemille.
• 28:59
  No OK niin niin nyt sä ajattelit jo EK katastrofeja.
• 29:02
  Mutta ei mennä siihen. Okei, mennään siihen vähän
• 29:04
  myöhemmin, mutta sitä mä jäin miettimään, että kuulostaa
• 29:07
  hirveän helpolta, että että voidaan mukamas sammuttaa joku
• 29:11
  geeni, että voidaanko me sammuttaa ihan mitä tahansa
• 29:13
  geenejä. Miten miten tää mitä tää
• 29:15
  sammuttaminen oikein tarkoittaa? Miten sitä tehdään, toteutetaan
• 29:19
  teknisesti. OK eli.
• 29:23
  Kuten sanottu. Solun toiminta perustuu
• 29:27
  tämmöiseen niin kun aineenvaihduntareaktioverkostoon.
• 29:32
  Jossa nää kaikki reaktiot eivät ikinä koskaan ole päällä samaan
• 29:37
  aikaan. Eli se solu riippuen siitä mitä
• 29:41
  se solu on tekemässä. Tietyt geenit tietyt
• 29:44
  kokonaisuudet ovat aktiivisia. Joka tarkoittaa, että osa niistä
• 29:48
  funktioista on. Pois käytöstä, eikö?
• 29:54
  Ja osa. Solun toiminnoista on.
• 29:59
  Absoluuttisen välttämättömiä sen solun selviämiselle hengissä
• 30:03
  koko ajan. Esimerkiksi sanotaanko vaikka?
• 30:09
  Energiametaboliaan liittyvät reaktiot.
• 30:12
  Jo jo, joiden on pakko olla koko ajan toiminnassa, jotta solu saa
• 30:17
  energiaa. Niin.
• 30:20
  Niitä toimintoja. Me emme voi poistaa.
• 30:24
  Me emme voi poistaa välttämättömiä selviämiselle
• 30:27
  välttämättömiä. Geenejä.
• 30:31
  Niihin me ei haluta koskea, mutta on paljon toimintoja,
• 30:34
  joita ei tarvita. Näissä olosuhteissa ei nyt ja
• 30:40
  niin edelleen, joten niitä toimintoja me voimme sorkkia.
• 30:46
  Ja ja eli ensin lähdetään siitä, että meidän tavallaan me emme
• 30:50
  voi ajatella, että kaikki geenit ovat samanarvoisia.
• 30:52
  Me emme voi poistaa kaikkea OK on monia toimintoja jos me.
• 30:59
  Mun aktivoidaan, pistetään geeni pois päältä niin organismi
• 31:02
  kuolee. Toisaalta meillä on.
• 31:08
  Paljon. Geneettisiä toimintoja, joita me
• 31:11
  voimme aivan ongelmitta poistaa sieltä soluista, kuten
• 31:15
  esimerkiksi tää sukroosin tota noin sakkaroosin käyttöön
• 31:19
  liittyvä esimerkki. Niin kauan kunhan se solu ei ole
• 31:26
  sellaisissa olosuhteissa, että tää geeni tulee
• 31:28
  välttämättömäksi. Eli tää on niinku tän.
• 31:32
  Tavallaan erilaisten funktioiden poistamiseen liittyvät
• 31:38
  reunaehdot. Joo eli tää on hirveän
• 31:40
  konteksti. Sidonneista on tää nyt tää
• 31:43
  kuulostaa helpolta, mutta en ole ajatellut sitä asiaa.
• 31:47
  Mä otan toisen vesimerkin. Esimerkiksi monet solut
• 31:50
  luonnossa. Varastoivat hiiltä pahan päivän
• 31:55
  varalle eli varastoivat erilaisia molekyylejä, että jos
• 31:59
  ulkopuolelta loppuu ruoka, niin me voimme.
• 32:03
  Voimme käyttää tätä ruokaa ja se niinku hyväksemme mitä on solun
• 32:07
  sisällä esimerkiksi glykogeenivarastot.
• 32:10
  Joo. Jos me taas palataan tähän
• 32:12
  syanobakteeri esimerkkiin nää syanobakteerit ne käyttävät
• 32:16
  normaalisti. Energianaan valoa
• 32:19
  hiililähteenään hiilidioksidia. Ja silloin kun meillä on valoa
• 32:23
  ja hiilidioksidia niin ne tyytyväisenä elävät ja
• 32:27
  varastoivat myös tota hiiltä sinne solun sisälle.
• 32:32
  Mut sitten kun ne solut joutuvat pimeään.
• 32:37
  Ne eivät voi käyttää tätä fotosynteettistä koneistoa
• 32:41
  elääkseen, jolloin ne pitää niiden pitää käyttää niitä solun
• 32:46
  sisäisiä hiilivarantoja. Elääkseen.
• 32:50
  Me voidaan. Yksittäisellä geenimutaatiolla
• 32:55
  estää tätä solua valmistamasta glykogeenia, eli me voidaan
• 33:00
  estää se, että se tekee näitä hiilivarastoja.
• 33:03
  OK, se solu on täysin tyytyväinen niin kauan kun sillä
• 33:08
  on valo ja hiilidioksidia. Mut sitten jos me pistetään se
• 33:11
  pimeään. Tämä kyseinen muokattu solu on
• 33:14
  samantien ongelmissa, koska sillä ei ole enää niitä
• 33:19
  hiilivarantoja, joita se voi käyttää sitten pimeässä.
• 33:21
  Eli kuten sanoit, se on hyvin kontekstisidonnainen ja riippuu
• 33:26
  näistä ulkopuolisista olosuhteista, että mitä solu
• 33:31
  tarvitsee ja meidän pitää olla tietoinen siitä kun me ruvetaan
• 33:35
  sorkkimaan, muokkaamaan. Toimintoja.
• 33:40
  Kyllä tää erittäin hyvä esimerkki.
• 33:43
  Ja mä mietin tässä. Näitä ääritapauksia kun halutaan
• 33:47
  vaikka muokata joku geeni mut huomataan että sillä on
• 33:50
  merkitystä myös toisten toiminnallisuuksien kannalta.
• 33:54
  Juuri niissä konteksteissa, että että mitä silloin voidaan tehdä
• 33:57
  että jos. Sanotaan näin, että jos otetaan
• 34:01
  esimerkiksi tää sama geeni, joka tuottaa hiilivarastoja, jos sä
• 34:05
  vastaakin jostain toisesta asiasta, mikä on myös
• 34:08
  elintärkeää sulle solulle, onko nää tapaukset?
• 34:12
  Ollut tyypilliseen. Tää joudutaan umpikujaan.
• 34:15
  Tavallaan että halutaan muokata geeniä, mutta ei voida mitenkään
• 34:18
  muokata sitä. Vaikuttamatta muihin
• 34:21
  elintärkeisiin toiminnallisuuksiin.
• 34:24
  Se menee juuri näin, eli eli tavallaan nää reaktioverkostot
• 34:29
  ja niiden vuorovaikutukset pitää ymmärtää.
• 34:32
  Eli sanotaan jos me ajatellaan niin kun näitä.
• 34:36
  Entsyymien katalysoimia, reaktioita ja niiden.
• 34:42
  Väleissä olevia näitä. Aineenvaihdunnan välituotteita
• 34:47
  niin joku tietty yhdistes solussa.
• 34:51
  Voi liittyä kymmeniin eri toimintoihin.
• 34:56
  Ja jos me katsomme vain yksi näistä toiminnoista.
• 35:02
  Niin 9 toimintoa mitkä tietyissä olosuhteissa voivat olla
• 35:06
  välttämättömiä ja niin kun tavallaan huomioimatta ja vaikka
• 35:10
  me katsottaisiin niitä kaikkia, niin hyvin nopeasti soluissa
• 35:14
  tapahtuvat niin kun metabolion muutokset voi olla niin niin kun
• 35:19
  monimutkaisia suuria, että me ei vielä pystytä niitä kunnolla
• 35:23
  mallintamaan. Eli tämmöinen tietokonepohjainen
• 35:27
  niin kun metabolian mallintaminen sitä tehdään ja se
• 35:30
  on ihan niinku tärkeä osa. Tätä kokonaisuutta, mutta silti
• 35:34
  ne metabolia mallit on yhäkin niin kun.
• 35:37
  Parhaissakin tapauksissa vajaan naisia siinä, että ne eivät
• 35:42
  pysty mallintamaan täysin sitä mitä soluissa tapahtuu.
• 35:47
  Ja meidän pitää muistaa tavallaan se, että.
• 35:50
  Mikä on niin kun? Elämän tarkoitus.
• 35:54
  Jos me ajatellaan yksi solua, elämän tarkoitus on säilyttää
• 35:58
  elämä eli tavallaan ei, ei välttämättä juuri tämän yksi
• 36:03
  solun tai niinku populaation kannalta kokonaisuudessaan solut
• 36:09
  ja organismit. Pyrkivät selviämään eli.
• 36:15
  Ne on niin kun evoluutiossa ohjelmoitu mukautumaan
• 36:20
  ympäristöön. Ja tavallaan hyvin suuri osa
• 36:26
  siitä, mitä soluissa tapahtuu, liittyy nimenomaan mukautumiseen
• 36:30
  siihen, että. Okei, nyt me olemme näissä
• 36:34
  olosuhteissa. Mutta voi olla että iltapäivällä
• 36:38
  me olemmekin aivan erilaisissa olosuhteissa.
• 36:41
  Solujen elämä luonnossa on jatkuvaa säätelyä ja paljon
• 36:47
  siitä mitä tota noin siellä. Solun sisällä tapahtuu.
• 36:52
  Liittyy nimenomaan siihen, että solu yrittää sopeutua
• 36:56
  muutokseen. Ja tää sitten taas tarkoittaa
• 37:02
  sitä että. Kun me haluamme käyttää solua
• 37:08
  johonkin tarkoitukseen. Niin se solu pyrkii sopeutumaan
• 37:13
  siihen meidän tekemään muutokseen.
• 37:17
  Se tapahtuu sekä niin kun erilaisin mekanismein joka,
• 37:22
  jotka liittyvät sen solun niin kun oman toiminnan säätelyyn,
• 37:27
  mutta sitten taas pidemmällä aikavälillä.
• 37:30
  Se liittyy myös geneettiseen sopeutumiseen eli eli tavallaan
• 37:35
  sinne soluun. Solussa tapahtuu myös
• 37:39
  geneettisiä muutoksia. Jotka liittyvät siihen pitkän
• 37:44
  aikavälin sopeutumiseen siihen, mitä me olemme tehneet.
• 37:48
  Esimerkiksi jos me muokataan joku mikrobi valmistamaan jotain
• 37:52
  yhdistettä. Niin, jos tämän yhdisteen
• 37:56
  valmistaminen on tälle mikrobille epäedullista tai
• 38:00
  hankalaa. Niin pitkällä aikavälillä sinne
• 38:05
  voi hyvinkin tulla erilaisia mutaatioita, joka sitten taas
• 38:11
  poistaa tän nämä meidän tekemät muutokset ja estää tämän meidän
• 38:16
  kemikaalin valmistamisen. Tää on hyvä pointti.
• 38:20
  Tää on hyvä pointti ja mä mä voisin kuvitella että moni on
• 38:23
  myös erehtynyt minun tapaan ajattelemaan, että ihminen voi
• 38:26
  tavallaan. Pysäyttää evoluution, mutta se
• 38:30
  onkin jatkuvaa itse asiassa, että organismit koko ajan
• 38:33
  pyrkii. Muokkaamaan omaa geenistöä myös
• 38:36
  sen mukaan, mikä on heille edullista se.
• 38:38
  Se on juuri näin. Ja siis elävät organismit on
• 38:42
  todella hyvin puskuroitu muutoksiin.
• 38:48
  Eli ne hyvin usein löytävät tavan ohittaa meidän tekemät
• 38:53
  muutokset. Ja niinku tämmöinen?
• 38:58
  Hyvä esimerkki tästä on, että nämä tota noin miten?
• 39:03
  Mutaatioita syntyy ja miten kannat niin kuin kehittyvät ihan
• 39:07
  laboratorio-olosuhteissa? Meillä oli tämmöinen.
• 39:13
  Tutkimusprojekti, jossa me tota noin rakennettiin sellaisia
• 39:17
  muokattuja syanobakteerikirjastoja ja me
• 39:20
  jouduimme käytännön pakosta säilyttämään näitä kirjastoja
• 39:24
  tämmöisellä niinku aakarmaljoilla.
• 39:27
  Eli meillä oli niin kun yksittäisiä niin kun
• 39:31
  mutanttikantoja. Tällaisilla maljoilla joita
• 39:35
  sitten niin kun kopioitiin ja niitä pidettiin hyvin pitkän
• 39:38
  aikaa niillä maljoilla laboratorio-olosuhteissa ja tota
• 39:43
  noin me havaittiin monessa kohtaa, että OK.
• 39:46
  Nyt tähän on tapahtunut jotain mutaatioita.
• 39:48
  Me ei tiedetä mitä, mutta siellä on tapahtunut jotain
• 39:51
  esimerkiksi. 2 tapauksessa me havaitsimme, että nämä
• 39:57
  pesäkkeet, joita meitä nää solupesäkkeet, joita meitä siinä
• 40:00
  maljalla on. Niin nämä solut olivat saaneet
• 40:06
  kyvyn liikkua. Eli näillä meidän tutkimuksissa
• 40:12
  käytetyillä syanobakteereilla jollain kannoilla on kyky
• 40:15
  liikkua maljalla. Eli ne sen sijaan että ne vaan
• 40:19
  pönöttäisiin siinä yksi paikassa, niin ne pystyvät
• 40:21
  liikkumaan. Ja tämä kyseinen kanta joka
• 40:24
  meillä on käytössä se on jossain vaiheessa evoluutiota hävittänyt
• 40:29
  sen kyvyn eli lähtökohtaisesti ne eivät pysty liikkumaan ja jos
• 40:32
  sä pistät solun tohon kohtaan maljalle se pysyy siinä.
• 40:36
  Mutta tän meidän kokeen aikana. Jotkut näistä soluista
• 40:41
  mutatoituvat siten, että ne saivat takaisin tämän kyvyn
• 40:45
  liikkua, jolloin me nähtiin, että ne lähtee niinku se pesäke
• 40:48
  lähtee levittäytymään tälleen. Eli se lähtee niinku etsimään
• 40:52
  parempaa elämää. Aidan toiselle puolelle ja ja
• 40:57
  tota noin. Esimerkiksi me ei tiedetä vielä
• 41:00
  mikä mutaatio se on, mutta meillä on epäilys, että se
• 41:03
  liittyy tähän samaan geeniin, joka on aikoinaan
• 41:07
  inaktivoitunut. Ja siellä samassa geenissä on
• 41:11
  saattanut tapahtua mutaatio, joka on uudelleen aktivoitu
• 41:16
  aktivoinut sen geenin. Tää on nyt yksi yksittäinen
• 41:19
  esimerkki, miten me näimme fyysisesti, että tuolla solussa
• 41:24
  on nyt tässä meidän säilytyksen aikana tapahtunut mutaatio.
• 41:29
  Koska ne solut lähtivät kävelemään.
• 41:32
  Mikä oli sun ensimmäinen reaktio kun näittämään?
• 41:36
  Tämä henkilö, joka havaitsi tämän, eli tää tutkija, joka
• 41:41
  näiden solujen kanssa tota työskenteli, niin hän oli ensin,
• 41:44
  että mitä ihmettä täällä tapahtuu, että onkohan tää joku
• 41:47
  kontaminaatio, että että onko täällä jotain niin kuin tässä
• 41:51
  kasvustossa jotain muita tota noin mikrobeja joita ei siellä
• 41:57
  pitäisi olla koska ne on niin kuin nää kasvatukset on tehty
• 42:00
  siten, että siinä maljalla pitäisi ainoastaan kasvaa näitä
• 42:05
  meidän syanobakteerisoluja eikä mitään muuta.
• 42:08
  Mennä silloin tällöin, koska meidän maailma on täynnä
• 42:10
  mikrobeja niin aina silloin tällöin meidän niin kuin
• 42:13
  puhdasviljelmiin päätyy jotain muuta, niin se oli ensimmäinen
• 42:16
  reaktio, että tämä on kontaminoitunut.
• 42:18
  Meidän tämä pesäke on piloilla. Mut mut tosiaan tota noin koska
• 42:24
  meidän labrassa ei ole oltu aikaisemmin niin kun.
• 42:28
  Tutkittu tai käytetty näitä soluja, jotka kykenevät
• 42:32
  liikkumaan, niin oli se vähän sellainen että vau että tota
• 42:35
  noin kappas tervetuloa. Ja seuraavaksi niillä kasvaa
• 42:41
  siivet en suhteen lentoon. Ja mä luulen, että se vaatii
• 42:46
  useampia muutoksia, mutta siis tota noin.
• 42:53
  Tällaisia muutoksia tapahtuu koko ajan ja esimerkiksi
• 42:57
  erilaisia laboratoriossa käytettyjä kantoja.
• 43:01
  Jotka ovat kaikki lähtöisin jostain tietystä, niin kun
• 43:06
  tavallaan jossain paikasta eristetystä kannasta.
• 43:10
  Esimerkiksi tämä meidän syanobakteerisynekobystis se on
• 43:13
  70 luvulla eristetty niin kun ja se on se mistä
• 43:17
  syanobakteeritutkimus pitkälti lähti liikkeelle ja sitä
• 43:21
  tutkitaan ja on tutkittu kymmenissä laboratorioissa
• 43:25
  ympäri maailmaa. Säilytetty erilaisissa
• 43:28
  olosuhteissa ja nyt myöhemmin. On sekvensoitu näiden eri eri
• 43:34
  paikoissa käytettyjen tota noin kantojen geeni, genomisekvenssi
• 43:40
  ja havaittu, että ne on muuttunut aika paljon niinku
• 43:44
  toisiinsa nähden. Oho eli tämä tavallaan
• 43:48
  luonnollinen evoluutio. Se tapahtuu jatkuvasti ja me
• 43:53
  voimme myös käyttää tätä hyväksemme.
• 43:57
  Me voimme niin kun. Edesauttaa muutoksia, joita me.
• 44:04
  Siellä solussa haluamme tapahtuvan esimerkiksi
• 44:08
  yksinkertaistetusti, jos me haluamme valjastaa vaikka.
• 44:13
  Jonkun mikrobin valmistamaan jotain tiettyä liuotinta, jonka
• 44:17
  mainitsin aikaisemmin. Tää liuotin on.
• 44:20
  Myrkyllinen niin jos me pistetään nää solut kasvamaan
• 44:24
  johonkin kasvatus nesteeseen, johon me pistetään vähän tätä
• 44:28
  kemikaalia joukkoon. Ja kasvatetaan niitä kuukausi,
• 44:34
  toinen kuukausi, kolmas kuukausi ja koko ajan pikkusen lisätään
• 44:37
  sitä konsepraatiota eli sen liuottimen pitoisuutta niin
• 44:41
  vähitellen ne organismit mitkä kykenee tai ne solut mitkä
• 44:46
  kykenevät kasvamaan siinä niin kuin kohoavassa liuotin
• 44:51
  pitoisuudessa, niin ne kerryttävät genomiinsa
• 44:55
  mutaatioita muutoksia, jotka. Ovat sille solulle hyödyllisiä,
• 45:01
  jotta ne voivat selvitä. Siellä liuotin ympäristössä ja
• 45:07
  jos me jatketaan tätä kasvatusta vaikka vuoden tai 2 vuotta, niin
• 45:12
  me voidaan tämän kasvatuksen aikana.
• 45:17
  Aikaansaada semmoisia niin kuin muunnelmia niistä soluista mitkä
• 45:21
  kykenevät kasvamaan huomattavasti korkeammassa
• 45:24
  etanolipitoisuudessa tai putanolipitoisuudessa tai mitä
• 45:28
  me tuotetaankaan kun se alkuperäinen kanta.
• 45:32
  Eli eli tällaista niinku laboratoriossa tota noin
• 45:37
  toteutettavaa evoluutiota käytetään myös työkaluna niiden
• 45:40
  muokkaamiseen. Tää on esimerkkejä sellaisesta
• 45:44
  tilanteesta, jossa elävä organismi joutuu selviytymään,
• 45:48
  joutuu keksimään keinoja. Just näin.
• 45:51
  Mutta toisaalta, voidaanko me käyttää samoja menetelmiä, jos
• 45:56
  me halutaan vaikka pakottaa eläviä organismeja?
• 46:00
  Tekemään jotain, mikä ei, ei välttämättä uhkaa niiden elämää
• 46:05
  tai elinympäristöä, että että se ei välttämättä toimi noin niissä
• 46:10
  tilanteissa. Ei tätä kyseistä menetelmää,
• 46:13
  jossa me niin kun tavallaan pakotetaan solut.
• 46:17
  Muuttumaan niin siinä meillä pitää olla tota noin joku
• 46:22
  tämmöinen tekijä, että siitä muutoksesta on tälle solulle
• 46:26
  hyötyä. Ja kuten sanoit, kaikista
• 46:29
  muutoksista ei ole lainkaan sille solulle hyötyä.
• 46:34
  Eli eli tavallaan riippuen siitä mitä me ollaan tekemässä, niin
• 46:40
  voi olla että että tän tyyppinen niin kun.
• 46:43
  Evoluution edistäminen ei ole mahdollista.
• 46:45
  Olet aivan oikeassa, että meillä pitää olla joku tämmöinen
• 46:48
  selektiivinen tekijä. Jonka perusteella me pystymme
• 46:53
  valikoimaan ne muuntuneet solut. Entä onko havaime kombo
• 46:58
  mahdollinen, että mä pakotamme soluja muuntumaan evoluution
• 47:03
  avulla selviytymään ja samanaikaisesti tehdään jotain
• 47:06
  muutoksia geeneihin? Onko tällaiset kombut
• 47:10
  mahdollisia käytännössä? Onko niille saatu jotain
• 47:13
  hyödyllistä aikaiseksi? Siis jos me ajatellaan niin
• 47:17
  kuin. Erilaisten vaikka mikrobi
• 47:21
  kantojen. Muokkausta ja kehitystä niin joo
• 47:24
  toki eli eli hyvin tyypillistä on.
• 47:30
  Että vaikka jos nyt puhutaan tällaisten erilaisten
• 47:33
  kemikaalien valmistuksesta, lääketeollisuuteen tai jo jonkun
• 47:40
  muun teollisuuden käyttöön, niin niin siihen.
• 47:45
  Siinä käytetään kaikkia käytössä olevia menetelmiä.
• 47:51
  Eli mikä vaan. Tuntuu parhaalta, että jos
• 47:53
  meillä on mahdollisuus esimerkiksi käyttää tällaista
• 47:55
  luonnollista selektiota sen niiden meidän tekemien
• 47:59
  spesifisten muokkausten ohella, niin näin toki teen.
• 48:05
  Ja ja tota noin tämmöinen perinteinen kantakehitys, mikä
• 48:11
  ei ole siis millään tavoin niin kuin synteettistä biologiaa.
• 48:14
  Niin sehän on perustunut periaatteessa siihen, että me
• 48:17
  otetaan joku vaikka teollisessa käytössä oleva kanta joku
• 48:22
  mikrobi joka valmistaa vaikka jotain antibioottia, jota me
• 48:26
  haluamme teollisuuden käyttöön lääketeollisuuden käyttöön, niin
• 48:30
  me otetaan tämä kanta ja me joko säteilytetään sitä niinku
• 48:34
  elokuvissa tai me laitetaan sinne jotain kemikaaleja, jotka
• 48:37
  aiheuttavat mutaatioita. Ja tämän jälkeen me seulomme
• 48:43
  tätä solupopulaatiota ja yritämme löytää sellaisen
• 48:46
  kannan. Johon tää meidän sädettäminen
• 48:49
  tai kemiallinen mutageneesi on aiheuttanut muutoksia.
• 48:54
  Ja parantanut sitä tuottotasoa eli eli toisin sanoen tehdään
• 48:59
  vaan mutantteja tehdään multa ja ja toivotaan että joku näistä
• 49:02
  mutaatioista olisi meille meidän tuottosysteemille hyödyllinen,
• 49:08
  kun taas synteettisessä biologiassa tää lähestymistapa
• 49:12
  on se, että me hyvin spesifisesti.
• 49:17
  Tarkkaan valikoiden tehdään muutoksia sinne tota noin
• 49:22
  organismin kenomiin ja räätälöidään semmoisia
• 49:26
  toimintoja jotka on meille edullisia.
• 49:30
  OK joo. Eli niinku nää nää 2
• 49:33
  lähestymistapaa on hyvin erilaisia, että tässä
• 49:35
  synteettisen biologian lähestymistavassa, niin meillä
• 49:40
  on nimenomaan lähtökohtana se, että me pyrimme mahdollisimman
• 49:44
  hyvin tuntemaan tämän niin kun systeemin toiminnan ja sitten
• 49:50
  mahdollisimman tarkasti ja tehokkaasti muuntelemaan sitä
• 49:54
  systeemiä meidän niin kun tarpeiden mukaan.
• 49:59
  OK palataan synteettisen biologian perusteisiin hieman
• 50:04
  myöhemmin, mutta voitaisko tässä vaiheessa ottaa tällainen
• 50:08
  pienoinen tangentti syanobakteereihin, että miksi se
• 50:12
  syanobakteerit on ovat valikoituneet ilmeisesti
• 50:15
  synteettisen biologian pioneereiksi teidän alalla?
• 50:20
  No se ehkä menee niin päin, että.
• 50:23
  Olen tutkijan alalla, jossa meitä kiinnostaa fotosynteesi,
• 50:29
  yhteyttäminen ja erilaiset organismit, jotka luonnossa
• 50:33
  kykenevät käyttämään hyödykseen valoenergiaa ja sitomaan
• 50:37
  hiilidioksidia ilmasta. Se on se lähtökohta ja koska
• 50:41
  tämä ominaisuus. On.
• 50:46
  Ominaisuus, jolla on potentiaalista hyötykäyttöä,
• 50:49
  niin me me olemme ottaneet käyttöön erilaiset synteettisen
• 50:54
  biologian menetelmät, jotta me voimme muokata näitä soluja
• 50:58
  haluttuun suuntaan. Ja tota noin eli täällä
• 51:03
  taustalla on nyt suomessa ja turussa vuosikymmeniä tehty
• 51:08
  molekyylitason fotosynteesitutkimus, jossa
• 51:11
  tutkitaan leviä syanobakteereita kasveja ja tässä erilaiset niin
• 51:18
  kun. Soveltavaan tutkimukseen
• 51:22
  liittyvät osa-alueet ovat vieneet tän synteettisen bio
• 51:28
  synteettisen biologian suuntaan. Eli tota noin meitä kiinnostaa
• 51:34
  nää syanobakteerisolut nimenomaan juuri tämän syf
• 51:37
  fotosynteettisen ominaisuuden takia.
• 51:41
  Eli eli. Kaikki pohjaa siihen, että
• 51:45
  meillä onkin yhtäkkiä biologinen kone.
• 51:49
  Joka saa energiansa valosta. Se on.
• 51:54
  Niin kuin. Biologisesti hyvin erilainen
• 51:59
  kuin systeemi, joka ei pysty elämään valoenergialla, kuten
• 52:04
  esimerkiksi me. Systeemit, joissa koko toiminta
• 52:10
  perustuu siihen, että nää solut tarvitsevat.
• 52:14
  Ravintoa kemiallisessa muodossa. Eli jos me verrataan
• 52:20
  syanobakteeria ja perinteistä tällaista vaikka teollista
• 52:23
  tuotto-organismia, vaikka hiivasolua tai e kolisolua,
• 52:27
  joita on käytetty erilaisissa bioteknologian sovelluksissa,
• 52:31
  niin perinteisesti nämä tuottoprosessit vaativat sen,
• 52:35
  että sinne tuottoprosessiin syötetään ruoaksi solujen
• 52:40
  polttoaineeksi sokereita. Joista sitten nämä solut saavat
• 52:45
  energiansa ja hiilen, josta ne tekee erilaisia juttuja.
• 52:49
  Mut nyt meillä onkin syanobakteeri, joka saa kaiken
• 52:52
  energiansa valosta ja syanobakteeri joka saa kaiken
• 52:57
  hiilen näiden erilaisten hiilipohjaisten yhdisteiden
• 53:01
  rakentamiseen ympäröivästä hiilidioksidista.
• 53:05
  Eli tää on se syy, miksi me haluamme niitä tutkia.
• 53:09
  Eli jos me ajatellaan tällaista bioteknologista sovellusta,
• 53:12
  jossa me ollaan rekrytoitu, nämä syanobakteerisolut valmistamaan
• 53:17
  vaikka tiettyä. Kemikaalia se voi olla joku
• 53:20
  biopolttoaine, kuten vaikka etanoli tai ptanoli.
• 53:24
  Se voi olla joku orgaaninen happo kuten maitohappo tai
• 53:29
  meillä on tutkittu tällaista yhdistettä kuin 3
• 53:31
  hydroksibutyraatti, joista voidaan valmistaa erilaisia
• 53:36
  tämmöisiä biomuoveja. Niin.
• 53:41
  Kun meillä on tää muokattu solu, niin tähän tuottoprosessiin sä
• 53:46
  siinä vaiheessa tarvitsee valoa ja hiilidioksidia, jolloin
• 53:49
  lähtöaineet eivät tule tän prosessin rajoittavaksi
• 53:53
  tekijäksi. Se on tää niin kun koko.
• 53:59
  Tämän soveltavan osan tavallaan se lähtökohta ja se, miksi me
• 54:04
  näitä. Tutkimme eli jos ajatellaan
• 54:08
  tällaisia valtavan kokoisia teollisia sovelluksia.
• 54:13
  Jossa ei puhuta niin kun muutaman litran bioreaktoreista
• 54:16
  vaan puhutaan 100 000 tai satojen tuhansien litrojen
• 54:21
  bioreaktoreista, jossa valmistetaan erilaisia
• 54:24
  kemikaaleja, niin silloin tällaisissa teollisen tason
• 54:28
  tuottoprosesseissa aina lähtöaineet niiden saatavuus.
• 54:33
  Niiden hinta tulee hyvin merkittäväksi tekijäksi sen
• 54:38
  kokonaisprosessin kannalta. Eli tässä yritetään etsiä
• 54:43
  vaihtoehtoja tai sanotaanko tämmöisiä lisämahdollisuuksia
• 54:47
  valmistaa suuressa määrässä kemikaaleja sellaisista
• 54:51
  lähtöaineista, joista meillä ei ole pulaa ja hiilidioksidista
• 54:56
  meillä ei ole pulaa valosta meillä ei ole pulaa eli eli
• 55:02
  toisin sanoen niin kuin. Meillä on mikro.
• 55:06
  Mikromuoveista meillä ei myöskään ole pulaa
• 55:08
  valitettavasti. Ei, mutta tässä niin kuin
• 55:12
  muovien valmistamisessa ajatus onkin se, että päästään eroon
• 55:16
  niistä kaikista muoveista ja materiaaleista, jota nyt
• 55:20
  valmistetaan öljystä ja löydetään niille tällainen
• 55:24
  kestävä. Tota uusiutuva vaihtoehto eli ei
• 55:29
  enää käytetä öljystä jalostettuja muoveja vaan
• 55:32
  käytetään mikrobien avulla hiilidioksidista valmistettuja
• 55:37
  muoveja. OK.
• 55:40
  Voidaanko me pakottaa syövän bakteereja tekemään ihan mitä
• 55:44
  tahansa? Nyt kuulostaa siltä, että me
• 55:46
  voidaan oikeilla säädöllä voida ihan mitä vaan.
• 55:49
  Pitääkö tää paikkaansa vai tuleeko siinä tietyt rajoittajat
• 55:52
  vastaan? Me pystymme luonnossa olevien
• 55:57
  reaktioiden avulla valmistamaan valtavan määrän erilaisia
• 56:01
  yhdisteitä. Erilaisiin käyttöihin.
• 56:08
  Mutta aina riippuen siitä, että mikä se lopputuote on ja ja mikä
• 56:12
  sen tavallaan prosessin. Rajoitteet ovat niin ne palkat
• 56:19
  valitaan se niin kuin tuotto-organismi tämän
• 56:22
  perusteella ja me valitaan sitten niin kun sanotaan nää
• 56:27
  muokattavat reaktiot. Sen tuotto-organismin
• 56:32
  perusteella. Eli jos ajatellaan niinku vaikka
• 56:34
  syanobakteereita. Niin suuri osa siitä
• 56:39
  tutkimuksesta esimerkiksi keskittyy tällaisten erilaisten
• 56:44
  yhdisteiden valmistamiseen, joita ihmiskunta tarvitsee
• 56:49
  valtavissa määrin. Suuria suuria määriä, jotka ovat
• 56:55
  suhteellisen. Halpoja okei niinku jos
• 56:59
  ajatellaan markkina-arvojen, että jos jos otetaan esimerkkinä
• 57:03
  vaikka. Biopolttoaineet ne on kaikkein
• 57:08
  halvin yhdisteryhmä eli jos me valmistetaan vaikka etanolia
• 57:13
  biopolttoaineeksi, kyllä se on todella halpaa.
• 57:17
  Jos me valmistamme etanolia ja sen sijaan, että me käytetään se
• 57:21
  biopolttoaineeksi, me käytetäänkin se vaikka
• 57:24
  teollisuudessa joksikin liuottimeksi jossain vaikka
• 57:28
  pesuaineessa käytettäväksi. Silloin sen hinta heti nousee
• 57:31
  markkinahinta eli sama yhdiste, mutta käyttötarkoitus muuttuu,
• 57:35
  mutta me puhutaan silti halvoista hyvin, hyvin haluista
• 57:39
  yhdisteistä toisessa ääripäässä on lääkeaineet.
• 57:43
  Jotka on sitten taas todella kalliita.
• 57:47
  Ja ja tota noin nää ääripäät ja niiden tavallaan se skaala missä
• 57:53
  niitä pitää valmistaa ja niiden markkinahinta sitten määrää sen,
• 57:58
  että missä ja miten niitä kannattaa tehdä ja palatakseni
• 58:02
  tuohon kysymykseen että voidaankin valmistaa mitä vaan.
• 58:06
  Me ei suoraan voida ehkä valmistaa mitä vaan, mutta
• 58:10
  monissa tapauksissa niin kun saattaa olla vaikka että me emme
• 58:14
  voi valmistaa. Solun solussa jotain tiettyä
• 58:20
  biomuovia. Sellaisessa muodossa missä me
• 58:23
  halutaan. Se vaikka teollisuuden käyttöön
• 58:26
  yksinkertaisesti siksi kun se biomuovi ei vaikka tule ulos
• 58:31
  sieltä solusta ilman että me hajotetaan se solu, mutta me
• 58:36
  voidaan tuottaa sen biomuovin lähtöaineita ja kerätä ne
• 58:40
  liukoset, lähtöaineet ja rakentaa ne seuraavassa
• 58:43
  reaktiovaiheessa. Miksi biomuoveiksi?
• 58:51
  Tai meillä voi olla. Ongelmana vaikka juuri tämän
• 58:57
  loppuaineen myrkyllisyys. Saattaa olla, että joku yhdiste
• 59:02
  on meidän syanobakteerille myrkyllistä, mutta ei vaikka
• 59:05
  tuolla jollekin toiselle organismille, jolloin meidän
• 59:09
  pitää osata valita tää tuotto-organismi sen mukaan.
• 59:15
  Mutta. Luonto on.
• 59:18
  Paras kemisti luonto on löytänyt tavan.
• 59:24
  Katalysoida. Hyvin laajaa kirjoa erilaisia
• 59:29
  kemiallisia reaktioita erilaisille yhdisteille.
• 59:33
  Eli eli eli voisin sanoa, että meidän niin kuin työkalupaletti.
• 59:39
  On kyllä todella kattava mut se että saadaanko me se reaktio tai
• 59:45
  se reaktiotie toimimaan tarpeeksi tehokkaasti jotta
• 59:51
  sillä olisi teollista. Bioteknologista merkitystä se on
• 59:56
  se avainkysymys. Eli, sanoisinko että?
• 1:00:02
  Suurempi ongelma kun se, että meillä.
• 1:00:06
  Ei olisi tarpeeksi tavallaan. Mahdollisuuksia muokata niitä
• 1:00:12
  yhdisteitä tai reaktioita on se prosessin.
• 1:00:17
  Tehokkuus, koska se on se mikä määrää tavallaan koko homman
• 1:00:23
  teollisen potentiaalin loppujen lopuksi ja sen, että voidaanko
• 1:00:27
  me tätä tuotetta valmistaa tarpeeksi tehokkaasti.
• 1:00:32
  Näistä lähtöaineista tällä prosessilla niin että sillä
• 1:00:36
  olisi jonkinlaista niin kuin järkevää.
• 1:00:40
  Markkina-arvoa eli eli jos me ajatellaan niin kuin kestävää
• 1:00:45
  kehitystä, noin niin kuin. Laajemmin ja pyrimme siihen,
• 1:00:51
  että löydetään ihmiskunnalle kestävän kehityksen mukaisia
• 1:00:56
  toimintatapoja ja teknologioita. Niin meillä pitää niinku tää.
• 1:00:59
  Yksi asia on tietenkin tää ekologinen kestävyys eli meidän
• 1:01:03
  uudet prosessit. Niiden on oltava sellaisia, että
• 1:01:07
  ne niin kun meidän tota noin käytettävissä olevien
• 1:01:13
  resurssien. Puitteissa toimivat niin, että
• 1:01:16
  ne on niin kun tavallaan. Pitkäaikais tota käytössä
• 1:01:21
  mahdollisia eikä tuho meidän planeetta, mutta samalla meidän
• 1:01:25
  pitää ajatella tätä niin kun. Ekonomista.
• 1:01:30
  Niinku markkinataloudellista kestävyyttä.
• 1:01:33
  Kustannushyötyanalyysi. Kyllä, koska mikään tällainen
• 1:01:37
  sanotaanko? Ekologisesti kestävä menetelmä.
• 1:01:44
  Joka ei kestä niin kun rahallisesti kilpailua niin
• 1:01:50
  siitä ei koskaan tule mitään niinku suuren mittakaavan
• 1:01:54
  sovellusta eli tähän kestävän kehityksen kehittämiseen niin
• 1:01:59
  kun tota noin pitää laskea mukaan, ei ainoastaan tavallaan
• 1:02:03
  tätä ekologista puolta, mutta myös se markkinapuoli ja myös
• 1:02:08
  niin kun tavallaan ihmiset huomioiva.
• 1:02:11
  Eli se onkin yhtäkkiä paljon monimutkaisempi paletti.
• 1:02:16
  Mutta jos ymmärrän oikein teitä ei akateemisena tutkijoina.
• 1:02:21
  Kiinnostaa sellaiset asiat, että miten joku.
• 1:02:25
  Miten tehokas on joku prosessi tai miten hyvin se skaalautuu?
• 1:02:28
  Eikö se ole enemmän yksityisten ja kasvuyhtiöiden tavoitteena?
• 1:02:33
  Nimenomaan kaupallistaa näitä? Vai mietittekö te myös näitä
• 1:02:37
  puolia? Me todella mietitään niitä.
• 1:02:39
  Aha OK ne. Ne todellakin mietitään, eli
• 1:02:41
  tavallaan me pyritään. Siitä suunnitteluvaiheesta
• 1:02:46
  lähtien. Valitsemaan sellaisia niin kuin.
• 1:02:52
  Tavallaan vaihtoehtoja. Joilla olisi.
• 1:02:58
  Niin kuin potentiaalia tulevaisuuden sovelluksiin.
• 1:03:02
  Ja me ollaan tuota noin useammassa kohtaa niin kuin
• 1:03:08
  jättäydytty ulos jostain tutkimussuunnasta.
• 1:03:11
  Ihan sen perusteella, että tästä ei koskaan tule mitään järkevää.
• 1:03:15
  Jos ajatellaan sovelluksia. Eli meidän pitää niin kuin
• 1:03:18
  soveltavan tutkimuksen puolelle. Meidän pitää miettiä niin kuin
• 1:03:25
  tätä todellista potentiaalia. Että sanotaanko.
• 1:03:30
  Et syanobakteeritutkimuksessa. Meillä on valtavasti niin kuin
• 1:03:36
  jo tällaisia. Tutkimuksia, joissa on
• 1:03:43
  osoitettu, että me pystytään valmistamaan tätä kemikaalia ja
• 1:03:47
  tuota kemikaalia ja tuota kemikaalia ja tuota kemikaalia.
• 1:03:53
  Mut se ei enää riitä, vaan meidän pitää nimenomaan
• 1:03:56
  keskittyä siihen et miten me saadaan näistä kaikista
• 1:03:59
  vaihtoehdoista seulottua ne mitä me voimme tehdä kaikkein
• 1:04:03
  tehokkaimmin ja mitä me voimme kehittää nimenomaan.
• 1:04:08
  Niin kun sanotaan tällaisen bioteknologisen sovelluksen.
• 1:04:14
  Tehokkuusnäkökulmasta eli nyt tällä hetkellä monet näistä
• 1:04:18
  meidän. Projekteista ei ei pelkästään
• 1:04:22
  niin kuin Turun yliopistossa, mutta niin kuin.
• 1:04:26
  Maailmanlaajuisesti niin kuin nimenomaan keskittyvät tähän
• 1:04:30
  tehokkuusnäkökulmaan. Ja tässä kohtaa sanotaanko tää
• 1:04:35
  niin kun synteettisempi biologian sovellukset sitten
• 1:04:39
  niin kun usein pääsevät. Oikeuksiinsa ja niistä on niinku
• 1:04:44
  erityisen paljon hyötyä. Kun yritämme löytää niin kuin
• 1:04:49
  parempia. Biokemiallisia ratkaisuja niille
• 1:04:53
  soluille valmistaa tätä meidän toivomaa lopputuotetta
• 1:04:59
  esimerkiksi. No OK tää on yksi aspekti, että
• 1:05:04
  miten hyvin se pystyy skaalautumaan, mutta sitten
• 1:05:07
  toinen aspekti on hyödyllisyys koko ihmiskunnalle, että joskus
• 1:05:12
  jokin asia ei ole välttämättä kovin hyvin skaalautuva lyhyellä
• 1:05:17
  aikavälillä, mutta voi olla hyödyllinen ihmiskunnalle
• 1:05:19
  kokonaisuudessaan. Esimerkiksi.
• 1:05:22
  No maailman kuuluu bioteknologian tutkija tai
• 1:05:27
  tutkija ylipäätään jenny nobell nobel palkinnon saaja niin oli
• 1:05:32
  aina kehottanut omia alaisiaan miettimään isoja kysymyksiä
• 1:05:37
  rohkeasti, ei vain pieniä tutkimuskysymyksiä, että miten
• 1:05:41
  pystyy ratkaisemaan jonkun pienen tutkimusongelman vaan
• 1:05:44
  isoja kysymyksiä niin miten tärkeänä sä pidät isoja,
• 1:05:48
  rohkeita ja välillä hullujakin? Ongelmia sun omassa
• 1:05:53
  tutkimuksessa on kuinka tärkeää ne on sulle.
• 1:05:57
  No. Meillä on tässä niin kun.
• 1:06:01
  Jatkuvasti pöydällä niin kun. Erilaisia niin kun tällaisia.
• 1:06:10
  Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita, joita me haluamme
• 1:06:13
  toteuttaa ja pitää muistaa, että vaikka tässä on puhun, olen
• 1:06:19
  puhunut esimerkiksi syanobakteerien muokkaamisesta
• 1:06:22
  johonkin tiettyyn spesifiseen tehtävään.
• 1:06:25
  Niin todellisuus on se, että samanaikaisesti kun me pyrimme
• 1:06:29
  tähän tiettyyn. Tuota noin tavoitteeseen, niin
• 1:06:34
  me pyrimme lisäämään omaa ymmärrystämme siitä biologiasta
• 1:06:40
  ja siitä mitä ne solut mitä siellä tapahtuu ja miten ne
• 1:06:44
  solut niin kun reagoivat näihin asioihin.
• 1:06:47
  Eli me samalla kerrytämme tällaista perustietämystä,
• 1:06:54
  biologiasta, solujen toiminnasta, niiden säätelystä.
• 1:06:58
  Eli tämä niin kun soveltava tutkimus ei ole ikinä pelkkää
• 1:07:02
  soveltavaa tutkimusta. Vaan siinä on mukana niin kun
• 1:07:05
  tavallaan tällainen. Ihan perustutkimuselementti,
• 1:07:11
  joka on sisäänrakennettuna siihen ja tämän takia hyvin
• 1:07:17
  usein vaikka meillä olisi joku niin kun tietty.
• 1:07:21
  Tavoite, niin meidän pitää koko ajan niin kuin seurata sitä,
• 1:07:27
  että mitä meidän tulokset kertovat ja olla valmiita
• 1:07:30
  muokkaamaan ja muuttamaan tätä meidän tavoitetta, koska hyvin
• 1:07:35
  usein menee niin, että biologia ei tee sitä mitä me toivoimme.
• 1:07:39
  Alun perin meillä on hyvin usein tilanne, jossa me ei niin kun me
• 1:07:44
  ajatellaan, että OK, me ollaan tässä ja me ollaan menossa.
• 1:07:48
  Tästä kohdasta a kohtaan. P.
• 1:07:52
  Ja sitten kun me lähdetään liikkeelle niin me huomataan
• 1:07:54
  että me ei päästä p hen vaan me päädyttiin jonnekin aivan
• 1:07:57
  muualle sivupolulle ja sitten meidän pitää yrittää ymmärtää
• 1:08:02
  sitä että. Miten tämä nyt toimiikaan ja
• 1:08:06
  miten nyt tästä edetään ja miten me voimme tätä informaatiota,
• 1:08:10
  jonka me juuri saimme, joka on täysin eri kuin mitä me
• 1:08:13
  luulimme? Niin miten me voimme sitä
• 1:08:15
  käyttää hyväksemme jatkaaksemme eteenpäin jonnekin.
• 1:08:20
  Eli nää isot tutkimuskysymykset. Mistä puhuit niin tavallaan niin
• 1:08:28
  kun tota se meillä se iso tutkimuskysymys on että niinku
• 1:08:32
  mitä siellä solussa oikein tapahtuu.
• 1:08:35
  Ja miten me voimme sitä käyttää sitä tietoa hyväksemme, miten me
• 1:08:40
  voimme saada siitä solusta uutta lisätietoa tai minkälaisia
• 1:08:45
  työkaluja me voimme kehittää, jotta me voimme tehdä tämän
• 1:08:48
  paremmin. Eli tää kaikki tapahtuu siinä
• 1:08:52
  niin kun samassa. Sotkussa missä meillä on joku
• 1:08:58
  spesifinen tavoite tehdä joku yksi yksittäinen juttu eli eli.
• 1:09:04
  Aina kun työskennellään biologian parissa, niin pitää
• 1:09:08
  kyetä katsomaan sitä niin kun suurempaa kokonaisuutta.
• 1:09:13
  Ja sitten taas toki tämä, että. Me emme voi pelkästään tuijottaa
• 1:09:19
  sitä meidän. Tota noin yksittäistä solua.
• 1:09:25
  Vaan tässä pitää myös ajatella esimerkiksi teollisuutta,
• 1:09:29
  markkinataloutta, sitä miten me pääsemme vaikka tässä
• 1:09:33
  teollisuuden kehityksessä seuraavaan vaiheeseen, mikä on
• 1:09:36
  se pullonkaula, mikä seuraavaksi tulee vastaan, vaikka me emme
• 1:09:41
  olisi se taho, joka joutuu. Siihen pullonkaulaan reagoimaan,
• 1:09:49
  mut meillä pitää olla ajatus tai vaikka että me haluamme
• 1:09:53
  tunnistaa tietyt ilmeiset pullonkaulat ja jo etukäteen
• 1:09:58
  mennä niiden ympäri, jos mahdollista.
• 1:10:02
  Eli, sanoisinko että missä vaan tutkimusprojektissa, joka
• 1:10:07
  liittyy tällaiseen akateemiseen tutkimukseen niin pitäisi olla
• 1:10:11
  niin kun semmoinen suurempi tausta ja näkemys.
• 1:10:16
  Siitä vaikka puhuttaisiin ja keskustelu keskittyisikin
• 1:10:20
  johonkin hyvin niin kun tavallaan.
• 1:10:24
  Tarkkaan asiaan. No jokainen luova prosessi
• 1:10:30
  koostuu 2 asiasta. Jonkun kekseliäisuudesta ja
• 1:10:35
  mielikuvituksesta, mutta toisaalta samanaikaisesti.
• 1:10:39
  Taidosta hyödyntää ei ole kertynyttä informaatiota, että
• 1:10:42
  voi luoda jotain uutta eli yhdistämällä vanhaa voidaan
• 1:10:45
  luoda täysin jotain uutta. Niin mietin sitä, että miten me
• 1:10:50
  voidaan valjastaa jotkut bakteerit tuottamaan meille.
• 1:10:54
  Jotain mitä ne eivät ole aikaisemmin tehneet ikinä.
• 1:10:59
  Että. Että meidän pitää kyetä myös
• 1:11:03
  hyödyntämään jotain olemassa olevaa informaatiota, jotta me
• 1:11:06
  päästään siihen, että tuskin me voidaan nollastakaan lähteä
• 1:11:09
  liikkeelle ettei riitä, että mä vaikka heittäisin sulle jonkun
• 1:11:12
  idean että. Tähdäänpäs niin, että syödään
• 1:11:16
  bakteerit tuottaakin jotain sanotaan vaikka ei ei etanolia
• 1:11:20
  vaan metanolia. Yksinkertaisempaa molekyylejä
• 1:11:22
  niin. Voi olla että se on maatollista.
• 1:11:24
  Tai voi olla että me ei olla aikaisemmin nähty mitään
• 1:11:27
  tällaisia ennakkotapauksia luonnossa niin.
• 1:11:30
  Näetkö että että mahdollisesti tekoäly voisi jotenkin auttaa
• 1:11:36
  meitä keksimään nopeammin näitä teitä ja ja uria luomaan uusia
• 1:11:43
  aineita öö bioteknologian avulla.
• 1:11:47
  Näetkö, että siitä olisi ihan hyötyä tänä päivänä?
• 1:11:52
  Mä mä uskon että jo nyt. Tekoälyä on niin kun käytetty
• 1:11:59
  tän tyyppisissä sovelluksissa eli nimenomaan kuten tossa
• 1:12:04
  aikaisemmin. Juteltiin niin nää erilaiset
• 1:12:08
  aineenvaihdunta. Reittien muodostamat
• 1:12:13
  kokonaisuudet on niin monimutkaisia, että tavallaan
• 1:12:17
  siellä on hirveä määrä vaihtoehtoja, mitä me jo
• 1:12:20
  tunnemme ja tota noin tämmöisiä tekoäly tekoälyyn pohjautuvia
• 1:12:27
  suunnittelusysteemeitä todellakin varmasti käytetään
• 1:12:30
  hyväksi ja tullaan käyttämään hyväksi nimenomaan.
• 1:12:34
  Erilaisten niin kun tällaisten biosynteettisten vaihtoehtojen
• 1:12:39
  seulomiseen. Ja ja.
• 1:12:46
  Eri aloilla on jo käytetty nimenomaan tekoälyä siihen, että
• 1:12:51
  käytetään olemassa olevaa niin kuin bioinformatiikan tietoa
• 1:12:57
  vaikka. Entsyymien rakenteista ja niiden
• 1:13:02
  tavallaan mahdollisuuksista sitoa erilaisia.
• 1:13:07
  Substraattilähtöainemolekyylejä niin niin tavallaan tällaiseen
• 1:13:11
  valtavan tietomäärän seulomiseen.
• 1:13:16
  Jotta löydetään sellaisia vaihtoehtoja, mitä ehkä
• 1:13:21
  kannattaisi kokeellisesti testata niin niin mä mä mä uskon
• 1:13:27
  että yhä enemmän ja enemmän tän tyyppisiin sovelluksiin tullaan
• 1:13:31
  käyttämään tätä ja tää niin kun nivoutuu niin kun tähän
• 1:13:36
  synteettisen biologian ajatteluun aika hyviin, eli niin
• 1:13:40
  kun. Se koko ajatushan lähti siitä,
• 1:13:45
  että me halutaan tehokkaammin. Muokata.
• 1:13:50
  Toimintoja soluissa niin synteettinen biologia sen voi
• 1:13:55
  jakaa oikeastaan tällaisiin osa-alueisiin, että se ei ole
• 1:13:58
  ainoastaan sitä geneettistä muokkausta vaan siihen.
• 1:14:04
  Niin kun se lähtee kaikki siitä, että meidän pitää pystyä
• 1:14:07
  suunnittelemaan ne meidän pitää pystyä käyttämään olemassa oleva
• 1:14:12
  niin kun bioinformatiikan tieto kirjo kaikkia erilaista.
• 1:14:17
  Tota noin informaatiota siihen, että me suunnitteluvaiheessa
• 1:14:21
  mietitään mahdollisimman hyvin, että mitkä ne parhaat
• 1:14:24
  vaihtoehdot on eli erilaisia niinku mallinnukseen perustuvia.
• 1:14:28
  Suunnittelusysteemeitä ja niin edelleen.
• 1:14:30
  Jotka niin kun ennen kun mennään laboratorioon niin
• 1:14:34
  mahdollistavat sen että. Meillä on mahdollisimman hyvät
• 1:14:38
  lähtökohdat onnistua kokeellisesti ja tässä kohtaa
• 1:14:42
  tulee tää synteettisen biologian niinku moni.
• 1:14:46
  Tieteellisyys eli tässä onkin yhtäkkiä sitten mukana niin kun.
• 1:14:51
  Tietotekniikka, matematiikka, tilastotiede bio informatiikka
• 1:14:56
  eli yhdistetään hirveä määrä kaikennäköisiä niin kun eri
• 1:15:00
  aloja, jotta me saadaan tämä niinku suunnittelupaketti tehtyä
• 1:15:04
  sitten siirrytään siihen itse niinku kokeelliseen puoleen.
• 1:15:08
  Eli eli niin kun suunnittelun jälkeen niin rakennetaan nää
• 1:15:12
  erilaiset solut. Tehdään näitä muutoksia.
• 1:15:16
  Niin kuin oikeasti fyysisesti sinne niin kuin kohde organismin
• 1:15:22
  genomiin. Ja tota synteettisen biologian
• 1:15:27
  niinku se ydin liittyy siihen, että me yritetään kehittää
• 1:15:31
  tehokkaampia tapoja, tehdä näitä geneettisiä muokkauksia.
• 1:15:38
  Kohdennetusti siten, että sen sijaan.
• 1:15:43
  Että perinteisesti kun teemme yksi muutoksen, niin nyt me
• 1:15:47
  tehdäänkin 10 tai 100 tai 1000 muutosta tai aikaisemmin kun me
• 1:15:54
  tehtiin rakennettiin yksi tuottokanta niin me
• 1:15:58
  rakennetaankin. 10 tai 100 variaatiota siitä tuottokannasta
• 1:16:05
  ja seulotaan niistä parhaat. Eli toisin sanoen synteettisen
• 1:16:09
  biologian avulla. Me pyrimme niin kun tehostamaan
• 1:16:14
  tätä kokonaisprosessia siten, että.
• 1:16:18
  Voimme niin kun. Parempia.
• 1:16:22
  Muokattuja soluja saada aikaiseksi.
• 1:16:26
  Sitten kolmas vaihe tässä niin kun kehityksessä on, että kun
• 1:16:30
  meillä on. Ne solut tai ne kirjastot, jossa
• 1:16:35
  meillä on näitä muokattuja kantoja, niin sitten meillä
• 1:16:39
  pitää olla tapa seuloa niitä. Eksperimentaalisesti mitata
• 1:16:45
  erilaisia juttuja, eli meidän pitää pystyä analysoimaan, että
• 1:16:48
  mitä siellä solussa nyt tapahtuukaan ja siihen taas
• 1:16:52
  meillä on valtavasti erilaisia niin kuin tällaisia analyyttisiä
• 1:16:57
  mittausmenetelmiä, joilla me pystytään tehokkaasti niin kuin.
• 1:17:02
  Tutkimaan eri asioita solussa eli myös tämä kehityspuoli
• 1:17:07
  niiden solujen analyysi. Karakterisointi kuuluu tähän
• 1:17:11
  systeettiseen biologian kokonaisuuteen ja sitten lopuksi
• 1:17:17
  kun me ollaan saatu kerättyä valtava määrä tätä dataa ja
• 1:17:22
  informaatiota niistä soluista, niin me palataan takaisin sinne
• 1:17:26
  design-pöydälle. Eli me käytetään tämä.
• 1:17:30
  Tieto hyväksemme seuraavan. Sukupolven muokattujen
• 1:17:34
  organismien kehittämiseen ja tavallaan tämä sykli mun olisi
• 1:17:39
  ehkä pitänyt lähteä liikkeelle. Siitä tätä usein kuvataan
• 1:17:43
  synteettisessä biologiassa niin sanotulla niin kuin DPTL
• 1:17:47
  syklillä se on design bill test learn eli suunnittele, rakenna,
• 1:17:56
  testaa. Ja opi.
• 1:17:59
  Ja omasta mielestäni vaikka tää niinku konsepti onkin
• 1:18:02
  lanseerattu hyvin pitkälle kuvaamaan synteettistä
• 1:18:05
  biologiaa, niin tämä on niinku se mitä tieteessä tehdään.
• 1:18:09
  Tällä tavoin niin kun tota noin tiede etenee, mut se sitä usein
• 1:18:14
  käytetään niin kun tavallaan kansantajuistamaan tätä
• 1:18:18
  synteettisen biologian tutkimusalaa ja prosessia ja se
• 1:18:22
  nimenomaan alleviivaa sitä, että se ei ole ainoastaan.
• 1:18:27
  Sitä organismien geneettistä muokkausta genomin räätälöintiä,
• 1:18:34
  vaan siihen liittyy tämä niin kun tavallaan koko.
• 1:18:38
  Juttu. Lyhyt keskeytys signaali on
• 1:18:43
  projekti, jolla ei ole kaupallisia intressejä tai
• 1:18:46
  ulkopuolista rahoitusta. Parhaiten voit tukea meidän
• 1:18:50
  projekteja tilaamalla kanavan sinulle mieluisalla alustalla ja
• 1:18:55
  nyt takaisin synteettisen biologianjakson pariin.
• 1:19:00
  Just näin. Hyvin vastasit mun rannan
• 1:19:03
  kysymykseen ja mä nimenomaan hain mun kysymyksellä sitä, että
• 1:19:06
  miten tekoäly voi tehostaa nimenomaan jo olemassa olevan
• 1:19:10
  informaation yhdistymistä, eli se sitä datamassan murskausta
• 1:19:16
  niin sanotusti ja hyvin vastaisetkin siihen jää jää
• 1:19:19
  tästä tietenkin. Tulee sellainen.
• 1:19:25
  Tai totean, että tietotekniikka ja bioteknologia ovat naimisissa
• 1:19:29
  keskenään. Vahvasti.
• 1:19:32
  Ja mietin sitä, että kuinka paljon tällä kokeellisella
• 1:19:36
  puolella on loppujen lopuksi merkitystä, että me yhä enemmän
• 1:19:39
  pystytään syntetisoimaan ja simuloimaan eläviä organismeja
• 1:19:43
  digitaalisesti. Ne on tavallaan tällaiseen
• 1:19:45
  digitaaliseen kakkoseen, että. Alkaa tuntua siltä, että me
• 1:19:50
  ollaan yhä lähempänä sellaista tilannetta, että joku voisi
• 1:19:54
  teoriassa jo. Itse tulevina vuosina
• 1:19:58
  syntetisoida niin sanotusti kotona don't do that home
• 1:20:02
  tyyppisesti eläviä organismeja. Se on sekä kiehtovaa että
• 1:20:05
  pelottavaa. Niin näetkö että me ollaan
• 1:20:08
  lähellä sitä, että jo meidän sukupolven aikana me nähdään
• 1:20:11
  jotain tällaista, että että voi. Että OK, mä pidän todennäköisenä
• 1:20:17
  sitä, että ruokaa pystytään valmistamaan omaa proteiinia
• 1:20:21
  tulevaisuudessa ihan itsenäisesti kotona
• 1:20:23
  modulaarisesti, mutta pystytäänkö me myös tekemään
• 1:20:27
  uudenlaiseen eläviä organismeja itse?
• 1:20:32
  Yksi laina tulevaisuudessa. Näetkö sitä potentiaalina ja
• 1:20:36
  uhkakuvana? OK.
• 1:20:39
  Nyt tässä sun kommentissa ja puheenvuorossa tuli valtava
• 1:20:44
  määrä erilaisia asioita, joihin mun pitää niin kun.
• 1:20:49
  Tyypilliseen tapaan mä lähdin vähän ransolle.
• 1:20:50
  Mutta mun pitää mun pitää vastata myös niin kun tavallaan
• 1:20:53
  vähän rönsyilevästi. Mut mun pääkysymys on se, että
• 1:20:56
  kuinka todennäköisenä pidät, että minä itse pystyisin
• 1:21:00
  simuloimaan ja tekemään uusia eläviä organismeja kotona.
• 1:21:07
  Mä palaan 2 askelta taaksepäin. Mä palaan tähän
• 1:21:11
  tekoälykysymykseen, koska se liittyy tähän dataan ja siihen
• 1:21:14
  ja niin edelleen. Eli sanotaanko että
• 1:21:16
  tulevaisuudessa ja ja jo nyt, mutta enemmässä määrin tämmöinen
• 1:21:21
  niin kun pitkälle viety monimutkainen tietokonepohjainen
• 1:21:26
  datan käsittely on on osa tätä kokonaispakettia.
• 1:21:30
  Se liittyy siihen suunnitteluun. Että niinku mistä lähdetään
• 1:21:35
  liikkeelle ja se liittyy siihen, että yritetään tulkata.
• 1:21:39
  Ja ymmärtää sitä meidän saamaa mittausdataa.
• 1:21:44
  Ja tota noin yksi tällainen esimerkiksi tän tekoälyn
• 1:21:48
  käyttöön liittyvä. Sovellus tulee olemaan se, että
• 1:21:54
  meillä on joku tämmöinen bioprosessi vaikka niinku
• 1:21:56
  bioteknologian prosessi jossa koko ajan me mitataan niin kun
• 1:22:01
  jotain asioita. Ja tää data mikä me saadaan
• 1:22:06
  reaaliaikaisesti siitä prosessista.
• 1:22:09
  Se käytetään tämän prosessin optimointiin ja sen ohjaamiseen.
• 1:22:15
  Ja siinä välissä tulee olemaan niin kun tekoäly prosessoimassa
• 1:22:19
  sitä dataa ja tekemässä päätöksiä, että miten näitä
• 1:22:23
  lähtöparametreja tulee muuttaa, jotta me voidaan muuttaa sitä
• 1:22:27
  lopputulosta. Eli eli tavallaan niin kun.
• 1:22:31
  Laajennettu vastaus tähän tekoälykysymykseen, että monessa
• 1:22:34
  eri kohdassa. Tätä koko niinku synteettise
• 1:22:38
  kenttää. Mä uskon että tälläisillä niinku
• 1:22:41
  kehittyneellä datan käsittelyllä on siinä mukana sitten tekoäly
• 1:22:45
  tai ei niin tulee olemaan enemmän ja enemmän merkitystä
• 1:22:48
  koska me saadaan koko ajan enemmän dataa OK sitten me
• 1:22:52
  päästään siihen seuraavaan sun niin kun asiaan jonka toit
• 1:22:56
  esille eli meillä on tämmöisiä tietokonepohjaisia simulaatioita
• 1:23:00
  erilaisista prosesseista ja kysymys kuuluu kuinka pitkälle
• 1:23:04
  me pystytään simuloimaan jotain tiettyä?
• 1:23:07
  Prosessia niin että se vastaa sitä todellisuutta sillä lailla,
• 1:23:14
  että tarvitaanko me sitä eksperimentaalista osaa sitten
• 1:23:17
  enää lainkaan. Sanotaanko, että nämä tällä
• 1:23:21
  hetkellä olevat vaikka metabolia mallit eli siis sellaiset
• 1:23:25
  tietokonepohjaiset mallit jotka pyrkivät.
• 1:23:30
  Simuloimaan solussa tapahtuvia näitä aineenvaihdunnan
• 1:23:35
  reaktioita ja niiden vuorovaikutuksia, vaikka niillä
• 1:23:38
  pystytään tekemään jo paljon ja niillä pystytään niin kuin.
• 1:23:42
  Ennustamaan vaikka että jos muutan.
• 1:23:46
  Tämän. Prosessin parametrin tai solussa
• 1:23:51
  tapahtuvan biokemiallisen reaktiotien.
• 1:23:56
  Näin niin. Tulee tapahtumaan näin.
• 1:24:00
  Sellaista niin kun me teemme ja sitä tapahtuu sen koko solun
• 1:24:05
  toiminnan simulointi. Se ei niin kun tota noin se ne
• 1:24:11
  meillä ei ole vielä siihen niin kun.
• 1:24:16
  Työkaluja ja tietotaitoa, jotta se pystyttäisiin uskottavasti
• 1:24:20
  tekemään, että meillä on erilaisten niinku prosessio
• 1:24:25
  simulaatioita, mutta vielä toistaiseksi sanotaanko niin kun
• 1:24:31
  tämän kokeellisen osan ohittaminen on hankalaa, mutta
• 1:24:36
  toki. Me voidaan käyttää nykyisiä
• 1:24:40
  malleja. Vaikka ne ei pystyisi
• 1:24:43
  simuloimaan täysin solun toimintaa, niin niillä me
• 1:24:46
  pystytään seulomaan semmoisia vaihtoehtoja pois mitä ei
• 1:24:49
  kannata kokeilla. Älä käytä tähän aikaasi
• 1:24:52
  energiaasi eksperimentaalisesti kokeilemaan, koska tämä ei tule
• 1:24:56
  toimimaan. Eli sanoisinko että niinku näitä
• 1:25:01
  simulaatioita voidaan hyvinkin käyttää monessa tavassa
• 1:25:05
  tapauksessa siihen. Että näiden kaikkien 100 000
• 1:25:09
  vaihtoehdon niin kun. Joukosta.
• 1:25:13
  Sinä tutkijafokusoin nyt näihin 10 ja mene labraa ja testaa
• 1:25:18
  niitä. Eli siinä mielessä kyllä voimme
• 1:25:21
  käyttää erilaisia simuloja laatijoita niin kun tavallaan
• 1:25:25
  löytämään. Todennäköisempiä.
• 1:25:31
  Niin kun toimivia strategioita vaikka tietyn solun
• 1:25:36
  muokkaamiseen ja näitä on tehtykin.
• 1:25:39
  Esimerkiksi me voidaan näillä metabolia malleilla vaikkapa.
• 1:25:44
  Etsiä sieltä solusta sellaisia geenejä, joiden poistaminen.
• 1:25:52
  Mahdollisesti parantaisi jonkun tietyn lopputuotteen.
• 1:25:58
  Tuottoa ja näin näin tehdään ja on tehty eli tää on aika
• 1:26:03
  standardia. Mut yhä meillä on paljon
• 1:26:12
  kaikissa malleissa kysymysmerkkejä, vaikka
• 1:26:16
  syanobakteeritutkimuksessa ne parhaatkin mallit on vielä niin
• 1:26:19
  kuin auttamattomasti vajavaisia. Kuten sanoin siellä solussa on
• 1:26:24
  vielä satoja toimintoja, joita me emme tunne.
• 1:26:27
  Me emme tiedä. Mitä ne tekevät, joten me emme
• 1:26:31
  voi laittaa niitä sinne metabolia malliin, eli meidän
• 1:26:35
  tavallaan näkemys siitä biologisesta moottorista on
• 1:26:39
  auttamattomasti vajavainen. Okei nyt mä voin hypätä siihen
• 1:26:44
  seuraavaan vaiheeseen eli sä kysyit että voiko joku henkilö?
• 1:26:48
  Niin kuin kotona simuloida jotain prosessia ja tota noin
• 1:26:54
  päästä siitä niin kun semmoiseen tilanteeseen, että hän voi
• 1:26:59
  kotona muokata tämän solun haluamallaan tavalla.
• 1:27:04
  Oliko se? Se kysy sitä jostain joo.
• 1:27:07
  Okei. No ensimmäinen juttu tässä nyt
• 1:27:11
  oikeastaan on se, että monet näistä niin kun.
• 1:27:18
  Työvaiheista, jotka liittyvät näiden geneettisten muokkausten
• 1:27:24
  tekemiseen. Jos mä ajattelen vaan niinku
• 1:27:27
  sitä fyysistä labrassa tehtävää juttua, minkä tutkija tekee,
• 1:27:32
  jotta tämä vaihe tästä niin kuin muokkausprosessista olisi
• 1:27:36
  mahdollinen, niin useinkaan ne yksittäiset stepit eivät ole
• 1:27:42
  mitenkään erityisen niin kuin. Monimutkaisia.
• 1:27:45
  Että sanotaanko että esimerkiksi tota noin.
• 1:27:50
  Nyt tulevassa meidän tota noin tällaisella opiskelijoille
• 1:27:56
  suunnatulla harjoitustyökurssilla.
• 1:27:59
  Sen sen kurssin nimi on microsoftin metablec anjin ja
• 1:28:04
  tällä labrakurssilla. Siinä on ensin niinku tämmöinen
• 1:28:08
  10 luennon teoriaosuus, joka on niin kun yleisempää höpinää ja
• 1:28:13
  sitten tällä labrakurssilla nämä opiskelijat rakentavat
• 1:28:19
  tällaisista geneettisestä palikoista, geeneistä ja geenien
• 1:28:23
  säätelyyn liittyvistä elementeistä.
• 1:28:26
  Tällaisia toiminnallisia. DNA plasmideja jotka sitten
• 1:28:32
  monistetaan. Tota noin solujen sisällä.
• 1:28:37
  Sitten ne analysoidaan, että kaikki on niinku pitäisi, jonka
• 1:28:41
  jälkeen me siirretään tää expressioplasmidi
• 1:28:45
  syanobakteerisoluun. Expressioplasmidi voisi olla
• 1:28:49
  eka. Messioplasmidi on siis tällainen
• 1:28:52
  toiminnallinen DNA. Kokonaisuus, mikä tarkoittaa,
• 1:28:57
  että siellä on se geeni tai ne geenit, mutta myös sen säätelyyn
• 1:29:02
  vaaditut palikat, jotta me voidaan käynnistää se ja pistää
• 1:29:07
  se pois päältä. Eli nää opiskelijat siirtävät
• 1:29:13
  nämä nämä DNA konstruktit sinne kohdesoluun syanobakteeriin ja
• 1:29:18
  sen jälkeen me mitataan ja tutkitaan niiden geenien
• 1:29:23
  toimintaa. Tota noin erilaisin
• 1:29:26
  mittateknisin toteutuksin ja eli eli mä pystyn tekemään tän
• 1:29:31
  tyyppisen niin kun harjoitustyön opiskelijoille ilman että niillä
• 1:29:35
  opiskelijoilla on mitään niin kun.
• 1:29:39
  Pitkän aikavälin koulutusta he ovat siis tota noin opiskelleet
• 1:29:45
  molekyylibiologiaan liittyen DNA, han ja he ovat opiskelleet
• 1:29:49
  mikrobiologiaa, mutta heillä ei ole mitään kovin kattavia
• 1:29:52
  käytännön taitoja tämän toteuttamiseen.
• 1:29:55
  Just näin ja sen lisäksi youtubesta löytyy ohjeita niin
• 1:29:59
  kuin labraohjeita. Mitä tota noin mitä seuraamalla
• 1:30:05
  pystyy hyvinkin tekemään niitä yksittäisiä vaiheita kun tietää
• 1:30:09
  mitä ne yksittäiset vaiheet ovat.
• 1:30:13
  Eli vastauksena siihen, että onko tämä niin kuin mahdollista
• 1:30:17
  fyysisesti mahdollista jonkun tehdä niin se on aika helppoa
• 1:30:22
  suunnitella. Joku vaikka tällainen
• 1:30:25
  toiminnallinen DNA konstrukti pysyy tällainen.
• 1:30:29
  Elementti, millä me voidaan muokata solun toimintaa.
• 1:30:32
  Se on se. Se ei ole mitenkään kovin
• 1:30:35
  monimutkaista ja nykyään on mahdollista tilata.
• 1:30:41
  Geenejä tällaisia valmiita konstrukteja suoraan
• 1:30:46
  synteettisesti. Eli mä voin tietokoneella
• 1:30:49
  suunnitella DNA konstruktin OK. Tarkoittaa sen toiminnallisten
• 1:30:55
  elementtien tota noin tämmöisen. Paketin.
• 1:31:01
  Ja mä voin. Tilata sen kyseisen konstruktin
• 1:31:07
  DNA sekvenssin plasmidina firmalta.
• 1:31:10
  OK. Ja tota noin.
• 1:31:14
  Ne firma syntetisoi tämä DNAN. Ne sekvensoi sen varmistaakseen,
• 1:31:20
  että se sekvenssi on se, minkä minä tilasin ja ne lähettää sen
• 1:31:24
  mulle kotiin. Okei, voinko minä myös tilata?
• 1:31:26
  Sinulta eeva mä en siis mä en tiedä millaista niin kun
• 1:31:30
  kontrollia tässä pidetään, sen mä tiedän että on niin kun
• 1:31:35
  varmasti eri firmoilla niin kun joitain niinku tällaisia niin
• 1:31:39
  kuin hälytysmerkkejä jossain. Eli jos joku alkaa tilaamaan
• 1:31:44
  geenejä. Tai tällaisia kokonaisuuksia,
• 1:31:47
  jotka on niin kun. Potentiaalisesti haitallisia
• 1:31:51
  vaikka jonkun patogeen jonkun patogeenisten bakteerien tai.
• 1:31:57
  Tällaisten. Ominaisuuksiin liittyviä asioita
• 1:32:01
  eli eli eli. Mä en ole yksityishenkilönä
• 1:32:06
  koskaan timannut näitä. Ainoastaan niin kun.
• 1:32:11
  Yliopiston kautta mä en itse asiassa tiedä mitkä nämä
• 1:32:15
  rajoitteet on, koska nykyäänhän sä voit tilata mistä vaan
• 1:32:17
  firmasta niin kun ympäri maailmaa vaikka mitä.
• 1:32:23
  Eli tää on niinku semmoinen tavallaan avoin kysymys mut se
• 1:32:25
  on niinku kaiken kanssa eli niinku pystyykö yksityishenkilö
• 1:32:30
  vaikka tilaamaan netin kautta aseita?
• 1:32:33
  Tai huumeita tai jotain varmasti pystyy tavalla tai toisella,
• 1:32:38
  mutta siis palastakseni tähän aiheeseen niin kun se että sä
• 1:32:43
  saat sen itse, DNAN joka vaaditaan tähän muokkaukseen,
• 1:32:47
  niin periaatteessa niinku se on mahdollista, se on niinku mikä
• 1:32:51
  vaan tekniikan ala, että jos sä tiedät mitä sä oot tekemässä ja
• 1:32:54
  sä tiedät mitä materiaaleja sä tarvitset niin sun on
• 1:32:57
  mahdollista a suunnitella ja b toteuttaa se jotenkin.
• 1:33:02
  Eli eli tämmöinen niin kun. Geenisynteesi on tärkeä osa
• 1:33:08
  synteettistä biologiaa ja se mahdollistaa, että me me me
• 1:33:13
  pystytään tietokoneella suunniteltu, DNADNA sekvenssi
• 1:33:18
  tilaamaan valmiina. Ja tämmöinen yksi geeni.
• 1:33:23
  Tota noin mikä saattaa olla? Sanotaan vaikka että se on 1000
• 1:33:29
  vaikka 3000 emäsparia pitkä niin se saattaa olla.
• 1:33:36
  Sadoista eurosta 1000 € tämmöinen.
• 1:33:38
  Ajattelinkin kysyä sulta, että paljonko se maksaa?
• 1:33:41
  Joo. Ja ja tota noin.
• 1:33:44
  Sitten seuraava vaihe tässä olisi, että nyt meidän pitää
• 1:33:48
  saada se DNA siirrettyä johonkin tiettyyn organismiin ja saada se
• 1:33:55
  toimimaan siellä kyseisessä organismissa.
• 1:33:58
  Sanoisinko, että siinä kohtaa voi tulla niinku hankaluuksia,
• 1:34:01
  koska minkä vaan esimerkiksi mikrobin muokkaamiseen sä
• 1:34:05
  tarvitset tietyt työkalut. Tarvits steriilit olosuhteet sä
• 1:34:10
  tarvitset tietyt niinku laitteistot eli hyvin hyvin
• 1:34:13
  äkkiä niinku tulee itse niin kun rajoitteet niin kun että että ei
• 1:34:19
  näitä pysty tekemään keittiön pöydällä jos se oli sun kysymys
• 1:34:23
  ja tutkimus ja tämmöiset niinku analyyttiset ja preparatiiviset
• 1:34:27
  laitteistot mitä näihin tarvitaan, niin tavallaan että
• 1:34:31
  hyvin äkkiä niinku se tavallaan kokonaispaletti mitä tämmöiseen
• 1:34:35
  tarvitsee niin sä tarvitset niin paljon erilaisia laitteita.
• 1:34:38
  Ja erilaisia systeemeitä, että se on aika kallista ja sen takia
• 1:34:42
  tota noin meillä on niin kun erilliset laboratoriot näitä
• 1:34:46
  varten joihin niin kun nää laitteistot on hankittu
• 1:34:50
  molekyylibiologiaan liittyen tai mikrobiologiaan liittyen ja niin
• 1:34:53
  edelleen. Joo totta, jotta näitä pystyisi
• 1:34:58
  valmistamaan kotona. Tietämättä sen enempää
• 1:35:02
  kontekstista tai ottamatta kantaa siihen niin pitäisi olla
• 1:35:06
  joku tällainen pienoinen eristetty steriili, ympäristö ja
• 1:35:11
  mieluummin pienempi kuin se itse koti.
• 1:35:13
  Mihin se on sijoitettava niin. Niin siis näitä on erilaisia
• 1:35:17
  niinku steriilityöskentelyyn tarkoitettuja niin kun tämmöisiä
• 1:35:20
  laminaarikaappeja ja muita. Muita, mutta tää on niinku
• 1:35:24
  tavallaan se niin kun käytännön. Tällainen niin kuin rajoite,
• 1:35:31
  että sanotaanko jos niin kuin menen tähän ihan kysymyksen
• 1:35:34
  alkuun. Että kaikki lähtee siitä että.
• 1:35:39
  Tiedosta ja siitä, että me tunnetaan ne systeemit ja me
• 1:35:41
  tiedetään mitä me ollaan tekemässä ja miten me ollaan
• 1:35:44
  tekemässä niin kertynyt tieteellinen kirjallisuus.
• 1:35:50
  Sehän on niin kuin suureksi osaksi tai pyrkii olemaan ja
• 1:35:54
  parhaimmillaan on avointa kirjallisuutta.
• 1:35:56
  Se on niin kuin kaikille saatavilla.
• 1:35:59
  Eli sinä pystyt tuota noin lukemaan.
• 1:36:04
  Tieteellistä kirjallisuutta, joka liittyy näihin asioihin.
• 1:36:06
  Sä pystyt hakemaan tutkimuskirjallisuutta.
• 1:36:09
  Hyvin suuri osa tutkimuskirjallisuudesta nykyään
• 1:36:11
  on avointa, että sä et tarvitse esimerkiksi.
• 1:36:14
  Yliopiston niinku näitä erilaisia rekisteröitymisjuttuja
• 1:36:18
  jotta sä pääset niihin käsiksi eli eli niinku tämä tieto on
• 1:36:22
  olemassa ja sitä on niinku liittyen.
• 1:36:26
  Molekyylibiologiaan ja näihin juttuihin, niin jo niitä on
• 1:36:30
  kertynyt niinku 70 kahdeksankymmentäluvulta tähän
• 1:36:32
  päivään, eli sitä aina valtavasti eli eli eli tavallaan
• 1:36:38
  niinku. Se tieto ei ole rajoite ja mä
• 1:36:42
  oon sitä mieltä myös, että nykypäivänä myöskään tekniikkaa
• 1:36:45
  ei ole rajoite eli tavallaan. Mut mutta.
• 1:36:54
  Toi kysymys sinänsä se niin kun mulla tulee semmoinen olo että
• 1:36:59
  sä johdattelet sillä silleen, että pystyykö joku käyttämään
• 1:37:03
  tätä väärin? Pystyykö joku kotona tekemään
• 1:37:07
  tällä jotain pahaa? Voin myöntää, että sellaisia
• 1:37:11
  ajatuksia mulla on. Joo kyllä kyllä ja ja tota niin
• 1:37:16
  Haluatko sä että jatketaan sillä sillä polulle?
• 1:37:19
  Kyllä itse asiassa voidaan käyttää sitä jos voitaisiin
• 1:37:23
  puhua seuraavaksi riskeistä, jotka tähän liittyvät.
• 1:37:28
  Mä en. Pidä todennäköisenä, että me
• 1:37:32
  nähdään jotain tällaista, todella edullista ja helppoa DNA
• 1:37:36
  sekvensointia, joka oli sen jokaisen käytettävissä aivan
• 1:37:40
  lähivuosina. Mä en pidä sitä todennäköisenä,
• 1:37:42
  mutta mä pidän sitä erittäin todennäköisenä pitkällä
• 1:37:46
  aikavälillä, että meille tulee olemaan sellaisia ratkaisuja.
• 1:37:50
  Mä mielessäni kuvittelen, että se olisi jonkinlainen tällainen.
• 1:37:55
  Kahviautomaatin kokoinen laite, joka pystyisi kenties
• 1:38:00
  valmistamaan jotain. Organismeja, mutta tietenkin
• 1:38:03
  aluksi se oli se niin kallis, että yksi monella käy
• 1:38:06
  yksityishenkilöllä ei olisi varaa siihen ja niitä olisi
• 1:38:09
  rajoitetusti, mutta mä pidän sitä todennäköisenä sanotaan
• 1:38:12
  näin. Koska näitä vastaavia laitteita
• 1:38:15
  nähdään jo farmaseuttikaan puolella tänä päivänä.
• 1:38:20
  Mutta jos mennään aivan perusasioihin, mitkä liittyy
• 1:38:23
  tähän riskien puolelle, niin dystooppinen eräs dystooppinen
• 1:38:28
  skenaario on, että joku synteettinen solu karkaisi
• 1:38:32
  labrasta. Ja se olisi niin erilainen
• 1:38:36
  verrattuna siihen kaikkeen, mihin me ollaan totuttu.
• 1:38:40
  Täysin erilainen ja sen käyttäytyminen olisi erilainen.
• 1:38:45
  No jos ei puhuta aivan maaottomuuksista, että se olisi.
• 1:38:50
  Tavallaan sellainen näkymätön, niin kuitenkin sellainen mitä me
• 1:38:54
  pystytään havaitsemaan niin. Miten suhtaudut näihin asioihin?
• 1:38:59
  Oletko pohtinut, että sun toiminta mitä sä teet tällä
• 1:39:03
  hetkellä tutkijana? Kestääkö se oikeasti kriittistä
• 1:39:07
  tarkastelua pitkällä aikavälillä?
• 1:39:09
  Että käykö tässä samalla tavalla niinku on käynyt ydinfysiikassa,
• 1:39:13
  että me ollaan sen ansiosta valitettavasti keksitty
• 1:39:16
  atomipommi? Niin käykö tässä tällä tavalla?
• 1:39:19
  Toi oli hyvä hyvä tota noin asia koska toi on usein se niinku
• 1:39:23
  tavallaan se. Asia mitä mä käytän tällaisena
• 1:39:29
  vertailuesimerkkinä joka fysiikka atomipommi OK.
• 1:39:35
  Mä oikeastaan lähtisin tavallaan purkamaan näitä
• 1:39:38
  synteettisebiologian uhkakuvia niin kuin 2 asiaa mitä pitää
• 1:39:44
  tavallaan muistaa ja ajatella. Se ensimmäinen asia mikä on niin
• 1:39:53
  kun tavallaan tärkeä tiedostaa on se, että synteettinen
• 1:39:57
  biologia, kuten fysiikka. Se on työkalu.
• 1:40:03
  Se on työkalu, jota me käytetään tutkimuksessa.
• 1:40:08
  Se on työkalu, joka mahdollistaa tietyt asiat.
• 1:40:12
  Ja samalla kun se mahdollistaa tietyt asiat, niin se tietenkin
• 1:40:16
  mahdollistaa myös niiden potentiaaliset väärinkäytökset.
• 1:40:21
  Eli eli nyt on tää että tota noin tapahtuuko joku eri ko
• 1:40:25
  katastrofin vahingossa versus se mistä puhuttiin aikaisemmin että
• 1:40:29
  käyttääkö tätä joku tieten tahtoen tota noin.
• 1:40:35
  Vääriin tarkoituksiin eli nyt jo meidän tavallaan keskustelu
• 1:40:39
  jakautuu 2 eri niinku polkuun. Sitten toinen asia, minkä mä
• 1:40:47
  niin kun tavallaan tässä kohtaa alleviivaisin on että.
• 1:40:54
  Synteettisen biologian ala on niin valtavan laaja.
• 1:40:59
  Eikä se pelkästään kohdistu vaikka mikrobeihin, vaan meidän
• 1:41:03
  pitää ajatella, että tässä on mukana niin kuin mikrobit ja
• 1:41:06
  korkeammat tota noin organismit. Vaikka kasvijalostus ja sitten
• 1:41:11
  me voidaan siellä niinku ääripäässä mennä, niinku vaikka
• 1:41:13
  ihmisen jalostamiseen. Eli meillä on todella erilaiset
• 1:41:18
  kysymykset vaikka etiikassa tai ongelmissa kun me puhutaan
• 1:41:22
  mikrobeista versus kun me puhutaan ihmisen muokkaamisesta.
• 1:41:25
  Eli tavallaan tää kysymys ei ole helppo vastattava.
• 1:41:31
  Ja tota noin tälläkin hetkellä niin kun jos ajatellaan sitä,
• 1:41:35
  että synteettinen biologian työkalu, jossa jota me käytetään
• 1:41:39
  tälläkin hetkellä lääketeollisuudessa, me
• 1:41:41
  käytetään sitä elintarviketeollisuudessa
• 1:41:44
  erilaisten materiaalien kemikaalien tuottoon.
• 1:41:48
  Eli tavallaan ne. Alat, joihin tämä linkittyy on
• 1:41:52
  myös niin kuin hyvin laaja ja jokaisella alalla on omat
• 1:41:56
  eettiset tai tän tyyppiset kysymyksensä.
• 1:42:00
  Nyt eli tää on se taustatarina. Nyt mä palaan siihen sun
• 1:42:03
  originaalikysymykseen eli se että niinku tällaisessa jossain.
• 1:42:10
  Hollywood-katastrofielokuvassa, että joku tutkija tekee
• 1:42:13
  laboratoriossa kannan joka karkaa ja aiheuttaa
• 1:42:16
  ekkukatastrofin tai jonkun tämmöisen vastaavan.
• 1:42:20
  Tämä niin kun näkemys ja ajattelu, sehän on niin, kun
• 1:42:23
  liittyy hyvin pitkään pitkälti siihen tavallaan.
• 1:42:29
  Geeni muuntelun ja näiden työkalujen kehitykseen liittyvä
• 1:42:34
  niin kun yleiseen mielipiteeseen maailmassa.
• 1:42:38
  Paljonko niin kun tämä niin kun sanotaanko GMON vastaisuus
• 1:42:42
  sellaisilta tahoilta? Missä ei ole minkäänlaista
• 1:42:48
  käsitystä siitä, mikä on geeni, mikä on mutaatio, mitä nää
• 1:42:52
  työkalut tarkoittaa, mitä niillä voi tehdä?
• 1:42:55
  Eli tavallaan se on sellaista niin kun epätietoisuuden
• 1:42:58
  aiheuttamaa hysteriaa mikä siellä taustalla on.
• 1:43:02
  Ja toi kysymys on on kun suoraan just niin kuin sieltä maailmasta
• 1:43:08
  lähtöisin ja se on kysymys mitä pitääkin kysyä.
• 1:43:14
  Meidän kaiken tämän tutkimuksen. Tätä koekea toimintaa.
• 1:43:20
  Sitä säädellään tietenkin lainsäädännön tasolla.
• 1:43:23
  Kuka vaan ei saa. Tehdä.
• 1:43:28
  Tota noin geenimuunneltu ja organismeja lain mukaan ei saa.
• 1:43:32
  Eli se henkilö joka kotona yrittää tehdä jo siinä kohtaa
• 1:43:36
  rikkoo lakia. Onko näin?
• 1:43:38
  Tosiaan meillä on tota noin geenitekniikalla lautakunta ja
• 1:43:43
  tota noin tähän g geneettiseen muunteluun on lainsäädäntö.
• 1:43:47
  Kyllä meillä on Suomessa lainsäädäntö ja sitten meillä on
• 1:43:51
  toki niinku myös niinku EU tasolla lainsäädäntö mikä
• 1:43:55
  niinku. Eli yksityishenkilönä.
• 1:43:58
  Mä rikkoisin lakia jos mä yrittäisin muokata joku
• 1:44:01
  organismin keinoja kotona. Jos sun jos sun toiminta ei ei
• 1:44:05
  ole niin kun tota noin GMO lainsäädännön puitteissa
• 1:44:10
  toteutettua. OK.
• 1:44:14
  Eli tota noin mitä sä saat tehdä on että sä voit hakea pihalta
• 1:44:19
  muulta kokkareen. Sä voit eristää sieltä multa
• 1:44:22
  kokkareista maabakteereja ja sitten sä voit laittaa sinne
• 1:44:27
  kasvustoon jotain kemikaaleja jotka aiheuttavat mutaatioita
• 1:44:31
  sinne sun organismiin ja saat täten tehnyt
• 1:44:35
  mutanttiorganismeja, mutta se ei ole GMO lainsäädännön
• 1:44:39
  alaisuudessa. Mut jos sä spesifisesti haluat
• 1:44:44
  jonkun tietyn organismin tuota geeniä.
• 1:44:47
  Muokata joko poistaa sen tai lisätä sinne organismiin jotain
• 1:44:53
  niin silloin silloin sä et toimi lainsäädännön puitteissa.
• 1:44:57
  Mutta onko tilanne samanlainen ympäri maailman, että voisin
• 1:45:00
  kuvitella, että on sellaisia maita missä geenejä voi muokata
• 1:45:04
  liberaalimmille? Mä en mä en tiedä niin kun tota
• 1:45:07
  noin eri maissa on eri GMO lainsäädännöt paljonkin
• 1:45:12
  erilaista. Esimerkiksi amerikassa on
• 1:45:14
  todella erilainen, niin kun geneettisen muunteluun.
• 1:45:18
  Lainsäädäntö kun suomessa, mutta tota noin tosiaan meillä on
• 1:45:24
  geenitekniikkalaki ja tota noi geenitekniikan lautakunta sitten
• 1:45:29
  niin kun on on se se taho joka joka tota noin on tästä
• 1:45:35
  vastuussa. Ja sitten meillä on tota
• 1:45:37
  ruokavirasto fimea ja Suomen ympäristökeskus jotka valvovat
• 1:45:42
  näiden toimeenpanoa. Ja ja sitten mennään siihen,
• 1:45:46
  että nää erilaiset muuntelut ja erilaiset organismit ne jaetaan
• 1:45:53
  niin kuin erilaisiin tasoihin. Riippuen siitä mitä sä oot
• 1:45:57
  tekemässä, eli eli tavallaan nekään eivät näe muunnellut
• 1:46:02
  organismit eivät ole kaikki samalla tasolla.
• 1:46:05
  Eli meillä meillä on niinku tavallaan tämmöisiä niin
• 1:46:08
  sanottuja niin kun tason tai luokan yksi ja 2 muuntelut jotka
• 1:46:15
  on tavallaan semmoisia niin kun mistä ei ei nähdä olevan mitään
• 1:46:20
  selkeää haittaa. Esimerkiksi nää organismit ei
• 1:46:22
  ole patogeenisia, nää muokkaukset, ne mitä me tehdään.
• 1:46:26
  Ne luokitellaan sellaisiksi. Näistä ei ole niinku mitään
• 1:46:28
  erityistä vaaraa, kun taas sitten luokan 4 nää muunnut
• 1:46:33
  organismit. Siis se tarkoittaa, että meillä
• 1:46:35
  saattaa olla joku patogeeni tai me työskennellään sellaisten
• 1:46:37
  geenien kanssa joka liittyy jonkun organismin niinku
• 1:46:40
  patogeenisuuteen. Eli tässä lainsäädännössä on
• 1:46:43
  niinku jo niin kuin nää erilaiset muutokset ja erilaiset
• 1:46:48
  organismit jaoteltu tällaisiin niin kuin riskiluokkiin.
• 1:46:54
  Ja sitten jos mennään tohon sun kysymykseen että mitä jos se
• 1:46:58
  karkaa sieltä? Esimerkiksi meillä.
• 1:47:03
  Molekulaarisella kasvibiologialla Turun
• 1:47:07
  yliopiston bioteknologian laitoksella niin meidän meidän
• 1:47:09
  nää tota noin. Geneettisesti muokatut
• 1:47:14
  mikro-organismit niin ne. Kuuluu näihin luokkiin yksi ja
• 1:47:18
  2, joten niitä ei ole luokiteltu niinku erityisen vaaralliseksi.
• 1:47:23
  Ja jos me ajatellaan niin kuin näitä ominaisuuksia.
• 1:47:30
  Jota me sinne soluun pistetään tai otetaan pois niin hyvin
• 1:47:36
  harvoin. Ne liittyvät mihinkään, mistä
• 1:47:40
  olisi sille organismille mitään erityistä hyötyä.
• 1:47:45
  Yleensä niistä on niille organismille haittaa, joka
• 1:47:48
  tarkoittaa, että jos ne olisi luonnossa kilpailutilanteessa,
• 1:47:52
  ne heräisi kyllä auttamattomasti jalkoihin ja sen tähän liittyy
• 1:47:57
  vielä myös se, että ne muokattavat kannat on
• 1:48:01
  tyypillisesti tällaisia laboratoriokantoja, jotka on
• 1:48:05
  niin kun tavallaan. Alunperin suunniteltu ja
• 1:48:10
  muokattu ja niin kun kehitetty laboratoriokäyttöön.
• 1:48:15
  Mä luulen, että ne saisi turpaansa hyvin nopeasti.
• 1:48:19
  Jos ne niin kun tota noin päätyisivät labran ulkopuolelle
• 1:48:25
  niinku että tää on niinku se. Lähtökohta tää ei ole tietenkään
• 1:48:30
  se mikä me niin kun. Millä perusteella me sanotaan
• 1:48:37
  että hei hei ei ei hätää. Ne ei kuitenkaan selviä, mutta
• 1:48:40
  tää on niinku niinku vaan fakta, että niillä ei ole mitään
• 1:48:45
  tällaisia. Erityisominaisuuksia, jotka
• 1:48:49
  erityisesti parantaisivat niiden kilpailukykyä ulkona siten, että
• 1:48:55
  ne voisivat niin kun tota noin. Aiheuttaa tällaisen
• 1:49:01
  ekokatastrofin. Yksi tällainen tähän liittyvä
• 1:49:05
  asia, mikä aina on olemassa, on esimerkiksi
• 1:49:09
  antibioottiresistenssi. Eli eli tota noin.
• 1:49:14
  Me käytetään antibioottiresistenssi geenejä
• 1:49:18
  niinku tällaiseen seulontatarkoituksiin ja se on
• 1:49:22
  tärkeä työkalu, mutta se on myös semmoinen asia mistä esimerkiksi
• 1:49:26
  puhutaan paljon vaikka sairaalabakteereiden yhteydessä.
• 1:49:31
  Eli on olemassa sairaaloissa bakteereita, jotka selviävät
• 1:49:35
  antibioottien läsnäollessa ja ne selviävät antibioottien
• 1:49:40
  läsnäollessa sillä. Tota noin luonnossa tapahtuu
• 1:49:45
  tämmöistä geenien siirtoa organismilta toiselle ja
• 1:49:48
  tietyillä organismeilla on kykyä selvitä.
• 1:49:54
  Erilaisten antibioottien läsnäollessa ja nää sairaala
• 1:49:58
  sairaalabakteerit on kehittyneet siten, että siellä sairaalassa
• 1:50:02
  on tavallaan selektiopaine. Tää kun mä puhuin tästä
• 1:50:05
  evoluutiosta aikaisemmin eli siellä on paine mikrobeille
• 1:50:09
  kehittyä sellaisiksi, että ne eivät tota noin.
• 1:50:15
  Että antibiootit eivät niihin pure eli tää
• 1:50:18
  antibioottiresistenssi on aina semmoinen asia mistä puhutaan
• 1:50:22
  niin kun kun keskustellaan geneettisesti muokatuista
• 1:50:25
  mikro-organismeista, joita tutkimuskäytössä käytetään.
• 1:50:30
  OK eli jos tulkitsen oikein niin pidät erittäin about
• 1:50:33
  todennäköisenä sitä, että joku tällainen apokalyptinen bakteeri
• 1:50:38
  tai solu karkaisi labrasta. Niin, eli se se olisi.
• 1:50:43
  Joku patogeeni patogeeni joku. Patogeeni joku patogeeni mikä
• 1:50:48
  olisi sitten niin kuin muokattu vielä?
• 1:50:52
  Niin kuin vaarallisemmaksi kuin vastaavat luonnollisesti.
• 1:50:56
  Joo. No.
• 1:51:00
  Mä en tiedä miten paljon niinku maailmalla on esimerkiksi
• 1:51:03
  tällaisia tota noin kirjastoja missä säilytetään erilaisia
• 1:51:08
  patogeenejä, luonnollisia patogeeneja mitä ei ole muokattu
• 1:51:12
  eteenpäin. Eli jo periaatteessa se, että
• 1:51:18
  joku säilyttää niitä, jos unohdetaan muokkaukset.
• 1:51:22
  Se on tietenkin niin, kun tavallaan tällainen
• 1:51:25
  potentiaalinen riski. Toki tämmöiseen niin kun.
• 1:51:33
  Tota noin kun tutkitaan vaikka sitä että miten joku patogeeni
• 1:51:37
  vaikka leviää tai kun tutkitaan sitä, että mikä tekee niin kun
• 1:51:42
  tästä vaarallisemman kuin tästä. Niin jos sitä tutkitaan ja niitä
• 1:51:47
  muokataan, niin toki silloin on mahdollista, että sulla on joku
• 1:51:52
  tällainen kanta mikä on erityisen.
• 1:51:55
  Erityisen niin kun. Vaarallinen ja silloin mitä mitä
• 1:52:00
  vaarallisempia. Organismeja tutkitaan niin sitä
• 1:52:06
  tiukemmat ne lainsäädännölliset määräykset on, jos vaikka
• 1:52:11
  puhutaan niin kun tästä, niin kun suomen lainsäädännöstä.
• 1:52:17
  Eli jo jos me nyt ajatellaan sellaista tota noin sellaista
• 1:52:22
  maata missä tätä reguloidaan, missä yritetään välttää niitä
• 1:52:28
  näiden mahdollisuuksien ja työkalujen tuomia riskejä.
• 1:52:31
  Meillä esimerkiksi kun puhutaan niistä ei-vaarallisista tai siis
• 1:52:36
  niistä organismeista, mitkä on niiden luokan yks tai
• 1:52:40
  pahimmillaan luokan 2 organismia.
• 1:52:42
  Olisi luokkaa. Meillä on neljänkäytössä 4.
• 1:52:44
  Joo ja ja tota noin niin silloin meillä on esimerkiksi sen
• 1:52:48
  lisäksi, että meillä pitää olla niin kun luvat kunnossa
• 1:52:52
  geenitekniikkalain puitteissa. Eli eli tota noin siellä
• 1:52:58
  geenitekniikka lautakunnalla on tiedot niistä meidän
• 1:53:01
  organismeista mitä me tutkitaan. Niistä eri asioista, geeneistä,
• 1:53:06
  mitä me tutkitaan heillä on tiedot meidän tota noin
• 1:53:10
  laboratorioista. Heillä on kartat meidän
• 1:53:13
  laboratorioista. Mihin on merkattu, että tässä
• 1:53:15
  huoneessa tehdään tätä tässä huoneessa tehdään tätä ja niin
• 1:53:17
  edelleen. Niin niin näille eri tota noin
• 1:53:21
  vaikka laboratorio alueille on määrätty tietyt oikeudet ja
• 1:53:26
  rajoitteet meillä esimerkiksi. Pitää olla tota noin nämä labrat
• 1:53:32
  joissa näitä tehdään niin ne pitää olla lukossa ne labrat.
• 1:53:35
  Ja me ne tietyt laboratoriot niissä pitää olla ovissa
• 1:53:40
  sulkumekanismi joka sulkee sen oven automaattisesti.
• 1:53:43
  OK meillä pitää olla sterilointivalmiudet samassa
• 1:53:49
  rakennuksessa. Olisiko jopa niin että samassa
• 1:53:52
  kerroksessa eli meillä pitää olla autokraavit ja muu
• 1:53:56
  jätteidenkäsittelyjärjestelmä siellä niin kuin samassa
• 1:53:59
  paikassa? Missä näitä juttuja tehdään.
• 1:54:02
  Meillä pitää olla niinku tietynlaiset
• 1:54:05
  steriilityöskentelytilat. Meillä pitää olla tietynlaiset
• 1:54:09
  viemäröintijärjestelmät niin edelleen ja meillä pitää olla
• 1:54:12
  kuvailtu se, että miten me esimerkiksi näissä meidän
• 1:54:15
  kokeiden yhteydessä niin kun. Lopulta.
• 1:54:21
  Tota poistetaan tai päästään eroon niistä soluista miten me
• 1:54:25
  tapetaan ne meidän solut me ei todellakaan kaadeta niitä
• 1:54:29
  viemäriin ja niin edelleen. Eli eli.
• 1:54:33
  Lainsäädännössä. On niin kun riskitasoon nähden
• 1:54:39
  sovellettu erilaisia tällaisia. Niin kun tota noin.
• 1:54:46
  Erilaisia. Toteutuksia, jotka sitten
• 1:54:49
  vähentäisi minkään mahdollisen riskin tota noin toteutumista.
• 1:54:55
  Eli me vaikka meidän. Ne tason yksi ja 2 organismit,
• 1:55:03
  vaikka niitä ei pidetä niin kun tota noin.
• 1:55:07
  Sillä lailla vaarallisina, että ne aiheuttaisi mitään
• 1:55:10
  ympäristökatastrofeja tai mitään niinku sairausepidemioita niin
• 1:55:15
  niin silti niitä ei päästetä elävänä mihinkään.
• 1:55:20
  Eli kaikki tämä toiminta on niin sanotusti containd use eli niin
• 1:55:24
  kuin suljettu systeemi. Siten meidät meidän niitä
• 1:55:29
  mikrobeja ei päästetä elävänä ulos mihinkään.
• 1:55:33
  Pitkä kysymys ja tällä tai pitkä vastaus ja tälläkin mä pystyn
• 1:55:39
  niin kun ainoastaan koskettamaan pientä pientä aluetta.
• 1:55:43
  Osaa tästä sun niin kuin kysymyksestä, mutta ehkä se
• 1:55:46
  vastasi johonkin. Kyllä se vastaa aika hyvin ja
• 1:55:51
  tietenkin voi vain toivoa, että muualla maailmassa noudatetaan
• 1:55:54
  samoja varotoimenpiteitä. Mun intuitioon sanoa, että näin
• 1:55:59
  ei välttämättä ole. Se se on tota noin.
• 1:56:03
  Varmasti juuri näin. Pitää mä palaan takaisin siihen,
• 1:56:06
  että tämä on työkalu. Ja niin kun jos.
• 1:56:13
  Joku on sitä mieltä, että niin kun geenitekniikan menetelmät ja
• 1:56:20
  synteettinen biologia tulisi. Kieltää sillä perusteella, että
• 1:56:26
  sillä voi tehdä pahaa. Niin se on yksi vahva argumentti
• 1:56:33
  kuin se, että fysiikka pitäisi kieltää, koska sillä voi tehdä
• 1:56:38
  vahvaa. Ja itse asiassa matematiikka
• 1:56:40
  pitäisi myös kieltää, koska sillä pystyy myös tekemään pahaa
• 1:56:45
  kuten myös tietotekniikka. Ja usein tässä kohtaa mä vielä
• 1:56:53
  niinku pisteenä IN päälle. Muistutan että.
• 1:56:56
  Raudan käyttäminen pitäisi kieltää, koska sillä voi tehdä
• 1:57:00
  pahaa. Sä voit valmistaa vasaran jolla
• 1:57:02
  voi lyödä toista päähän eli. Se ei perusteena toimi.
• 1:57:10
  Ja yksi näistä asioista, mitä niin kun usein kysytään että
• 1:57:15
  onko niin kun? Tutkijana näyttääkö selvältä,
• 1:57:20
  että positiiviset hyötykäyttö niin kun mahdollisuudet?
• 1:57:26
  Painaa vaakakupissa enemmän kuin riskit.
• 1:57:30
  Niin totta kai. Se on niinku aivan selvä.
• 1:57:33
  Ihmiskunta on valtavien niin kuin ongelmien edessä.
• 1:57:39
  Meillä on paljon asioita, jotka meidän pitää ratkaista, mitkä
• 1:57:44
  liittyy niin kuin ihmisen perustarpeisiin liittyy.
• 1:57:48
  Ruuan saatavuuteen liittyy erilaisten niin kuin tavallaan.
• 1:57:55
  Lääke tai lääketeollisuuden ja lääkealan kehitykseen.
• 1:58:01
  Liittyy. Uusiutuvien, kemikaalien ja
• 1:58:06
  polttoaineiden ja materiaalin valmistukseen.
• 1:58:09
  Jos me halutaan päästä eroon öljystä ja niin edelleen.
• 1:58:11
  Eli meillä on valtavasti tällaisia niin kuin.
• 1:58:15
  Koko ihmiskuntaa koskettavia. Ongelmia, joihin meillä tällä
• 1:58:21
  hetkellä ei ole ratkaisuja, mutta joihin tärkeänä niinku
• 1:58:26
  osaratkaisuna synteettinen biologia voi todellakin
• 1:58:31
  kriittisesti auttaa ja auttaa tänä päivänäkin.
• 1:58:36
  Eli eli tavallaan niin kun se on työkalu, jota voidaan käyttää
• 1:58:41
  ihmiskunnan hyväksi eri aloilla ja ja.
• 1:58:46
  Meidän niin, kun tutkijoiden semmoisena pitkän aikavälin
• 1:58:51
  niinku toiveena olisikin, että a me saamme.
• 1:58:57
  Ihmiskuntaa opetettua ja niin kun vietyä tätä niin kun tietoa
• 1:59:03
  eteenpäin, jotta ymmärrettäisiin että minkälaisesta työkaluista
• 1:59:06
  on kyse. Ettei se suhtautuminen niin kun
• 1:59:10
  perustuisi just näihin hollywood-uhkakuviin.
• 1:59:15
  Ja samalla koska niin kun suuren yleisön tietoisuus ja hyväksyntä
• 1:59:22
  ja ymmärrys vaikuttaa kaikkeen, niin tää hyvin nopeasti
• 1:59:26
  linkittyy niinku lainsäädäntöön ja lainsäädännön kehitykseen.
• 1:59:31
  Tällä hetkellä niin kun EU, ssa lainsäädäntö on niin kun todella
• 1:59:36
  tavallaan monessa kohtaa takapajuista sen takia, että ne
• 1:59:40
  niinku lainsäädäntö on monelta osin vanhentunutta ja perustuu
• 1:59:45
  niin kun. Asioihin.
• 1:59:52
  Ennakkoluuloihin ja asioihin, joita ei.
• 1:59:56
  Aikaisemmin ole tiedetty ja tällä hetkellä tää lainsäädäntö
• 2:00:00
  on aika suuressa muutospaineessa ja asiat menevätkin eteenpäin ja
• 2:00:04
  oikeaan suuntaan. Eli yksi tällainen hyvin tärkeä
• 2:00:08
  tutkijoiden tämän hetken tehtävä on viedä tätä tavallaan
• 2:00:13
  informaatiota ja tietoa eteenpäin ja meilläkin on niin
• 2:00:17
  kun tutkijoita, jotka ovat hyvin läheisesti linkittyneet siihen,
• 2:00:23
  että tarkoitus on. Viedä tietoisuutta eteenpäin
• 2:00:27
  niin, että lainsäätäjät ja päättäjät.
• 2:00:30
  Pystyvät perustelemaan ja perustamaan nää tulevaisuuden
• 2:00:34
  niinku kehityssuunnat ja lainsäädännön tosiasioihin sen
• 2:00:39
  sijaan että ne perustuisi johonkin muuhun ja ja tota noin
• 2:00:44
  tällä hetkellä se lainsäädäntö on todella sanotaanko tiukkaa ja
• 2:00:50
  jopa monilta kohdin rajoittavaa. Ja tota noin siinä ollaan vaan
• 2:00:57
  varovaisia. Se lähtee siitä.
• 2:01:01
  Ja ja tota noin. Yhteensä tavallaan tämä.
• 2:01:09
  Ymmärrys siitä mitä geenit on ja mitä tää nää työkalut tarkoittaa
• 2:01:14
  ja mitkä ne mahdollisuudet on ja mitkä ne riskit on niin niitä
• 2:01:18
  pitääkin. Niin kun puida ja keskustella
• 2:01:23
  keskustella, se ei pelkästään niin kun tutkijoiden
• 2:01:28
  sisäpiirissä vaan niin kun laajemmin.
• 2:01:32
  No tutkijoilla on oma kanta näihin asioihin.
• 2:01:37
  Sääntelijällä on tietenkin omat intressit pelissä niinku
• 2:01:40
  politiikka, mutta sitten suurella yleisöllä on monesti
• 2:01:44
  ennakkoluuloja esimerkiksi ekokatastrofien suhteen, niin
• 2:01:49
  miten vastaisit näihin huoliin? Kuten tuossa aikaisemmin
• 2:01:55
  selitin, niin riippuen siitä organismin.
• 2:02:01
  Tota noin arvioidusta vaarallisuudesta ja näistä
• 2:02:06
  tehdyistä muokkauksista, niin meillä on erilaisia
• 2:02:10
  varotoimenpiteitä, joita sovelletaan.
• 2:02:14
  Ja silloin jos on jossain laboratoriossa työskennellään
• 2:02:18
  tämmöisen hyvinkin vaarallisen potentiaalisesti patogeenisen
• 2:02:23
  tai muun. Organismin kanssa.
• 2:02:27
  Niin silloin tyypillisesti. Siihen muunteluun vaaditaan myös
• 2:02:34
  tällaisia erilaisia. Geneettisiä.
• 2:02:39
  Muutoksia, jotka liittyy nimenomaan näiden riskien
• 2:02:43
  huomioimiseen ja minimoimiseen. Eli saattaa esimerkiksi olla,
• 2:02:48
  että meillä on organismi, jota muokataan laboratoriossa, mut se
• 2:02:53
  on muokattu sellaiseksi, että se kyseinen organismi ei pysty
• 2:02:58
  elämään ilman jonkun tietyn kemikaalin läsnäolon vaikka eli.
• 2:03:04
  Se pystyy ainoastaan niissä tarkkaan määritetyissä
• 2:03:08
  laboratorio-olosuhteissa elämään.
• 2:03:11
  Eli jos se pääsee karkuun se ei elä.
• 2:03:13
  Siellä ei ole sitä kemikaalia tai saattaa olla että tietyn
• 2:03:17
  kemikaalin. Läsnäolo tai.
• 2:03:23
  Se, että sitä ei ole paikalla niin aiheuttaa sen, että se solu
• 2:03:27
  tappaa itsensä. Eli meillä on tämmöisiä
• 2:03:29
  erilaisia killswitch mekanismeja, joita joita voidaan
• 2:03:33
  niin kun käyttää erilaisiin tällaisiin
• 2:03:36
  selektiotarkoituksiin. Eli toisin sanoen nämä riskit
• 2:03:42
  pyritään realistisesti ottamaan huomioon tällä tieteenalalla
• 2:03:47
  silloin kun toimitaan vastuullisesti.
• 2:03:49
  Eli toki tässä keskustelussa nyt puhutaan vastuullisesta
• 2:03:54
  vastuullisesti tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta.
• 2:03:59
  Joo. Entäs tämmöiset konkreettiset
• 2:04:02
  esimerkit niin kuin geenimuunneltu ruoka
• 2:04:06
  henkilökohtaisesti satun tuntemaan myös sellaisia
• 2:04:09
  henkilöitä, jotka vastustavat geenimuunneltua ruokaa.
• 2:04:15
  Joskus jopa vainonharhaisesti. Ja heidän perustalot ovat joko
• 2:04:22
  sellaisia, että joku on jossakin sanonut jotakin.
• 2:04:27
  Tai sitten se on ihan vaan sellaista.
• 2:04:30
  Vaimoharhaista, että se ei perustu.
• 2:04:33
  Kuin joihinkin. Sellaisia subjektiivisen
• 2:04:37
  uhkakuviin joilla ei ole mitään sellaista tieteellistä
• 2:04:40
  alkuperää. Niin.
• 2:04:43
  Onko tämä jotenkin kuitenkin tieteellisesti perusteltuja
• 2:04:47
  pelkoja? Miten sä suhtaudut niihin?
• 2:04:51
  Tämä niin kun. Ruokaan.
• 2:04:56
  Ja ihmisravintoon liittyvä kysymys on niin kuin ihan oma
• 2:05:01
  tavallaan tällainen osa-alueensa tässä kaikessa synteettisen
• 2:05:05
  biologiaan liittyvässä jutussa nimenomaan sen takia, että
• 2:05:08
  siihen liittyy juuri niin kuin tavallaan se on suoraan
• 2:05:12
  kosketuksissa ihmiseen ja siihen liittyy niin kuin tällaisia
• 2:05:16
  hyvin suuria. Epäilyjä paljon enemmän kuin
• 2:05:20
  esimerkiksi siihen, että onko tämä lääkeainemolekyyli.
• 2:05:24
  Tämä antibiootti jota syön. Onko se tehty GMO organismissa?
• 2:05:30
  Se on paljon niin kun sanotaanko.
• 2:05:35
  Vähäpätöisempi kysymys kun se, että liittyykö geenimuuntelu
• 2:05:39
  jotenkin minun syömään ruokaan ja tota noin tähänkään ei voi
• 2:05:46
  vastata helposti yksi lauseella vaan pitää ajatella erilaisia
• 2:05:50
  skenaarioita. Mitä se tarkoittaa, että joku on
• 2:05:54
  geenimuonneltu joku ravinto? Mä haluan ottaa tähän yksi
• 2:06:00
  esimerkin mikä on suht lähellä mikä on niinku tavallaan
• 2:06:04
  poikkeus, esimerkiksi EU, ssa tai tällainen niin kun esimerkki
• 2:06:08
  siitä, että lainsäädäntö menee eteenpäin joka tässä kyseessä on
• 2:06:13
  siis tällainen geenimuunneltu rapsi.
• 2:06:18
  Jota tässä tapauksessa ei käytetä ihmisravinnoksi.
• 2:06:24
  Vaan se käytetään ravinnoksi kalan kasvatuksessa.
• 2:06:29
  Ja ihminen syö sitten sitä kalaa.
• 2:06:32
  Eli lyhyesti selitettynä. Kun kasvatetaan kaloja, lohta
• 2:06:41
  tarhataan niin silloin yksi tällainen rajoittava tekijä,
• 2:06:47
  mikä vaikuttaa siihen, että mitä minkälaista tota kalaa ja
• 2:06:51
  paljonko saadaan on omega 3 rasvahappo.
• 2:06:55
  Siis monet on varmaan kuullut omega 3 rasvahapposta ja ostaa
• 2:06:59
  sitä apteekista ja tai citymarketista ja syö itsekin.
• 2:07:03
  Eli tää on siis tietynlainen rasvahappo mikä mitä ne kalat
• 2:07:07
  tarvitsevat ja joita joita pitää antaa niille ravinnossa.
• 2:07:12
  Perinteisesti tämä omega-kolmarasvahappo
• 2:07:16
  kalanviljelyyn on eristetty kaloista eli otettu jotain kalaa
• 2:07:24
  ja eristetty omega 3 rasvahappoa ja laitettu se sinne kalojen
• 2:07:28
  ravintoon, jolloin nää tarhattavat kalat saa tämän on
• 2:07:32
  eka 3 rasvahapon kasvaakseen OK. Nyt norjassa.
• 2:07:40
  Pari vuotta sitten meni läpi tällainen laki, että
• 2:07:44
  geneettisesti muu muunneltu rapsi, jota siis käytetään.
• 2:07:48
  Meilläkin rapsiripsiä ja rapsia ihan tämmöisen niin kuin
• 2:07:52
  ruokaöljyn valmistamiseen, niin tämä kyseinen muunneltu rapsi on
• 2:07:58
  rapsi, jossa siellä ruoka öljyn seassa on omega 3 rasvahappoja.
• 2:08:05
  Jolloin. Sen sijaan, että me eristetään
• 2:08:09
  sitä kaloista ja annetaan sitä kaloille, niin me.
• 2:08:13
  Eristetään sitä omega 3 niistä muunnelluista raps rapsista ja
• 2:08:18
  annetaan kaloille, jonka jälkeen kalat kasvaa hyvin ja me saamme
• 2:08:22
  kalaa syödäksemme. Ja tota noin tämä systeemi on
• 2:08:27
  erittäin tehokas. Ja tota noin nämä tää rapsi
• 2:08:33
  pystyy normaalisti kasvaessaan valmistamaan hyvin tehokkaasti
• 2:08:39
  tätä omega-kolme rasvahappoa. Nyt tärkeä tässä on.
• 2:08:45
  Niin kuin hypätä siihen, että mitä se tarkoittaa, että meillä
• 2:08:48
  on mutanttikasvi, joka pystyy tekemään omega 3 rasvahappoa,
• 2:08:53
  mikä se käytännössä se mutantti on tämä kyseinen tota noin
• 2:08:59
  synteettisellä biologialla valmistettu mutanttikasvi.
• 2:09:05
  Yksinkertaistetusti selitettynä. Omega 3 se tarkoittaa ainoastaan
• 2:09:12
  kemiallisesti sitä, että missä kohtaa sitä rasvahappoa on
• 2:09:17
  kaksoissidos kemiallinen kaksoissidos 2 hiiliatomin
• 2:09:22
  välillä. Se on niinkin tota noin
• 2:09:26
  arkipäiväinen asia. Omega 3 liittyy kemiallisen
• 2:09:30
  kaksoissidoksen paikkaan tietyssä rasvahappomolekyylissä.
• 2:09:35
  Vaan. Ja tämä kyseinen geenimuunneltu
• 2:09:38
  rapsi. Sitä on geenimuunnelltu siten,
• 2:09:43
  että sinne kasviin on viety geeni tai geenejä.
• 2:09:52
  Jotka koodaavat sellaista entsyymiä.
• 2:09:56
  Joka pystyy tekemään. Kaksoissiduksen tiettyyn kohtaan
• 2:10:02
  sitä rasvahappomolekyyliä. Eli tämä hieno muunneltu kyky
• 2:10:10
  liittyy yksi. Kaksoissidoksen tekemiseen
• 2:10:16
  tiettyyn rasvahappoon. Mitä se solu valmistaa
• 2:10:20
  muutenkin? Muistaakseni tän tota noin
• 2:10:24
  kannan kehityksessä on käytetty sinne.
• 2:10:28
  Muistaakseni olisiko 5 tämmöistä geneettistä muokkausta tehty ja
• 2:10:34
  osa näistä geeneistä jotka liittyy näiden kaksoissidosten
• 2:10:37
  tekemiseen on jostain muista organismeista.
• 2:10:42
  Eli. Nyt kyse kuuluu.
• 2:10:46
  Jos syömme tätä rapsia. Ihmiset me ihmiset.
• 2:10:52
  Niin miten se poikkeaa siitä alkuperäisestä?
• 2:10:56
  Ei mutantti rapsista se poikkeaa siten, että siellä ei.
• 2:11:02
  Siellä on nyt ne muutamat entsyymit jotka kykenevät
• 2:11:06
  tekemään. Tähän valmistettavaan
• 2:11:09
  rasvahappomolekyyliin, kaksoissidokset ja sitten siellä
• 2:11:13
  solussa on tätä omega 3 rasvaahappoa.
• 2:11:18
  Kysymys kuuluu, onko siitä jotain haittaa että ihminen
• 2:11:23
  söisi suoraan niitä? Onko siitä jotain haittaa, että
• 2:11:27
  ihminen syö rapsia tai rapsiöljyä, joka on valmistettu
• 2:11:32
  täten muokatusta organismista? Eli tää on niin kun tämmöinen
• 2:11:36
  yksi esimerkki tästä, että hyvin äkkiä sellaisesta niin kun
• 2:11:41
  isosta eettisestä kysymyksestä. Tuleekin hyvin arkipäiväinen.
• 2:11:47
  Geenit eivät ole toksisia. Me syömme geenejä koko ajan, eli
• 2:11:54
  eli toisin sanoen niinku geenejä ei pidä missään nimessä pelätä.
• 2:11:58
  Geenit on vaan niin kun luonnossa joka paikassa olevia
• 2:12:02
  tota noin molekyylejä niinku kaikki muutkin molekyylit meidän
• 2:12:06
  ympäristössä. Eli tota noin se, että joku
• 2:12:11
  vastustaa geenimuunnelltua ruokaa.
• 2:12:14
  Niin se vastaus siihen, että onko siihen perusteita.
• 2:12:19
  Niin. Osaltaan vastaus on, että
• 2:12:24
  tietyissä tapauksissa se on niin kun vaan että ei ymmärretä
• 2:12:28
  tiedetä mistä on kysymys, mutta pitää samaan hengenvetoon sanoa
• 2:12:33
  se että. Niin kun tämmöiset eettiset
• 2:12:38
  rajat voi hyvin nopeasti tulla niin kun.
• 2:12:42
  Esille tai pintaan siinä, että vaikka jos me valmistetaan
• 2:12:46
  geneettisesti muokattuja lohia. Jotka joita on muokattu siten,
• 2:12:52
  että me saadaan esimerkiksi niiden kasvua lisättyä
• 2:12:56
  valtavasti niin, että sen sijaan että ne olisi semmoisia
• 2:12:59
  tavallisia normaaleja lohia, niin ne on semmoisia valtavia
• 2:13:02
  mutanttihirviölohoja mitkä on niinku 5 kertaa isompia.
• 2:13:07
  Niin silloin puhutaan jo eri asiasta ja ja myös tää niin kun
• 2:13:13
  lainsäätely ja suhtautuminen niin kun eroaa.
• 2:13:18
  Eli. Lyhyesti vastattuna siihen ei
• 2:13:22
  ole yksi spesifistä vastausta, että joo vai ei vaan pitää niin
• 2:13:28
  kun tavallaan ottaa kukin esimerkkitapaus erikseen
• 2:13:33
  käsiteltäväksi ja miettiä onko tässä tapauksessa niin kun tälle
• 2:13:39
  keskustelulle tarvetta? Vai eikö ole, koska niitä
• 2:13:43
  esimerkkejä voi olla hyvin laajalti.
• 2:13:46
  Tota noin laidasta laitaan. Ja tässä kohtaa, koska avasit
• 2:13:50
  pandoran lippaan niin pitää ottaa niin kun pöydälle.
• 2:13:55
  Esimerkki tämmöisestä. Geneettisestä muokatusta
• 2:13:59
  riisistä kun golden rice, oletko kuullut?
• 2:14:04
  Olen kuullut ja olen syönyt kyllä.
• 2:14:06
  Olet okei, mä en mä en ole koskaan tota noin syönyt, mutta
• 2:14:10
  tiedän tän tarinan suht hyvin. Eli tää liittyy siis
• 2:14:16
  geneettisesti muunneltuun ruokaan, jota ihmiset syövät tai
• 2:14:21
  tai jota me niin kun. Haluaisimme, että ihmiset
• 2:14:24
  syöisivät. Golden rais on tämmöinen
• 2:14:27
  esimerkkitapaus mistä on niin kuin ollut eettistä ja
• 2:14:31
  lainsäädännöllistä keskustelua jo hyvin pitkään.
• 2:14:35
  Joissain maissa se on sallittu. Joissain maissa se ei ole
• 2:14:39
  sallittua. Esimerkiksi olisiko USA, ssa
• 2:14:41
  kanadassa, uudessa-seelannissa sitä on myynnissä monissa maissa
• 2:14:45
  sitä ei ole myynnissä ja tarina on lyhykäisyydessään tämä.
• 2:14:51
  Kyse on siitä, että ollaan siirretty riisin siihen
• 2:14:57
  syötävään osaan. Geeni tai geenejä, jotka
• 2:15:04
  mahdollistavat sen, että sinne riisin jyvä muodostuu semmoista
• 2:15:10
  yhdistettä minkä nimi on beeta karoteeni.
• 2:15:14
  Ja tota noin se tekee niistä riiseistä keltaisen värisiä.
• 2:15:19
  Ja siksi sen nimi on gold and rice kyllä ja tää beeta
• 2:15:23
  karoteeni. On a-vitamiinin esiaste eli kun
• 2:15:27
  syömme tätä beetakaroteenia tai beetakaroteenia sisältävää
• 2:15:32
  riisiä, niin meidän aineenvaihdunnassa se muuntuu a
• 2:15:36
  vitamiiniksi. Ja hyvin.
• 2:15:40
  Laajalti maailmassa ihmiset varsinkin lapset ovat herkkiä
• 2:15:45
  tälle kärsivät a vitamiinin puutteesta.
• 2:15:49
  Se on yksi tota noin. Rasvaliukoinen.
• 2:15:53
  Vitamiini ja se liittyy esimerkiksi näön kehittymiseen
• 2:15:58
  ja siihen, että a vitamiinin puute voi johtaa lopulta
• 2:16:02
  sokeutumiseen ja jopa kuolemaan. Eli jos syöt.
• 2:16:07
  Tätä golden rise riisiä niin saat a vitamiinin esiastetta,
• 2:16:13
  jolloin tämä a vitamiinin puutteeseen liittyvä ongelma on
• 2:16:17
  pois pyyhkeisty. Ja tota noin tässä itse jos
• 2:16:21
  mennään siihen niin kuin geneettiseen muunteluun eli tää
• 2:16:24
  on se niinku peruste miksi se on kehitetty ja siitä on monta eri
• 2:16:28
  variaatiota ja tässä niinku aluksi saatiin tuottamaan vähän
• 2:16:32
  sitä beetakaroteenia myöhemmin enemmän.
• 2:16:34
  Eli tää itse geneettinen muokkauskin on tehty monessa eri
• 2:16:39
  vaiheessa. Ja mikä tässä keskustelussa
• 2:16:43
  omasta mielestäni on? Mielenkiintoista on, että riisi.
• 2:16:48
  Luonnostaan. Pystyy valmistamaan
• 2:16:51
  beetakaroteenia. Mutta se riisi valmistaa sitä
• 2:16:55
  beetakaroteenia eri paikassa, kun siellä riisissä esimerkiksi
• 2:16:59
  lehdissä. Eli toisin sanoen.
• 2:17:04
  Lyhykäisyydessään me ollaan siirretty kasvin sisällä kyky
• 2:17:09
  valmistaa beetakaroteenia tuolta.
• 2:17:12
  Lehdistä sinne riisin jyvään ja mehän emme syö riisin lehtiä.
• 2:17:17
  Me syömme niitä riisin jyviä kyllä ja.
• 2:17:23
  Tän tehokkaan tehokkaasti. Muokatunnan siellä on myös muita
• 2:17:27
  muutoksia. Sinne on tuotu myös geenejä
• 2:17:31
  muualta jotta tää niin kun beetakaroteen niin biosynteesi
• 2:17:34
  saataisiin tehokkaaksi. Mutta tämä on niin kun.
• 2:17:39
  Seilannut puolesta ja toiseen maailmalle.
• 2:17:42
  Tää on semmoinen niin kuin geenimuunnellun ruuan eettisiin
• 2:17:48
  kysymyksiin liittyvä esimerkkitapaus vuosikymmeniä.
• 2:17:52
  Tästä on paljon julkaisuja jossa punnitaan sekä tätä eettistä
• 2:17:58
  puolta että sitten tätä niin kuin ihan vaan biokemiallista
• 2:18:03
  tieteellistä puolta. Ja oman mielipiteenäni on se,
• 2:18:08
  että tottakai se pitäisi olla niin kun tota noin meillä
• 2:18:14
  saatavilla ravintona. Mutta samaan hengenvetoon pitää
• 2:18:19
  aina muistuttaa, että silloin kun meillä on kyse joko
• 2:18:22
  viljelykasveista joita on muunneltu tai ruuasta, niin
• 2:18:26
  pitää muistaa, että silloin kun tähän keskusteluun tulee mukaan
• 2:18:30
  esimerkiksi tällaisten tota isojen monikansallisten.
• 2:18:35
  Yritysten patenttilait ja muut tällaiset millä tavalla
• 2:18:40
  pystytään riistämään. Ihmiskuntaa niin kuin patenttien
• 2:18:45
  kautta, niin silloin meillä on. Uusi paletti eettisiä yms.
• 2:18:51
  Kysymyksiä, mitkä ei enää oikeastaan liity siihen
• 2:18:54
  geenimuunteluun juttuun vaan johonkin aivan muuhun.
• 2:18:57
  Eli mutta mutta, sitä sitä on mahdotonta erottaa siitä
• 2:19:01
  keskustelusta. Kyllä joo se avainfraasi mitä sä
• 2:19:05
  käytit ennen tätä puheenvuoroa joka liittyy golder wrisiin
• 2:19:10
  olisi se, että geenit eivät itsessään ole toksisia.
• 2:19:14
  Ja ehkä siihen liittyy just paljon väärinkäsityksiä.
• 2:19:18
  Että ihmiset, jotka vastustavat geenimuunneltua ruokaa, uskovat
• 2:19:23
  siihen, että uudet geenit olisivat nimenomaan toksisia ja
• 2:19:26
  tavallaan tai toisella muokkaisivat heidän omia
• 2:19:28
  geenejä. Niin mun mielestä tää on hyvä
• 2:19:31
  asia nostaa vielä kerran esille mä toistan vaan sen asian mitä
• 2:19:35
  sä oot sanonut, koska tää on se mikä luo väärinkäsityksen.
• 2:19:39
  Juuri näin. Eli että tavallaan toi.
• 2:19:43
  Kommentti liittyi siihen. Että aina kun vaikka punaiset
• 2:19:48
  omenaa. Niin syöt omenan geenejä.
• 2:19:56
  Jokaisessa solussa. On geenejä DNA ta.
• 2:20:01
  Aina kun syöt mitä vaan. Eläinperäistä tai kasviperäistä
• 2:20:08
  siellä on geenejä. Sen kyseisen organismin geenejä
• 2:20:13
  piste joka kerta jokaisella puraisulla.
• 2:20:16
  Se että onko siihen omenaan jota juuri puraisit, jossa on valtava
• 2:20:22
  määrä geenejä. Onko siihen omenaan siirretty
• 2:20:27
  vielä yksikään jostain muusta organismista, jota voisit syödä
• 2:20:32
  seuraavaksi? Niin kyse on siitä et niinku et
• 2:20:36
  onko siitä itsessään haittaa. Ne ovat vain geenejä.
• 2:20:42
  Se on DNA, ta. Mitä sinä syöt?
• 2:20:46
  Silloin kun puhutaan myös joskus sanotaan, että joku geeni on
• 2:20:51
  toksinen niinku meidän tutkimusalalla, mut silloin
• 2:20:54
  viitataan siihen, että se geeni mikä me siirrettiin tähän
• 2:20:59
  organismiin koodaa jotain entsyymiä joka katalysoi jotain
• 2:21:06
  reaktiota. Joka on sille organismille
• 2:21:10
  haitallinen. Eli toisin sanoen se on sille
• 2:21:16
  kyseiselle sen toiminta on sille kyseiselle tota noin
• 2:21:21
  organismille haitallinen. Meillä voi olla erilaisia
• 2:21:25
  sellaisia. Tota noin tuotteita, joita
• 2:21:29
  esimerkiksi meidän ruoansulatus ei hyvin pysty käsittelemään ja
• 2:21:35
  esimerkiksi otetaan esimerkiksi palkokasvit.
• 2:21:38
  Jos syöt paljon hernekeittoa mitä tapahtuu?
• 2:21:42
  Se liittyy siihen, että meidän ruoansulatus ei välttämättä
• 2:21:45
  pysty käsittelemään kaikkea, mitä me lävitsemme pistämme,
• 2:21:50
  mutta tämä niin kun ei liity siihen, niin kun tota tota
• 2:21:57
  tavallaan geenimuuntelun. Plussiin tai miinuksiin, mut
• 2:22:02
  toki me voimme esimerkiksi niin kun muokata.
• 2:22:08
  Ruoan ominaisuuksia. Synteettisen biologian avulla.
• 2:22:13
  Mä mä en tässä niin kun lyhyessä keskustelussa pysty menemään
• 2:22:18
  siihen, että niin kun mikä tulevaisuuden lainsäädännön
• 2:22:23
  kannalta olisi parasta ja mihin kuuluu vetää ne viivat.
• 2:22:27
  Olen sitä mieltä, että tavallaan tätä tieteenalaa ja jokaista
• 2:22:31
  esimerkkitapausta jokaista niin kun.
• 2:22:36
  Mahdollisuutta muokata vaikka tulevaisuuden ruokakasveja pitää
• 2:22:40
  erikseen. Pohtia käsitellä sekä
• 2:22:43
  tieteelliseltä että eettiseltä kannalta ja tehdä sen
• 2:22:47
  perusteella. Päätökset suurin ongelma tällä
• 2:22:50
  hetkellä on, että monet lainsäädännön pykälät eivät ole
• 2:22:56
  tavallaan eivät ota kaikkia näitä niinku asioita huomioon.
• 2:23:02
  Eli eli tota noin. Se lainsäädännön.
• 2:23:11
  Säätäminen semmoiseen muotoon, että se vastaisi nykytarpeita
• 2:23:18
  niin se on. Se on pakollista.
• 2:23:20
  Se on välttämätöntä, mutta ei ole mitään yksi vastausta.
• 2:23:26
  Siihen, että miten se pitäisi tehdä.
• 2:23:28
  Eli eli jokainen eri niin kun tapaus pitää ottaa erikseen
• 2:23:32
  huomioon. Tällä hetkellä geenimuunnellut
• 2:23:36
  niinku ruokakasvit niin niin ne ne eivät ole tota noin
• 2:23:42
  mahdollisia. Meillä täällä me ei voida
• 2:23:44
  viljellä sellaisia ja tämä tai nämä norjankin tapaus missä
• 2:23:48
  tehdä viljellään geenimuunneltua rapsia niin sekään ei mene
• 2:23:52
  suoraan ihmisen käyttöön vaan välillisesti kalojen kautta.
• 2:23:56
  Kun sanot täällä niin tarkoitatko suomea?
• 2:23:58
  Mä tarkoitin nyt niin kun. Euroopassa ehkä eli eli eli us
• 2:24:03
  USA, ssa tää niinku geenitekniikkalait on
• 2:24:05
  huomattavasti höllemmät. Liittyen nimenomaan niin kun
• 2:24:10
  ruoanvalmistamiseen. Eli me käytämme esimerkiksi
• 2:24:14
  sellaisia kalaruokia, jotka on tuotettu jossain muualla kuin
• 2:24:17
  EU, ssa. Ja me voimme siis niitä
• 2:24:20
  hyödyntää, mutta itsemme emme saa niitä valmistaa.
• 2:24:22
  Onko näin? Mä en tiedä tarkkaan miten tää
• 2:24:25
  niin kokee niitä teollisuuteen. Ja näihin liittyvät.
• 2:24:31
  Lait menee eli näin mä en pysty siihen menemään eli tää ruoan
• 2:24:36
  ruokapuoli on mulle niin kun vähemmän tuttu alue.
• 2:24:40
  Alright, sitten vähän speksiä teidän tekemisestä olit
• 2:24:44
  esikeskustelun aikana nostanut esille sellaista asiaa kuin ICM
• 2:24:48
  projekti. Mistä siinä on kyse ja miksi
• 2:24:51
  itse haluat olla siinä mukana? Joo eli tää tota noin i cham on
• 2:24:57
  tämmöinen kansainvälinen opiskelijoille suunnattu
• 2:25:00
  synteettisen biologian kilpailu. Eli se tulee sanoista
• 2:25:05
  international geneticly angined machine.
• 2:25:10
  Ja siinä on ajatuksena, että opiskelijajoukkue meillä on
• 2:25:16
  turussa. Apua-niminen opiskelija joukkue,
• 2:25:19
  joka joka vuosi. Kokoontuu uusista
• 2:25:24
  opiskelijoista. Rakennamme tämmöisen ryhmän ja
• 2:25:27
  he ottavat valitsevat maailmasta jonkun tärkeäksi näkemänsä
• 2:25:34
  aiheen. Ongelman.
• 2:25:38
  Jonka he pyrkivät ratkaisemaan synteettisen biologian
• 2:25:42
  menetelmin. Ja tän tutkimusprojektin lopuksi
• 2:25:46
  tää kestää vuoden ja se kattaa kaiken mitä tutkimukseen
• 2:25:49
  liittyykin niin nää opiskelijat ottaa osaa tämmöiseen
• 2:25:53
  kilpailutapahtumaan. Se on ollut nyt viimeksi
• 2:25:55
  pariisissa, jossa he sitten esittelevät tämän työnsä ja
• 2:26:00
  heidät arvostellaan niinku monella eri tota noin
• 2:26:04
  kategorialla. Ja tota noin.
• 2:26:07
  Mä olen tämän aidam-joukkueen tämä niin kun virallinen ohjaaja
• 2:26:12
  ja kontaktihenkilö. Ja vaikka opiskelijat tekevätkin
• 2:26:16
  suurimman osan työstä niin mä niin kun saan olla tässä
• 2:26:20
  kehityksessä mukana ja ihan vaan esimerkkinä.
• 2:26:24
  Tämä viime vuoden joukkue esimerkiksi kehitti tällaisen
• 2:26:30
  niin, kun rikosteknilliseen tutkintaan liittyvän
• 2:26:34
  analyysimenetelmän, jonka avulla.
• 2:26:38
  Voidaan rikospaikalla määrittää veritahrasta sen veritahran ikä.
• 2:26:45
  Käyttämällä tämmöisiä tää on analyysitekniikoita ja
• 2:26:49
  aikaisemmin sitä edeltävä joukkue esimerkiksi.
• 2:26:56
  Suunnitteli projektin, joka liittyi tulevaisuuden
• 2:26:59
  avaruusmatkailuun ja siihen, että miten me saadaan niille
• 2:27:03
  astronautteille valmistettua kaikkia tarpeellisia
• 2:27:06
  vitamiineja. Eli he muokkasivat tämmöisen
• 2:27:08
  niin kun tota noin organismin, joka pystyy valmistamaan useita
• 2:27:12
  eri vitamiineja eli eli tällaisia, niin kun todellisen
• 2:27:17
  elämän kysymyksiä, todellisen elämän tutkimusympäristössä.
• 2:27:21
  Toki nää niin kun saavutukset aina tämän rajallisen ajan takia
• 2:27:26
  jäävät. Niin kun tota noin ne saadaan
• 2:27:28
  vaan tiettyyn vaiheeseen asti, mutta Turun joukkue apua on
• 2:27:33
  pärjännyt aivan valtavan hienosti näissä tota noin
• 2:27:36
  kilpailussa ja nyt ovat pistämässä seuraavaa joukkuetta
• 2:27:39
  pystyyn. Kyllä jos sulla olisi.
• 2:27:44
  Tää on siis utopistinen tilanne, että jos sulla olisi
• 2:27:47
  rajattomasti rahoitusta ja resursseja.
• 2:27:51
  Sanotaan vaikka 100 miljoonaa euroa niin mihin sijoittaisit?
• 2:27:55
  Mitä tutkisit synteettisessä biologiassa?
• 2:27:58
  100 miljoonaa. Mä sijoittaisin sen varmaan niin
• 2:28:05
  kun. Tutkimukseen noin yleisesti,
• 2:28:09
  että toki niinku ne asiat mitä koen että on tärkeää niissä
• 2:28:13
  asioissa mitä me tutkitaan esimerkiksi Turun yliopistossa
• 2:28:17
  molekulaarisella kasvibiologialla eli tää
• 2:28:19
  syanobakteeritutkimus se on se on tota noin tietenkin yksi
• 2:28:23
  semmoinen niin kuin ala. Mitä haluaisin viedä eteenpäin,
• 2:28:28
  sillä koen, että se on niin kuin monesta muusta niin kuin
• 2:28:32
  teollisuudenalasta tai biotekniikan alasta, niin kuin.
• 2:28:37
  Jäljessä kehityksestä se on suht uusi tutkimusala ja se niin kun
• 2:28:44
  vaatii sitä että me tuodaan niin kun.
• 2:28:49
  Ihmisten nähtäville esimerkkejä tämän alan onnistumisista eli
• 2:28:55
  niistä niitä on niinku tähän liittyviä niinku firmoja,
• 2:28:59
  demoja, bioteknologian yrityksiä, kuten esimerkiksi
• 2:29:04
  fotanol niminen yritys hollannissa, jotka ovat niin
• 2:29:09
  kuin vieneet tätä kaupallisen puolen kehitystä eteenpäin.
• 2:29:12
  Mutta me tarvitaan lisää esimerkkejä ja me tarvitaan
• 2:29:16
  lisää niinku demoja, että tätä kannattaa tutkia enempää.
• 2:29:20
  Enemmänkin tähän kannattaa pistää resursseja, eli toisin
• 2:29:24
  sanoen tämän osa-alueen eteenpäin viemiseen.
• 2:29:27
  Mutta sitten taas toki meillä on esimerkiksi Turun yliopistossa
• 2:29:29
  valtava määrä, niin kun tota noin tutkimusta, jota mun
• 2:29:33
  mielestä pitäisi kehittää ja viedä eteenpäin ihan niinku
• 2:29:37
  meidän bioteknologian laitoksella eli eri niin kuin
• 2:29:41
  invitrodiagnostiikan tota noin sovellukset ja sitten
• 2:29:45
  esimerkiksi lääkeaine. Molekyylien kehitykseen.
• 2:29:50
  Liittyvät tutkimuskokonaisuudet. Eli kyllä pistäisin niinku
• 2:29:55
  suomessa tehtävään. Tutkimukseen.
• 2:29:59
  Mutta 100 miljoonalla pääsee jo aika pitkälle.
• 2:30:02
  Joo sillä pääsee alkuun. Kyllä Turun yliojapiston
• 2:30:07
  bioteknologian laitoksen apulaisprofessori ja tutkija
• 2:30:10
  pauli kallio. Kiitoksia, että kävit
• 2:30:12
  signaalipodcastin haastateltavana.
• 2:30:15
  Kiitos oikein paljon.