Latest / Signaali / #33 | Maailman tehokkain bioreaktori, hyönteisproteiini, bioteknologiat, raaka-aineiden sivuvirrat, huoltovarmuus, skaalautuvuus ja rahoitus. Vieraana Tuure Parviainen.

Transcript

#33 | Maailman tehokkain bioreaktori, hyönteisproteiini, bioteknologiat, raaka-aineiden sivuvirrat, huoltovarmuus, skaalautuvuus ja rahoitus. Vieraana Tuure Parviainen. · Signaali

• 0:00
  Syöttäisin niille vaikka suklaapatukoita niin mitä niille
• 0:03
  kävisi? Hei, mikäs siinä, kyllä ne siitä
• 0:06
  ihan hyvin kasvaisi, mutta itse asiassa mitä me ollaan todettu
• 0:09
  niin ne niinku tykkää tällaisista materiaaleista mitkä
• 0:13
  itse asiassa sisältää aika vähän ravinteita eli tarkoittaa sitä,
• 0:18
  että vähän proteiinia. Niin kuin vähän tai suhteellisen
• 0:23
  vähähiilihydraatteja ja suhteellisen paljon kuitua, niin
• 0:27
  se on niinku semmoinen tavallaan mistä ne tykkää, että ne on
• 0:29
  vähän niinku tämmöisiä. En mä tiedä jotain karppaajia.
• 0:34
  Ihan niin ihan huikeeta. Siis ihan huikea bioreaktori,
• 0:36
  joka pystyy käytännössä tekemään, ei mistään ravintoa.
• 0:43
  Että. Mä niinku näen sen silleen että
• 0:46
  sä otat niinku tavallaan suhteellisen ison määrän
• 0:49
  tällaisia vähäarvoisia materiaaleja ja pystyt tekemään
• 0:52
  niistä jotain tosi arvokasta. Se on niinku se pääasiallinen
• 0:55
  konversio. Arvoisat katsojat ja kuulijat.
• 0:57
  Tervetuloa uuden signaalipodcastin jakson pariin.
• 1:00
  Mun nimi on george lapinlampe ja, tällä kertaa potkastin
• 1:04
  vieraana henkilö nimeltään tuure parviainen, joka on polar
• 1:08
  perustaja ja tutkimusjohtaja. Tervetuloa podcastiin tuun.
• 1:13
  Kiitoksia. Lähdetäänkö peruskysymyksestä
• 1:16
  liikkeelle? Miksi volade perustettiin?
• 1:19
  No se onkin erimmäisen hyvä kysymys, eli käytännössähän
• 1:24
  niinku mun tausta on ollut semmoinen, että mä oon ollut
• 1:27
  aina jollain lailla tekemissä erilaisten materiaalivirtojen
• 1:30
  kanssa eli puhutaan viljasta kaikesta mahdollisesta mitä
• 1:34
  niinku ruokajärjestelmässä liikkuu.
• 1:36
  Ja itse asiassa ensimmäisen osan mun uraa mä olin biokaasu ja
• 1:40
  bioetanoli. Teknologioiden parissa.
• 1:43
  Rakentamassa erilaisia tehtaita eri eri paikoissa ja
• 1:50
  koulutukseltani. Kun olin agronomin niin halusin
• 1:52
  toimia tällä alalla, mutta mä olin itseäni aina häirinnyt se,
• 1:56
  että kun tuotetaan ruokaa niin se että siitä tehdään energiaa
• 2:02
  ei vaan tuntunut järkevältä ja tässähän on tämmöinen ihan
• 2:05
  perustotuus, että tarvitaan noin 5 yksikköä energiaa yksi ruo.
• 2:10
  Kayksikköä kohti eli se, että sitten kun se muunnetaan
• 2:13
  takaisin energiaksi, siitä ei koskaan saada sitä energiamäärää
• 2:16
  mikä siihen alunperin laitetaan. Ja se oli niinku tämmöinen
• 2:19
  perustavanlaatuinen totuus, joka sitten ohjasi mut.
• 2:23
  Kehittämään jotain parempaa. Ja sitten mä mietin noin
• 2:27
  kymmenisen vuotta tutkimuksen parissa helsingin yliopistolla
• 2:31
  ja VTT, llä ja myös jonkin aikaa ulkomailla käytännössä etsimässä
• 2:36
  niitä teknologioita, että millä voitaisi oikeasti saada parempaa
• 2:40
  arvoa sellaisista asioista, mitä meidän nykyinen järjestelmä
• 2:44
  tuottaa, mutta niitä ei pystytä täysin hyödyntämään.
• 2:47
  Eli käytännössä tehtiin teknistaloudellista analyysiä
• 2:51
  erilaisille teknologioille. Arvioitiin varmaan.
• 2:55
  En mä tiedä satakunta erilaista kiertotalousteknologiaa ja
• 2:59
  etsittiin sitten sellaisia teknologioita mitkä voisi
• 3:02
  oikeasti muuttaa sitä, että kuinka me tänä päivänä tuotetaan
• 3:06
  ruokaa ja kuinka me tuotetaan materiaaleja sitten näistä
• 3:09
  niinku ruokasivuvirroista. No.
• 3:13
  Sitten mä olin oikeastaan aikaisemmin uralla.
• 3:16
  Oikeastaan mun tutkijauran alkuvaiheilla törmännyt
• 3:19
  hyönteisiin ja mustassa tilas kärpäseen ja olin itse asiassa
• 3:22
  tällaisessa horiason tutkimuksessa.
• 3:24
  Missä sitten katsottiin näitä eri eri hyönteislajeja niitten
• 3:28
  mahdollisuuksia muuntaa sitten erilaisia materiaaleja
• 3:33
  lopputuotteeksi, mutta siihen aikaan niin se teknologia ei
• 3:37
  ollut vielä ihan täysin kypsää ja ehkä oli muutamia start-upeja
• 3:41
  maailmalla, mutta se ei ollut kehittynyt sellaiseksi isoksi
• 3:43
  toiminnaksi. Ja se jäi ehkä vähän
• 3:45
  sellaiseksi, että joo sitä kehiteltiin pikkasen mäkin
• 3:48
  kehittelin itse sitä teknologiaa, mutta niinku näin,
• 3:51
  että siellä oli muutamia kohtia, jotka sitten ei ollut silloin
• 3:53
  vielä kypsiä. Mutta tosiaan sitten kun me
• 3:57
  tehtiin näitä teknistaloudellisista vertailua,
• 3:59
  niin me otettiin itse asiassa aika alkuvaiheessa niinku mukaan
• 4:01
  se niinku yksi tällaisena tekijänä ja itse asiassa matin
• 4:05
  kanssa tehtiin sitten yksi vaiheessa tällaista niinku ihan
• 4:08
  vertailua, että miten eri teknologiat skaalaa ja
• 4:11
  minkälaisia asioita siellä pitää ottaa huomioon ja sitten.
• 4:15
  Hoksattiin, että itse asiassa aika moni näistä teknologioista
• 4:17
  mitä nyt on tulossa, niin niillä on aika pitkä matka
• 4:19
  markkinoille, että ne on vasta niinku 2030 relevantteja
• 4:23
  teknologioita ja tässä on tämmöinen käppi niinku nykyisen
• 4:27
  bioenergiavaiheen jälkeen ja sillä että mitä sitten
• 4:31
  seuraavaksi tehtäisiin, johon ei ole sellaisia teknologioita
• 4:34
  joita pystyy skaalaamaan nopeasti.
• 4:37
  Ja se oli oikeastaan sitten se lähtökohta.
• 4:39
  Miksi me sitten päätettiin keskittyä musta kärpästä
• 4:42
  teknologioihin ja alettiin sitten katsomaan niitä asioita,
• 4:46
  mitä me nähtiin, että mitä ei ole siellä kehitetty.
• 4:49
  Eli VTTN alla tehtiin sitten tutkimusta ja testattiin
• 4:52
  erilaisia teknologioita ja haettiin niitä ratkaisuja, että
• 4:55
  millä se saataisiin sitten skaalaamaan, että ne oli
• 4:58
  oikeastaan ne askeleet. Mitkä sitten johti siihen, että
• 5:01
  sitten vuonna? 21 volari perustettiin.
• 5:04
  Eli voisi sanoa, että musta sotilaskärpänen ja sen poukka
• 5:07
  muodostaa teidän teknologian ytimen.
• 5:10
  Mutta oliko teillä mielessä joku tietty ongelma?
• 5:12
  Mitä te halusitte ratkaista vai oliko silleen, että te tutkitte
• 5:15
  tätä mustasotilaskärpästä ja sen toukkaa ja ja mietitte että mitä
• 5:19
  sovelluksia sillä voisi olla? No ehkä tämmöinen rehellinen
• 5:23
  vastaus on siihen, että me katsottiin sitä oikeastaan
• 5:25
  silleen, että mihin tää teknologia on kaikista paras
• 5:28
  sitten toiselta puolelta. Niin kun oli ollut tutkija, niin
• 5:31
  ongelmiahan siis aina on. Niitä on niinku loputon määrä
• 5:34
  erilaisia ongelmia. Kysymys on siitä, että mihin
• 5:37
  ongelmaan on niinku paras. Ratkaisu ja se yhdistelmä on se
• 5:40
  mikä niin kun on kiinnostava, mutta kyllähän se lähti niin kun
• 5:43
  tästä. Väestön kulutuksen muutoksesta,
• 5:48
  joka johtaa paljon suurempaan proteiinin tarpeeseen.
• 5:51
  Ja se on niin kun tosi iso haaste, että kuinka oikeasti
• 5:55
  pystytään tuottamaan semmoinen määräproteiinia, kun kaikki
• 5:59
  kehittyvät maat alkaa kuluttamaan kuten länsimaat,
• 6:03
  niin sehän on niinku se iso kysymys mitä mitä niinku
• 6:05
  ruoka-alalla pyritään ratkomaan? Koska ne se kulutustottumuksen
• 6:10
  muutos niin käytännössä johtaa siihen, että 2050 tarvitaan
• 6:16
  suurin piirtein puolet lisää proteiinia.
• 6:18
  Ja me ei kuitenkaan voida lisätä niinku 50% peltomaata, vaan sen
• 6:22
  pitää tulla jostain muualta. Koska siis peltomaata ei
• 6:25
  yksinkertaisesti oo. Se kaikki on jo käytössä mitä
• 6:27
  voidaan käyttää maataloudessa. Voisinko mä teoriassa siis ottaa
• 6:30
  ihan vaan token sellaisena paistaa paistinpannulla ja
• 6:33
  syödä? Vai mikä tässä on ideana?
• 6:35
  Totta kai voi sitä. Mutta se ei oikeastaan se tapa,
• 6:38
  miten me ollaan lähestytty tätä asiaa.
• 6:40
  Ja se syy on se, että itse asiassa ihmiselle ruoka on hyvin
• 6:45
  kulttuurinen asia. Kun joku sun vieras tulee sun
• 6:48
  kotiin, niin jos sä laitat hänelle ruokaa niin sä valitset
• 6:51
  jonkun sellaisen ruoan mikä on sun kulttuurissa tyypillisesti
• 6:54
  tärkeintä. Ja sä tuot niinku jotain
• 6:57
  itsestäsi tavallaan siihen pöytään.
• 6:59
  Ja kun jos puhutaan tällaisista uusista ruokatarvikkeista, mitä
• 7:03
  sitten tuodaan ihmisen kulutukseen, niin se on itse
• 7:05
  asiassa tosi hidasta. Ja mä en usko sen takia, että
• 7:10
  koska se on niin hidasta että sä voisit tehdä sellaista ifektia
• 7:13
  sellaista vaikuttavuutta tuomalla niinku uusia ruokia
• 7:17
  ihmisille ja tavallaan muuttamalla sitä kulttuuria,
• 7:21
  että kuinka ne kuluttaa ruokaa, että mun mielestä hyvä tämmöinen
• 7:24
  esimerkki mitä on kyllä paljon käytetty, mutta esimerkiksi
• 7:28
  aikanaan hummerit ne oli joskus 1900 luvun alkupuolella.
• 7:32
  Pohjois-amerikassa semmoinen ruoka mitä pohdittiin tai eräs
• 7:37
  vankien johtaja. Pohtii sitä että onko
• 7:41
  soveliasta, että huumereita voi syöttää enemmän kuin 3 kertaa
• 7:44
  viikossa vangeille. Ihan tosi.
• 7:46
  Joo ja se kuvaa tavallaan sitä, että no nykyäänhän ne on suurta
• 7:49
  herkkua ja tälleen näin, mutta se muutos on ollut hyvin hidas.
• 7:53
  Se on kestänyt paljon aikaa ennen kuin sitten ne on löytänyt
• 7:57
  sen arvostuksen. Mikä sille materiaalille sitten
• 7:59
  on tai näillä ruoka-aineilla ja tää on itse asiassa hyvin
• 8:02
  tyypillistä tällaisia samanlaisia esimerkkejä löytyy
• 8:04
  historiasta vaikka kuinka monta. Että se on sitten toinen asia
• 8:07
  jos on niinku tyyliin vaikka. Mä tiedän nälänhätä tai joku
• 8:10
  tämmöinen kriisi. Silloinhan syödään ihan mitä
• 8:13
  vaan. Tarjolla on, mutta oletetaan
• 8:15
  kuitenkin kaikesta geopolitiikasta ja muusta
• 8:17
  huolimatta, että ihmiskunta kehittyy rauhanomaisesti
• 8:20
  eteenpäin ja meillä ei ole sellaista kriisiä, että meidän
• 8:23
  pitää niinku pakolla ottaa uusia ruoka-aineita, niin siinä
• 8:26
  skenaariossa meidän lähestymistapa on itse se, että
• 8:29
  me tavallaan vaikutetaan siellä vähän taustalla eli.
• 8:34
  Se iso ongelma mitä me ratkaistaan on käytännössä se,
• 8:37
  että kun. Kun kasvatetaan esimerkiksi
• 8:40
  vaikka kaloja niin kalathan tyypillisesti syö kalaa eli
• 8:44
  kalajauhoa ja kalajauho taas tulee tyypillisesti esimerkiksi
• 8:48
  anioviksesta ja muista tällaisista pienistä kaloista.
• 8:51
  Mitä sitten prosessoidaan kalajaoksi?
• 8:55
  Ongelma vaan on, että sitäkään ei enää meressä ole enää enemmän
• 8:58
  eli itse asiassa vuodesta 2000 asti niin kalajahon tuotanto ei
• 9:02
  ole kasvanut ollenkaan, jolloin kaikki uusi kalantuotanto mitä
• 9:08
  sitten on tuotettu niin on tyypillisesti pohjautunut soijan
• 9:10
  käyttöön. Mutta nyt esimerkiksi
• 9:13
  lohenkasvatuksessa ollaan päästy sellaiseen rajaan, että
• 9:16
  biologisesti ei pystytä enää lisäämään soijan määrää kalan
• 9:20
  rehussa, koska kala ei pysty hyödyntämään tällaista
• 9:23
  kasvipohjaista proteiinia, koska kasveissa on soluseiniä ja muita
• 9:28
  tällaisia asioita. Mitä ne ne ruoansulatus ei pysty
• 9:30
  käsittelemään ja käytännössä jotta voidaan tuottaa lisää
• 9:33
  kalaa kasvattamalla kalaa, niin tarvitaan uusia raaka-aineita,
• 9:37
  jotka on soveltuvia niille. Ja tähän itse asiassa musta
• 9:40
  sitten taas kärpäset sopii täydellisesti.
• 9:43
  Just. En ole siis voithan sä ajatella
• 9:46
  myös silleen. No lohet syö hyönteisiä voit
• 9:49
  miettiä joen rannalla taimenia niin no, niitähän ne siellä syö
• 9:53
  niinku että tavallaan että se ei ole hirveän kaukana siitä niiden
• 9:56
  tavallaan perinteisestä ruoasta mitä ne luonnossa syö, niin se
• 10:00
  se on niinku yksi syy sitä. No sitten näitä proteiineja.
• 10:05
  Niitähän käytetään paljon muuallakin.
• 10:07
  Esimerkiksi yksi esimerkki on lemmikin ruoat lemmikin
• 10:11
  ruoissahan käyttää paljon ihan lihaa tai kalaa tai kanaa, mutta
• 10:15
  sielläkin tarvitaan tällaisia korkealuokkaisia proteiineja ja
• 10:20
  ehkä sitten kuitenkin saattaisi olla ihmisille parempi, jos
• 10:22
  vaikka sitä lihaa ihmiset söisi eikä ihmisten lemmikit ja
• 10:27
  voitaisiin sitten etsiä muita muita hyvälaatuisia
• 10:30
  ravinnonlähteitä. Mitä sitten lemmikit?
• 10:31
  Voi syödä. Mikä tekee erityisen tästä
• 10:33
  mustasotilas toukasta? Miksi se on niin hyvä tähän
• 10:37
  tarkoitukseen? No siinä on ehkä pari tällaista
• 10:40
  tekijää, että mä kuvaisin sitä niinku vähän anekdootin
• 10:43
  omaisesti mini lehmäksi ja OK miksi ihmeessä mini lehmä niin
• 10:50
  no siis lehmäthän on tyypillisesti tällaisia, jotka
• 10:52
  pystyy hyödyntää myös kuitupitoista materiaalia,
• 10:54
  vaikka suomessa ne syö nurmea tai tai muuta tän tyyppistä
• 10:57
  materiaalia ja minusta olisi tulla kärpästä pystyy
• 11:00
  hyödyntämään myös tällaisia kuitumat.
• 11:02
  Ideaaleja eli sellaisia asioita mitä ihmiset normaalisti ei
• 11:05
  pysty syömään. Eli esimerkiksi selluloosa vai?
• 11:07
  Niin vaikka kauran kuorta tai vaikka tietyn tyyppistä jopa
• 11:12
  niinku puuteollisuudessa syntyviä puu sivuvirtoja ja se
• 11:16
  niin kuin mahdollistaa. Tavallaan se, että me pystytään
• 11:19
  sellaisista hyvin vaatimattomista raaka-aineista
• 11:22
  sitten. Kasvattamaan niitä minusta
• 11:25
  tuossa kärpäsen toukkia. No sitten ehkä toinen puoli on
• 11:28
  tää niinku kasvunopeus tai se niinku biologinen tehokkuus eli
• 11:33
  ne pystyy hyvin tehokkaasti muuttamaan sen ravinnon, mutta
• 11:36
  myös hyvin lyhyessä ajassa eli tämmöinen niinku käytännön
• 11:41
  esimerkki on, että kun ne on noin.
• 11:46
  Siinä kasvatuskauden alussa, niin ne on sellaisia noin
• 11:49
  nuppineulanpään kokoisia muutaman millin pitkiä ja 7
• 11:53
  päivän aikana niitten paino tuhatkertaistuu.
• 11:58
  Onko olemassa jotain vastaavia eliöitä maailmassa, jotka
• 12:01
  kasvaisi yksi nopeasti? No mun tiedoissa on ehkä niinku
• 12:06
  joitakin bakteereita tai mikrobeja jotka pystyy kasvamaan
• 12:09
  yksi nopeasti, mutta ne vaatii sitten taas yleensä hyvin
• 12:11
  korkealuokkaista ravintoa. Ne pantiin yleensä puhtaita
• 12:14
  sokereita tai jotain tällaista näin, mutta niinku tällaista
• 12:17
  joka pystyisi käyttää kuitupitoista materiaalia kasvaa
• 12:19
  näin nopeasti, niin sellaista yhdistelmää mä en oo niinku
• 12:22
  löytänyt. Ja se on tavallaan se tietyn
• 12:25
  lailla se corebiologia siellä taustalla, minkä takia
• 12:29
  nimenomaan tämä eliö oli mun mielestä niin mielenkiintoinen,
• 12:32
  että oon lopulta tässä itse asiassa itsekin kun mietin sitä,
• 12:36
  että yli 10 vuotta niinku tän teknologian parissa sitten ollut
• 12:40
  ja kehittänyt, niin tavallaan että se alku alkuperäinen
• 12:43
  mielenkiinto siitä, että voi olla oikeasti tämmöinen eliö,
• 12:46
  joka on näin tehokas niin. Se se on niinku kiehtonut
• 12:50
  itseeni. Tavallaan tässä eteenpäin aina.
• 12:52
  Joo mistä päin maailmaa se on alunperin peräisin.
• 12:55
  No itse asiassa osana tätä tutkimushanketta mitä me
• 12:59
  tehtiin, niin me tarkasteltiin sitä alkuperää ja me tehtiin
• 13:02
  siis tämmöinen ihan DNA sekvensointi ja katsottiin.
• 13:04
  No mistä sinne on tullut ja käytännössähän tällä hetkellä
• 13:07
  sitten löytyy jokaiselta mantereelta, jolloin meillä
• 13:10
  nimenomaan pakko niinku katsoa sitä alkuperää niinku
• 13:13
  käytännössä niinku mitokondrioi, DNAN perusteella ja no sitten
• 13:16
  kävi ilmi, että se on. Etelä-amerikasta todennäköisesti
• 13:20
  siinä on tiettyjä epävarmuuksia. Että kuinka kuinka varmaan se
• 13:23
  on, mutta sieltä se on alunperin lähtenyt ja käytännössä sitten
• 13:28
  sinä aikana kun ihmisetkin on liikkunut niin elää kaikilla
• 13:32
  mantereilla ja vaikka se on tämmöinen subtrooppinen laji,
• 13:35
  niin suomessahan sitä ei luonnollisesti esiinny, että
• 13:37
  lähin paikka on tuolla sveitsin vuoristossa.
• 13:39
  Missä missä sitten löytyy? Eli kosmopoliitti niin
• 13:44
  sanotusti. Kyllä kyllä avarakatseinen
• 13:47
  kosmopoliitti kyllä. No liittyykö tähän jotain
• 13:51
  ongelmia kun se. Kuulostaa mun korviin ihan
• 13:54
  täydelliseltä. Onko tää two good because?
• 13:56
  Voiko se karata teidän labrasta esimerkiksi suomen luontoon?
• 13:59
  Sanotaan, että koska se on sun trooppinen niin sehän henkistä
• 14:03
  pakkasta ollenkaan eli sen niinku normaali tämmöinen
• 14:06
  elinlämpötila. Mistä se tykkää on semmoinen 27
• 14:10
  astetta mikä on aika lämmin. Että en näkisi sillä lailla sitä
• 14:16
  niinku riskinä että se voisi suomen luonnossa esimerkiksi
• 14:19
  elää. Mutta totta kai niinku aina kun
• 14:22
  tehdään ihan sama mitä tahansa tuotantoa, niin kannattaa olla
• 14:25
  niinku järkevät proseduurit siinä että ilman suodatetaan ja
• 14:29
  näin poispäin että niinku ei, ei ole sitten sellaista vaaraa että
• 14:32
  että näin kävisi. Siihenkin ollaan varauduttu
• 14:35
  vaikka se ei niinku ole mikään riski.
• 14:39
  Pystytkö sä kuvaamaan tuotantoprosesseja uhraamatta
• 14:43
  jotain arkoja? Arkaluonteisia
• 14:46
  liiketoimintasalaisuuksia, että miten sä prosessi etenee tässä
• 14:49
  ihan nuppineulasta sinne ihan ruoaksi asti.
• 14:53
  Joo tottakai eli. Mä jaan tämän vähän niinku 2
• 14:57
  vaiheeseen, että vähän niin kuin vaikka kaloilla tai kanoilla,
• 15:01
  niin niillä on tämmöinen niinku lisääntymiskierto missä
• 15:04
  tuotetaan uusia pieniä poikasia. Ja sitten sulla on niinku tämä
• 15:07
  varsinainen kasvatusvaihe missä syntyy sitten varsinaisia niinku
• 15:13
  aikuisia yksilöitä. Mitä sitten hyödynnetään, niin
• 15:16
  mä aloitan tästä niinku ensin siitä tavallaan
• 15:18
  peruskasvatuksesta eli niistä aikuisten kasvattamisesta.
• 15:21
  Ja käytännössä tapahtuu silleen, että nehän syö tällaista aika.
• 15:25
  Märkää rehua, joka voisi muistuttaa ehkä luonteeltaan
• 15:29
  vähän tällaista niinku aamupuuron kaltaista ruokaa.
• 15:33
  Eli aika kosteaa itse asiassa. Ja käytännössä sinne laitetaan
• 15:37
  nämä noin nuppineuvolan kokoiset.
• 15:39
  Suoraan. Ruokaa suoraan ruokaan joo ne
• 15:42
  asuu niinku sellaisissa vähän niinku altaissa.
• 15:45
  Ja tota sitten tosiaan ne alkaa käytännössä syödä ja kasvaa sitä
• 15:51
  silleen käytännössä tehdä sen 7 päivän aikana yhtään mitään.
• 15:55
  Eli se on täysin passiivista. Ja sen jälkeen kun ne on syönyt
• 15:59
  sen niin käytännössä lähes kaikki vesi haihtuu pois sieltä
• 16:05
  eli käytännössä on tällaista niinku kuivaa jauhetta.
• 16:08
  Missä sitten elää niitä toukkia siinä sen kasvatuksen
• 16:10
  loppuvaiheessa. Josta ne sitten erotetaan.
• 16:14
  Ja siis se tehdään ihan perinteisesti käytännössä niinku
• 16:18
  erilaisia seulontamenetelmiä hyödyntäen.
• 16:20
  Millä sitten saadaan käytännössä se semmoinen noin 2 senttiä
• 16:24
  pitkä toukka sitten sieltä eroon ja sitten siitä jää käytännössä
• 16:30
  tämä niinku frassi eli se syömätön aines mitä ne toukat
• 16:34
  sitten ei ole syönyt, josta tehdään sitten lannoitetta.
• 16:40
  No nää toukat käytännössä kuivataan ja niistä erotetaan
• 16:45
  rasva eli yksi toukassa on noin nelisenkymmentä prosenttia
• 16:51
  proteiinia ja noin 35% rasvaa ja me tehdään käytännössä siitä
• 16:55
  sellaista proteiinikonsentraattia missä on
• 16:58
  semmoinen noin. 52 54% proteiinia ja noin kymmenisen
• 17:03
  prosenttia rasvaa ja sitten sen lisäksi meillä syntyy tää rasva,
• 17:07
  joka itse asiassa muistuttaa hyvin paljon tällaista.
• 17:10
  Ehkä niinku kookosrasvaa eli se on huonelämmössä kiinteätä.
• 17:15
  No tää proteiinijauhe on se meidän meidän päätuote ja se on
• 17:20
  teknisesti sellaista niinku ruskeaa jauhetta joka helposti
• 17:25
  niinku jos sä kaadat sitä vaikka johonkin kippoon niin se ei
• 17:27
  muodosta mitään tavallaan kokkareita tai tällaista vaan on
• 17:31
  sellaista niinku vapaasti virtaavaa niinku teknisesti
• 17:34
  kuvaillaan tällaisia jauheita niin sen sen tyyppistä se
• 17:37
  materiaalia. Sen takia sitä voidaan niinku
• 17:39
  tosiaan käyttää. Missä tahansa sitten rehuissa
• 17:42
  tai tällaisissa hyvin helposti, koska sitä voi säilyttää
• 17:44
  siilossa ja. Näin poispäin.
• 17:47
  No sitten se rasva rasva käytännössä monen lämmössä
• 17:51
  kiinteätä. Tän tyyppisiä rasvoja on itse
• 17:54
  asiassa aika vähän, että kookosrasvat on niinku
• 17:59
  tyypillinen tai palmuöljy mitkä on tän tyyppisiä rasvoja mitä
• 18:04
  niin kun käytetään teollisuudessa esimerkiksi
• 18:07
  paljon, mutta niitähän ei euroopassa oikeasti tuoteta vaan
• 18:12
  ne tulee kaikki tuolta tyypillisesti malesiaa ja sieltä
• 18:16
  indonesia akselilta. Ja ne on hyvin tärkeitä, siis
• 18:21
  esimerkiksi vaikka erilaisten kemikaalien tuotannossa tai
• 18:25
  liimojen tuotannossa. Ja itse asiassa meilläkin niin
• 18:29
  kaikki menee kemianteollisuuden käyttöön.
• 18:34
  Tosiaan proteiinit niin ne taas menee sinne kala
• 18:37
  rehuteollisuuteen. Ja sitten tosiaan lemmikin
• 18:39
  rehuja. Täähän kuulostaa hirveän
• 18:41
  helpolta. Laitetaan vaan toukat syömään.
• 18:43
  Juu mikä tästä tekee sitten haastavan tästä prosessista?
• 18:47
  Mitkä on sellaisia pullonkauloja?
• 18:49
  No se mihin silloin kun me tätä teknologiaa katsottiin niin oli
• 18:53
  2 kysymystä niinku mä viittasin että mä jaan sen kasvatuksen
• 18:57
  vähän niinku 2 vaiheeseen eli toinen on sitten se
• 19:00
  lisääntymiskierto. Eli.
• 19:03
  Kun nää toukat kasvaa isoksi. Niin sen jälkeen kun ne on
• 19:08
  tavallaan siinä korjuuiässä, niin jos niitä annetaan kasvaa
• 19:10
  vielä siitä eteenpäin, niin ne koteloituu vähän samanlailla kun
• 19:15
  perhonen muodostaa kotelon niin nää toukat muodostaa kotelon,
• 19:19
  josta sitten noin 2 viikon päästä siitä niin siitä
• 19:23
  kotelosta sitten kuoriutuu se varsinainen kärpänen mistä se
• 19:26
  koko lajin nimikin tulee mustassa tilassa kärpänen.
• 19:29
  Ja käytännössä nää kärpästen ainoa tehtävä on tuottaa
• 19:33
  jälkeläisiä. Yks naaras tuottaa noin 1000
• 19:38
  jälkeläistä, joka on niinku aika massiivinen määrä, joka
• 19:42
  tarkoittaa taas toisaalta sitä, että siinä lisääntymiskierrossa
• 19:45
  ei tarvitse olla kun muutama prosentti joka sitten tuottaa
• 19:48
  aina sen seuraavan syklin. Miten sitten tarvitaan?
• 19:52
  No mikä siitä tekee tavallaan teknisesti vaikeaa, niin sä voit
• 19:56
  miettiä silleen, että sä tarvitset käytännössä niin kuin
• 20:00
  lentäviä kärpäsiä. Ja sä pystyt sun pitää pystyä
• 20:04
  tehokkaasti automatisoimaan se totta kai koska ei sellaista
• 20:06
  pysty niin kuin käsin hallitsemaan ja se vaati niin
• 20:09
  kuin ihan omaa spesifiä teknologiaa mitä ei tavallaan
• 20:12
  löydy niin kuin kaupan hyllystä. Ja sen takia itse asiassa
• 20:17
  silloin kun me oltiin VTT, llä niin me kehitettiin 2 tällaista
• 20:20
  teknologialinjaa mitkä mitkä oli silloin tosi oleellisia.
• 20:24
  Yks liittyi nimenomaan siihen, että miten voidaan automatisoida
• 20:27
  niinku hyönteisten lisääntyminen käytännössä eli kuinka tavallaan
• 20:32
  hallitaan sitä automaattisesti niin että se saadaan tehokkaasti
• 20:34
  tuotettua. Se oli niinku yksi yksi
• 20:36
  tämmöinen teknologia, mikä piti ratkaista ennen kuin me nähtiin,
• 20:39
  että se on valmis skaalaamiseen. No toinen teknologia oli sitten
• 20:45
  tää näiden toukkien prosessointi ex lopputuotteeksi.
• 20:50
  Eli sä voisit ajatella silleen että no ei kai siinä mitään että
• 20:53
  kuivaat ne jauhat ne, mutta itse asiassa tällaisessa tuotteessa
• 20:56
  missä on noin paljon rasvaa niin jos sä jauhaisit ne vaan suoraan
• 21:00
  niin sä saisit siitä käytännössä sellaista niinku tota paksua
• 21:05
  levitettä. Ja.
• 21:06
  Sitähän ei niinku voisi tavallaan sellaisenaan niinku
• 21:09
  teknisesti oikein kovin helposti käyttää missään.
• 21:14
  No perinteisesti oli käytetty sitten tällaista niin kun märkä
• 21:18
  prosessia missä käytännössä ne keitetään kuumassa vedessä ja
• 21:21
  sitä kautta erotetaan rasva, mutta se on tosi energiatehokan
• 21:25
  tehoton menetelmä. Ja me sitten kehitettiin VTT,
• 21:31
  llä tämmöinen kuvioprosessimenetelmä missä
• 21:34
  niin kuin pystytään ilman että siihen lisätään vettä niin
• 21:37
  erottamaan ne rasvat pois. Ja se oli hyvin tärkeä sille,
• 21:42
  jotta siitä saadaan kustannustehokas siitä
• 21:45
  menetelmästä ja no meidän arvion mukaan säästää noin puolet
• 21:49
  energiankulutuksessa, että silloin niinku aika merkittävä
• 21:51
  vaikutus sitten lopputuotteessa. Ja tää vaikuttaa tietysti se
• 21:56
  lopputuotteen hintaan. Se vaikuttaa sen laatuun ja
• 22:01
  sitten siihen että minkälainen. Tavallaan jalanjälkesillä
• 22:05
  tuotteilla on. Eli yksi syy tavallaan minkä
• 22:08
  takia ylipäänsä tällaisia uusia proteiinia halutaan käyttää,
• 22:10
  niin on tyypillisesti se, että halutaan että on sitä
• 22:13
  saatavuutta, mutta sitten toisaalta.
• 22:17
  Että sen ilmastojälen jälki ei olisi kauhean suuri.
• 22:21
  Että jos verrataan vaikka. Tällaiseen konsentroituun
• 22:26
  soijaan missä on sama määrä proteiinia niin meidän
• 22:29
  tuotteella on noin 1/6 siitä hiilijalanjäljestä.
• 22:33
  Ja sehän totta kai tekee siitä mielenkiintoisen vaihtoehdon,
• 22:36
  koska samalla sä pystyt tavallaan rehuvalmisteena
• 22:39
  tuottamaan isomman määrän rehua, mutta samalla sä pystyt
• 22:42
  vähentämään niitä päästöjä. Mitä sitten se tuotanto
• 22:44
  aiheuttaa. Oletteko te laskenut, että
• 22:46
  kuinka paljon tarvitaan energiaa suhteessa siihen output
• 22:50
  yksikköön? Eli eli tavallaan kuinka monta
• 22:52
  yksikköä suhteessa siihen mitä te tuotatte.
• 22:55
  Joo ehkä silleen suoraan tuollaista energiatason
• 22:59
  laskentaa, niin siihen vaikuttaa tosi paljon se, että mikä se
• 23:01
  täsmällinen raaka-aine on. Että toki nyt kun me ollaan
• 23:05
  rakentamassa meidän ensimmäistä kaupallista.
• 23:09
  Laitos tämän budderahoituskierroksen turvin,
• 23:11
  niin me ei ihan tarkalleen tiedetä, mikä se tulee lopulta
• 23:14
  olemaan. Mutta koska me käytetään näitä
• 23:17
  tällaisia hyvin matalaenergisiä. Tai siis voisi sanoa matala
• 23:21
  arvoisia syötteitä eli tällaisia kuitupitoisia syötteitä, jotka
• 23:25
  on tyypillisesti suoraan poltettu energiaksi.
• 23:28
  Niin jos me pystytään tuottamaan tavallaan tällaista
• 23:30
  korkealuokkaista proteiinia, niin sitten meidän oikeastaan
• 23:32
  pitäisi verrata sitten suhteessa siihen, että mikä tavallaan
• 23:36
  näiden korkea proteiinisten tuotteiden se energia inputti
• 23:40
  mitä niihin on laitettu ja itse asiassa.
• 23:44
  Tää tämmöinen lifecycle assment tai LCA millä me niinku
• 23:48
  arvioidaan näitä meidän tuotteita niin siinä vertailussa
• 23:50
  nimenomaan näkyy se, että se meidän energiamäärä mitä niihin
• 23:54
  tuotteisiin menee niin on paljon pienempi kuin sitten näissä
• 23:56
  vastaavissa muissa proteiineissa.
• 23:59
  Eli tavallaan riippuen vähän kummasta näkökulmasta katsoo ja
• 24:02
  katsooko sieltä raaka-aineen puolelta ja siitä, että mikä se
• 24:05
  muuntosuhde on tai sitten suhteessa niihin muihin
• 24:07
  tuotteisiin mitä markkinoilla on.
• 24:09
  Se on totta. Että se on vähän monimutkainen
• 24:13
  kysymys itse asiassa, vaikka se. On erittäin hyvä kysymys ja
• 24:16
  tärkeä kysymys, mutta siihen pystyy sua ei pysty antaa ihan
• 24:20
  sellaista suoraa vastausta. Voisiko musta musta
• 24:23
  sotilastoukkia vielä parantaa ja tehostaa vaikka muuntamalla
• 24:27
  niiden genomia, että ne kasvaisi vielä nopeammin esimerkiksi.
• 24:32
  Ehdottomasti ja itse asiassa se on yksi semmoinen osa-alue mitä
• 24:34
  me tällä hetkellä nimenomaan tehdään, että me nyt ei
• 24:37
  varsinaisesti tehdä mitään aktiivista genomin muokkausta
• 24:40
  tai tällaista, mutta me tehdään ihan niinku tällaista klassista
• 24:43
  jalostamista. Eli me valitaan parhainta
• 24:46
  tuotantolinjoja. Niissä on tiettyjä ominaisuuksia
• 24:49
  mitä me halutaan kasvattaa tai kehittää ja käytännössä
• 24:54
  pystytään saamaan parempi tuotanto tehokkuus tekemällä
• 24:58
  tällaista aktiivista valintaa. Eli vähän niinku klassisesti
• 25:02
  näin, että jos meillä on vaikka 2 erilaista ryhmää ja toinen
• 25:06
  kasvaa pikkasen paremmin niin käytetäänkin jatkossa sitä
• 25:09
  paremmin kasvanutta ryhmää ja sitten se huonommin kasvanut
• 25:12
  ryhmä jää pois. Sehän niinku klassinen
• 25:15
  jalostamisen menetelmä. Ja ehkä tämmöinen, että kun.
• 25:20
  Jos me verrataan vaikka. No vaikka lehmien jalostukseen,
• 25:26
  niin lehmällä kestää noin puoli toista vuotta siihen, että ne
• 25:30
  tuottaa ensimmäisen jälkeläisen niinku uuden jälkeläisen
• 25:33
  seuraavassa sukupolvessa. Me pystytään tuottamaan noin 40
• 25:39
  sukupolvea yksi vuodessa. Eli käytännössä se
• 25:43
  jalostusnopeus on noin neljäkymmenkertainen.
• 25:46
  Joo. Ja se on niinku yksi hyvä
• 25:48
  ominaisuus tässä meidän toiminnassa ja ehkä tuosta
• 25:52
  jalostamisesta että hyönteisissähän ollaan tavallaan
• 25:55
  vähän niinku siinä missä itse asiassa broilerijalostuksessa
• 25:58
  oltiin kuusikymmentäluvulla. Eli broilerihan on itse asiassa
• 26:03
  aika tuore ruoka mitä mitä ihmiset niinku nykyinen nykyään
• 26:06
  syö. Silloin yksi broileripaino on
• 26:09
  noin yksi piste 6 kiloa ja sen kasvatus kesti 120 päivää.
• 26:14
  Nykyään broilerin kasvatus kestää noin 42 päivää ja ne
• 26:19
  painaa noin 3,6 kiloa eli yksi kolmannesta ajasta 2 kertaa
• 26:23
  suurempi paino. No jos me ajatellaan, että se
• 26:29
  onnistuttiin tekemään noin 60 vuodessa, niin mitä me pystytään
• 26:33
  tekemään vaikka 10 vuodessa? Se on mun mielestä aika
• 26:36
  mielenkiintoinen kysymys. Tällä hetkellä meidän niin kuin.
• 26:42
  Tulokset viittaa siihen, että semmoinen noin 15 20% vuodessa
• 26:46
  pystytään jalostuksella parantamaan sitä niitä niinku
• 26:49
  haluttuja ominaisuuksia. Ja jos miettii tuollaista yli
• 26:52
  10% kehityskerrointa niin siitä tulee aika mielenkiintoisia
• 26:56
  tuloksia vaikka kymmenenkin vuoden aikana.
• 26:59
  Mielenkiinnosta, että nostit esille tuon broilerin esimerkin,
• 27:02
  koska siinähän kävi itse asiassa silleen, että vaikkapa paino on
• 27:05
  kasvanut, niin esimerkiksi jalat ei ole kasvanut suhteessa siihen
• 27:09
  ja ja ne ei kestä esimerkiksi sitä painoa, niin voiko teillä
• 27:12
  käydä sama? Voiko te jalostatte niin
• 27:13
  kuitenkin tietyt epätoivotut geenit saavat jatkonsa tässä
• 27:18
  uudessa kohortissa. Joo, sehän on tämmöinen
• 27:21
  klassinen jalostamisen. Miten mä sanoisin.
• 27:25
  Tärkeä asia mitä pitää ottaa huomioon.
• 27:27
  Eli jos me ajatellaan tälleen perinteisesti niin
• 27:31
  jalostamisessahan sulla on vähän niinku tietyt resurssit ja sä
• 27:34
  jaat niitä resursseja uudestaan niihin kohteisiin.
• 27:36
  Mitä sä haluat kehittää. Kuulostaa yksinkertaiselta.
• 27:40
  Eikö valitse tavallaan, että kuinka sä jaat niinku kakkua?
• 27:44
  Sulla on tietty määrä kakkua ja sä jaat sitä eri lailla ja se
• 27:48
  onkin tärkeätä nimenomaan jalostuksen pitää se, että sulla
• 27:50
  on useita erilaisia tavallaan asioita mitä sä seuraat kun sä
• 27:54
  valitset niitä kantoja sä haluat että se niinku kasvaa hyvin ja
• 27:58
  voi hyvin. On niinku terve se kanta, mutta
• 28:02
  sitten samalla että se on äärimmäisen tehokas, että sun
• 28:05
  pitää niinku yksi aikaa katsoa niitä eri eri tota
• 28:08
  ominaisuuksia. Mitä sä haluat kehittää.
• 28:11
  Mutta tää niinku moderni jalostusohjelmahan on aika
• 28:14
  semmoinen miten mä sanoisin. No se on aika pitkälti
• 28:18
  tilastomatikkaa, että mitä ominaisuuksia haluaa parantaa.
• 28:21
  Kyllä sitä pystyy. Sä toimit ennen virallisesti
• 28:25
  toimitusjohtajana. Nyt susta on tullut
• 28:27
  tutkimusjohtaja niin. Mitä sä oot asettanut itselleen
• 28:31
  ykkösprioriteetiksi tässä tutkimuksen osalta lähivuosina?
• 28:35
  Käytännössä silloin kun yhtiö lähdettiin rakentaa niin luodaan
• 28:38
  ne luodaan se tiimi ja luodaan ne rakenteet millä yhtiö liikkuu
• 28:42
  eteenpäin ja mä koen että siinä silloin mulla oli paljon
• 28:46
  näkemystä siitä, että mitä asioita mä haluaisin että
• 28:48
  tapahtuu ja haluaisin osallistua vahvasti siihen ihmisten
• 28:52
  rekrytointiin ja sen tiimin rakentamiseen ja.
• 28:56
  Ylipäänsä yhtiön rakentamiseen. Mutta ehkä sitten niin kun mun
• 29:00
  oma tausta on kuitenkin tämmöinen, että mua kiinnostaa
• 29:04
  ne voisi sanoa biologiset ja tekniset prosessit, niin niitä
• 29:07
  asioita viedään eteenpäin ja tietyllä lailla tämmöisen
• 29:10
  kaupallisen tehtaan rakentaminenhan on niinku ollut
• 29:12
  se iso tavoite itselle henkilökohtaisesti, että mä oon
• 29:15
  niinku halunnut viedä teknologiaa käytäntöön ja
• 29:18
  implementoida oikeasti niin, että se aiheuttaa positiivista
• 29:23
  vaikutusta niinku tässä maailmassa, koska se on niinku
• 29:26
  mä oon vähän semmoinen. Ehkä mission treene perustaja
• 29:28
  tietynlainen. Että siis mun mielestä tutkimus
• 29:30
  oli tosi kivaa ja siellä pystyy vaikuttaa kyllä monella eri
• 29:33
  tasolla, mutta mua häiritsee aina se että.
• 29:37
  Niitä, jotka sitten vie niitä oikeasti niitä teknologioita
• 29:40
  niinku käyttöön on aika vähän. Ja harvemmin isot yritykset ei
• 29:46
  ole ehkä niitä parhaita tuomaan uusia teknologioita
• 29:49
  markkinoille, koska niillä ei ole sellaista.
• 29:52
  Ehkä riskinottokulttuuria. Mitä sitten tarvitaan, jotta
• 29:55
  uusi teknologia voidaan viedä käyttöön ja.
• 29:59
  Käytännössä mä koin että tässä niinku aikaisemmassa roolissa mä
• 30:01
  olin päässyt siihen vaiheeseen, että OK että nyt sen
• 30:03
  organisaatio on luotu ja yritys on rakennettu sille tasolle,
• 30:06
  jotta pystytään oikeasti kehittämään tätä yhtiötä
• 30:09
  eteenpäin ja se oikeastaan mahdollistaa mulle sen, että mä
• 30:12
  voin keskittyä niin siihen. Prosessipuolen kehittämiseen ja
• 30:17
  niinku sen meidän kannan kehittämiseen niinku biologiseen
• 30:20
  kehittämiseen ja niihin teknologiavalintoihin, mitä mitä
• 30:23
  tehdään? Että kun meillä on toinen
• 30:27
  perustaja matti tähtinen, joka sitten on meidän
• 30:31
  teknologiajohtaja, niin hän vastaa enemmän niin kuin niistä
• 30:35
  teknologiavalinnoista ja minä sitten vastaa enemmän siitä
• 30:38
  biologisesta kehityksestä eli sen kannan kehittämisestä
• 30:42
  eteenpäin ja niistä valinnoista mitä liittyy sitten siihen sen
• 30:46
  kannan kehittämiseen. Niin no miten mä haluan itse
• 30:48
  saada aikaiseksi, niin käytännössä parantaa sitä meidän
• 30:51
  kantaa. Kehittää sitä meidän
• 30:54
  jalostusohjelmaa. Käytännössä parantaa sitä
• 30:57
  biologista tehokkuutta valitsemalla parempia.
• 31:00
  Tavallaan käytänteitä, mitä me tehdään siellä meidän meidän
• 31:04
  tehtaalla, niin sen tyyppiset asiat on mitkä mua ajaa.
• 31:07
  Eteenpäin. No mikä olisi sellainen iso
• 31:09
  kysymys tai musta aukko tässä itse musta sotilaspoukas.
• 31:13
  No ehkä yksi tämmöinen. Se on osittain vieläkin
• 31:17
  mysteeri, joka liittyy siis siihen, että miksi se on itse
• 31:20
  asiassa niin hyvä muuttamaan näitä eri raaka-aine.
• 31:23
  Materiaalivirtoja me itse asiassa tehtiin tästä aiheesta
• 31:26
  myös myös vähän tutkimustakin. Eli käytännössä se musta siis
• 31:31
  kärpänenhän ei tee niinku yksinään sitä näitten
• 31:35
  materiaalivirtojen muuttamista vaan niillä on hyvin suurin
• 31:38
  määrä tällaisia mikrobeja jotka elää niiden kanssa yksi.
• 31:42
  Symbioosissa. Joo ja se on itse asiassa niinku
• 31:45
  se ratkaiseva syy miksi miksi se on sitten niin paljon parempi
• 31:50
  kuin jotkut muut muut lajit. Että onhan näitä muitakin
• 31:53
  esimerkkejä. Jotkut termiitit jotka pystyy
• 31:55
  vaikka hajottamaan ja niillä on vähän samanlaista samanlaista
• 31:58
  symbioosia. Ja siis kyllä se siis tiedetään
• 32:01
  että ne on näitä mikrobeja, mutta sitä ei esimerkiksi
• 32:04
  tiedetä että kuinka kuinka paljon sitä pystyy mahdollisesti
• 32:06
  muuttamaan tai hyödyntämään ja kuinka paljon sitä voi optimoida
• 32:10
  erilaisille raaka-aineille. Että mitä me ollaan löydetty,
• 32:13
  niin sä pystyt vaikuttamaan aika paljon myös niillä mikrobeilla
• 32:18
  mitä siellä on siellä kasvatuksessa siihen että kuinka
• 32:21
  kuinka sitten tuotanto saadaan optimoitua ja se on ehkä
• 32:25
  semmoinen niinku mielenkiintoinen kysymys, mitä
• 32:27
  mitä mä haluaisin oppia vähän syövällisemminkin vielä, että
• 32:31
  miten sitä voidaan vielä paremmin hyödyntää.
• 32:34
  Onko musta sotilas toukka sitten tällainen ydinasia teille sen
• 32:37
  verran, että te ette tutki mitään muita toukkeja.
• 32:40
  Se on niinku se ja pysyy. Vai oletteko te tutkinut myös
• 32:44
  muita vaihtoehtoja? Että.
• 32:46
  No joo, silloin aikanaan mä kävin joku semmoinen ehkä
• 32:49
  kolmisen 100 eri lajia läpi niinku ja niiden hyödyt ja
• 32:53
  haitat ja. Näin ja tässä muuten menee.
• 32:55
  Jos sä käyt läpi niin sehän on valtava määrä.
• 32:58
  Miten sä mitä se käytännössä tarkoittaa että sä käyt läpi
• 33:00
  niitä? No tottakai ihan ensimmäinen
• 33:03
  askel on kirjallisuudesta, mutta sitten me ihan niinku fyysisesti
• 33:07
  kerättiin niitä ympäri niinku maailmaa.
• 33:11
  Eri puolilta eri lajeja ja katsottiin kuinka ne niinku
• 33:14
  käyttäytyy ja minkälaisia materiaaleja ne voi hyödyntää.
• 33:17
  Mutta aika paljonhan se on. Sitten siitä on
• 33:19
  kirjallisuustyöt, että tiedetään, että jollekin
• 33:21
  tietylle raaka-ainemateriaalille joku tietty laji on tosi hyvä,
• 33:25
  mut sitten siinä voi olla niinku tämmöinen, että minkälainen se
• 33:28
  elinkierto on. Niin se on.
• 33:30
  Itse asiassa tärkeä kysymys, että mustassa tilassa kärpäsellä
• 33:33
  on semmoinen elinkierto, jota pystytään tavallaan teollisesti
• 33:36
  tekemään. Taas jollain muilla
• 33:38
  hyönteisillä. Se voi olla vaikeampaa.
• 33:40
  Miksi se on vaikeampaa? No mä otan tämmöisen hyvin hyvin
• 33:44
  simppeli esimerkin, mutta esimerkiksi leppäkerttuja
• 33:48
  käytetään vaikka kasvinsuojelu suojelussa eli niitä laitetaan
• 33:52
  kasvihuoneisiin ja ne syö siellä muita lajeja.
• 33:55
  Mutta leppäkerttujen kasvattaminen on hankalaa, koska
• 33:57
  jos sä lähdet niitä paljon yksi astiaan, niin ne syö toisensa.
• 34:01
  Just ne on kannipaleja. Ne voi olla tietyissä
• 34:04
  olosuhteissa kannibaleja. Niin siis tää on tämmöinen
• 34:06
  niinku yksinkertainen biologinen ongelma.
• 34:08
  Mikä voiko olla jollakin lailla, että vaikka se olisi hyvä, niin
• 34:11
  sen kasvattaminen itse asiassa ei ole niin kauhean
• 34:14
  käytännöllistä. Musta slushkärpänen taas on
• 34:17
  luonnostaan semmoinen, että ne tykkää asua hyvin tiiviissä
• 34:20
  niinku yhteisöissä joka niinku helpottaa huomattavasti sitä
• 34:24
  tuotantoa sitten teollisessa tuotannossa.
• 34:26
  Mitä näitä sitten kerätään ympäri maailmaa?
• 34:28
  Ootko sä itse käynyt esimerkiksi viidakossa poimimassa jotain
• 34:31
  lajeja miten se toimii? No joo, silloin me toimittiin
• 34:34
  aika paljon silleen, että me rakennettiin semmoinen verkosto,
• 34:36
  että on eri maissa tutkijoita, joilta me sitten saatiin
• 34:40
  näytteitä ja näin poispäin. Mutta kyllä mä olin esimerkiksi
• 34:43
  itse espanjassa keräämässä tuolla tuota kansallispuistossa
• 34:47
  niin muutamia yksilöitä, että niin välillä.
• 34:51
  Miten niitä saa niin niin niitä saa että se vaatii välillä vähän
• 34:54
  moninaisia tapoja. Ja toki niinku mä sanoisin, että
• 34:57
  tuollaiset yhteistyöverkostot ylipäänsä tutkimuksessa on aina
• 34:59
  tosi tärkeitä koska. Monesti ne jotka asuu siellä
• 35:02
  paikallisesti niin ne tietää niinku todella paljon siitä
• 35:05
  paikallisesta eliöstöstä ja sen takia niinku yhteistyö on niissä
• 35:09
  että on tärkeä. No miten tällainen
• 35:12
  pääomaintensiivinen liiketoiminta ja ja
• 35:16
  skaalautuvuus sopivat yksi sun mielestä kuinka iso
• 35:22
  skaalautuvuutta te ennustatte esimerkiksi Porin tehtaan
• 35:26
  kohdalla verrattuna siihen Hyvinkään laitokseen, joka on
• 35:29
  ollut teillä nyt toistaiseksi käytössä?
• 35:33
  Joo no ehkä se ei Hyvinkään laitos, niin mehän oltiin
• 35:35
  rakennettu se tällaiseksi niinku voisi sanoa teknologiademox eli
• 35:40
  siellä oli kaikki tarpeellinen niin että me pystyttiin
• 35:43
  hoitamaan kaikki lainsäädännölliset velvoitteet.
• 35:46
  Siis ehkä taustana se, että kun valmistetaan tällaisia
• 35:50
  proteiinikonsentraatteja, niin se on hyvin tarkasti valvottu
• 35:52
  ala ja siihen vaaditaan ihan omat luvitusprosessit, jotta
• 35:56
  sellaisia tuotteita pystyy ylipäänsä saattamaan EUN
• 35:59
  markkinoille eli siellä on käytännössä tämmöinen.
• 36:02
  Process animal proteiin käsitelty eläinvalkua ennen
• 36:05
  lainsäädäntöä, joka rajaa hyvin paljon sitä, että miten asioita
• 36:08
  saa tehdä ja se oli hyvin tärkeätä, että me käytiin tää
• 36:11
  koko. Voisi sanoa säädäntöprosessi
• 36:14
  läpi, että me pystytään tuottamaan siellä niitä
• 36:16
  tuotteita ja se oli merkittävä tapa meille vähentää sitä riskiä
• 36:20
  sitten mennä isompaan mittakaavaan, mutta Hyvinkäällä
• 36:24
  meidän tavoite tavallaan ei ollut tuottaa niinku
• 36:26
  maksimaalisen suurta kapasiteettia, vaan osoittaa ne
• 36:29
  jokainen teknologia. Mitä siinä tuotannossa tarvitaan
• 36:33
  teollisessa mittakaavassa ja niin että me pystyttiin sitten
• 36:37
  blonchaamaan meidän partnerien kanssa ensimmäisiä tuotteita
• 36:40
  tehtiin niitä lemmikkipuolelle. Ollaan tehty kanan riehuihin,
• 36:45
  ollaan tehty kalarehuihin. Nythän meillä oli just tuossa
• 36:47
  lohta vähän aikaa sitten meidän partnerien kautta myynnissä ihan
• 36:52
  k kaupoissa, niin tämän tyyppisiä asioita me ollaan
• 36:55
  pystytty sieltä demonstraatiolaitoksen tekemään.
• 36:58
  No nyt kun me mennään tonne Poriin niin sen tehtaan tehdas
• 37:02
  tulee tuottamaan noin 5000 t proteiinia vuodessa.
• 37:07
  No kuinka paljon on 5000 t se kuulostaa.
• 37:09
  Syy miljoona. Kiloa 5 miljoonaa kiloa, niin
• 37:12
  mun mielestä hyvä tämmöinen vastinpari oli silleen että se
• 37:15
  vastaa noin 20% itämeren suomen kalan saaliista niinku
• 37:19
  proteiinin. Kuinka iso sauna volyymiltaan?
• 37:24
  Kuinka monta junan vaunullista esimerkiksi se on kooltaan.
• 37:28
  No jos nyt ajattelee vaikka rekkoja että ne on niinku 40 t
• 37:32
  yksi täysi perävaunu rekka tuollaista niin sehän on noin
• 37:35
  1000 tai 1005 mitä 1200 kappaletta suurin piirtein vau.
• 37:39
  Niinku rekkoja, että se on ihan merkittävä määrä.
• 37:42
  Ja tuo on siis teidän tavoite, vai onko se sellainen mihin te
• 37:46
  pääsette heti? No se on meidän tekninen
• 37:49
  suunnitelman tavoite eli käytännössä kaikki investoinnit
• 37:52
  on tehty sen tuotantotavoitteen mukaisesti.
• 37:55
  Sitten kun puhutaan skaalaamisesta, niin tämmöinen
• 37:59
  mitä mä nyt sanoisin kiinteitä asentteja omaava yhtiö, niin sen
• 38:03
  salaminen on vähän erilaista kun puhtaasti.
• 38:06
  Ohjelmistoyhtiön skaalaaminen eli käytännössä kun me
• 38:10
  rakennetaan se ensimmäinen tehdas.
• 38:12
  Niin mehän ollaan siinä vaiheessa käytännössä
• 38:16
  sellaisessa tilanteessa, että meidän rahoittajatahot muuttuu
• 38:18
  hyvin erityyppisiksi toimijoiksi kuin mitä ne ehkä niinku muilla
• 38:23
  startupeilla tyypillisesti on. Eli tyypillisesti meille
• 38:27
  kaikista tärkeintä on se, että me tehdään kannattava laitos.
• 38:31
  Joo käytännössä osoittaa sen, että sitä teknologiaa voidaan
• 38:33
  monistaa moniin eri paikkoihin ja ja siinä vaiheessa sitten on
• 38:38
  on monia tällaisia enemmän niinku infra-tyylisiä
• 38:42
  rahoittajia, jotka on kiinnostunut ehkä vähän
• 38:44
  pienemmästä tuottovaatimuksesta. Kun kun tämmöinen klassinen
• 38:47
  vaikka softa WC sijoittaja, joka sitten mahdollistaa sen, että
• 38:51
  sitä voidaan sitten skaalata aika nopeasti, koska niillä on
• 38:53
  aika isoja isoja pääomia. Että hyvä esimerkki vaikka
• 38:57
  tuolta biokaasualalta oli niin aikanaan briteissä, niin ne oli
• 39:02
  yksi tämmöinen rahoittaja, joka halusi lähtemään lähtemään
• 39:04
  rakentamaan 40 laitosta. Britteihin että sitten niinku
• 39:09
  siellä on tällaisia toimijoita jotka pystyy tekemään hyvin
• 39:12
  merkittävää skaalausta, mutta se on vaan hyvin erityyppistä rahaa
• 39:16
  kun kun sitten vaikka tämmöinen puhdas niin kuin WC rahan
• 39:20
  normaalisti. Rupesit puhumaan rahoituksesta
• 39:23
  niin muun muassa hesarissa reportointi viime viikolla, että
• 39:26
  te nostitte 26 miljoonaa rahoitusta, niin kuka on tämän
• 39:31
  rahoituksen takana? Kuinka suuri osa siitä on
• 39:34
  julkiseen varoja? No.
• 39:35
  Käytännössä meidän rahoitus rakentuu niin, että.
• 39:38
  Me tehtiin käytännössä ensin tämmöinen ihan julkinen kierros,
• 39:43
  johon siis osallistui meidän nykyiset sijoittajat eli muun
• 39:47
  muassa maki, WC ja first minute capital, joka on tämmöinen
• 39:51
  lontoolainen WC. Ja sitten sen jälkeen me tehtiin
• 39:57
  tosiaan tää julkinen kierros spring westin kautta, missä me
• 40:00
  nostettiin semmoinen kuutisen miljoonaa ja sitten sen jälkeen
• 40:06
  käytännössä. Meillä tuli ilmastorahasto tai
• 40:10
  tesi mukaan siihen, jonka päälle sitten tuli vielä
• 40:15
  lainarahoitusta ja erilaisia kehittämishankkeita.
• 40:19
  Mitä sitten viedään yhtiön eteenpäin, että kokonaisuutena
• 40:23
  niin se on se noin 26 miljoonaa, jossa jossa sitten ehkä
• 40:27
  tällaista niinku julkiseksi luokiteltavaa rahaa on semmoinen
• 40:30
  noin 9. Miljoonaa eli hyvin
• 40:33
  kompleksisena kokonaisuus. On ne on aika monimutkaisia ja
• 40:37
  se on itse asiassa aika tyypillistä kun tehdään tälla.
• 40:39
  Kiinteitä hankkeita, koska tavallaan se että sulla on
• 40:44
  tavallaan laitteita ja koneita niin se mahdollistaa myöskin
• 40:48
  lainarahoituksen käyttöön. Ja niin niin mekin ollaan tässä
• 40:52
  tapauksessa tehty, että se on niinku yhdistelmä näitä eri
• 40:54
  elementtejä. No mihin kaikkeen te nyt
• 40:56
  pääsette täältä rahanturvin te voitte rakentaa uuden tehtaan
• 41:00
  mitä kaikkea muuta te pystytte tekemään sen lainaturvin?
• 41:03
  Käytännössähän meille kaikista tärkeintä.
• 41:06
  On se tosiaan, että me tehdään se laitosinvestointi, joka on se
• 41:09
  noin viitisentoista miljoonaa. Ja sitten totta kai viedään se
• 41:13
  niinku täyteen tuotantoon, joka käytännössä on tarkoitus tehdä
• 41:17
  ensi vuoden h kakkosen aikana. Ja sitten sen jälkeen mitä me
• 41:23
  tehdään muuta kehittämistoimenpiteitä, niin
• 41:24
  kaikista tärkeintä meille on nimenomaan kehittää sitä
• 41:27
  biologista prosessia, lista biologista tehokkuutta ja se on
• 41:31
  itseasiassa se mihin me keskitytään tässä eli me
• 41:34
  halutaan tavallaan löytää se paras tapa toimia siellä
• 41:38
  tehtaalla ja optimoida se niin niin hyvään tasoon kuin
• 41:42
  pystytään. Ja no mitä se konkreettisesti
• 41:44
  tarkoittaa niin. 2 tällaista tärkeätä parametriä on
• 41:48
  käytännössä läpimenoaika. Eli se, että kuinka kauan se
• 41:52
  kasvatus kestää ja. Toinen on sitten muuntosuhde.
• 41:55
  Eli kuinka monta yksikköä tarvitaan sitten rehua suhteessa
• 41:59
  yks tuotettu yksikkö, niin ne on käytännössä ne tärkeimmät
• 42:03
  parametrit. Mitä me sitten kehitetään ja
• 42:05
  siellä me käytetään sitten tosiaan niinku ihan.
• 42:08
  Tällaista kassista tuotannon kehittämistä, mutta sitten me
• 42:13
  tehdään myöskin esimerkiksi näihin mikrobeihin liittyvää
• 42:18
  tutkimusta eli sitä, että optimoidaan sitä, että miten
• 42:21
  miten näitä mikrobeja voidaan yksi hyödyntää näiden.
• 42:25
  Minusta se tuossa kärpäsen toukkien kanssa ja myös sitten
• 42:28
  tätä klassista jalostamista eli valitaan niitä parhaita
• 42:32
  tavallaan toukka kantoja. Mistä me sitten?
• 42:35
  Kasvatetaan sitä meidän tuotantoa.
• 42:38
  Kuinka paljon henkilöstöä muuten tarvitaan tähän kaikkeen?
• 42:41
  No käytännössä siis se pyörii se meidän laitos sellaisella noin.
• 42:46
  30 hengellä suurin piirtein sitten kun se on täydessä
• 42:50
  tuotantovaiheessa. Että käytännössä siellä on
• 42:54
  niinku vuoroperaattorit, jotka sitten pyörittää sitä tehdasta 3
• 42:58
  vuorossa. Ja teillä on tiedossa
• 43:00
  asiakkaita, jotka voivat kuluttaa ja tämän kaiken
• 43:04
  tuottavan määrän. Joo, eli mehän ollaan ihan
• 43:07
  julkisesti tehty tuota tällaisen norjalaisen.
• 43:13
  Yrityksen kuin screttin kanssa käytännössä myyntisopimukset
• 43:17
  niistä tuotannoista sieltä tehtaasta noin aika suurelta
• 43:20
  osin ja sitten me ollaan myöskin myyty nää meidän rasvatuotteet
• 43:25
  ennakkoon kemianteollisuuteen eli käytännössä niinku lähdetään
• 43:29
  toteuttamaan sitä tuotantovolyymia mitä me ollaan
• 43:32
  myyty ennakkoon että se on ollut.
• 43:34
  Se on niinku teollisuudessa ehkä vähän tyypillisempää kuin
• 43:36
  vaikka. Ohjelmistopalveluissa, että
• 43:38
  niitä harvemmin myydään ennakkoon ja sitten kehitetään
• 43:41
  sitä niin kun. Tapaa ajone, jonka ne tuotetaan
• 43:45
  vaan vaan niinku tällaisessa teollisessa tekemisessä on aika
• 43:47
  tyypillistä, että tehdään tällaisia ennakkosopimuksia,
• 43:50
  jolla pienennetään sitten sen tuotteen myynnin riskejä.
• 43:53
  Mitä vastaavia asiakkaita kuvittelisi, että
• 43:56
  tulevaisuudessa teillä voisi olla?
• 43:58
  No joo että jos me ajatellaan tota rehukenttää niin on siinä
• 44:04
  niinku markkinajohtaja euroopassa, että jos se
• 44:07
  kokonaismarkkinaa luokkaa 50 miljardia.
• 44:10
  Niin he on niinku merkittävä toimija siellä siellä on 4 muuta
• 44:14
  suurin piirtein ja totta kai me ollaan niinku kaikkien niiden
• 44:16
  kanssa yhteydessä myös että. Se on sitten yksi yksi tapa.
• 44:21
  No sitten lemmikkipuoli on vähän ehkä enemmän fragmentoitunut.
• 44:25
  Se on kanssa semmoinen noin 60 miljardia vuosittain euroopassa
• 44:29
  siellä niinku isot toimijat on varmaan suurin piirtein 50%
• 44:34
  siitä markkinasta ja sitten pienempiä toimia on varmaan
• 44:36
  toista 1000. Mutta sielläkin meillä on aika
• 44:40
  pitkälle vietyjä keskusteluita ja toki niin kuin ehkä
• 44:45
  lemmikkimarkkina on vielä enemmän tällaista, että
• 44:49
  suunnitellaan yksi tuote. Siihen valitaan raaka-aineet ja
• 44:52
  sitten tuotetaan, jolloin se sitten on lähempänä sitten sen
• 44:55
  tuotanto tuotannon tuottamista niin sanotusti milloin
• 44:59
  tyypillisesti tehdään sitten niitä myyntisopimuksia.
• 45:01
  Palataanko hieman tuohon tuotantoprosessiin vielä sen
• 45:04
  verran, että tuo sivuvirta asia on esillä monesti näiden.
• 45:09
  Sivuilla ja ja myös sä puhut siitä mitä tää sivuvirrat
• 45:12
  oikeastaan on. Mitkä sivuvirrat ovat teille
• 45:15
  tärkeitä tässä omassa tuotannossaan?
• 45:17
  Joo no jos lähtee tälleen niinku tosi ylätasolta, että
• 45:20
  ajatellaan, että suomessa tai maailmalla tuotetaan viljaa ja
• 45:26
  käytännössä viljassahan on on se jyvä ja sitten on jyvä kuori.
• 45:31
  Ja sitten kun sitä jyvä jalostetaan esimerkiksi vaikka
• 45:35
  jauhoksi, niin silloinhan siitä käytetään tietty osa siihen
• 45:38
  jauhoon ja tietty osa jää leseseen.
• 45:41
  No käytännössä se sen viljan kuori.
• 45:45
  Se lese niin nehän on tavallaan sen jauhon valmistuksen
• 45:49
  sivuvirtoja. Tää niinku tällaisena vaan hyvin
• 45:52
  karkeana yleistyksenä. No mut jos me katsotaan isolla
• 45:55
  tasolla niin noin 30% kaikesta niinku viljasadosta mitä vaikka
• 46:02
  suomessa muodostuu, niin on sitten näitä erilaisia
• 46:05
  sivuvirtoja osalla niistä on käyttökohteita vaikka
• 46:09
  rehuteollisuudessa tai jossain muualla ja ne ei ole meille niin
• 46:14
  kiinnostavia. Vaan me ollaan kiinnostuneita,
• 46:17
  erityisesti niistä, jotka päätyy poltettavaksi.
• 46:20
  Hyvä esimerkki suomessa. Mun mielestä esimerkiksi vaikka
• 46:22
  kauran kuori. Noin 1/3 kauranpainosta on on
• 46:27
  kauran kuorta ja käytännössä jos ei nyt ihan kaikki, mutta suurin
• 46:31
  osa siitä poltetaan. Tuo on mulle uusi asia.
• 46:34
  Mä en tietenkään. Juu.
• 46:37
  Ja no tällaiset niin kuin sitten on meille.
• 46:40
  Totta kai mielenkiintoisia, että aina kun me otetaan jotain
• 46:42
  materiaalia mikä menee polttoon, niin silloin mä olen niin kuin
• 46:45
  iloinen. No sitten toinen puoli on
• 46:49
  tällaiset niin kutsutut märät sivuvirrat eli jos nyt vaikka
• 46:53
  valmistetaan. Miten nyt vaikka valmistaa
• 46:56
  valmistaa vaikka kauramaitoa? Niin kaikkihan siitä kaurasta ei
• 47:02
  päädy kauramaitoon vaan käytännössä ne kaikki kuidut ja
• 47:06
  muut tällaiset yhdisteet mitä ei siinä juomassa sitten ole, niin
• 47:10
  nehän on sitten sen kauran maidon valmistuksen sivuvirta ja
• 47:13
  tällaisia merkkejä sivuvirtoja me pystytään sitten ottamaan
• 47:16
  vastaan ja nehän sitten taas tyypillisesti menee.
• 47:20
  Yleensä biokaasun laitoksille, jos niitä ei voida sellaisenaan
• 47:23
  syystä tai toisesta hyödyntää. Mutta niin kun se on käytännössä
• 47:29
  sitten se toinen toinen ääni. No sitten on tällaisia erilaisia
• 47:34
  viljaeriä mitkä syystä tai toisesta.
• 47:36
  Ei, ei tota kelpaa vaikka. Ruoantuotantoon niin voi olla
• 47:42
  vaikka liian pieniä ne jyvät tai muita syitä minkä takia ne ei
• 47:46
  käy niin sen tyyppistä materiaalia.
• 47:49
  Me voidaan sitten myös myös käyttää, että sehän ei tavallaan
• 47:52
  ole silleen. Kyllä sekin on tavallaan
• 47:54
  sivuvirtaa, koska se on niinku laatu.
• 47:56
  Luokasta ei mene läpi niin se on myös yksi sivuvirran nimi, mutta
• 48:00
  periaatteessahan se koko sivuvirtatermi on.
• 48:04
  Se että sulla on jokin päätuote ja sitten sulla syntyy jotain
• 48:07
  muuta niinku yksinkertaisuudessaan ja niinku
• 48:12
  meidän. Lähestymistapa on aina ollut se,
• 48:15
  että me pyritään etsimään niitä sellaisia asioita mille ei oo
• 48:18
  sitä korkea-arvon käyttöä, että silloin silloin mä koen, että me
• 48:21
  tuodaan niinku yhteiskunnalle lisäarvoa.
• 48:23
  Kun me pystytään niinku löytämään sellaisia
• 48:25
  materiaaleja, mille ei oo vielä sitä hyvää käyttöä ja saadaan
• 48:29
  niitä sitten palautettua. Näihin meidän lopputuotteisiin.
• 48:32
  Eli jos tulkitsen oikein, niin tavallaan kilpailette samoista
• 48:35
  resursseista biokaasulaitosten kanssa.
• 48:38
  No mä sanoisin, että enemmän tällä hetkellä polton kanssa kun
• 48:41
  biokaasulaitos OK en siinä on ehkä tämmöinen, että jokaisella
• 48:45
  laitokset käsittelee myös paljon sellaisia materiaaleja mitkä
• 48:48
  lainsäädännöllisesti on meille mahdollisia.
• 48:51
  Eli me ei voida teknisesti käyttää jätettä, eikä me käytetä
• 48:54
  teknisesti jätettä, mutta biokaasulaitokset käsittelee
• 48:58
  myös jätteitä. No mikä on sitten jätteen ja
• 49:02
  sivuvirran ero? No meille materiaalit tulee
• 49:05
  tyypillisesti kuitenkin joko viljan käsittelystä tai
• 49:09
  elintarviketeollisuudesta tai tällaisesta missä pystytään
• 49:13
  määrittämään että mitä siinä on ja että se on turvallista ja
• 49:17
  näin poispäin sitten jos se on taas niinku puhtaasti jäte, niin
• 49:20
  se voi olla vaikka jätevesilietettä mitä syntyy
• 49:24
  vedenpuhdistuslaitoksella missä on niinku kaikennäköistä.
• 49:27
  Sellaista materiaalia me ei käytetä, mutta se on taas niinku
• 49:30
  loistavaa biokaasua, että tavallaan niinku.
• 49:33
  Jossain osissa me ollaan päällekkäisiä, niin kun näiden
• 49:37
  toimijoiden kanssa. Mutta sitten kuitenkin on aika
• 49:39
  paljon sitä, että toiset keskittyy niinku enemmän
• 49:42
  jätteisiin ja me taas keskitytään enemmän sitten
• 49:44
  näihin puhtaisiin sivuvirtoihin. Kuinka nirsola teidän touhuta on
• 49:48
  ruoan suhteen? Oletteko ajatelleet, että sitä?
• 49:52
  Ravinto spektria voisi laajentaa tulevaisuudessa, että että että
• 49:56
  kun ne kuluttaisivat muutakin. No sehän itse asiassa ihan
• 50:00
  aluksi kun mä lähdin tota mustasta kärppäseen kanssa
• 50:04
  toimimaan niin. Olin tutustunut siihen, että
• 50:08
  itse asiassa ne voi syödä todella ravintoköyhiä
• 50:12
  materiaaleja, kuten muun muassa vaikka eläinten lontoo, vau ja
• 50:16
  ne kasvaa sillekkin ihan mainiosti, mutta lainsäädäntö ei
• 50:21
  ole ehkä ihan valmis silleen. Enkä mä tiedä onko yhteiskunta
• 50:23
  valmis sille, että aletaan niinku.
• 50:25
  Lantaa hyödyntämään ruoka tai rehuketjussa, mutta siis silleen
• 50:29
  niinku että se kuvaa tietyn laista potentiaalia, että sä
• 50:31
  voit käyttää todella niin kuin miten mä nyt sanoisin tällaisiin
• 50:36
  matala arvoisia sivuvirtoja. Tai niinku nyt me ollaan
• 50:40
  tunnistettu niin kuin esimerkiksi vaikka.
• 50:44
  Puunjalostuksesta joitakin tällaisia sivuvirtoja mitä voi
• 50:48
  käyttää. Ja niitä siis joitakin käytetään
• 50:51
  ihan rehutuotannossa niinku puuta, mutta ei yleensä ei
• 50:55
  kauhean isoja määriä ja me oltiin itse asiassa yllättyneitä
• 50:57
  siitä, että me pystytään hyödyntämään aika paljonkin.
• 51:00
  Sitten tän tyyppisiä materiaaleja myös.
• 51:03
  Uskotko sä että tulevaisuudessa toukkea kulutetaan just niin kun
• 51:08
  ne on ilman sen. Surkea välivaiheita muutamatta
• 51:13
  niitä rehukset että niistä tehtäisiin suoraan ihmisten
• 51:15
  ruokaa, että tuleeko näistä oikeasti kannattavia kaupallisia
• 51:18
  tuotteita tulevaisuudessa. No me ei tavallaan olla
• 51:21
  kauheasti uskottu. Näin oikeastaan mikään meidän
• 51:24
  toimi ei ole. Ei ole sen sen pohjalla, että me
• 51:28
  tehtäisiin ruokatuotteita tulevaisuudessa niin kuin mä
• 51:31
  mainitsin tuon kulttuurisen syyn.
• 51:33
  Mut sitten toinen on ihan tämmöinen niinku impakti että.
• 51:37
  Me pystytään paljon isommassa mittakaavassa tekemään
• 51:41
  vaikutusta. Jos me myydään se sellaisille
• 51:43
  markkinoille, missä sille on käyttöä sille kaikelle mitä me
• 51:46
  tuotetaan ja sen takia niinku tää rehu ja.
• 51:51
  Lemmikin ruokamarkkina on paljon mielenkiintoisempi kuin sitten
• 51:55
  tämmöinen kuluttajardutta. Käytännössä ei sille niinku
• 51:59
  mitään. Siis oikeasti teknistä estettä
• 52:02
  ole. Se on erittäin korkealaatuista
• 52:03
  ravintoa, mikä se sisältää kaikki aminohapot mitä niin kun?
• 52:08
  Ihminenkin, vaikka tarvitsee, että siis sinänsä täysin
• 52:12
  mahdollista se olisi, mutta se ei ole niinku meidän meidän
• 52:15
  strategia toimia. Ja siis ollaan me joskus.
• 52:18
  Mä muistan joskus aikanaan, niin me tehtiin vaikka.
• 52:22
  Tota jotain keksejä tai tällaista niinku ihan vaan
• 52:26
  silleen koemielessä, että me ymmärretään niinku että
• 52:28
  minkälainen se tuote on ja kyllä sitä pystyisi siihen käyttämään,
• 52:31
  mutta ei se ole. Miltä se maistuu?
• 52:34
  No itse asiassa makua aika mieto, että eipä sitä nyt niin
• 52:37
  hirveästi siitä tuotteesta maista, mutta se ei ole niinku
• 52:40
  meidän tavoite. Koke iso tambitiot teillä on
• 52:43
  tulevaisuuden suhteen. Kuinka paljon te haluaisitte
• 52:46
  tuottaa proteiinia esimerkiksi 10 vuoden päästä ja riittääkö
• 52:50
  teollisuuden sivuvirrat teidän tarpeisiin?
• 52:53
  No joo me tehtiin tällaista eurooppata susta analyysia, että
• 52:57
  euroopassa olisi semmoinen noin 100 tällaista niin kuin me
• 53:01
  kutsutaan näitä tällaiseksi niinku ruokaklusteri
• 53:03
  lokaatioiksi, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vaikka
• 53:07
  suomessa niin on 3 tällaista pääasiallista klusteria yks on
• 53:12
  niinku tässä Uudellamaalla. Yksi on tuolla länsirannikolla
• 53:16
  siellä Porin suunnalla. Mihin?
• 53:18
  Mihin meidänkin tehosta tulee ja yksi on sitten vähän
• 53:21
  korkeammalla pohjoisessa suomessa ja niissä käytännössä
• 53:24
  niinku. Muodostetaan suomessa kaikki
• 53:26
  kaikki ruoka ja rehutuotteet. Ja siis en puhu nyt peltomassa
• 53:31
  vaan puhun niistä jotka jalostaa niitä eteenpäin.
• 53:35
  Ja euroopassa on noin satakunta tällaista samanlaista klusteria
• 53:39
  ja niissä käytännössä olisi olisi sitten mahdollisuuksia
• 53:45
  tuottaa materiaalia. No mitä se tarkoittaa meidän
• 53:47
  kannalta fyysisesti? Niin no me tavoitellaan
• 53:50
  sellaista noin kymmenkuntaa tehosta seuraavan 10 vuoden
• 53:55
  aikana, josta aika isossa painottuu sinne loppupuolelle.
• 54:00
  Mutta kyllä se potentiaali on tosi iso, että jos me ajatellaan
• 54:03
  vaikka nytten näitä lemmikki tai kalanruokamarkkinoita, niin mä
• 54:09
  joskus laskin, että me voitaisiin semmoinen noin
• 54:13
  parikymmentä prosenttia saada siitä esimerkiksi vaikka sen
• 54:18
  kalajauhon tarpeesta euroopassa. Euroopassa 20%.
• 54:22
  Eurooppa on markkinoista juu. Että siis kyllä se potentiaali
• 54:26
  on hyvin merkittävä ja ottaen huomioon, että koska niissä
• 54:29
  kalarehuissa tälläkin hetkellä se on noin. 30% se
• 54:33
  kalajauhontarve niin pystyttäisiin siis käytännössä
• 54:35
  niinku aika vahvasti vaikuttamaan siihen sen.
• 54:39
  Toimialan tulevaisuuteen. Niin mitä kaikkea toukalla
• 54:43
  sitten voisi antaa suotäväksi jos tehdään sellainen.
• 54:48
  Ajatusleikki, että mä syöttäisin niille vaikka suklaapatukoita ja
• 54:52
  mitä niille kävisi. Hei, mikäs siinä, kyllä ne siitä
• 54:57
  ihan hyvin kasvaisi, mutta itse asiassa mitä me ollaan todettu
• 54:59
  niin ne niinku tykkää tällaisista materiaaleista mitkä
• 55:03
  itse asiassa sisältää aika vähän ravinteita eli tarkoittaa sitä,
• 55:08
  että vähän proteiinia. Niin kuin vähän tai suhteellisen
• 55:13
  vähähiilihydraatteja ja suhteellisen paljon kuitua.
• 55:17
  Niin se on niinku semmoinen tavallaan mistä ne tykkää että
• 55:19
  ne on vähän niinku tämmöisiä. En mä tiedä jotain karppaajia.
• 55:24
  Ihan niin ihan huikeeta. Siis ihan huikea bioreaktori,
• 55:26
  joka pystyy käytännössä tekemään, ei mistään ravintoa.
• 55:34
  Että. Mä niinku näen sen silleen että
• 55:36
  sä otat niinku tavallaan suhteellisen ison määrän
• 55:39
  tällaisia vähäarvoisia materiaaleja ja pystyt tekemään
• 55:42
  niistä jotain tosi arvokasta. Se on niinku se pääasiallinen
• 55:45
  konversio siinä tapahtui. Huikeata teetkö sä itse koet
• 55:49
  että onko tää kuitenkin sellainen pohjoismaalainen
• 55:53
  hifistelmä tämä toukkabisnes vai onko tää oikeasti niinku jos
• 55:59
  ollaan rehellisiä niin. Kasvaako se ihan globaaliksi
• 56:02
  ilmiöksi suun mielestä ihan muutamassa vuodessa tässä
• 56:05
  lähiaikoina. Se on jo aika iso ilmiö niinku
• 56:08
  maailmalla, että se saattaa kuulostaa tosi pieneltä niin kun
• 56:13
  ehkä ei siitä hirveästi puhuta tai tai näin.
• 56:16
  Mutta. Esimerkiksi vaikka.
• 56:20
  Aasiasta löytyy omia toimijoita. Jenkeistä löytyy toimijoita
• 56:24
  euroopassa muutamia toimijoita, mutta se juttu on se, että tällä
• 56:28
  hetkellä sitten kokonaismarkkinasta mitä ne
• 56:31
  pystyisi tuottamaan niin puhutaan ehkä vasta niinku 5%
• 56:34
  siitä potentiaalista mitä tällä hetkellä hyödynnetään.
• 56:37
  Että jos nyt ajatellaan vaikka euroopan tuotantoa, niin
• 56:42
  euroopassa tuotetaan joku parikymmentä 1000 t
• 56:45
  hyönteisproteiinia vuosittain ja jos pistää sen meidän laitoksen.
• 56:51
  5000 t niinku siihen mittakaavaan niin se on niinku
• 56:54
  1/5 euroopan tuotannosta. Mutta niinku mä sanoin niin se
• 56:58
  potentiaali on. On siitä vielä varmasti ainakin
• 57:01
  vähintään 10 tai kaksikymmentäkertainen ja niinku
• 57:05
  me nähdään että. Se on tavallaan just sellaisessa
• 57:09
  vaiheessa, missä kaikki näistä sen tuotteen loppukäyttäjistä on
• 57:14
  tietoisia siitä tuotteesta ja haluaa käyttää sitä, jolloin se
• 57:18
  just oikea aika skaalata sitten markkinoille eteenpäin.
• 57:21
  Se on tavallaan miten miten me nähdään se tilanne ja ehkä me
• 57:24
  vielä yksi tämmöinen asia mitä mikä tuli tuossa mieleen, että
• 57:27
  meillehän oli tosi tärkeätä. Se, että silloin kun me
• 57:29
  perustettiin volari, niin mehän oltiin vähän tällaisessa
• 57:31
  tutkimus ja kehitysmoodissa ja. Niinku mä mainitsin, me
• 57:35
  pyrittiin ratkaisemaan näitä niinku hyönteisen prosessointiin
• 57:37
  liittyviä haasteita ja. Myös siihen.
• 57:41
  Lisääntymiskiertoon ja tällaiseen energiatehokkuuteen
• 57:44
  ja muihin, että me saadaan tavallaan semmoinen
• 57:46
  teknologiapaketti, mikä on oikeasti skaalautuu ja pystyy
• 57:50
  tuottamaan hyvää lopputuotetta ja vielä kilpailukykyiseen
• 57:54
  hintaan. Niin osa näistä prosessia oli
• 57:58
  yksi asia mistä ei puhuttu. Jos oli lainsäädäntö.
• 58:01
  Eli itse asiassa ennen vuotta 21 niin ei ollut mahdollista
• 58:06
  ylipäänsä myydä euroopassa. Hyönteisproteiinia rehukäytössä.
• 58:11
  Ja se oli meille. Itse asiassa tämmöinen signaali
• 58:14
  aloittaa yritys, että se lainsäädäntö tuli voimaan tai
• 58:18
  että meillä oli tieto minkälainen se lainsäädäntö
• 58:21
  tulee olemaan kun se tulee voimaan.
• 58:22
  Mikä pakotti sitä muuntumaan? Kuka oli sen sen asian takana?
• 58:28
  No siinä oli. Oikeastaan se oli monen
• 58:31
  tämmöinen asian yhteissumma. Se oikeastaan lähti muistaakseni
• 58:35
  vuonna 2012 kirjoitetusta tällaisesta faon raportista.
• 58:40
  Missä oli muutamat tutkijat selvittänyt hyönteisten
• 58:43
  potentiaalia ja sitä kuinka ne voisi ratkaista erilaisia
• 58:47
  ongelmia. Se oli niinku mun mielestä
• 58:48
  semmoinen oikeasti joka laittoi pallon pyörimään eteenpäin.
• 58:51
  Se se herätti paljon kiinnostusta.
• 58:54
  Se herätti paljon tutkijoita, jotka lähti sitä viemään ja
• 58:57
  sitten oli muutama tämmöinen voisi sanoa pioneeriyritys, joka
• 59:00
  lähti lobbaamaan sitä euroopassa eteenpäin.
• 59:04
  Ja käytännössä niin kun se kesti se prosessi paljon pidempään kun
• 59:09
  nää pioneerit koskaan kuvitteli, että se olisi kestänyt.
• 59:13
  Melkein 10 vuotta. Niin melkein 10 vuotta, jotta se
• 59:15
  lainsäädäntö saatiin sitten sille tasolle, että se on niinku
• 59:19
  valmis ja voitiin oikeasti implementoida käyttöön.
• 59:23
  Ja me mä taas henkilökohtaisesti näin että ei ole mitään järkeä
• 59:25
  perustaa yritystä jos ei ole mahdollisuutta.
• 59:29
  Niinku myydä tuotetta. Koska se tavallaan mä oon nähnyt
• 59:33
  sen niin monta kertaa että. Yrityksen pyörittäminen on aika
• 59:38
  kallista, jos ei sulla ole minkään näköistä tulovirtaa ja
• 59:42
  se oli paljon helpompaa tehdä sitä tuotekehitystä ja
• 59:45
  tutkimusta sitten VTTN alla, joka sitten mahdollisti sitä
• 59:51
  teknologian kehittämistä kuitenkin ilman että on
• 59:54
  toimiyritykset. Kuinka uniikkeja teknologiaa
• 59:57
  teillä on suhteessa teidän kilpailijoihin.
• 59:59
  Mä aloittaisin, että vastaaviakin yrityksiä on
• 1:00:01
  olemassa. Joo on joo tosiaan on muutamia
• 1:00:05
  yrityksiä ja meillä. Toki niinku meillä on patentteja
• 1:00:09
  jotka sitten suojaa niitä meidän kriittisiä teknologioita, mutta
• 1:00:15
  ne erityisesti keskittyy niinku 2 osa-alueeseen niinku
• 1:00:19
  mainitsin. Eli tähän
• 1:00:21
  prosessointiteknologiaan. Koska se, että saadaan
• 1:00:25
  korkealuokkaista tuotetta, joka saadaan sitten sellaiseen
• 1:00:27
  hintatasoon, että se oikeasti kilpailee näiden muiden
• 1:00:31
  ratkaisujen kanssa, niin se on niinku äärimmäisen tärkeä osa
• 1:00:35
  sitä ja sitten toinen on tää lisääntymiskierto, että sieltä
• 1:00:37
  saadaan sitten automatisoitua sellaista tehtävät että.
• 1:00:41
  Että ihmisen ei tarvitse sitten tehdä niitä tehtäviä.
• 1:00:44
  Onko nää patentit muuten hankittu ennen yrityksen
• 1:00:46
  perustamista vai jälkeä? Osa on hankittu ennen yrityksen
• 1:00:50
  perustamista eli ne oli niinku ihan PTT alle ja niissä oli itse
• 1:00:53
  asiassa vielä isompi VTTN tutkijatiimi sitten mukana
• 1:00:57
  kehittämässä niitä kun pelkästään ja Matti.
• 1:01:01
  Ja sitten sen jälkeen me ollaan sitten jatkettu sitä patentti
• 1:01:04
  portfolion kehittämistä ja niiden teknologian kehittämistä
• 1:01:07
  eteenpäin. Mutta ehkä yksi tämmöinen
• 1:01:10
  keskeinen asia meidän teknologiassa mitä me ollaan
• 1:01:14
  käytetty on se, että ei me olla kaikissa asioissa lähetetty
• 1:01:19
  niinku pyörää keksimään uudestaan, että jos puhutaan
• 1:01:22
  tällaisesta perus vaikka materiaalinkäsittelystä, niin
• 1:01:25
  kyllä me käytetään ihan samanlaisia.
• 1:01:28
  Sekoittimia ja myllyjä mitä käytetään vaikka.
• 1:01:31
  Vilja myllyllä tai tai näin että ei niinku totta kai kaikki
• 1:01:34
  teknologia mitä me käytetään niin ei me niinku kehitä sitä ei
• 1:01:37
  tai ei me ihan hulluja olla. Tietenkin jättiläisten haaste
• 1:01:40
  olla niinku me kaikki. Niin vaan niinku siellä on ne
• 1:01:42
  muutamat hyvin kriittiset teknologiat missä me sitten
• 1:01:45
  ollaan suojellaan sitä aika paljon, että ei välttämättä
• 1:01:49
  kerrota kaikkia detaileja julkisuuteen ja ja sitten
• 1:01:52
  tehdään tosiaan patentteja siellä missä se on järkevää.
• 1:01:55
  Niin sellainen tyhmä kysymys, että kuinka pitkään nää patentit
• 1:01:58
  on voimassa? No periaatteessahan.
• 1:02:02
  Jos vähän kärjistää, niin patenttia voi pitää ikuisesti
• 1:02:04
  voimassa. OK se vaan tarkoittaa sitä, että
• 1:02:07
  silloin sä perustat patenttiperheen, jonka niin kun
• 1:02:10
  siellä on eri vuosina päättyviä patentteja ja käytännössä estät
• 1:02:13
  sen, ettei sen ympärille voida kehittää mitään.
• 1:02:16
  Mutta klassisestihan potentti on sen noin 10 15 vuotta voimassa.
• 1:02:21
  Siinä on vähän riippuu siitä, että missä se on failattu ja
• 1:02:24
  näin poispäin. Oletko ajatellut, että te
• 1:02:26
  voisitte lisensoida tulevaisuudessa teidän
• 1:02:28
  teknologiaa? Kyllä ehdottomasti.
• 1:02:30
  Lisensointi on yksi hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto.
• 1:02:33
  Siinä vaan pitää olla niinku varovainen, että sitten jos
• 1:02:36
  myöskin itse pyörittää tehtaita niin ei ehkä halua sitten
• 1:02:39
  samalle samalla tuota alueella lisensoida teknologioita, että
• 1:02:44
  tuskin varmaan esimerkiksi pohjoismaissa ollaan
• 1:02:46
  lisensoimassa. Muille toimijoille, mutta ehkä
• 1:02:48
  sitten jossain muualla se on voi olla hyvinkin järkevä.
• 1:02:51
  Ehkä jos vie miettii tällaista tyypillistä teollista tekemistä,
• 1:02:55
  niin tämmöinen puhdas lisensointi on tyypillisesti
• 1:02:59
  järkevää sellaisissa teknologioissa, joka on niin
• 1:03:03
  kuin lisättävissä johonkin olemassa olevaan tehtaaseen.
• 1:03:08
  Silloin tehdään tyypillisesti puhdas lisenssi, että jos sulla
• 1:03:10
  on vaikka hyvä esimerkki on vaikka kamera mikä lisätään
• 1:03:14
  tuotantolinjalle niin se on järkevää tehdä niinku
• 1:03:17
  lisensointinä, koska se on niinku se vaan lisätään sinne ja
• 1:03:20
  sitten ne käyttää sitä ja ne maksaa lisenssistä.
• 1:03:22
  Mutta sitten jos puhutaan kokonaisista tehtaissa niin
• 1:03:25
  tyypillisempää on rakentaa tällaisia niinku joindventure
• 1:03:29
  tai tai tällaisia yhdistelmärakenteita.
• 1:03:31
  Missä sitten? Voi olla niin, että on useampia
• 1:03:34
  omistajia niillä tehtailla. Ja sillä sitten jaetaan sitä
• 1:03:38
  niiden uudenlaitosten riskiä, mutta myöskin niiden tuottoa,
• 1:03:41
  että ei ole välttämättä niin puhtaita.
• 1:03:44
  Niinku lisensointimalleja. Täälläkin syntyy sivuvirtaa ja
• 1:03:47
  korjaa jos oon vaarassa. Mut mut siis esimerkiksi
• 1:03:50
  ylimääräinen rasva että otatte talteen, niin voiko sitä kutsua
• 1:03:55
  sivuvirraksi? No saat korjata hetken päästä.
• 1:03:57
  Mut siis mun kysymys on lähinnä sellainen, että oletteko te
• 1:04:00
  ajatellut siitä hyödyntää sitä raaka-aineena teidän omissa
• 1:04:05
  tuotantoprosesseissa vai vai myydään se pois kokonaan?
• 1:04:08
  Niin mehän siis myydään se kaikki kemianteollisuuteen.
• 1:04:12
  Eli käytännössä sitä hyödynnetään tällaisena niinku
• 1:04:15
  materiaalina mistä voi tehdä jotain muuta.
• 1:04:19
  Tällaisia käyttökohteita siis on todella paljon, mutta
• 1:04:22
  esimerkiksi niin kun vaikka palmuöljy mikä on tämmöinen
• 1:04:25
  tyypillinen peruskesmikemikaali, niin siitähän siis valmistetaan
• 1:04:28
  kaiken maailman kosmetiikan tuotteita ja erilaisia
• 1:04:33
  kemikaaleja mitä käytetään muissa teollisuudessa tai
• 1:04:35
  liimoja tai ihan mitä tahansa. Eli se on vähän niinku
• 1:04:39
  tämmöinen. Perus platformikemikaali mistä
• 1:04:42
  voisi tehdä erilaista? Että me meidän käytännössä
• 1:04:48
  siellä laitoksessa niin kaikki mitä tulee sisään niin kaikki
• 1:04:51
  lähtee tuotteenne ulos. Ja tän meidän prosessin ehkä
• 1:04:55
  vielä kaikista hienoin osuus se, että me ei tuota edes jätevettä.
• 1:04:58
  Se haihtuu siis. No ei ei, ei vaan kun mä käytän
• 1:05:04
  tätä kuiva prosessointimenetelmää.
• 1:05:06
  Niin siis joo siis syntyy vesihöyryä kuivaamisesta, mutta
• 1:05:08
  niinku muuten ei ei synny niin kun jätevettä sellaista, että
• 1:05:12
  kun jos ajatellaan vaikka tätä märksia mistä mä mainitsin
• 1:05:16
  aikaisemmin niin painekeitossa syntyy itse asiassa aika paljon
• 1:05:20
  vettä. Mikä sitten erotetaan siitä
• 1:05:22
  materiaalista ja siitä syntyy paljon jätevettä.
• 1:05:25
  Mutta meidän prosessi ei synny tätä ja se on niinku merkittävä
• 1:05:29
  kustannustehokkuusasia, koska jäteveden käsittely on kallista
• 1:05:32
  ja toki ympäristövaikutuksia ja muuta.
• 1:05:35
  Kuinka paljon sitä rasvaa sitten syntyy suhteessa siihen maan
• 1:05:38
  proteiini etelä. No käytännössä niinku jos meillä
• 1:05:41
  syntyy sitä proteiinia, se viitisentuhatta tonnia niin
• 1:05:43
  semmoinen pari 1000 t rasvaa että no onko pari 1000 t rasvaa
• 1:05:49
  paljon vai vähän ennen on taas tällaisia aina vähän
• 1:05:51
  suhteellisia kysymyksiä, mutta kyllähän se niinku puhutaan.
• 1:05:55
  Ihan niinku sadoista rekoista. Oletteko te saavuttaneet
• 1:05:58
  eräänlaisen limiitin vai onko tässä jotain potentiaaleja
• 1:06:02
  vielä, että te voisitte vähentää tätä rasvan määrää omassa
• 1:06:06
  tuotannossaan? Joo ehdottomasti voidaan.
• 1:06:10
  Ehkä se onkin semmoinen mielenkiintoinen optimi.
• 1:06:12
  Just että halutaanko me kasvattaa sitä proteiiniosuutta
• 1:06:15
  vai halutaanko me kasvattaa sitä rasvan osuutta?
• 1:06:18
  Koska siis tällä hetkellä rasvamarkkina on tosi
• 1:06:21
  mielenkiintoinen. Että ehkä varmaan saatat olla
• 1:06:25
  kuullut näistä muutoksista mitä mitä markkinoilla on
• 1:06:28
  tapahtumassakin, mutta siis. Nythän tosiaan esimerkiksi
• 1:06:32
  lentoliikenteeseen on tulossa uusiutuville polttoaineille
• 1:06:36
  velvoite, joka lisää ihan massiivisesti niinku rasvojen
• 1:06:41
  hyödyntämistä polttoaineessa. Siis suoraa rasvaa sellaisenaan
• 1:06:45
  vai vai siinä pitää tehdä kerrosiinia.
• 1:06:47
  Joo siis se jalostettu. Tää on käytännössä
• 1:06:49
  lentokerosiiniksi, mutta samanaikaisesti meillä on nää
• 1:06:51
  velvoitteet dieselissä ja ja muissa.
• 1:06:54
  Ja siis jos muistan oikein niin puhuttiin parista miljoonasta
• 1:06:57
  tonnista. Ja se on niinku vielä aika
• 1:07:00
  paljon dekadia isompi kuin meidän tuotanto eli tuhatkäinen
• 1:07:03
  määrä suuntaan. Joo mitä me tuotetaan niin on se
• 1:07:06
  tarve mitä oli arvioitu, että vuonna 27 tarvitaan jotta
• 1:07:10
  pystytään täyttämään. Tavoitteena siis pistä tuo rasva
• 1:07:13
  voidaan hankkia. Siis mä onko se jotain unelmoida
• 1:07:19
  rasvaa mitä makkerit tuottaa vai mistä 2 miljoonaa hurja määrä.
• 1:07:24
  Siis ne on ne on ja ihan hurjia lukuja ja ja niinku tavallaan.
• 1:07:29
  Mitä se on sitten aiheuttanut, niin on käytännössä se, että
• 1:07:31
  kaikkien rasvojen hinnat on noussut.
• 1:07:32
  Tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi levittäjät on
• 1:07:36
  kallistunut kaupassa? Mä en ole kauheasti katsonut
• 1:07:38
  niitä niiden hintoja, mutta heijastuuko se siihenkin?
• 1:07:40
  Kyllä se varmaan voi niihinkin jollakin aikavälillä heijastua.
• 1:07:43
  Toki tietoja muistaa, että niinku vaikka voi esimerkiksi
• 1:07:46
  vaikka tämmöinen premium-rasva, joka on suht kallista.
• 1:07:50
  Mut sitten niinku jos ajatellaan vaikka ihan rypsiöljyä tai.
• 1:07:54
  Niinku vaikka palmuöljyä tai kookosöljyä tai kookosrasvaa
• 1:07:58
  niin niitten kaikkien hinnat on käytännössä niinku noussut.
• 1:08:01
  Euroopassa ja oletus on, että ne tulee nousemaan jatkossakin ja
• 1:08:07
  se onkin sen takia se rasvaa meillekin.
• 1:08:09
  Aika mielenkiintoinen, että OK joo se menee nyt niinku aluksi
• 1:08:13
  kemianteollisuuteen, mutta me nähdään sillä aika korkea
• 1:08:16
  arvoista käyttöä myöskin sitten tuolla rehuja lemmikkipuolella
• 1:08:20
  ja toki niinku se balanssi, että mihin mihin me sitten myydään
• 1:08:23
  jatkossa, niin se saattaa kyllä muuttua niinku tän
• 1:08:25
  markkinamuutoksen myötä myöskin. Sitä ei oo monitietoista, että
• 1:08:29
  siinä on itse asiassa suora konversio.
• 1:08:32
  Tavallaan sen energian välillä mitä mä suoraan itsekultamme ja
• 1:08:36
  sen välillä, mitä mä kultamme vaikkapa polttoaineena, niin
• 1:08:39
  sehän liikuttaa meitä. Niin itse asiassa loppu pelissä
• 1:08:42
  sama energia siinä lahteena. Ja ja sitten just se, että kun
• 1:08:46
  puhutaan niinku oikeasti polttoainekäytöstä niin se on
• 1:08:49
  vielä niinku yksi dekadia isompi määrä niin aika pienet muutokset
• 1:08:53
  siellä sitten vaikuttaa. Tavallaan niihin hintoihin mitä
• 1:08:56
  me koetaan niinku kun me ostetaan kaupasta tuotteita.
• 1:08:59
  Että ne on niinku aika yksi linkittyneitä ja koska se
• 1:09:02
  volyymi siellä polttoainepuolella on vain
• 1:09:04
  yksinkertaisesti niin iso niin se vaikuttaa oikeasti siihen
• 1:09:07
  että mitä niinku kaupassa hinnat.
• 1:09:10
  Siinä on ihmisten ja koneiden sota käytännössä sotaenergiasta.
• 1:09:18
  Katsottiin joskus sellaisiin tilanteisiin, että tavallaan
• 1:09:22
  joudut perustelemaan omaa toimintaa.
• 1:09:24
  Kysytäänkö sulta, että miksi sä kasvatat tonkia?
• 1:09:28
  No sanotaan, että mä olen törmännyt siihen kysymykseen
• 1:09:32
  aina mun uralla. Ihan lähtien siitä kun mä lähdin
• 1:09:35
  opiskelemaan agronomiksi, moni kysyi että miksi?
• 1:09:39
  Koska siis maatalous ei ollut silloin kun mä lähdin
• 1:09:42
  opiskelemaan mitenkään kauhean houkutteleva ala.
• 1:09:46
  Mut mua äitiäni aina ajanut semmoinen niinku.
• 1:09:50
  Tavallaan mielenkiinto asioihin, mihin muut ei kohdista huomiota.
• 1:09:54
  Se on mun mielestä aina tosi mielenkiintoista jos pystyy
• 1:09:58
  huomaamaan jonkun trendin tai jonkun ilmiön tavallaan ennen
• 1:10:02
  kuin siitä tulee hirveän iso muutos ja vähän niinku tää
• 1:10:07
  podcastin nimikin signaali, niin tavallaan semmoinen että kuinka
• 1:10:11
  löytää sellaisia signaaleja niin mun mielestä jotenkin se että
• 1:10:14
  että ruoka on kuitenkin semmoinen mitä yleensä ihmiset
• 1:10:17
  tekee vähintään pari 3 kertaa päivässä.
• 1:10:20
  Ne syö. Ja ruokaan liittyviä
• 1:10:21
  päätöksiähän niinku ihmiset tekee yli 100 päivässä otatko sä
• 1:10:25
  tätä vai tota vai mitä sä teet? Ruoka on itse asiassa tosi
• 1:10:29
  niinku läsnä ihmisten arjessa. Mutta sitten itse asiassa ruoan
• 1:10:33
  tuotanto ja tämmöinen, niin se on jotenkin niin kaukana
• 1:10:36
  ihmisestä, että se ei ole jotenkin niin kiinnostavaa.
• 1:10:39
  Toki tietysti itse se tavallaan ruoan kuluttaminen niinku sä
• 1:10:43
  laitat ruokaa ja näin niin sehän on niinku mielenkiintoista,
• 1:10:46
  mutta tavallaan että se mistä se tulee, niin siinä on semmoinen
• 1:10:48
  aika iso. Tavallaan epäjatkuvuus
• 1:10:52
  tietynlailla, että se ei ole niin nykyään yhteiskunnassa ja
• 1:10:56
  tota, että tää tavallaan jos miettii tätä kysymystä niin mä
• 1:10:59
  oon tavallaan aina törmännyt siihen.
• 1:11:00
  Ihan sama mitä mä oon tehnyt, että että miksi teet tota?
• 1:11:04
  Koska tota? Mua kiinnostaa jotenkin se, että
• 1:11:08
  se mikä on unohdettu niin mun mielestä siellä löytyy monesti
• 1:11:11
  myös mahdollisuuksia. No mikä on sellainen omituinen
• 1:11:14
  kysymys mitä sulla on esitetty? Ne on varmaan just semmoinen
• 1:11:17
  niinku että että että minkä takia tai miksi tommoinen on
• 1:11:21
  mielenkiintoista ja kyllä niinku mun mielestä ne perusteet on
• 1:11:25
  aika tälleen niinku voisi sanoa loogisia, mutta toki tietysti
• 1:11:29
  jos ei ymmärrä sitä taustaa ja sitä kontekstia niin.
• 1:11:33
  Sitten se saattaa kuulostaa tosi erikoiselta.
• 1:11:36
  Mutta kyllähän se niinku se on ihan puhtaasti se.
• 1:11:41
  Mitä miten voidaan muuttaa maailmaa?
• 1:11:43
  Mikä mua kiinnostaa ja sitten niinku menee.
• 1:11:45
  Mun mielestä ruoassa oli paljon mahdollisuuksia mihin ei oo
• 1:11:48
  viety teknologiaa. Ei oo kehitetty sinne koska
• 1:11:52
  niinku mä näen taas että me pystytään oikeasti
• 1:11:55
  teknologialla. Tavallaan teknologian ja
• 1:11:57
  biologian yhdistelmän tekemään jotain oikeasti sellaista
• 1:12:00
  uniikkia millä voi tehdä muutosta.
• 1:12:03
  Vaikka et ole itse päävastuussa teknologiasta antaakseni teidän
• 1:12:07
  firmassa, niin voisitko kuitenkin jotenkin kuvailla,
• 1:12:10
  että miltä se teknologia näyttää esimerkiksi?
• 1:12:13
  Onko se sellainen iso ämpäri missä on näitä toukkeja syömässä
• 1:12:18
  jotain ja onko siinä hirveä määrä sensoreita ja te keräätte
• 1:12:22
  dataa ja ja analysoitte sitä ja miltä oikein näyttää teknisesti?
• 1:12:27
  No itseasiassa tää peruskasvatus on mun mielestä hyvin
• 1:12:31
  yksinkertaista. Se ehkä muistuttaa vähän jotain
• 1:12:34
  tällaista. Vaikka amazonin keräilyvarastoa
• 1:12:38
  ja nyt puhun siis sellaisesta ihan perinteisestä niinku siellä
• 1:12:41
  on lavoja ja niitä liikutellaan automaattisesti ja ne, mutta
• 1:12:45
  sitten se on niinku perusvarastologistiikkaa voisi
• 1:12:47
  sanoa. No sitten mitä tulee niinku
• 1:12:50
  näihin prosessointilinjoihin ja tällaisiin, niin ne muistuttaa
• 1:12:53
  ehkä enemmän jotain ruokateollisuuden tai
• 1:12:56
  viljankäsittelylinjaa missä menee tutkija ja materiaalit
• 1:13:00
  tehdä erilaisia asioita ja aika pitkälti niinku laitteita.
• 1:13:06
  No sitten jos taas ajatellaan vaikka tätä näitten kärpästen
• 1:13:09
  lisääntymiskiertoa, niin siellä on niinku käytännössä tämmöinen.
• 1:13:16
  Miten mä nyt sanoisin automatisoitu kokonaisuus missä
• 1:13:18
  liikkuu erilaisia yksiköitä ja niissä on sitten erilaisia
• 1:13:22
  pisteitä missä niille tehdään erilaisia vaiheita, niin tällä
• 1:13:26
  ei ole. Sitä kuvailee niin.
• 1:13:28
  Sen sen tyyppistä se on, mutta siis paljon siellä on niinku
• 1:13:31
  vaikka jos me siirrellään lavoja tai tällaisia niin ihan niinku
• 1:13:35
  peruslavankäsittelyrobotteja ja sellaista perusteknologiaa mitä
• 1:13:39
  nykyään tehtäisiinkään että. Joo.
• 1:13:42
  Mutta se on se yhdistelmä tavallaan kuinka sä laitat ne
• 1:13:44
  kaikki yksi ja. Kuinka?
• 1:13:47
  Sä teet just ne oikeat asiat. Voi kesiinaikoihin ja kuinka
• 1:13:51
  sitten kokonaisuutta hallitaan? Mikä on se tärkein juttu?
• 1:13:53
  Siinä esimerkiksi amazonin alkuaikoina siis puhuttu
• 1:13:56
  yhtiössä, niin jeff pesossa oli itse pakannut kirjoja ja
• 1:13:59
  lähettänyt niitä eri paikkoihin. Niin oletko sä itse käännynyt
• 1:14:03
  hihat aikoinaan ja ja tehnyt laitoksella vastaavia töitä?
• 1:14:08
  No joo siis tottakai itse asiassa ihan ennen kuin meillä
• 1:14:11
  oli yhtiö ja ennen kun meillä oli tutkimushanketta niin.
• 1:14:15
  Semmoinen pieni kasvatushuone ei paljoteta.
• 1:14:19
  Jo isompi missä ihan itse kasvatin niitä ja laskin niinku
• 1:14:23
  tällaisia perus performanssikriteerejä että no
• 1:14:26
  jos tää nyt skaalataan 10 000 kertaiseksi niin onko se onko
• 1:14:29
  tässä mitään järkeä ja se olikin itse asiassa tosi tai mulle
• 1:14:32
  silleen todella tärkeä vaihe, koska siinä pystyy niinku.
• 1:14:36
  Katsomaan, että mitkä parametrit on ne mitä pitää saada
• 1:14:39
  toimimaan, jotta siinä on järkeä siinä bisneksessä, niin kyllä
• 1:14:43
  ihan siitä siitä on lähdetty. Nyt pelon rakenteilla on
• 1:14:46
  porintehdas. Milloin sen on tarkoitus
• 1:14:48
  valmistaa? No tosiaan tuossa h kakkosella
• 1:14:52
  ensi ensi vuonna. Eli seporin kiinteistö.
• 1:14:55
  Niin siis sehän on olemassa oleva rakennus, joka aikaisemmin
• 1:14:59
  toiminut kirjapainon. Ja tämähän merkittävästi
• 1:15:02
  lyhentää sitä meidän meidän tavallaan aikaa.
• 1:15:06
  Saada tuotanto pystyyn sinne korkeissa neliömäärältään.
• 1:15:09
  No se on semmoinen reilu 9000 neliötä.
• 1:15:11
  Riippuu vähän mitä mitä niinku tiloja siihen laskee, että on
• 1:15:15
  ihan merkittävän kokoinenkin. Kuinka pitkään kestää, että
• 1:15:19
  siitä hetkestä kun toukat rupeaa kuluttamaan ravinteita siihen
• 1:15:25
  asti, että niiden tuottamat rakenteet sitten suotetaan lakia
• 1:15:30
  mulle? Eli jolle.
• 1:15:32
  No jos meillä kestää käytännössä siinä prosessissa noin 7 päivää
• 1:15:36
  niin. No kyllä meillä niinku on ollut
• 1:15:39
  sellaisia tapauksia, että viikko siitä myöhemmin niin ne on
• 1:15:42
  jossain asiakkaan käytössä, että aika nopeasti se voi tapahtua.
• 1:15:49
  Riippuu toki tietysti vähän siitä, että milloin, milloin
• 1:15:52
  sitten tuote niin sanotusti launsataan, että nää
• 1:15:55
  euroopassakin olevat vaikka kala rehutehtaat, niin nehän on melko
• 1:15:58
  suuria, että yks semmoinen tehdas voi vuodessa vuosittain.
• 1:16:02
  Sellaisen 100 000 t käyttää raaka-ainetta.
• 1:16:06
  Me ollaan semisti arvioitu sitä, että kuinka suuri rekkamäärä
• 1:16:10
  tarvitaan tuohon kaikkeen mitä te tuotatte.
• 1:16:13
  Mut siis jos puhutaan jos niinku pienen pienennetään skaalaa ja
• 1:16:17
  mietitään ihan päiväntasolla, niin kuinka monta rekallista
• 1:16:20
  lähtee teidän laitokselta sitten?
• 1:16:23
  No käytännössä se on suurin piirtein silleen, että puhutaan
• 1:16:26
  niinku. Rekkapäivässä tyyppisestä mikä
• 1:16:30
  tahdista. Tai meidän metsä nettisivulla.
• 1:16:32
  Muistaakseni luki, että te haluatte säästää.
• 1:16:35
  Vuoteen oliko se 2030 jotain mennessä 3 miljoonaa
• 1:16:39
  hiilidioksidia päästöjä 3 miljoonaa tonnia siis niin mitä
• 1:16:46
  arvio perustuu ja voiko sitä kasvattaa vielä tästä
• 1:16:50
  tavoitteesta ylöspäin ja milloin ajattelet että että teistä
• 1:16:54
  tulisi niin sanotusti niinku hiilidioksidin hiilidioksidi,
• 1:16:58
  negatiivinen tuottaja. No itse asiassa kun me ollaan
• 1:17:04
  toimittu niin että me tehdään näitä brown fild laitoksia.
• 1:17:07
  Eli sellaisia missä niin kun on olemassa oleva kiinteistö ja me
• 1:17:10
  viedään sinne tuotantolaitteet ja tehdään siitä tuotantoa niin
• 1:17:13
  käytännössä jo ensimmäisen vuoden aikana me ollaan
• 1:17:17
  käytännössä niinku tuotetaan negatiivisia päästöjä eli ja se
• 1:17:22
  perustuu käytännössä siihen, että mitä ne meidän tuotteet
• 1:17:24
  korvaa. Eli jos me korvataan vaikka 1 t
• 1:17:30
  soijaa niin riippuen siitä, että kun lasketaan meidän päästö ja
• 1:17:35
  sen soijan päästö niin kuinka paljon vähemmän meidän tuote
• 1:17:39
  vaatii niitä hiilidioksidipäästöjä, niin se
• 1:17:42
  on tavallaan se päästövähennys mikä me aiheutetaan.
• 1:17:44
  Just. Näin no sitten toisella puolella
• 1:17:49
  on on se, että kun me tuotetaan. Vastaavasti rasvaa tai
• 1:17:53
  lannoitteita niin ne mitä ne korvaa, niin niistä syntyy
• 1:17:57
  sitten se päästövähennys suhteessa siihen niinku toiseen
• 1:18:00
  tuotteeseen. Mitä sitten käytettäisiin?
• 1:18:02
  OK joo. Ja käytännössä tää meidän luku
• 1:18:05
  niin on käytännössä kumulatiivinen vaikutus sitten
• 1:18:08
  näistä tehtaista mitä meillä on toiminnassa.
• 1:18:11
  Missä muualla teidän tuotantoa voi hyödyntää tulevaisuudessa,
• 1:18:16
  mitkä olisivat sellaiset olohankin fruitit sun mielestä.
• 1:18:21
  No ehkä muutamia tällaisia mistä me ei olla puhuttu, niin siitä
• 1:18:26
  hyönteisistä on mahdollista erottaa muun muassa.
• 1:18:29
  Pigmenttejä ja esimerkiksi kitiiniä.
• 1:18:32
  No kitiini on tämmöinen. Se on itse asiassa kuitu.
• 1:18:36
  Ja siitä voidaan valmistaa esimerkiksi tällaisessa
• 1:18:38
  lääketieteellisessä käytössä käytettyjä materiaaleja.
• 1:18:42
  Esimerkiksi sydämentahdistimissa monesti kitiiniä niinku niiden
• 1:18:46
  ympärillä ja miksi, miksi? Miksi sitä käytetään niin
• 1:18:50
  ihmisen keho ei tavallaan. Niin kuin hylj tällaisesta niin
• 1:18:56
  kuin kitiinistä tai kito saanista tehtyjä materiaaleja,
• 1:18:59
  että siellä on niin kuin tällaisia aika korkean arvoon
• 1:19:03
  käyttösovelluskohteita, mutta ne ei ole niin kuin meidän nyt
• 1:19:06
  lyhyessä kehitysputkessa, että koska meille on tärkeämpää saada
• 1:19:10
  se meidän niin kuin perustuotanto isoon volyymiin ja
• 1:19:12
  näin, mutta siellä on niin kuin ihan mielenkiintoisia
• 1:19:15
  käyttökohteita, missä missä niitä pystyy käyttämään.
• 1:19:19
  No sitten pigmentit, niin sieltä löytyy muutamia sellaisia
• 1:19:23
  yhdisteitä mitkä on tällaisia orgaanisia pigmenttejä eli
• 1:19:27
  väriaineita, jotka on äärimmäisen tehokkaita eli hyvin
• 1:19:32
  pienellä määrällä sitä pärjää niin pystytään saamaan hyvin
• 1:19:37
  voimakas väri. Eli kosmetiikassa voisi käyttää
• 1:19:39
  näitä vai? No henkilökohtaisesti mä en
• 1:19:42
  usko, että ehkä kosmetiikka, mutta on olemassa esimerkiksi
• 1:19:46
  tällaisia. Vaikka.
• 1:19:50
  Pigmenttejä missä tarvitaan tosi suuri teho esimerkiksi vaikka
• 1:19:53
  jossain. Vaikka tieteellisissä laitteissa
• 1:19:57
  kun pitää saada suuri niinku absorbanssi eli tämmöinen että
• 1:20:01
  kuinka paljon imeytyy valoa johonkin materiaaliin, niin sen
• 1:20:04
  tyyppisissä paikoissa pystytään sitten käyttämään tällaisia
• 1:20:06
  hyvin tehokkaita pigmenttejä että niinku ne on mun mielestä
• 1:20:10
  mielenkiintoisia, mutta toki niin todellakin, mutta volyymit
• 1:20:13
  on ne pieniä, mutta arvo on suuria niin sellaiset on
• 1:20:16
  mielenkiintoisia myös. No sitten toki mitä tulee näihin
• 1:20:20
  niinku rasvoihin niin. Niissä on kanssa muutamia
• 1:20:23
  tällaisia erityisominaisuuksia. Siellä on paljon tällaisia
• 1:20:28
  keskipitkiä, rasvahappoketjuja mitä sitten voidaan käyttää
• 1:20:32
  niinku sellaisenaan erilaisissa sovelluskohteissa ja sitten
• 1:20:35
  siellä on vahoja ja muita tällaisia.
• 1:20:38
  Mitä mä nyt sanoisin monimutkaisempia rasvoja mitä
• 1:20:40
  pystytään myös hyödyntämään, mutta niinku niin sanotusti
• 1:20:44
  askel kerrallaan, että mikä keskitytään siihen
• 1:20:46
  ydinliiketoimintaan ja näitä muita polkuja voidaan sitten
• 1:20:49
  kehittää eteenpäin siinä ohella. Puhutaan kuitenkin niistä
• 1:20:52
  asioista mitkä on hyvin kaukana mun omasta expert-biisistä,
• 1:20:55
  vaikka pitäisi pyrkiä siihen, että esittää.
• 1:20:58
  Tyhmiä kysymyksiä niin silti takaraivossa se on ennen
• 1:21:01
  peukkaan. Esitänkö mä kenties liian tyhmä
• 1:21:03
  kysymyksiä tässä? Ei mun mielestä se on itse
• 1:21:06
  asiassa monesti parempi. Mekin harrastetaan sitten
• 1:21:09
  välillä meidän yrityksen sisällä, että me tuodaan joku
• 1:21:12
  semmoinen, joka ei ole ollut sen aiheen parissa ollenkaan mukaan
• 1:21:16
  siihen keskusteluun, koska ne pystyy monesti tuomaan sitten
• 1:21:18
  sellaisia havaintoja, mitä ehkä ne ekspertit ei välttämättä
• 1:21:22
  niinku näe. Että joskus se on nimenomaan
• 1:21:25
  hyvä kun tulee tavallaan niin sanotusti ulkoa pöytään ja
• 1:21:28
  katsoo sitä niinku tuorein silmin, koska pystyy kysymään
• 1:21:31
  just sellaisia kysymyksiä mitä mitkä mihin, mihin muut olettaa
• 1:21:34
  ne tietyt vastaukset. Että en mä tiedä mä itse niinku
• 1:21:39
  näen sen sen niinku hyvänä pohjana jos haluaa kehittää
• 1:21:43
  jotain on se että sä tuot siihen just jonkun uuden ihmisen
• 1:21:46
  haastat niitä oletuksia mille se on pohjautunut se mitä tehdään
• 1:21:51
  ja siitä mun mielestä syntyy monesti niinku jotain uutta että
• 1:21:54
  itse asiassa tähän tuli mieleen niin.
• 1:21:57
  Meidänhän tiimin kasaaminen on ollut, eikä semmoinen
• 1:21:59
  mielenkiintoinen prosessi. Koska voit varmaan kuvitella,
• 1:22:02
  että hyönteisosaajia suomessa niin on ehkä muutamissa
• 1:22:05
  yliopistoissa niinku muutamia ihmisiä ja sen ohella
• 1:22:10
  käytännössä kaikki tulee joltain muulta tieteenalalta.
• 1:22:14
  Meillähän on niin kuin paperiteollisuuden ihmisiä.
• 1:22:18
  Meillä on kemistejä. Meillä on biotekniikkaa, meillä
• 1:22:21
  on ihan puhtaasti niinku. Automaatioinsinööritaustaa just
• 1:22:26
  meillä on totta kai niinku kaupallista.
• 1:22:29
  Puolta ja ja niinku rahoitusta ja muita tällaisia
• 1:22:34
  perinteisempiä aloja, mutta se yhdistelmä joka tapauksessa
• 1:22:37
  ihmisiä jotka on niin ne on kaikki tavallaan tietyllä lailla
• 1:22:41
  joutunut oppimaan jotain uutta, kun ne on tullut meille töihin
• 1:22:45
  ja. Sitten se yhdistelmä, että
• 1:22:48
  hallitaan just oikeanlaista osaamista.
• 1:22:51
  Mikä sitten kuitenkin, että heillä on tavallaan sellaista
• 1:22:53
  osaamista, joka on meille hyödyllistä, niin se onkin aika
• 1:22:56
  ihan mielenkiintoinen, tavallaan haaste yritykselle, että jos
• 1:22:59
  ajattelee sitten taas jotain hyvin sellaista tarkasti
• 1:23:03
  rajattua toimialaa niin kuin vaikka joku lääketiede missä on
• 1:23:06
  hyvin tietty niinku koulutus ja sä tiedät hyvin tarkalleen mitä
• 1:23:09
  ne tietää, niin se meidän niinku yrityksen rakentaminen sen.
• 1:23:13
  Tavallaan osaamisen kehittämisen näkökulmasta on on aika
• 1:23:17
  erilaista, kun monella muulla yrityksellä.
• 1:23:19
  Mä oon pannu merkille teidän taidot PRN ja markkinoinnin
• 1:23:23
  suhteen. Mun mielestä se on ihailtavaa.
• 1:23:26
  Se mikä monesti on ongelmana suomessa, että että me
• 1:23:30
  ajatellaan liian insinööripainotteisesti, niin
• 1:23:35
  missä vaiheessa tämä asia rupesi korostumaan teillä?
• 1:23:39
  Oliko se sellainen tietoinen päätös?
• 1:23:42
  Vai kävikö siinä niin, että että mukaan tuli sellaisia ihmisiä
• 1:23:45
  joilla oli? Jotain visioita tän asian
• 1:23:48
  suhteen. No itse asiassa.
• 1:23:52
  Kun volare perustettiin niin. Me havaittiin siinä vaiheessa.
• 1:23:59
  Että me tarvitaan niinku tän tiedetiimin ulkopuolelta.
• 1:24:03
  Mukaan myös ihmisiä ja itse asiassa meidän nykyinen
• 1:24:09
  toimitusjohtaja jarno hyvönen niin aloitti silloin vähän
• 1:24:12
  niinku day nolla, eli silloin kun yritys perustettiin.
• 1:24:16
  Ja. Hän hänen tausta taas sitten on.
• 1:24:19
  On ihan suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja hänellä oli
• 1:24:24
  aika paljon näkemystä siitä, että kuinka meidän kannattaa
• 1:24:27
  sitten tehdä meidän viestintää ja heidän markkinointia ja
• 1:24:31
  rakentaa meidän kaupallista puolta.
• 1:24:33
  Ja mä antaisin kyllä hänelle ihan täydet niinku kreditit
• 1:24:37
  siitä, että hän on ollut meillä se, joka on rakentanut sitä
• 1:24:40
  meidän yhtiön brändiä ja näkyvyyttä hyvin.
• 1:24:44
  Hyvin määrätietoisesti ja ja mun mielestä se on onnistunut
• 1:24:47
  kanssa. Hyvin niinku tosi tyytyväinen
• 1:24:50
  ollut siitä. Hän on pystynyt auttamaan
• 1:24:54
  sanottamaan sitä meidän visiota sellaiselle kielelle.
• 1:24:57
  Mitä mitä sitten kuka tahansa pystyy puhumaan.
• 1:25:00
  Jos puhutaan huoltovarmuudesta niin minkälaisen roolin näet
• 1:25:05
  tässä volarilla olevan. No itse asiassa se on yks
• 1:25:10
  semmoinen asia, mikä minua aikanaan tutkijana kiinnosti.
• 1:25:12
  Tosi paljon oli se, että kuinka paljon siitä ruoasta mitä me
• 1:25:16
  syödään niin on tuotettu euroopassa ja monihan ajattelee,
• 1:25:20
  että no eurooppahan on niinku vilja-aitta ja täällä tuotetaan
• 1:25:23
  todella paljon ruokaa, mutta. Itse asiassa kun puhutaan
• 1:25:27
  tällaisista hyvin tiiviistä proteiinista eli sellaista missä
• 1:25:31
  on niinku yli 30 tai 50% proteiinia eli tyypillisesti
• 1:25:36
  vaikka joku soijajauho on tämmöinen niinku jota käytetään
• 1:25:39
  paljon paljon sitten rehuissa ja käytetään myös teollisuudessa.
• 1:25:43
  Toki niitä voidaan valmistaa niinku tofua tai tän tyyppisiä
• 1:25:46
  tuotteita, mutta se on itse asiassa hyvin kriittinen.
• 1:25:50
  Raaka-aine kun puhutaan esimerkiksi vaikka
• 1:25:52
  kotieläintuotannosta. Lähes kaikissa erilaisissa
• 1:25:57
  kotieläinten rehuissa on jotain tällaista konsentroitua
• 1:26:00
  proteiinia ja se itse asiassa tehostaa sitä tuotantoa hyvin
• 1:26:03
  paljon. Eli jos olisi semmoinen tilanne,
• 1:26:06
  että näitä ei olisi, niin sillä olisi hyvin niinku massiivinen
• 1:26:10
  vaikutus siihen, että kuinka tavallaan ruokaa voitaisiin
• 1:26:13
  tuottaa erityisesti niinku eläin eläintuotannon.
• 1:26:16
  Mutta siis myös näiden erilaisten niinku
• 1:26:19
  kasvisproteiinituotteiden mitä kaupassa on saatavilla, niin
• 1:26:23
  niistähän tosi moni perustuu soijaan.
• 1:26:26
  No fakta on se, että suojaa tuotetaan euroopassa äärimmäisen
• 1:26:29
  vähän. Käytännössä vaan noin 30% näistä
• 1:26:34
  proteiinikonsentraateista itse asiassa tulee euroopasta.
• 1:26:38
  Eli 70% tuodaan euroopan ulkopuolelta.
• 1:26:40
  Itse asiassa siinä on semmoinen geopoliittinen tilanne tietyllä
• 1:26:43
  lailla, että kiinahan on myös semmoinen maa joka on ei pysty
• 1:26:47
  tuottamaan läheskään kaikkea ruokaa mitä mitä siellä syödään.
• 1:26:52
  Myöskin intiassa on samaa eli aasian maat ostaa niin kun
• 1:26:57
  näistä etelä-amerikan maista hyvin ison määrän ruokaa ja
• 1:27:01
  proteiinia ja sitten samalla eurooppa ostaa myös näistä
• 1:27:04
  samoista maista ja siinä on tavallaan semmoinen niinku
• 1:27:06
  tietty miekkojen kalistelu, että kuka sitten niinku ostaa.
• 1:27:11
  Ostaa niinku sen määrän mitä mitä saa, mutta joka tapauksessa
• 1:27:14
  niin kun hyvin tavallaan toispuoleinen se tuotanto ja ja
• 1:27:19
  toki tietysti brasiliassa ja näin siellä on sademetsät ja
• 1:27:22
  näin mitä sitten hakataan, koska se tarve sille proteiinille
• 1:27:25
  kasvaa jatkuvasti. Niin no kuinka me tullaan sitten
• 1:27:29
  tähän yhtälöön, niin me tuodaan nimenomaan näitä korkeita
• 1:27:33
  proteiinikonsentraatteja, sillä meidän teknologialla tänne
• 1:27:36
  markkinaan ja me pystytään tekemään se raaka-aineisto,
• 1:27:39
  jotka on kaikki kotimaisia. Eli me pystytään tuomaan sitä
• 1:27:43
  huoltovarmuutta sellaisella tasolla, että me tuodaan näitä
• 1:27:46
  tavallaan kriittisiä raaka-aineita ilman että me
• 1:27:50
  tehdään mitä vaan. Mitä meidän tarvitsee tuoda
• 1:27:52
  euroopan ulkopuolelta mitään. Ja se on tavallaan se yksi yksi
• 1:27:55
  kulma, miten me nähdään, että me voidaan vahvistaa.
• 1:27:58
  Huoltovarmuutta. Kyllä.
• 1:28:02
  No sitten sama juttu on näiden rasvojen kanssa myös.
• 1:28:05
  Eli rasvojahan tuotetaan hyvin paljon tuolla tosiaan
• 1:28:09
  Indonesiassa ja malesiassa eli öljypalmu on yksi isoimpia
• 1:28:14
  öljyntuotantokasveja niinku biologisia se on äärimmäisen
• 1:28:18
  tehokas kasvi. Muuten yksi hehtaarilta tuottaa
• 1:28:22
  luokkaa 30 t öljyä, mikä on siis ihan hurja tuotto.
• 1:28:26
  Mutta se juttu on se, että käytännössä niistä
• 1:28:30
  raaka-aineista kilpailee koko muukin niinku maailma ja
• 1:28:34
  euroopan omavaraisuus. Tällaisissa kovissa rasvoissa on
• 1:28:38
  hyvin matala, että sitten euroopassa tuotetaan niinku
• 1:28:42
  rypsiöljyä ja tällä rapsiöljyä ja muita tällaisia niinku
• 1:28:45
  pehmeämpiä rasvoja, mutta ne ei pysty kilpailemaan siinä niinku
• 1:28:50
  hintatasossa mitä sitten pystytään tuottamaan.
• 1:28:53
  Esimerkiksi vaikka malesiassa. Jes loistavaa potkaistin
• 1:28:59
  vieraana olli tällä kertaa tuure parviainen volaran perustaja ja
• 1:29:04
  tutkimusjohtaja. Kiitos tuure, että kävit
• 1:29:07
  puhumassa tässä minun kanssa bioteknologiasta, joka on
• 1:29:11
  erittäin jännää ja. Olen tämän asian suhteen itse
• 1:29:15
  erittäin optimistinen ja toivotan teille menestystä
• 1:29:19
  uudelle tehtaalle ja ja muutenkin erittäin isoa kasvua
• 1:29:23
  tulevaisuudessa. Kiitoksia sinulle.
• 1:29:25
  Kiitos oikein paljon. Oli ilo olla täällä vieraana.